TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointipalvelujen työryhmä (HYPA) Asialista 3/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: torstai klo 12:30 15:00 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Halonen, Kati hyvinvointijohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kallioinen, Outi ammatillisen koulutuksen johtaja Tredu Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Pohjonen, Juhani seutujohtaja vs. TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto Malkamäki, Mikael projektityöntekijä TKS 1/15

2 20 KOKOUKSEN AVAUS 3 21 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 22 SEUTUOPISTOJEN RAKENNE- JA TOIMINTAUUDISTUSTEN ARVIOINNIN KÄYNNISTÄMINEN 4 23 KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA JA SEUDULLINEN NUORISOKYSELY SEUTUVARAAMO -DIGITALISAATIOKOKEILUN TILANNERAPORTTI 8 25 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKA -PROJEKTIN TILANNEKATSAUS KUNTAESITTELYT: TAMPERE JA PIRKKALA SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 Liitteet: 21 Hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio; Ministeriöön lähetetty TKS kuntien yhteinen lausunto liittyen OKM erityisavustukseen. 22 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys (2010). 23 Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelma Toimintasuunnitelmien luonnokset (liitteet työtilassa viikon 12 alussa). 26 Työ- ja loma-aikatapahtuman alustava ohjelma. 2/15

3 20 KOKOUKSEN AVAUS (12:30) Puheenjohtaja avasi kokouksen. Outi Kallioinen TREDUn rehtori esittäytyi. 21 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN (12:30-12:40) Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). SH varhaiskasvatuksen tiekartta työn eteneminen. Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia TKS kuntien lausunto: opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus 5-vuotiaiden maksuttomaan 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeiluun Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla (HYMY) -hanke Seutuliike - ohjelmatyön käynnistyminen Asioiden eteneminen Tampereen kaupunkiseudun yhteinen lausunto (liite) opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustukseen liittyen lähti HYMY -hankkeen käytännöntyöskentely käynnistyi MAL -verkoston koordinoimana Vapriikissa järjestetyssä sparrausryhmän tapaamisessa, jossa olivat edustettuna seutuyksikön ja MAL-verkoston koordinaation lisäksi THL, Kuntaliitto, Tampereen yliopisto, Aalto yliopisto sekä Porin ja Tampereen kaupungit. Hyvinvointi- ja infratyöryhmien yhteisestä kehittämisohjelmasta johdetun arkiliikunnan ohjelmatyö, Seutuliike, on käynnistynyt projektiryhmän ensimmäisellä tapaamisella. Tapaamisessa käsiteltiin ohjelmatyön idea, tehtävä ja rajauksia sekä käytiin lähetekeskustelu ohjelman tavoitteista. Tavoitteiden ja seutuyksikön valmistelun jälkeen ohjelmatyölle lähdetään hakemaan tekijää kevään aikana. Huhtikuun lopussa. Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: 3/15

4 Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22 SEUTUOPISTOJEN RAKENNE- JA TOIMINTAUUDISTUSTEN ARVIOINNIN KÄYNNISTÄMINEN (12:40-13:10) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Vuoden 2018 tavoite Hyvinvointipalvelujen työryhmä on käsitellyt kokouksessaan vuoden 2018 tavoitteita ja omalta osaltaan esittänyt, että kuluvana vuonna käynnistettäisiin seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten vaikutusten arviointi ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Arvioinnissa huomioidaan myös Oriveden opistoratkaisu ja Kangasalan kunnan opistoratkaisu osana Valkeakoski-opistoa. Yhtymäkokous on hyväksynyt esitetyn talousarviotavoitteen joulukuussa Hankkeen tausta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta tehtiin esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista vuonna Esiselvityksessä todettiin, että kansalaistoiminnan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä sekä vahvempia toimijoita kansalaisopistokentälle. Esiselvitysvaiheen jälkeen vuonna 2010 laadittiin Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys FM Marjo Soinisen sekä tehtävään nimetyn projektiryhmän toimesta. Varsinaisen selvityksen johtopäätökset olivat: - opistotoiminnan elinkelpoisuuden turvaamiseksi ja valtionosuuksien maksimoimiseksi kuntien kannattaa perustaa yhdessä kaksi seutuopistoa seitsemän tilalle - yhteistyön seudullinen koordinointi nykyisten opistojen välillä ei lisää valtionosuuksia ja osa kunnista ei ole valmis antamaan rahoitusta seudulliselle toimielimelle - asukkaat saavat monipuolisia, laadukkaita ja paikallisia opetuspalveluita tulevaisuudessakin, kun kuntien opistotoimintaan antamat resurssit suunnataan yhteisille opistoille, jolla on riittävä osaaminen ja asiantuntijuus - nykyisin opistot tuottavat seudullisia palveluita, mutta kustannusten jakamisesta ei ole sovittu kuntien kesken 4/15

5 Selvitysvaiheen jälkeen muodostettiin kaksi suurempaa seutuopistoa: Pirkan opisto ja Tampereen seudun työväenopisto. Jälkimmäinen on Tampereen kaupungin omistama vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii Tampereen ja Ylöjärven alueella. Pirkan opisto on Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos, jossa Nokia toimii vastuu- eli isäntäkuntana. Seutuopistojen muodostamisvaiheessa Kangasalan ja Oriveden kunnat päättivät jättäytyä pois Tampereen seutuopistosta. Kangasalan kunta solmi vuonna 2013 sopimuksen Valkeakosken kaupungin kanssa, minkä mukaan kansalaisopistopalvelut Kangasalla tuottaa Valkeakoskiopisto. Oriveden kansalaisopistopalvelut tuottaa Oriveden seudun kansalaisopisto, joka on Oriveden ja Juupajoen kuntien yhteinen. Seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten arvioinnin perustelu Seutuopistojen muodostamisen jälkeen asetettiin tavoitteeksi, että vuosien kuluessa käynnistetään laajempi selvitys rakenne- ja toimintauudistusten tuloksista ja vaikutuksista. Talousarviotavoitekeskusteluissa nousi lisäksi halukkuus ottaa arviointivaiheeseen mukaan Kangasalan ja Oriveden kuntien opistoratkaisut, jotta koko Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan tilanne tulee arvioitua yhdellä kerralla. Jo vuoden 2010 kansalaisopistoselvityksen yhteydessä tunnistettiin tulevaisuuden haasteita, joista osa on edelleen relevantteja uutta arviointi- ja selvitystyötä käynnistettäessä. Vapaan sivistystyön toimintaympäristöä muuttavat monet meneillään olevat hallinnon ja koulutus- ja korkeakoulutuspolitiikan uudistukset sekä yhteiskunnan ja työelämän muutokset. Uudistuksista merkittävämpänä ja erityisesti kuntien toimintaan vaikuttava tekijä on maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kunnan sivistysrooli korostuu jos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy perustettavalle maakunnalle. Toisaalta kuntien taloudelliset edellytykset muuttuvat merkittävästi ja jo nyt on nähtävissä, että kunnat hakevat kehittämistoimenpiteillä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Myös vapaan sivistystyön oppilaitosten on huomioitava kuntien kustannusten kasvun hillitsemiseen tähtäävät tavoitteet tulevaisuuden suunnitelmissaan. Keskeinen vapaan sivistystyön järjestämiseen vaikuttava tekijä on myös väestön ikärakenteen muutos ja lisääntyvä maahanmuutto. Kansalaisopistojen tulee toiminnassaan ottaa aiempaa enemmän huomioon uusien asukkaiden ja ikääntyvän väestön tarpeet. Kansalaisopistotoiminta voidaan nähdä myös hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja tasaavana kuntien palveluna. Tämä näkökulma korostuu, kun tulevaisuuden kunnan toiminnassa ennakointi ja ennaltaehkäisy vahvistuvat. Myös työelämän muuttuminen haastaa opistoja tarjoamaan palvelua esimerkiksi työikäisen aikuisväestön jaksamisen edistämiseksi. Uudistuva työelämä tarvitsee lisäksi toimintatapoja, jotka mahdollistavat läpi elämän kestävän oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen. Sitran Hyvinvoinnin seuraava erä -julkaisussa todetaan, että niin sanottujen PIAAC-tulosten perusteella Suomessa nuorten ja iäkkäiden ( vuotiaiden) osaamisessa ero on yksi suurimmista koko tutkimuksessa, 5/15

6 kun samaan aikaan ikärakenne on rajussa muutoksessa. Tämän haasteen edessä kansalaisopistoilla voi olla erityinen rooli koko elämän kestävän oppimisen tukemisessa ja kannustamisessa kaikki ihmiset huomioiden, sillä koulutuksen ykkösmaa ei määrity jatkossa PISA-tulosten perusteella, vaan edelläkävijöitä ovat ne maat, joiden väestö on elinikäisen oppimisen polulla. Kuntien opistotoiminnan kehityssuuntana voidaan nähdä myös digitalisaatio, joka luo runsaasti mahdollisuuksia kehittää palvelua ja etäopetusta. Esimerkiksi seudullinen opintotarjonta voisi olla kuntarajattomasti joustavammin verkossa haettavissa, myös yhteisistä oppimisalustoista voisi syntyä lisäarvoa opiskelijan näkökulmasta. Opistoilla on verkossa paljon tietoa, mutta kokonaisuutena vapaan sivistystyön verkkopalveluissa on vielä paljon kehitettävää. Arviointihankkeen tavoitellut tuotokset Seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten vaikutusten arviointi voi edellä esitettyyn perustuen sisältää: - vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän arviointi osana uutta kuntaa ja sivistyspalveluiden kokonaisuutta - katsaus vapaan sivistystyön tulevaisuuteen yhteiskunnan, digitalisaation ja koulutuspoliittisten muutosten keskellä ja Tampereen kaupunkiseudun opistojen valmiuksista vastata kehityshaasteisiin - näkemys kahden seutuopiston mallista (mahdollisuudet ja haasteet) sekä toiminnan määrästä ja laadusta [vertaillen mukana myös Kangasalan ja Oriveden opistoratkaisut] sisältäen kuntien kansalaisopistotoiminnan kustannusten muutoksen tarkastelun - kuntakohtaisten kustannusten, päätöksenteon muutosten sekä opistojen henkilöstö- ja taloudellisten resurssien tarkastelu [2 opistoa / yksi seudullinen opisto], sisältäen näkemyksen yhdistämisen mahdollisuuksista tai yhteistyön tiivistämisestä - haastattelututkimus kansalaisopistotoiminnan seudullisesta kehittämisestä: kansalaisopistojen rehtorien sekä kunta- ja sivistyspalvelujohdon näkemysten kerääminen ja analysointi Liite. Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys (2010) Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: 6/15

7 Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käynnistää vuoden 2018 tavoitteeksi asetetun seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten arviointiselvityksen hankesuunnitelman laadinnan ja nimetä pientyöryhmän valmistelemaan asiaa. todeta, että hankesuunnitelman laadinnan jälkeen seutuyksikkö käynnistää hankintaprosessin arviointiselvityksen laatimiseksi. Päätös. Työryhmä päätti, että selvitystyö käynnistetään, että pientyöryhmä valmistelee työohjelman/tarjouspyynnön ja että pientyöryhmän puheenjohtaja on Lauri Savisaari ja jäseninä Nina lehtinen ja Satu Kankkonen (varalla Juhani Pohjonen). 23 KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA JA SEUDULLINEN NUORISOKYSELY 2018 (13:10-13:35) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Seudullinen nuorisotyö Tampereen kaupunkiseudulla on yhteinen nuorisotyöohjelma Ohjelma on jatkoa vuosien ohjelmatyölle, joka käynnisti kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön strategisemman kehittämisen. Yhteiskehittäminen on yhdenmukaistanut kuntien tavoitteenasettelua, lisännyt arvokeskustelua nuorisotyön sisällöistä ja liikuttanut kuntien työntekijöitä yli kuntarajojen toiminnan vuorovaikutteisuutta lisäten. Tampereen kaupunkiseutu on seudullisen nuorisotyön edelläkävijä myös siinä mielessä, että kunnilla on yhteinen nuorisotyön seutukoordinaattori, jonka vastuulle yhteistyösisällöt kuuluvat. Seudullisen nuorisotyön ohjelmakauden neljä kehityskokonaisuutta: 1) Työelämävalmiuksien vahvistaminen 2) Nuorten aktiivisuuden lisääminen 3) Digitalisaatio on nyt 4) Kaupunkiseudun toiminnan kehittäminen Jokainen kunta tekee kehityskokonaisuuksista toimenpidesuunnitelman, joka ohjaa ja suuntaa työskentelyä. Suunnitelmia on tehty elokuuhun 2018 saakka, jolloin niitä tarkastellaan ja päivitetään taas uudelle toimintajaksolle. Seudulliset nuorisokyselyt 7/15

8 Seudulliset nuorisokyselyt on toteutettu vuosina 2014 ja 2016 kaupunkiseudun vuosiluokkien yläkouluikäisille nuorille. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa nuorten vapaa-ajasta seudullisen toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2014 kyselyn vastausprosentti oli 38 ja vuonna 2016 luku oli 56 %. Kysely oli jaettu neljään eri kokonaisuuteen, joiden avulla on saatu tietoa vastaajien taustoista, hyvinvoinnista ja elämäntavoista, vapaa-ajasta sekä kokemuksista nuorille järjestettävästä toiminnasta. Kyselyyn vastattiin pääosin kouluissa oppituntien aikana. Vuonna 2018 nuorisokyselyä on uudistettu siltä osin, että vastaajakuntaa on laajennettu myös toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyn rakennetta on myös tiivistetty päällekkäisyyksien välttämiseksi (mm. kouluterveyskyselyn kanssa) ja kysymyksiä on pohdittu Nuorisotyöohjelman painopisteitä tukeviksi. Kysely on tarkoitus toteuttaa huhtikuun aikana ja edellisten vuosien tapaan se jaetaan koulujen ja oppilaitosten kautta nuorille. Liite. Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelma Seutukoordinaattori Elina Peippo esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi kaupunkiseudun nuorisotyöohjelmasta ja nuorisokyselyn uudistamisesta annetun katsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24 SEUTUVARAAMO -DIGITALISAATIOKOKEILUN TILANNERAPORTTI (13:35-13:55) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tampereen Kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä on jatkanut sivistystyöryhmän käynnistämää digitaalisuuden edistämistä alkusyksystä valmistuneen sivistyspalveluiden digitalisaatioselvityksen pohjalta. Digitalisaation edistämisen tavoite perustuu seutustrategian pääviestiin hyvinvoivasta yhteiso stä, jota konkretisoi tavoite älykkäästä ja helposta asioinnista. Lokakuussa 2017 kuntien tilojen käyttöä päätettiin edistää käynnistämällä hyvinvointipalvelujen työryhmän päätöksellä seudullinen digihanke paikkojen ja tilojen käytön varmistamiseksi. Kokouksessaan hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti hyväksyä syksyn aikana valmistellun digikokeilun 8/15

9 projektisuunnitelman, käynnistää kokeilun vuoden 2018 alussa ja nimetä ohjausryhmän työtä tukemaan digikokeiluryhmän kokeilukaudelle Seudullisen digitalisaatiokokeilun tavoitteena on ottaa käyttöön seudullinen palvelu, jonka avulla sekä tilojen hallinnointi että niiden varaaminen on aiempaa helpompaa ja sujuvampaa. Palvelun avulla on tarkoitus vastata seuraaviin tavoitteisiin: 1) mahdollistaa kuntien hallinnoimien tilojen ja alueiden avaaminen seudullisesti varattavaksi ja käytettäväksi laajemmin 2) tarjota parempaa palvelua kuntalaisille 3) tehostaa kuntien tilojen ja alueiden käyttöä 4) parantaa ja sujuvoittaa asiakaspalveluprosesseja Kokeilun edistyminen Seutuvaraamo-projektia on toteutettu vuoden 2018 alusta lähtien tiiviissä kolmikantayhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän, jäsenkuntien sekä Tampereen kaupungin digiohjelman kesken. Digiohjelman puitteissa palvelun pilotointia varten kilpailutettiin resurssienvarauspalvelun toteuttamis-, pienkehitys- ja ylläpitopalvelut vuodelle Pilotin toteuttajaksi valittiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella Anders Innovations Oy. Ensimmäinen versio palveluun sisältyvästä resurssirajapinnasta sekä käyttöliittymästä Tampereen näkymällä valmistuivat tammikuun 2018 lopussa. Ensimmäiset tilat kaikista kaupunkiseudun kunnista vietiin toistaiseksi julkaisemattomaan palveluun helmikuun 2018 aikana. Samalla rajapinnan käyttöä on koulutettu kuntien henkilöstölle. Resurssirajapinnan käyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, jotta kuntien henkilöstö voi itse lisätä myös seuraavat tilat palveluun ja hallinnoida niitä. Seuraavaksi tarkoituksena on maaliskuun aikana kehittää palveluun seudullinen käyttöliittymä sekä parantaa palvelun ominaisuuksia ja käytettävyyttä tehtyjen havaintojen perusteella. Seudun kunnat osallistavat kuntalaisista koottuja testikäyttäjäryhmiä palvelun kehittämiseen maalis- ja huhtikuun 2018 aikana. Palvelua tullaan markkinoimaan seudun kunnissa erityisesti huhtikuun 2018 ajan ja julkaisun suunniteltu ajankohta on toukokuun 2018 alussa. Palvelu on seudun kuntalaisten pilottikäytössä toukokuusta vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi digikokeiluryhmä selvittää kevään 2018 aikana mahdollisuutta integroida palveluun maksullisten tilojen maksuominaisuus sekä kulunvalvontajärjestelmiä. 9/15

10 Projektityöntekijä Mikael Malkamäki esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi Seutuvaraamo -digitalisaatiokokeilusta annetun tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 25 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN (13:55-14:15) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Hyvinvointipalvelujen työryhmä on viimeksi käsitellyt lukio- ja kampusyhteistyön kehittämistoiminnan jatkamista. Työryhmälle esiteltiin tuolloin Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän vuonna 2016 laatiman työsuunnitelman toteutumista vuosina Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen painopisteinä olivat olleet: 1) kaupunkiseudun lukiokoulutuksen näkyvyys ja brändin luominen 2) yhteistyö pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä sekä opettajien täydennyskoulutus 3) sidosryhmäyhteistyön kehittäminen 4) Tampereen seudun lukioiden painotukset ja erityistehtävät 5) Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet ja lukioresurssin jako Hyvinvointipalvelujen työryhmä hyväksyi annetun raportin työsuunnitelman toteutumisesta. Kehittämistoiminnan jatkaminen Hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti lokakuun käsittelyssä, että lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän toimintaa jatkaa seudun rehtorikokous, joka laatii hyvinvointipalvelujen työryhmälle uuden lukio- ja 10/15

11 kampusyhteistyön kehittämissuunnitelman vuosille Uusiksi kehittämisteemoiksi hyvinvointipalvelujen työryhmä esitti kampusyhteistyötä ja sen kehittämistä, seudullista lukiokoordinaatiota, yhteisen täydennyskoulutuksen kehittämistä, erityisopetus- ja erityispedagogiikkaa sekä digitaalisia oppimisympäristöjä. Työryhmän käsittelyn jälkeen asiaa käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Seutuhallitus linjasi käsittelynsä aikana, että hyvinvointipalvelujen työryhmän tulisi arvioida, miten lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämistä vietäisiin selvästi strategisempaan suuntaan pelkän operatiivisen kehittämistoiminnan sijaan. Hyvinvointipalvelujen työryhmä kävi keskustelun lukiokoulutuksen strategisemmasta kehittämissuunnasta ja vaadittavista toimenpiteistä seutuhallituksen toimeksiannon mukaan kokouksessaan ja päätti, että valmisteluryhmä ja rehtorikokous laativat hyvinvointipalvelujen työryhmän antamien suuntaviivojen mukaan tarkennetun toimintasuunnitelman lukioja kampusyhteistyön kehittämiskohteista lukuvuosille ja sekä seudullisen lukiokoordinaation osalta vuosille Liite. Toimintasuunnitelmien luonnokset (liitteet työtilassa viikon 12 alussa). Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä toimintasuunnitelman lukio- ja kampusyhteistyön kehittämiskohteista lukuvuosille ja sekä seudullisen lukiokoordinaation osalta vuosille Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 26 KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKA -PROJEKTIN TILANNEKATSAUS (14:15-14:25) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudulla aloitettiin jo vuonna 2008 keskustelu työ- ja loma-aikojen muuttamisesta vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan 11/15

12 tarpeita. Tampereen kaupunkiseudun sivistystyöryhmä totesi syksyllä 2016, että kokeilumahdollisuutta työ- ja loma-aikojen muuttamiselle kaupunkiseudun alueella on tarve selvittää. Kantaa asiaan selvitettiin opetusministeriltä ja asia nostettiin mediakeskusteluun. Opetusministeriöstä ei näytetty työ- ja loma-aikakokeilulle vihreää valoa ensimmäisten yhteydenottojen perusteella. Sivistystyöryhmä päätti kuitenkin keväällä 2017 jatkaa työ- ja loma-aikojen muuttamiseen tähtääviä tunnusteluja keskeisten sidosryhmien kanssa ja antoi seutuyksikölle tehtäväksi jatkaa asian valmistelua. Toimeksiannon johdosta toukokuussa 2017 seututoimisto solmi yhteistyösopimuksen Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan kanssa. Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut syksyllä 2017 käynnistynyttä kaksivuotista projektia, jossa on tarkoitus taustoittaa kaupunkiseudulla edistettävän lukuvuosiuudistuksen yhteiskunnallista (eurooppalaista) näkökulmaa sekä tuoda opiskelijoiden omat ajatukset ja ideat mukaan selvitykseen. Projekti on kolmen lukiokurssin mittainen ja työskentely on käynnistynyt elokuussa 2017 hyvinvointiryhmän edustajien ja opiskelijoidenyhteisellä tilaisuudella. Hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa on toiminut myös nimetty pienryhmä, joka on valmistellut projektiasioita yhteistyössä Eurooppa - linjan koordinaattorin kanssa. Ryhmään kuuluvat hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön lisäksi Miikka Seppälä, Matti Hursti, Jorma Suonio ja Nina Lehtinen. Yhteistyöprojekti lyseon Eurooppa -linjan kanssa päättyy suunnitelman mukaan keväällä Euroopan komission kouluaikaselvitys 2016/2017 ja projektin perustelu Euroopan komissio on julkaissut lukuvuoden osalta selvityksen koulujen työ- ja loma-ajoista. Raportin mukaan: - suuremmassa osassa Euroopan maita kesäloma alkaa kesäkuun puolivälissä - kesäloma on lyhempi maissa, joissa lomia on sijoitettu enemmän kouluvuoden sisään - kouluvuoden työpäivien määrissä on vaihtelua Euroopan tasolla Ranskan 162 päivästä Tanskan ja Italian 200 päivään vuodessa (Suomessa noin 190 päivää) - Suomessa poikkeuksellista muuhun Eurooppaan verrattuna on kesäloman aikainen aloitusajankohta, kouluvuoden aloittaminen ennen elokuun puolta väliä ja lyhyt kevät / pääsiäisloma Kaupunkiseudulla hyvinvointipalvelujen työryhmän johdolla käydyssä keskustelussa käynnissä olevaa projektia on perusteltu tunnistetuilla haasteilla. Näistä yksi on nykyisen käytännön ja lukuvuosirytmityksen mukainen pitkä kevätlukukausi, joka myös koetaan pitkäksi ja raskaaksi. Tähän koke- 12/15

13 mukseen lienee syynä se, että kevään ainoa lomajakso (ns. hiihtoloma) on jo alkutalvella vain reilu kuukausi Loppiaiseen päättyvän joululoman jälkeen. Pitkän kevään aikana koulutyö katkeaa Suomessa vain juhlapyhinä. Niinpä niiden yhteyteen oppilaat ja opettajat anovat jo nyt hanakasti lisälomapäiviä. Syyskauden tilanne on parempi. Useissa kunnissa on koko viikon mittainen syysloma jo vakiinnuttanut asemansa lukukauden puolivälissä. Työryhmässä on käyty keskustelua myös lukuvuoden muutoksen teknisluonteisesta toteutuksesta ja todettu, että Suomen kaltaisessa suhteellisen pienessä maassa ja yhtenäisessä koulujärjestelmässä se olisi kohtuullisen helppo toteuttaa. Yhteisvalinnat, yo-kirjoitukset, pääsykokeet ja muut tärkeät asiat siirrettäisiin yksinkertaisesti kalenterissa uusille päiville. Keskusteluissa on tunnistettu myös se, että 40 vuoden aikana peruskoulu on muuttunut rakenteellisesti hyvin vähän ja pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa helposti puhe- ja tunnetasolla paljon reaktioita. Tästäkin syystä projektin ympärille synnytetty keskustelu on tervetullutta. Työ- ja loma-aika tapahtuma huhtikuussa Eurooppa -linjan kanssa toteutettavan projektin yhtenä tavoitteena on ollut toteuttaa teeman ympärille sidosryhmätapaaminen. Idea on jalostunut huhtikuun lopulla ( ) järjestettäväksi työ- ja loma-aika - tapahtumaksi, joka käsittää asiantuntija paneelin lisäksi opiskelijoiden kanssa järjestettävän keskusteluosuuden. Panelisteiksi ovat lupautuneet Olli Luukkainen (OAJ), Eeva-Riitta Pirhonen (OKM), Timo Lappi (MaRa), Peer Haataja (Tampereen Kauppakamari) ja Tampereen kaupungin edustaja. Tilaisuuden kutsut ja ohjelma julkaistaan maaliskuun lopulla ja itse tilaisuus järjestetään Kotimaan matkailumessujen yhteydessä Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi seudullisen työ- ja loma-aika -projektin tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 27 KUNTAESITTELYT: TAMPERE JA PIRKKALA (14:25-14:55) Kehittämispäällikkö Kankkonen : 13/15

14 Kaupunkiseudun työryhmärakenteet ovat uudistuneet keväällä 2017 uuden seutustrategian ja maakuntauudistuksen ennakoinnin vuoksi toimikaudelle Päätyöryhmien määrää vähennettiin ja muodostettiin hyvinvointipalvelujen työryhmä aiempien sote- ja seutusivistysryhmien päättäessä toimintansa. Myös kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen suuria muutoksia. Suurin muutos kuntien tehtävissä tapahtuu, kun sosiaalija terveyspalvelut ovat siirtymässä kokonaan perustettaville maakunnille. Myös uusi kuntalaki on hyväksytty 2015 ja luottamushenkilöitä ja toimielimiä koskevat muutokset tulivat voimaan alkaen. Toimintaympäristön muutoksista johtuen usea kunta on uudistanut organisaatiotaan ja johtamisjärjestelmäänsä sote-uudistusta vastaavaksi. Kuntien toimintakentän muuttuessa uudistuvat myös kuntien toiminta, osallisuusmallit ja -keinot, kumppanuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Hyvinvointi- ja sivistysrooli korostuvat uuden kunnan tehtävissä. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset, ovat tulevaisuudessakin samat sekä kunnille että maakunnalle. Edellä kuvattujen muutosten johdosta seutuyksikkö ja hyvinvointipalvelujen työryhmän puheenjohtajisto ovat linjanneet, että kuntien hyvinvointija sivistystoimialat esittäytyvät kunnittain hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksessa. Tavoitteena on kuvata oman kunnan organisaatiossa ja johtamisjärjestelmissä tapahtuneita muutoksia sekä kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet (terveydenhuoltolain 12 mukaisesti). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi Tampereen ja Pirkkalan kuntaesittelyt. Päätös. Harri Rönnholm ja Taru Kuosmanen esittelivät kuntansa hyvinvointitoimialan ajankohtaiskatsaukset, jotka merkittiin tiedoksi. 28 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT (14:55-15:00) Kauppakamarin teollisuusprojekti. Matti Hursti on asiasta yhteydessä Peer Haatajaan. 14/15

15 LAPE-työn tilannekatsaus klo siv + sote joht. kesäpäivä. Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset keväällä 2018: Ajankohdat klo Työ- ja loma-aikakokeilun workshop järjestetään klo klo (lounas ) HYPA-INFRA- MASTO -työryhmien kehittämispäivä Aiheet Hyvinvointipalvelujen työryhmän jäseniä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon tapahtumaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Paikkoja tapahtumaan on rajoitetusti! Rajaton seutu -elinkeinojen vetovoimaprofiilityö ja pehmeät vetovoimatekijät - asiantuntija Timo Aro (MDI). Alustuksen jälkeen on työpaja seudullisen tietopohjan kehittämiseksi klo Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan hyväksyminen - Seutuvaraamo digikokeilu (kokeiluversion esittely) LAPE Kauppakamari Syksyn lukiokoulutuksen laajan yhteistyön pohjustaminen klo HYPA-työryhmän työskentelyn väliarviointi - Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden hyväksyminen 29 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (15:00) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /15