TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointipalvelujen työryhmä (HYPA) MUISTIO 8/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: torstai klo 13:02 14:55 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Halonen, Kati hyvinvointijohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Mattila, Mia kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kallioinen, Outi ammatillisen koulutuksen johtaja Tredu Syynimaa, Nestori tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Pohjonen, Juhani seutujohtaja vs. TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto 1/15

2 64 KOKOUKSEN AVAUS 3 65 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 66 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 AUDITOINTI: PALVELUVERKON SEUDULLINEN TARKASTELU 4 67 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISHANKEEN ALUSTAVAT TULOKSET 8 68 OPETUSALAN OSAAMISEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN SEUDULLISEN LUKIOKOORDINAATION JA KORKEAKOULUYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 Liitteet: 65 Hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio; Sopimus oppimateriaalin tuottamisesta seudullisena yhteistyönä; Sopimus lukioiden välillä kurssimaksujen laskuttamisesta. 69 Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen toimintasuunnitelma ; Jorma Suonion esitys opiskelijatilanteesta /15

3 64 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen 13: EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Seutufoorumi , Tamperetalo Yhteydenotto Notecrow / Rauno Varis Sopimus oppimateriaalin tuottamisesta seudullisena yhteistyönä Sopimus kurssimaksujen laskuttamisesta Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen, Tampereella ja Tampereen ympäristökunnissa toimivien lukioiden välillä Asioiden eteneminen Perinteinen seutufoorumi järjestetään Tamperetalossa marraskuun lopulla. Ilmoittautuminen on avattu. Tänä vuonna seutufoorumissa puhutaan MAL4-sopimusmenettelystä ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivittämisestä sekä kuullaan kehyskuntienverkoston toiminnan esittely ja paneelikeskustelu. Koulujen turvallisuuskansiot -esittelypyyntö. Tuotteeseen voi tutustua täältä. Sopimus oppimateriaalin tuottamisesta seudullisena yhteistyönä on valmis (liite). Allekirjoituksia on kuntajohdolta pyydetty Sopimuksesta (liite) on esitetty kysymys liittyen sen toimivuudesta käytännön tasolla eri kuntien välillä. Toisin sanoen, onko opiskelijan mahdollista valita kurssi myös muista kuin Tampereen lukioista? Sopimus on molemminpuolinen eli tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus valita myös ympäryskuntien lukioista. Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Sopimus oppimateriaalin tuottamisesta seudullisena yhteistyönä poistettiin esittelijän toimesta asialistalta. 3/15

4 66 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 AUDITOINTI: PALVELUVERKON SEUDULLINEN TARKASTELU Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudun maankäyttö ja asuminen työryhmä on käsitellyt kokouksessaan MAL 4 -sopimuksen käynnistämistä. Uuden MAL-sopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020 ja sopimus tulisi allekirjoittaa syksyllä Maankäyttö ja asuminen -työryhmän esityksestä kuntajohtajakokous ja seutuhallitus ovat päättäneet, että keskeisten sopimuskohtien löytämiseksi nojaudutaan kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma asiakirjaan ja Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan. MAL 4 -sopimuksen tavoiteasetantaa edeltää Rakennesuunnitelma 2040 auditointi, jossa on tarkoitus toteuttaa syksyn 2018 aikana. Rakennesuunnitelman tarkistamisen taustalla on muuttunut toimintaympäristö. Toisaalta osa rakennesuunnitelman lähtökohdista, kuten päästövähennystavoitteet tulevat muuttumaan seuraavalle MAL-neuvottelukierrokselle radikaalisti. Hyvinvointipalvelujen näkökulmasta toimintaympäristö on muutoksessa erityisesti valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen johdosta. Valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2019 (ympäristöministeriön hallinnonala) todetaan seuraavasti: Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus. Kansallisen tason esitykset ohjaavat kiinnittämään huomiota erityisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen edistämiseen. Tällöin useita tekijöitä tulee käsitellä yhdessä ja yhteen sovittaen. Vaikka Rakennesuunnitelma työssä on tunnistettu palveluverkko keskeisenä vahvojen ja monipuolisten keskusten rakennetekijänä, on tämä tematiikka jäänyt esimerkiksi MAL 3 -sopimuksessa taka-alalle. Palveluverkko osana rakennesuunnitelmaa Rakennesuunnitelma asiakirjassa palveluverkon tarkastelu kytkeytyy vahvoihin ja monipuolisiin keskuksiin. MAL 2 -sopimuksen toteutuksen yhteydessä on laadittu seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle. Periaatteet löytyvät rakennesuunnitelman liitteestä 2. Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteilla tuetaan rakennesuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja niiden tarkoituksena on ensisijaisesti tukea palvelujensaavutettavuutta kaupunkiseudun keskeisellä alueella. Tämä tarkoittaa, että laaditut palveluverkkoperiaatteet tukevat palvelujen suunnittelua kaupunkiseudun yhtenäisen taajamarakenteen alueella. Kylien ja muiden taa- 4/15

5 jamien palveluperiaatteet ovat kuntakohtaisia. Tarkastelunäkökulma on yhdyskuntarakenteellinen ja vaikuttaa erityisesti liikkumisen ratkaisuihin. Palveluverkon sijoitelulla vaikutetaan myös palvelujen taloudellisiin järjestämismahdollisuuksiin kunnissa. Edelleen kuntien järjestämisvastuun ulkopuolella olevien palveluiden sijoittumiseen kunnat voivat vaikuttaa muun muassa kaavoituksen keinoin. Palveluverkkoperiaatteiden on rakennesuunnitelmassa ajateltu edistävän myös seudullista palvelumalliajattelua ja sen toteutusta, missä yhteydessä on viitattu tulevaisuuden palveluratkaisujen muutoksiin. Uudistuvat palvelumallit on nähty mahdollisuutena ratkaista palvelujen kysyntään liittyvät haasteet kustannustehokkaasti. Tällöin viitataan erityisesti virtuaaliseen palveluverkkoon, itsepalvelun ja automatisoinnin mahdollisuuksiin sekä palvelut pyörille ja kotiin -kehitykseen. Nämä muutosmahdollisuudet on nähty erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluissa. Toisaalta nimenomaan sivistyspalveluissa, jotka jäävät tulevaisuuden kuntien vastuulle, ovat muutokset fyysiseen palveluverkkoon vähäisempiä. Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa on esitetty laadittavaksi laskennallisia arvioita palveluverkon lisäyspaineelle väestönkasvun ja asuntorakentamisen kautta. Palvelujen tuottajien osalta kehityksen on nähty yhä selvemmin etenevän suuntaan, jossa kokonaispalveluita tarjoavat niin julkiset, yksityiset kuin yhteisöllisetkin toimijat. Kuva 1. Mallinnus kuntalaisten palveluista. Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet ovat 1) hyödynnetään olemassa olevaa 2) raja-alueilla ratkaisut yhdessä 5/15

6 3) palveluja kootaan keskuksiin 4) palvelut viihtyvät vierekkäin 5) asiakkaan valinnalla lisää tyytyväisyyttä 6) yhteinen palveluvisio ohjaa palvelujen kehittämistä. Olemassa olevan hyödyntämisen periaate kiinnittyy kasvun kohdentamiseen nykyiseen taajamarakenteeseen ja olemassa olevan palveluverkon läheisyyteen. Tämä tarkoittaa täydennysrakentamista, mutta myös olemassa olevan palveluverkon hyödyntämistä yli kuntarajojen kuntien välisillä tai seudullisena sopimuksena. Raja-alueilla on nähty olevan runsaasti täydennysrakentamisen potentiaalia. Raja-alueiden palvelujen järjestäminen edellyttää kuntien välistä ennakoivaa yhteistyötä. Palvelutarpeet tulisi keskustella varhaisessa vaiheessa ennen yksityiskohtaista kaavoitusta ja investointipääötksiä. Toteutusvaiheessa kuntien välinen sopimusmenettely selkeyttää työn- ja kustannustenjakoa. Palvelujen kokoamista keskuksiin perusteellaan liikkumisen tarpeen vähentämisellä. Aluekeskukset nähdään ensisijaisina sijoituspaikkoina palveluille. Taulukkoon 2. on koottu Rakennesuunnitelman 2040 keskus- ja palveluverkko. Taulukko 2. Keskus- ja palveluverkko. Palveluverkon saavutettavuus on esittetty rakennesuunnitelmassa erillisenä mallinnuksena, joka huomioi raitiotie-, lähijuna- ja taajamajunaliikenteen, kehäbussit, runkobussit sekä uudet parannettavat tiet ja valtatiet. Palvelujen kokoaminen keskuksiin luo suunnitteluperiaatteiden mukaan kuntalaisille asiointiedellytykset yhdellä kertaa, mutta myös mahdollistaa julkisen ja yksityisen synergiaa ja taloudellisten hyötyjen tavoittelun. Koska kaikki palvelut palvelevat samoja kuntalaisia, vierekkäin sijoitettuna ne 6/15

7 vähentävät liikkumisen tarvetta. Monipalvelukeskukset ovat myös uusien palvelumallien toteuttamisalustoja ja ne tulisi toteuttaa tärkeimpiin aluekeskuksiin. Palveluiden kokoaminen vahvempiin kokonaisuuksiin mahdollistaa myös luopumisen erillisistä pienistä yksiköistä. Kuntien tavoitteena on omaehtoisesti vähentää kunta- ja hallintorajojen merkitystä kuntalaisten päivittäisessä asioinnissa kaupunkiseudulla. Valinnan mahdollistamisella voidaan listätä asiakkaan kokemaa tyytyväisyyttä. Valinnanvapauden tukeminen edellyttä kunnilta joustavuutta, jota voidaan tukea muun muassa yhtenäistämällä palveluprosesseja ja -tuotteita. Täysi valinnanvapaus edellyttää menettelyn sopimista myös kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteessa. Yhteisen verkkovision nähdään tukevan kuntien päätöksentekoa ja viestintää kuntalaisille. Tampereen kaupunkiseudun Palveluvisio on esitetty erillisenä kuvana rakennesuunnitelmassa, mutta se pohjautuu edellä esitettyyn kuvaan 1. sekä seuraavaksi esitettävään taulukkoon 3. Taulukko 3. Kuntapalvelujen ryhmittelyä. Seudullista palvelunäkemystä on pyritty vahvistamaan palvelujen ryhmittelyllä niiden luonteen, etäisyyden ja käyttötiheyden pohjalta. Rakennesuunnitelman päivitystarve palveluverkon suunnittelun osalta Rakennesuunnnitelma asiakirjan auditoinnin ollessa käynnissä seudullisen palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet on tarpeen tuoda 7/15

8 hyvinvointipalvelujen työryhmän keskusteluun ja päättää kehitysehdotuksista sekä antaa syötteitä MAL 4 -kierrokselle. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin, ovatko Rakennesuunnitelma asiakirjassa esitetyt seudullisen palveluverkon pääperiaatteet edelleen ajankohtaisia ja mikä on niiden päivitystarve? Miten seudullisen palveluverkon pääperiaatteet toteutuvat ja näkyvät maankäytön suunnittelussa? Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää Päätösehdotus. omalta osaltaan käydä keskustelun Rakennesuunnitelma asiakirjan seudullisen suunnittelun pääperiaatteista antaa näkemyksensä auditointiryhmälle sekä maankäyttö- ja asuminen työryhmälle siitä, millä tavoin palvelut voidaan kytkeä MAL 4 -sopimuksessa linjaaviin maankäytön teemoihin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointipalvelujen työryhmä kävi asiasta laajan ja monipuolisen keskustelun, jonka päätteeksi todettiin, että Rakennesuunnitelma 2040 liitteessä 2 olevat palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet ovat monelta osin vanhentuneet eivätkä vastaa tilannekuvaa tai tulevaisuuden tarpeisiin. Palveluverkon seudullinen tarkastelu ei myöskään huomioi merkittävämpiä ja palveluverkon suunnitteluun vaikuttavia ajankohtaisia ilmiöitä, kuten maakunta- ja sote -uudistusta. Edelleen hyvinvointipalvelujen työryhmä totesi, että palveluverkon pääperiaatteiden päivitys ei ole riittävä toimenpide, vaan seudulle tulisi luoda kokonaan uusi malli palveluverkon suunnitteluun. Mallin tulisi olla päivittyvä ja prosessin omainen, ei kertaluontoinen projekti. Koska palveluverkko on keskeinen osa yhdyskuntarakennetta ja yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja ihmisten arjen sujuvuutta määrittävistä tekijöistä, tulisi sen olla mukana myös MAL 4 - sopimusta valmisteltaessa. Kuitenkin palvelun käsitettä tulisi tarkentaa siten, että se ei ole vain palvelualojen maantieteellinen toimipisteverkosto. Hyvinvointipalvelujen työryhmä pyrkii laatimaan marras- ja joulukuun aikana palveluverkon seudullisista pääperiaatteista SWOT -analyysin, jotta edellä esitetty tarkentuu ja on muiden seututyöryhmien käytettävissä. 67 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISHANKEEN ALUSTAVAT TULOKSET 8/15

9 Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Seutumuseohankkeen tavoitteena on luoda kuntarajat ylittävää yhteistyötä museo- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseksi, lisätä resursseja ja osaamista, tuottaa näkyvyyttä kuntien omaleimaiselle kulttuuriperinnölle, tunnistaa kulttuuriperintö elinvoimaa ja hyvinvointia lisäävänä resurssina ja kanavoida valtakunnallista ja maakunnallista tietotaitoa kuntien hyödynnettäväksi. Seutumuseomallin kehittämishanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ( euroa) ja asianomaiset kunnat (kukin 2320 euroa). Kokonaisbudjetti kahden vuoden aikana on euroa. Hanketta koordinoi ja valvoo Pirkanmaan maakuntamuseo. Seutukuntamuseon kokeiluhanke perustuu 2016 suoritettuun seudulliseen esiselvitykseen, jossa selvitettiin kuntien tarpeita ja tahtotilaa museoyhteistyöhön. Pirkanmaan maakuntamuseon hallinnoima ja koordinoima Seutumuseomallin kehittämishanke käynnistyi , kun hankkeeseen palkattiin seutumuseotutkijaksi FM Tuija Visuri. Hankkeeseen osallistuvien seitsemän kunnan (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Ylöjärvi) käytyjen neuvottelujen pohjalta laadittiin alustava työsuunnitelma, jota on päivitetty hankkeen edetessä. Kuntien edustajista koottu yhteistyöryhmä on kokoontunut noin kuukauden välein neuvottelemaan hankkeen sisällöistä sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Yhteistyöryhmän kuntaedustajille lähetetyllä palautekyselyllä kartoitetaan nyt kuntien tyytyväisyyttä seudulliseen työmuotoon ja ajatuksia jatkon kannalta. Palautekeskustelu yhteistyöryhmän kesken käydään marraskuussa. Hankkeen loppuraportti valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Kehittämishankkeen alustavia tuloksia Ensimmäisen hankevuoden aikana yhteistyökunnissa on kehitetty ja toteutettu työtehtäviä liittyen museopedagogiaan, kouluyhteistyöhön, yhteisöllisiin ja osallistaviin tapahtumiin sekä näyttely- ja kokoelmatoimintaan. Seutumuseotyössä on pyritty löytämään uusia tapoja kulttuuriperintötoiminnan kehittämiseen, luomaan helposti toistettavia toimintamalleja sekä sitouttamaan eri tahoja kulttuuriperintötoimintaan. Seutumuseohankkeessa tuotettujen uusien pedagogisten materiaalien avulla museoita ja kulttuuriperintöä tehdään saavutettavammiksi. Ylöjärven Kurussa sijaitsevalle Vänrikki Stoolin tuvalle tuotettua opastuskäsikirjoitusta voidaan hyödyntää opastusten ja opetuksen suunnittelussa sekä uusien oppaiden perehdytyksessä. Opastuskäsikirjoitus edesauttoi myös ennätyksellisen museokävijämäärän synnyssä. Kangasalan alakouluille toteutettu tietopaketti kulttuuriperintöaineistoista sekä opettajien koulutus tukevat koulujen Action Track -kotiseutureitistön projektia, jossa oppilaat 9/15

10 tutkivat koulunsa lähistöä ja laativat mobiilisovellukseen tehtäväradan muille oppilaille. Hämeenkyrössä seutumuseotyötä kohdennetaan F. E. Sillanpää -aiheisten museo-opetuspakettien päivittämiseen ja Lempäälässä tuotetaan kaksi muistelupakettia ikäihmisille kauppa- ja parturikampaamomuseoiden innoittamana. Seutumuseohankkeen aikana on järjestetty yhteisöllisiä, osallistavia ja kaikille avoimia tarinatilaisuuksia. Nokialla yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa on kehitetty suuren suosion saanutta Tarinakahvila-mallia, jossa tallennetut tarinat saatetaan osaksi Nokian kaupungin museokokoelmia. Pälkäneelle valmistellaan 1700-luvun teemanäyttelyä ja Pirkkalaan koordinoidaan Vapriikin maaliskuussa 2019 näyttelyohjelmistosta poistuvan Birckala näyttelyn osien hyödyntämistä Pirkkalan näyttelytoiminnan kehittämisessä. Seutumuseohankkeen aikana selvitetään myös mahdollisuutta perustaa seutukokoelma, josta kunnat voisivat lainata esineitä omiin näyttelyihinsä tai vaikkapa opetustoimintaan. Seutumuseohankkeen kautta on jo kanavoitu kunnille Pirkanmaan maakuntamuseon, Vapriikin ja kulttuurikasvatusyksikkö Taiten osaamista ja toimintamalleja sekä tietoa esimerkiksi valtakunnallisista teemavuosista ja museoiden verkkojulkaisualustoista. Yhteistyökuntien paikallismuseoiden toiminnasta tiedotetaan maakuntamuseon Facebook-sivujen kautta. Seutumuseotutkija Tuija Visuri esittelee tuloksia kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää Päätösehdotus. omalta osaltaan merkitä tiedoksi seutumuseomallin kokeiluperiodin alustavat tulokset todeta, että loppulinen raportti valmistuu 2019 aikana. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 68 OPETUSALAN OSAAMISEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osake on toimintamalli, joka kehittää Tampereen kaupunkiseudun varhais- 10/15

11 kasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstön osaamista niiltä osin kun tarpeet ovat kaikille yhteiset. Osake -toimintamalli käynnistyi seudun kuntien rahoituksella ja nykyinen sopimuskausi on voimassa asti. Toimintamallissa on kaupunkiseudun kuntien lisäksi mukana myös muita Pirkanmaan kuntia sekä yksityisiä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiä, jotka maksavat omat kustannuksensa prosesseihin osallistumisesta. Muiden verkostokuntien tai yksityisten palvelutuottajien osallistuminen ei vähennä kaupunkiseudun kuntien palveluita, vaan tuo lisäarvoa kun esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien henkilöstö kouluttautuu yhteistyössä kuntien toimijoiden kanssa. Tuottamalla osaamisen kehittämisen palvelut yhteistyössä edistetään palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja tasalaatuisuutta, varmistetaan tarjottavien palveluiden strategisuus ja korkea laatu sekä lisätään kustannustehokkuutta. Perustehtävän kuvaus ja kustannukset Osakkeen perustehtävä on osaamisen kehittämispalveluiden tuottaminen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja lukiotoiminnan esimiehille ja henkilöstölle. Koulutuspalveluita tuotetaan tarvelähtöisesti strategisiin teemoihin, jotka kuntien olisi joka tapauksessa järjestettävä henkilöstölleen. Toiminnan budjetti ja volyymi rakentuvat koulutettavapäivien (eli 6 tuntia yhden henkilön osallistumista) tuottamiseen, jonka kustannus keskimäärin (kaikki suorat kulut kouluttajat, tilat, tarjoilut ja toteuttamiseen kuluva henkilöstökulut - huomioiden) on 100 euroa /pvä /henkilö. Vuoden 2018 perustoiminnan budjetti on euroa, jolla tuotetaan kunnille noin koulutettavapäivää. Osakkeen kustannukset jaetaan 0-19 vuotiaan väestön suhteessa (Tilastokeskuksen tuottaman tilaston mukaan) ja kuluja pyritään alentamaan toiminnan profiiliin sopivalla kehittämisrahoituksella (tällä hetkellä kaksi Opetushallituksen rahoitusta, joilla subventoidaan kuluista noin euroa /vuosi). Vuoden 2018 kuntakohtaiset kustannukset koulutettavapäivineen on esitetty taulukossa. KUNTA %** 2018 Koulutettavapäivät* Kuntaosuus Kangasala 9, Lempäälä 8, Nokia 10, Orivesi 2, Pirkkala 6, Tampere 47, Lukiokoulutus (Tre) 3, Vesilahti 1, Ylöjärvi 11, Yhteensä *koulutettavapäivä eli 6 tuntia yhden henkilön osallistumista **prosenttiosuudet on laskettu 0-19 v. väestön määrästä 11/15

12 Osake -toiminnalla on lisäksi kyetty reagoimaan seudullisiin ajankohtaisiin tarpeisiin ja tuottamaan osittain erillisillä budjeteilla seuraavia palveluita: - Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelman arvioinnit (tällä hetkellä käynnissä 6. luokan oppilasarvioinnin arviointi sekä ammatillisen osallisuuden arviointi) - Lukion ainetiimitoiminnan organisointi - Treduka koulutustapahtuma Seudullisen oppimateriaalin tuottaminen - Yhteiset hakemukset ja suunnitelmat (mm. TVT-suunnitelmat, OPSprojektiryhmä, tutoropettajuuden kehittämiseen liittyvät hankehakujen tukeminen) Palvelun ohjaus ja isäntäkuntamalli Osake -toiminnan ylimpänä ohjausryhmänä toimii Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä, joka hyväksyy sopimusmallit ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä budjetin omalta osaltaan. Varsinaista palvelua ohjataan työryhmissä, joiden tehtävä on varmistaa tuotettavien palvelusisältöjen strategisuus ja tarvelähtöisyys. Kunnat ja kaupungit ovat nimenneet ryhmiin edustajansa. Kuntien vastuulla on osallistua aktiivisesti toiminnan ohjaukseen sekä tiedottaa palveluista henkilöstölle, jotta resurssi hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tampereen kaupunki on toiminut sen olemassa olon ajan Osakkeen isäntäkuntana ja malli on osoittautunut toimivaksi. Toimintamallin koordinaattori on ollut Tampereen kaupungin työntekijä ja hyödyntänyt Osakkeen toiminnassa Tampereen kaupungin tietojärjestelmiä ja tukipalveluita. Kun palvelun tuottaja toimii samassa organisaatiossa toimeksiantajan kanssa, pystytään osaamista parhaimmillaan kehittämään proaktiivisesti sekä reagoimaan yllättäviin tarpeisiin nopeasti. Palvelun toteuttamisen kiinteät kulut ovat euroa, joka kattaa yhden henkilötyövuoden sekä isäntäkunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Palvelun järjestämiselle haetaan vuoden 2018 loppuun mennessä uutta isäntäkuntaa Tampereen kaupungin järjestelyjen sekä henkilö- ja tehtävämuutosten vuoksi. Osake -toimintamallin toimintasuunnitelma vuodelle 2019 on tarkoitus hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän marraskuun kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää 12/15

13 käydä Osake -toimintamallin tulevaisuudesta ja isäntäkunnasta lähetekeskustelun sekä viedä asian kiireellisenä kuntajohtajakokouksen käsiteltäväksi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointipalvelujen työryhmä kävi asiasta laajan keskustelun, jonka aikana todettiin, että Osake -toimintamallin jatkuvuus on kaikkien seudun kuntien näkökulmasta erittäin tärkeä. Toimintamalli synnyttää paitsi laadukasta koulutusta kaupunkiseudulle, myös säästää merkittävästi kuntien resursseja. Keskustelun aikana esittelijä kertoi, että Lempäälä on ryhtymässä Osake - toimintamallin isäntäkunnaksi, mutta tämä vaatii järjestelyjä ja muun muassa seudullisen sopimuksen uudistamista. Samalla päätettiin tarkastella toimintamallin ohjausta. Keskustelun päätteeksi sovittiin, että valmistelua marraskuun kokoukseen jatkavat Satu Kankkonen, Matti Hursti ja Marko Lahtinen. 69 SEUDULLISEN LUKIOKOORDINAATION JA KORKEAKOULUYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan hyväksynyt lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen toimenpidesuunnitelman lukuvuosille ja sekä seudullisen lukiokoordinaation osalta vuosille Maaliskuun kokousta edelsi seutuhallituksen kokous, jossa annettiin hyvinvointipalvelujen työryhmälle tehtäväksi arvioida sitä, miten lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämistä vietäisiin selvästi strategisempaan suuntaan pelkän operatiivisen kehittämistoiminnan sijaan. Seudullinen lukiokoordinaatio ja korkeakouluyhteistyön kehittäminen Toimenpidesuunnitelmassa seudullinen (strateginen) lukiokoordinaatio on kuvattuna seuraavasti: Seudullinen lukiokoordinaatio merkitsee koulutuksen järjestäjien sopimista: o opiskelijaksi oton kehittämisestä ja suuntaamisesta tulevina vuosina o opetussuunnitelmallisten painotusten työnjaosta o erityisen koulutustehtävän hakemisesta o valmiudesta siirtää sopimusteitse käytännön toimivaltuuksia yhdelle toimijalle 13/15

14 Tampereen kaupunkiseudun vuoden 2019 talousarvioesitykseen on alustavasti kirjattu tavoite seudullisen lukiokoordinaation toimenpidesuunnitelman laatimisesta. Tähän samaan tavoitteeseen on sisällytetty kirjaus korkeakouluyhteistyön seudullisen toimintamallin valmistelusta. Opetus-ja kulttuuriministeriö on asettanut toukokuussa 2018 työryhmän valmistelemaan lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyön kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja kuvata lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön nykytilaa ja erilaisia toimintamalleja, määritellä yhteistyön tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi toimintamalleiksi. Työryhmän on määrä päättää työnsä Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä lähetekeskustelun seudullisen lukiokoordinaation ja korkeakouluyhteistyön kehittämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointipalvelujen työryhmä kävi keskustelen seudullisen lukiokoordinaation kehittämisestä sekä vuodelle 2019 alustavasti asetetusta kuntayhtymän talousarviotavoitteesta, jonka mukaan ensi vuonna käynnistettäisiin seudullisen lukiokoordinaation toimenpidesuunnitelman laadinta. Koska seudulla ei ole laajemmin tarkasteltu lukioverkkoa ja yhteistyötä useaan vuoteen, hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti tarkentaa vuoden 2019 talousarviotavoitetta siten, että ensi vuonna teetetään tilannekuvaselvitys lukiokoulutuksesta seudulla ja siihen sisällytetään eri vaihtoehtojen tarkastelu lukioyhteistyön tiivistämisessä sekä korkeakouluyhteistyöstä. Vasta tilannekuvan valmistuttua on mahdollista laatia kehittämisestä toimenpidesuunnitelma. 70 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset syksyllä 2018: Ajankohdat Aiheet klo Seutuopistoarvioinnin loppuraportti (luonnos) - Osake -toimintamallin toimintasuunnitelma /15

15 klo (joululounas, paikka avoinna) - Katsaus seudulliseen nuorisopalveluyhteistyöhön - TKS SeutuVaraamo -digikokeilun tilannekatsaus - SeutuLiike -ohjelmatyön tilannekatsaus - Kevään kokousajat ja yhteinen opintomatka - Päijät-Hämeen seudun ohjausryhmän vierailu - Varhaiskasvatuksen tiekartan toimeenpanosuunnitelma - Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet: toimeenpanon valmistelua 71 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:55. 15/15