Mädätteen lannoite- ja maanparannusvaikutukset sekä taloudellinen hyöty ym.

Transkriptio

1 Mädätteen lannoite- ja maanparannusvaikutukset sekä taloudellinen hyöty ym. Biokaasulaitosten mädätepäivä, Pori Ville Pyykkönen, tutkija, FM

2 Mädäte: nykytila ja tulevaisuus (1) Ari-Matti Seppänen, Johanna Laakso ja Sari Luostarinen 2018: Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi. Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa. Viljelijöiden mielestä mädäte/kierrätyslannoitteet: Ovat hyvä lisä väkilannoitukselle Potentiaalinen tie luomuun siirtymiselle Väkilannoitetta parempi vaihtoehto maan kasvukunnon parantamiseksi Biokaasutoimijoiden mielestä mädäte on väkilannoitteelle kilpailukykyinen tuote, jolla on hyvä maine asiakkaiden keskuudessa Toistaiseksi jatkojalostusta vähän, ei ole montaa viljelijöiden tarpeisiin optimoitua tuotetta Laitostoimijoilla kiinnostusta jalostustekniikoihin, kehitystyö tarpeen Puhdistamolietepohjaisia tuotteita rasittavat joidenkin viljanostajien asettamat käyttökiellot sekä yleinen epäluottamus turvallisuudesta PProduct-hanke alustava tieto: Jätevesilietteiden sisältämät haittaaineet eivät siirtyneet maanpäällisiin kasvinosiin (

3 Mädäte: nykytila ja tulevaisuus (2) Seppänen ym. 2018: Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi Raportin suositukset: Kierrätyslannoitteiden väkevöinti väkilannoitteilla Modulaarinen jalostus Laitosinvestointeihin sisällytettävä levityksen ja varastoinnin ratkaisut Valtion tukea ravinteiden kierrätykselle tarvitaan edelleen Valmistajien ja viljelijöiden yhteistyötä vahvistettava Koulutusta maatalousneuvojille kierrätyslannoitteet viljelysuunnitelmiin Laitostoimijoiden kierrätyslannoiteosaamista vahvistettava Panostettava kuluttajaviestintään luodaan kysyntää kierrätysravinteille

4 Orgaaniset lannoitteet Lannoituksessa huomioidaan lannan liuk.n 100 % Fosforista huomioidaan lannoilla 100 %, paitsi 60 % turkiseläinten lannan kokonaisfosforista, lihaluujauhon ja elintarviketeollisuuden ruokajätteen sekä käsitellyn (mädäte!) sakokaivolietteen ja puhdistamolietteen kokonaisfosforista Satakunnassa yleisimmät viljavuusfosforiluokat Tyydyttävä ja Välttävä Lemola ym. 2018: Suomen peltojen maalajit, multavuus ja fosforipitoisuus

5 Lantojen ravinteet ( ) ja liuk.n/p-suhdeluku Lannoissa liuk.n/p-suhdeluku = 4 ei yleensä optimaalinen kasvin ravinteidentarpeen kannalta, liikaa P väkilannoitusta tarvitaan Ympäristötuen sallima liuk.n/p suhde maalajista riippuen P- luokassa Välttävä-Tyydyttävä Nurmi vähintään 2 satoa: 7-14 Ohra ja kaura (4000 kg): 4-10 Kevätvehnä (4000 kg): 4-12 Eurofins Viljavuuspalvelu: Lantatilasto Eläin Lantalaji Kuiva-aine Til.paino Liuk. N Kok. N P K N/P Liuk.N/P Liuk.N/N Rav. % kg/m 3 kg/t kg/t kg/t kg/t suhde suhde suhde arvo /t Nauta Kuivikelanta 23 % 737 1,5 5,5 1,3 5, % 10,6 Nauta Liete 6 % 991 1,7 2,8 0,5 2, % 6,3 Nauta Virtsa 2 % 995 1,5 2,0 0,1 2, % 5,5 Sika Kuivikelanta 28 % 634 2,2 7,4 3,6 4, % 15,1 Sika Liete 4 % 994 2,4 3,5 0,7 1, % 6,2 Sika Virtsa 1 % 995 1,5 1,9 0,2 1, % 3,5 Hevonen Kuivikelanta 31 % 516 0,9 4,8 1,0 5, % 9,5 Lammas Kuivikelanta 36 % 507 2,2 9,3 2,2 12, % 22,4 Kana Kuivikelanta 51 % 583 6,8 18,3 7,3 10, % 35,6 Turkis Kuivikelanta 32 % 791 6,2 13,3 12,4 2, % 34,4 Kaikki 21 % 774 2,7 6,9 2,9 4, % 14,9 Lietelannat 5 5 % 992 2,0 3, ,6 2, % 6,2

6 Mädätteiden / separointijakeiden ravinteet Osa separoituja / konsentroituja tuotteita Joskus ilmaisia (Gasum Kuopio); kuljetus ilmaiseksi esim. 50 km säteelle Osa luomukelpoisia; myyntihinnat Biokymppi Oy: Luomukymppi A hinta 1 /t, Luomukymppi B 7 /t Ravinteita yleensä enemmän kuin lannoissa arvokkaampia Liuk.N/P-suhde separointinesteissä tai N-konsentraateissa hyvä P- rajoitteisille pelloille Sakokaivo- ja puhdistamolietepohjaisilla mädätteillä huomioidaan vain 60 % P:sta liuk.n/p-suhde kasvaa 67 %, vastaa paremmin kasvin tarvetta P-pitoiset kuivajakeet / konsentraatit esim. kerran 5 vuodessa Yritys Tuotenimi Kuiva-aine Til.paino Liuk. N Kok. N P K N/P Liuk.N/P Liuk.N/N Rav. % kg/m 3 kg/t kg/t kg/t kg/t suhde suhde suhde arvo /t Bio10 Luomukymppi A Luomu ,3 5,9 0, % 7,6 Bio10 Luomukymppi B Luomu ,0 5,6 1,3 1, % 5,2 Bio10 Peltokymppi A ,6 4,8 1,8 0, % 7,3 Bio10 Rakeistettu struviitti % 140 Bio10 Typpiliuos (konsentraatti) 6,9 6,9 0,2 3, % 12,2 Gasum Gasum Humusvoima ,3 5,4 7,2 0, % 16,9 Gasum Gasum Perus ,8 5,8 2,6 1, % 9,8 Soilfood Ravinneliete, Kaakko Luomu 3,7 6,0 0,5 5, % 11,7 Soilfood Ravinneliete, Hämeenlinna 9,2 12 0,6 18, % 34,4 Soilfood Ravinneliete, Honkajoki 2,9 5,9 0,6 1, % 6,6 Soilfood Maanpar.lannos, Hämeenlinna 2,6 15 3,4 2, % 13,1 Soilfood Maanpar.lannos, Honkajoki 3,4 8,5 3,6 2, % 13,6 Soilfood AMS kide ei ei 100 % 22,7 Soilfood AMS liuos 6 8, ,8 - - ei ei 100 % 9,5

7 Typen mineralisoituminen ja ravinnepitoisuuksien muutos biokaasuprosessissa Kaasuksi muuttuu lähinnä hiiltä, happea ja vetyä (CH 4 ja CO 2 ) Orgaanisesta aineesta muuttuu kaasuksi lannoissa n % Kokonaismassa alenee lietelannoilla vain n. 2 % (veden määrä ei juuri muutu), kuivemmilla enemmän Liukoisen typen määrä kasvaa lietelannoilla esim %, kasvimassoilla jopa 700 % (koska niissä melkein kaikki typpi on orgaanista typpeä) Org. N ja kokonais-orgaanisen aineen hajoamisen suhdeluku n. 0,7 jos orgaanista ainetta hajoaa 30 %, niin orgaanisesta typestä hajoaa 21 % liukoiseksi ammoniumtypeksi Kokonais-NPK-pitoisuus kasvaa hieman, ellei ravinteita pidäty reaktoriin esim. sedimentoitumalla tai mineraalikiteinä (struviitin muodostus korkeassa ph:ssa) Crolla ym. 2013

8 Luke Maaninka: Mädätteen ja sen separ.jakeiden lannoitusvaikutus Virkajärvi ym Biokaasuteknologiaa maatiloilla II. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen hyödyntäminen lannoitteena Ohra: jäännöksen liuk.n yhtä käyttökelpoinen kuin väkilannoitetyppi (lietelannalla vain 85 % näistä) Nurmi: jäännöksen ja lietelannan liuk. N yhtä hyviä kuin väkilannoitetyppi Käsittelyjäännöksen fosforin käyttökelpoisuus oli korkeampi kuin raakalannan sekä ohran että nurmenviljelyssä Biokaasukäsittelyn edullinen vaikutus typen ja fosforin hyväksikäyttöön näkyi käsittelyjäännöksen raakalantaa pienempänä typen ja fosforin ylijäämänä (taseet) Jäännös juoksevampi, helppokäyttöisempi, ph korkeampi kuin lietelanta Jäännöksestä separoitu nestejae: vielä juoksevampi, kuiva vuosi ei vaikuttanut N käyttökelpoisuuteen kuten muilla lietteillä

9 Muita satovastekokeita Crolla ym Teoksessa Wellinger ym. 2013: The biogas handbook Sianliete vs. mädäte loam ja sandy loam -maalajilla: timoteisato 200 ja 600 kg ka/ha suurempi mädätteellä (Chantigny ym. 2007) Naudanlanta vs. mädäte, maissi 2 v koe: mädätteellä sato 19 % suurempi (University of Guelph) Naudanlanta vs. mädäte, nurmi: mädätteellä sato 14 % suurempi (Schröder ym. 2007) Selittävinä tekijöinä sadonlisälle: Mädätteen korkeampi liuk.n-pitoisuus Mädätteen alhaisempi C/N-suhde edistää typen mineralisoitumista maassa Viljoilla joissakin kokeissa ei vaikutusta, mutta joissakin merkittävä sadonlisäys (Crolla ym. 2013)

10 Mädätteen maanparannusvaikutus Wellinger ym. 2013: The biogas handbook s Kahiluoto & Kuisma 2010: Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannoitteiksi - JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. Maanparannusarvo perustuu eloperäisen aineksen määrään ja vakauteen Kompostoidut / pitkälle hajonneet kuivajakeet parhaita Mädätteen separoitu nestejae sisältää vähemmän & epävakaata hiiltä Org. aine parantaa maan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia, estää esim. ravinnepäästöjä ilmaan ja vesistöön Parantaa maan kasvukuntoa, kasvattaa satoa Tuo hyviä mikro-organismeja maahan Parantaa vedenpidätyskykyä ja puskuroi ph-muutoksia vastaan Voi vähentää lannoitus-, kasvinsuojelu- ja muokkaustarvetta Rahallinen arvo vaikea määrittää, sitä suurempi, mitä huonommat olosuhteet (esim. huono maan rakenne ja vaatelias kasvi)

11 Muita mädätteen / biokaasuprosessin etuja Wellinger ym. 2013: The biogas handbook s Tarvittaessa hygienisointi: 1 tunti 70 asteessa (yleensä ennen biokaasureaktoria) Itse biokaasuprosessi vaikuttaa samankaltaisesti kuin hygienisointi: Eläinpatogeenit tuhoutuvat tehokkaasti Esim. Salmonella typhimurium tuhoutuu 53 C:ssa 0,7 h, 35 C: 2,4 vrk ja lietealtaassa 6 viikossa Kasvipatogeenit tuhoutuvat mesofiilisessa lämpötilassa muutamassa vrk:ssa. Termofiilinen (55 C) tuhoaa sitkeätkin taudinaiheuttajat Vähentää tehokkaasti rikkakasvinsiementen itävyyttä Biokaasuprosessi vähentää syötteen (lanta, jäte) hajua huomattavasti

12 Separointi (Sari Luostarinen) Lietelannan tai mädätteen jakaminen kuiva- ja nestejakeeseen Miksi separoida? Kuljetettavuus ja ravinteiden käytön optimointi tilalla Kuivajae kaukaisemmille pelloille / muille tiloille / prosessoitavaksi suuremmassa laitoksessa Erityisen hyvä, jos lähipeltojen P-luku korkea / tilalla liikaa fosforia omaan tarpeeseen Separoitujen jakeiden N:P-suhteet poikkeavat raakalietteestä Enemmän pelivaraa lannalla lannoittamiseen Nestejae hyvä nurmelle ja kasvustoon: imeytyy nopeasti maahan, sotkee vähemmän Kuivajakeesta esim. viiden vuoden P-lannoitus kerralla Kuivajae kasvitiloille hyvä tuote: orgaanista ainesta peltoon ravinteiden lisäksi Sari Luostarinen

13 Separoinnin hyödyt ja indikaattorit 1. Enemmän liuk. N/ha ympäristötuen P-rajoituksen puitteissa Nestejae tai N-konsentraatti, mädäte Indikaattorina liuk.n/p-suhde, tavoitteena suuri luku nestejakeessa 2. Enemmän liuk. N/ha nitraattidirektiivin puitteissa (orgaanisesta lannoitteesta 170 kg N/ha) Nestejae/N-konsentraatti, mädäte Indikaattorina liuk.n/n suhde, tavoitteena suuri luku nestejakeessa 3. Logistiikkahyöty, riippuu ravinteiden arvosta sekä levitys- ja kuljetuskustannuksesta. Separoitu kuivajae tai (fosfori)konsentraatti Indikaattorina kuljetuksen kannattavuusraja = milloin kuljetuskustannus vastaa ravinteiden arvoa

14 Separointikustannus: ruuvi ja linko (BiKa-hanke) Esim. ruuvi 1000 t/v = 2,3 /t; 3000 t/v = 1,1 /t Urakointi Konelantaasi Oy 1000 t = 1,2 /t + kulj. 0,98 /km Lietteen ka % vaikuttaa syntyvän kuivajakeen määrään: liete ka 5 % kuivajaetta 5 %; liete 7 % kuivajaetta 15 %, 10 % kuivajaetta 33 % lietteen massasta Linko 1000 t/v = 7,9 /t; 3000 t/v = 3,0 /t

15 Ruuvipuristimen erotustehokkuus kuivajakeeseen Halpa, painesuodatus pienet partikkelit osittain nestejakeeseen (P pienissä partikkeleissa) Erottaa kuiva-ainetta hyvin, mutta keskimäärin vain 20 % P:sta kuivajakeeseen Tuoremassa, ka ja P erottuu sitä paremmin, mitä suurempi lietteen ka % N/P ja Liuk.N/P erotustehokkuuksien suhdeluku: suuri luku (0,7) kertoo, että N menee liikaa myös kuivajakeeseen, N ei mene tarpeeksi nestejakeeseen Liete (mädätteen alkuperä) Seula Liete Erotustehokkuudet kuivajakeeseen (%) Erotusteh. suhdelukuja mm ka % Massa Vesi ka. N NH 4 -N P K Liuk.N/N N/P Liuk.N/P Sian lietelanta keskiarvo, 12 kpl 1,26 4, ,80 - Naudan lietelanta keskiarvo, 20 kpl 1,47 6, ,73 - Luke Maaningan ruuvipuristin Bauer S655, lietelanta ja mädätteet: Naudan lietelanta 0,75 9, ,83 0,79 0,66 Naudan lietelanta 0,75 7, ,55 0,61 0,34 Naudan lietelanta 0,75 3, ,43 0,59 0,25 Mädäte (naudan liete+kasvimassa) 0,75 4, ,67 0,64 0,43 Mädäte (naudan liete+kuivajae)* 0,50 6, ,70 0,71 0,50 Mädäte (naudan liete+kuivajae)** 0,50 6, ,66 0,65 0,43 Kaikkien lietteiden keskiarvo 1,31 5, ,92 0,75 0,72 *Keskisuuri puristusvoima **Täysi puristusvoima

16 Dekantterilingon erotustehokkuus kuivajakeeseen Keskipakoisvoima erottaa myös pienempiä partikkeleita kuivajakeeseen (P pienissä) Erottaa noin 70 % P:sta kuivajakeeseen N/P erotustehokkuuksien suhde parempi, noin 0,4 Myös Liuk.N/P erotustehokkuuksien suhde hyvä: noin 0,2

17 Ruuvin ja lingon vertailua (eri mädätteet!) Ruuvin nestejaetta voi levittää 27 % enemmän kuin separoimatonta (täysi puristusvoima) Kuivajakeella vain 23 % pidempi kannattava kuljetusmatka kuin lietteellä (keskisuuri puristusvoima) Materiaali Tiheys N Liuk. N P K Liuk.N/N N/P Liuk.N/P kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 suhde suhde suhde Mädäte ,19 1,69 0,69 3,10 0,53 4,65 2,46 Ruuvipuristimen keskisuuri puristusvoima: Nestejae ,74 1,50 0,55 3,18 0,55 4,97 2,71 Kuivajae 856 4,32 1,59 1,30 2,91 0,37 3,32 1,23 Ruuvipuristimen täysi puristusvoima: Nestejae ,77 1,66 0,53 3,18 0,60 5,21 3,12 Kuivajae 576 3,48 1,21 1,15 2,00 0,35 3,02 1,05 Lingon nestejaetta voi levittää 316 % enemmän kuin separoimatonta Kuivajakeella 94 % pidempi kannattava kuljetusmatka Materiaali Tiheys N Liuk. N P K Liuk.N/N N/P Liuk.N/P kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 suhde suhde suhde Sian- ja naudanlieteen mädätteen linkoseparointi (Jorgensen 2009): Mädäte ,00 4,00 0,90 2,80 0,80 5,6 4,4 Nestejae ,08 4,02 0,22 2,83 0,99 18,8 18,5 Kuivajae ,16 2,44 5,69 1,63 0,24 1,8 0,4 Hajautettu lannan prosessointi ja ravinteiden kierrätys -seminaari

18 Orgaanisen lannoitteen arvon laskenta Kässi ym. 2013: Economics of manure logistics, separation and land application Esimerkki ravinteiden hinnan laskennasta; tarvitaan esim. N-, NK ja NKP-väkilannoitteiden hinnat (vähintään yksi jokaista) Esim. F on ravinteen kg-määrä lannoitteessa, P on lannoitteen hinta. Typen hinta = 312 / 270 kgn = 1,16 /kgn. Kaliumin hinta lasketaan vähentämällä NK-lannoitteen hinnasta kohdasta 1 saatu typen hinta ja jakamalla kaliumin kg-määrällä= * 1,16 / 110 kg K = 0,68 /kgk Fosforin hinta saadaan vähentämällä NPK-lannoitteen hinnasta typen ja kaliumin hinta ja jakamalla fosforin kg-määrällä= kgn * 1,16 /kgn 130 kgk * 0,68 /kgk / 70 kgp= 2,94 /kgp Rahtihinta voidaan lisätä hintoihin jakamalla rahtikustannus (C freight ) 0,4:llä, koska Suomessa väkilannoitepitoisuus on 40 % 18

19 Ravinteiden hinnat netistä: Kasper Fosforilaskuri Kasperista löytyy yksittäisten ravinteiden (N, P ja K) keskimääräiset hinnat eri lannoitemyyjien (3 kpl) valikoimista. Hintojen arviointi perustuu yksittäisen myyjän peltokäyttöön tarkoitettujen peruslannoitteiden hintoihin, tiedot päivitetään Maaseudun tulevaisuus lehdestä Tiedot päivittyvät kuukausittain Yaran tuotteita sisältyy Bernerin hintoihin Lisätietoja: riitta.lemola@luke.fi

20 Esimerkki mädätteen ja jakeiden ravinteiden arvon laskennasta: BioKymppi Oy:n lannoitteet Mädätteessä liuk.n/p = 4,5 Nestejakeessa liuk.n/p = 5,2 vain vähän parempi N-lannoite Kuivajakeessa liuk.n/p = 1,5 Myyntihinnat: neste vain 1 /t, kuivajae taas 7 /t, näin mädätteen arvo olisi 1,9 /t (mädätteestä erottuu kuivajaetta 15 % ja nestejaetta 85 %) Luomutilat arvostavat siis P- pitoista kuivajaetta 20 COMBATTING DAIRY METHANE SEMINAR

21 Mekaanisen separoinnin tehostus kemikaaleilla Neutraloidaan lietepartikkeleiden negatiivisia pintavarauksia Koagulantit (Fe-, Al-, Ca- ym. suolat) neutraloivat pienten partikkelien varauksia muodostuu partikkeliryppäitä Optimaalinen annostus edullisella rautasulfaatilla voi maksaa esim. 2 3 /m 3 lietettä Flokkulantit tekevät isommista partikkeleista ja ryppäistä silmin vielä suurempia flokkeja Esim. kationinen PAM Optimaalinen annos naudan lietelannalle esim. 3 4 /m 3? Kemikaali + dekantterilinko parhaimmillaan yli 90 % P:sta kuivajakeeseen, nestejakeessa hyvin vähän kuiva-ainetta Kemikaalikustannus 2 7 /m 3 lietettä? Hajautettu lannan prosessointi ja ravinteiden kierrätys -seminaari

22 Monivaiheiset separointijärjestelmät Yhdistetty mekaanisia ja kemiallisia menetelmiä Usein näissä mukana: Hienosuodatus Struviitin saostus Naudan liete: ph alas PO 4 vapautuu kalsiumista ph ylös + Mg lisäys saostuu MgNH 4 PO 3 6H 2 O Ammoniakin strippaus Nestejakeen ph ja lämpö ylös NH 3 talteen happoon = ammoniumsulfaatti tai ammoniumnitraatti

23 Hollantilainen käänteisosmoosijärjestelmä Sindhöj & Rodhe 2013: Examples of Implementing Manure Processing Technology at Farm Level Hinta 9 /m 3 lietettä N-konsentraatin mukana voi levittää P-rajoituksen puitteissa 19-kertaisen määrän liuk. N lietelantaan verrattuna Kuivajakeessa 7-kertainen P-pitoisuus lietelantaan verrattuna Materiaali Massa ka N NH 4 -N P K Liuk.N/P Liuk.N/N (t/v) (%) (kg/t) (kg/t) (kg/t) kg/t) suhde suhde SISÄÄN: liete ,7 3,3 2,2 0,9 2,7 2,44 0,67 ULOS: kuivajae ,9 4,3 7,0 2,8 0,61 0,39 ULOS: RO-konsentraatti ,6 5,2 4,7 0,1 6,8 47,00 0,90 ULOS:RO- permeaatti ,03 0,1 0,1 0,01 0,06 10,00 1,00 Hajautettu lannan prosessointi ja ravinteiden kierrätys -seminaari

24 Biokaasulaitoksen syötteiden vaikutus luomukelpoisuuteen Biokympillä oma linjasto ja reaktori luomukelpoisille syötteille Biojäte, lanta ja kasvimassa luomukelpoisia

25 Evira / mädätteen luomukelpoisuus Suomessa ei ole erillistä luomuhyväksyntää lannoitevalmisteille Luomutuotannossa voi käyttää niitä lannoitevalmisteita ja maanparannusaineita, jotka on lueteltu toimeenpanoasetuksen liitteessä I ja täyttävät lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön vaatimukset. painos-6_yleiset-ja-kasvintuotannon-ehdot.pdf

26 Evira / luomu Luokkaan 1 kuuluvat sivutuotteet eivät ole sallittuja; esim.: sivutuotteet, joissa on tarttuvien spongiformisten enkelopatioiden riski (nk. TSE-taudit, esim. BSE eli hullun lehmän tauti) sivutuotteet, joissa on kiellettyjä aineita (esim. hormonit tai beetasalpaajat) ja ympäristömyrkkyjä (dioksiinit, PCB jne.) yli lainsäädännössä sallitun rajan luonnonvaraiset eläimet, jos niiden epäillään sairastavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia lemmikkieläimet, eläintarhaeläimet ja sirkuseläimet TSE-riskiainesta erottavien teurastamoiden, teurastuspaikkojen ja leikkaamojen jätevedestä erotettu eläinperäinen aines Evira ylläpitää Luomulannoiteluetteloa Lista ei ole välttämättä kattava vaan muitakin ehdot täyttäviä tuotteita voi käyttää. Soveltuvuus luomuun arvioidaan tuotteen koostumuksen perusteella

27 Lannoitelainsäädäntö Lähde: Evira Lannoitevalmiste markkinoille oltava tyyppinimi (luettelosta tai uuden haku Eviralta) Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 5.12.

28 Puhdistamolietepohjaiset: lannoitekäytön rajoitteet Lannoitevalmieteasetus: FI_ pdf/607ea8f6-ff90-446f-bb3d-5ca27daa0230 Puhdistamolieteopas: Lannoitteille metallien pitoisuusrajat Sallitut käyttökohteet Vilja, öljykasvit. Nurmelle vain perustettaessa suojaviljan kanssa Myöskään maassa ei saa olla liikaa raskasmetalleja Varoaika 5 v (tai tyyppinimessä poikkeus) Maan ph väh. 5,8, kalkkistabiloidulle lietteelle 5,

29 Jätevesiliete lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle Kari Ylivainio, PProduct-hanke Jätevesilietteiden sisältämät haitta-aineet eivät siirtyneet maanpäällisiin kasvinosiin Pintakäsittelyaineet, palonsuoja-aineet, lääkeaineet, raskasmetallit Jätevesilietteen fosfori on pitkäkestoista lannoitetta Ensimmäisenä vuonna 10 % väkilannoitteen vaikutuksesta 3 v aikana parhaimmillaan 40 % Syynä saostuskemikaalit, jotka muodostavat esim. rautafosforiyhdisteitä

30 Mädätteen levitys Mädätteen ph on korkeampi kuin lietelannalla liete kannattaa levittää sijoittamalla ammoniakkipääst öjen estämiseksi Toisaalta mädätteen alhainen viskositeetti voi nopeuttaa imeytymistä maahan, vähentää haihtumista (Crolla ym. 2013) Levitä lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet Lantaa ja orgaanista lannoitetta max 170 kg kokonais-n/ha Syyskuun alusta max 35 kg liuk. N/ha, syysviljoille 30 kg/ha Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vrk sisällä levityksestä. Kasvustoon voi levittää letkulevittimellä tai hajalevityksenä saakka alkaen saa levittää kasvipeitteisinä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys

31

32 Kiitos!