Tehtävä 1-1. su lopp.

Transkriptio

1 Homiletiikan kurssin ryhmätehtävä 2013 Mikko Saari & Oscar Toivanen Tehtävä 1-1. su lopp. Joh. 1: Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin! 30 Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä. 31 Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan. 32 Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä. 33 Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällesä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä. 34 Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan. 1. Saarnatekstin analyysin vaiheet Eksegeettinen tarkastelu: Mihin yhteyteen evankelista liittää tämän tapahtuman/nämä Jeesuksen sanat? -Johanneksen evankeliumin alkuun, siihen yhteyteen jossa puhutaan muutoinkin Johannes Kastajan toiminnasta. Katkelma sijoittuu Johanneksen toiminnasta kertovan katkelman keskelle. Keitä on läsnä? Keille Jeesus osoittaa sanansa? -Läsnä on lukija. Ei ole suoraa Jeesuksen puhetta ts. vaan kuvautta Johannes Kastajan toiminnasta. Miten teksti on ymmärrettävissä evankeliumin kokonaisuudesta käsin? -Tekstissä tuodaan ilmi Jeesuksen jumaluus, jakeessa 34. Se, että Jeesuksen sanotaan kastavan Pyhällä Hengellä liittyy myös laajemmin evankeliumin kokonaisuuteen siten, että siinä ei korosteta niinkään kasteen sakramenttia sinänsä, vaan Pyhää Henkeä, Pyhän Hengen kastetta. Mitkä aikahistorialliset seikat auttavat ymmärtämään tilannetta/sanoja? Se, että juutalaiset odottivat Messiasta saapuvaksi, ja nyt Johannes Kastaja ilmoittaa Hänen viimeinkin saapuneen. Mitä avainsanoja tekstiin sisältyy? Paneudu niihin Raamatun sanakirjan kanssa. -synti, Jumalan Karitsa, Pyhä Henki

2 Mikä on tekstin scopus, tähtäyspiste, pointti? -Siinä sanotaan, että Jeesus on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Hän on nyt maailmassa ja seisoo ihmisten keskellä. Systemaattinen tarkastelu: Mihin kirkon opin ja etiikan kysymyksiin teksti liittyy? -Teksti liittyy oppiin Jeesuksesta sijaiskärsijänä ja synnin sovittajana. Se liittyy myös oppiin siitä, mitä kaste on. Mitä kirkko opettaa näistä kysymyksistä? Miten tätä tekstiä on tulkittu? Kirkko opettaa, että Jeesus on syntien sovittaja. Usein kirkon piirissä opetetaan että kaste on se paikka, jossa ihminen tulee Jumalalle kelpaavaksi. Mutta asia ei kuitenkaan ole näin. Tekstiä on tulkittu myös siten väärin, että Jeesus kasteen seurauksena olisi saanut Pyhän Hengen. Liturginen tarkastelu: Miten teksti liittyy kirkkovuoden ajankohtaan? 1. sunn. lopp. 2.vk aiheena on Jeesuksen kaste. Tekstissä viitataan siihen, kun Johannes kertoo nähneensä, kuinka kyyhkynen laskeutui Jeesuksen päälle siinä yhteydessä kun Jeesusta oltiin kastamassa. Miten jumalanpalveluksen muut tekstit, rukoukset ja virret tukevat tekstiä ja sen sanomaa 2. lukukappale (2.vk.) kertoo myös kasteesta (Etiopian hoviherra), joka tapahtuu uskon lahjan saamisen jälkeen; Kun Etiopian hoviherra uskoo, sen jälkeen hänet kastetaan. 1.lukukappale kertoo siitä, kuinka Herran Henki on Jeesuksen yllä ja kuinka Hän on tullut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman. Virsi 80 kuvaa hyvin Jeesuksen kärsimystä, Karitsana olemista. Pastoraalinen tarkastelu: Millaisia sielunhoidollisia kysymyksiä ja näköaloja teksti avaa? Sitä, että Johannes Kastaja todella sydämensä pohjasta halusi julistaa Jeesuksesta, sillä heti tämän nähdessään hän sanoi: "Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin." Hän ei aikaillut vaan sanoi sen heti kuulijoilleen. Asia oli hänelle tärkeä ja hän oli omakohtaisesti ymmärtänyt Jeesuksen tehtävän maan päällä, sen jälkeen hän oli valmis saarnaamaan muillekin. Kontekstuaalinen tarkastelu: Millaisia yhteyksiä tekstillä on oman aikamme aatevirtauksiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ajankohtaisiin tapahtumiin ja keskusteluun? Johannes saarnaa samalla tavalla kuin tämänkin ajan uskovaiset.

3 Hermeneuttinen tarkastelu: Mikä merkitys tekstillä ja sen sanomalla on kuulijoilleni (ja minulle) tänä aikana? Maailman ja minun ja sinun syntejä ei saada pois omilla teoilla eikä ansioilla, vaan ainoastaan Jumalan Karitsaan turvaamalla, turvaamalla Pyhän Hengen kasteeseen, joka on eri asia kuin kasteen sakramentti. Pyhän Hengen kasteen saa se, joka uskoo köyhänä sen hyvän sanoman, jossa saarnataan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tästä köyhien hyvästä sanomasta puhuu päivän 2.vk 1.lukukappale, Jes. 61:1-3. Mitä Kristus meille tässä tänään sanoo, lupaa ja antaa? Se lupaa, että on mahdollisuus uskoa Jumalan Karitsaan, sinun syntiesi poisottajaan ja saada uskonlahja sydämeen, että voisimme itsekin Johannes Kastajan tavoin huutaa ihmisille: Katsokaa Jumalan Karitsaa, joka ottaa pois maailman synnin. 2. Saarnaluonnoksen suunnittelu Teema: Miten Jumalan armo lähestyy meitä? Miten se on vastaanotettavissa? Mikä on kasteen sakramentin merkitys? Mikä sen merkitys ei ole? Mihin tämä perustuu? Mitä tarkoittaa, että Jeesus on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin? Sanan Karitsa linkittäminen Jesajan profetioihin: Niinkuin lammas joka teuraaksi viedään, ei Hänkään suutansa avannut. Jeesuksen kärsimyshistorian muistaminen. Pohdintamme tulos: Jeesus oli viaton ja puhdas kuin Karitsa. Karitsa on erilainen kuin pässi. Pässi saattaa töniä sarvillaan lampaita, mutta Karitsa on hiljainen ja rauhallinen. Karitsa kuvaa viattomuutta. Jeesus kärsi ristinkuoleman ja otti kaikki meidän vikamme ja syntimme päälleen. Että me saamme syntimme anteeksi, meidän tulee turvata tähän Jumalan Karitsaan. Siinä eivät auta omat ansiot ja työt. Omaksi ansioksi ja taivaspisteiksi itsellemme emme voi myöskään lukea kastetta. Jos kaste tarkoittaisi sitä, että kun on kastettu, niin on sen myötä taivaskelpoinen, niin olisihan se helppoa päästä Jumalan valtakuntaan ja kerran Taivaaseen. Jeesus kuitenkin toteaa: "Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä." (Mark. 10:24) Jos Kaste olisi uudestisyntymisen paikka, ja se paikka, missä saadaan Pyhä Henki, ja synnit anteeksi, Raamatussa ei voisi lukea näin: "Pyhä Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä. Heidät oli ainoasti kastettu Jeesuksen nimeen." (Ap. t. 8:16 ) Tästä huomaamme että on eri asia saada kaste ja saada Pyhän Hengen kaste. Kasteessa ei siis saada syntejä anteeksi, koska se ei kuulu Jumalan armojärjestykseen. Jumalan armojärjestys toimii Roomalaiskirjeen sanan mukaisesti eli: Usko tulee kuulemisesta. (Room. 10:17) Roomalaiskirjeessä ei siis lue: Usko tulee

4 kasteesta, tai: Usko tulee rukoilemisesta. Siinä ei myöskään lue: Usko tulee ehtoollisella käymisestä. Vaan siinä lukee: Usko tulee kuulemisesta. Nyt emme totea, että ehtoollinen ja kaste ja rukous olisi arvotonta, ei suinkaan. Ne ovat erittäin tärkeitä lahjoja uskovaiselle. Mutta toteamme vain sen, että Raamatun mukaan usko tulee vain ja ainoastaan kuulemisesta, ei mistään muusta. Ja millaista sitten on tämä kuuleminen, mistä Raamattu puhuu? Roomalaiskirje myös kysyy: "Kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa." On mahdotonta kuulla ellei ole kukaan puhumassa. Niinpä nyt kysymme, mitä Jumalan sana sanoo, kumpi on tärkeämpää, kastaminen vai saarnaaminen? Vastaus: 1. Kor. 1:17 Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi. / 17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan-ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi. / 17 Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä. Koska saarnaaminen on näin tärkeää, niin Johannes kastajakin saarnaa. Hän saarnaa: "Katso: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Tällaista saarnavirkaa on aina tarvittu ja maailman loppuun asti tarvitaan, sillä Jumala tekee sen kautta työtään. Kukaan ei saa Jumalalta kahden kesken syntejä anteeksi, sillä Jeesus on itse ilmoittanut järjestyksen siihen, miten synnit saa anteeksi ja miten ei. Hän sanoo omille seuraajilleen, Jumalan lapsille, lukittujen ovien takana nämä sanat: "Kelle te synnit anteeksi annatte, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Keltä te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." (Joh. 20:23) Tämän saarnan kautta, jota uskovaiset julistavat Jeesuksen käskystä, Hänen nimissään, on mahdollista saada synnit anteeksi. Muuta tietä ei ole. Kaste on Jumalan tärkeä ja arvokas lahja joka on tarpeellinen ja jota ei saa väheksyä. Siksi uskovaiset haluavatkin viedä lapset pienenä kasteelle. On kuitenkin tärkeä muistaa, että Jeesus asettaa lapsen uskon esikuvaksi. Jeesus sanoo: "Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niinkuin lapsi, hän ei sinne pääse." Niinpä pienet lapset ovat uskovaisia jo äitinsä kohdussa ja synnyttyäänkin. Jos pieni lapsi kuolee, vaikka häntä ei olisi vielä ehditty kastaa, ei tällaista lasta, Kristuksen lunastamaa lasta, joka on uskon esikuva, Jumalan silmäterä, Taivaan taimi, ei häntä tuomita Kadotuksen vaivaan, koska hän on Kristuksen sovitustyöstä osallinen, koska hän uskoo. Uskon lahja on jokaisella tähän maailmaan syntyvällä mutta sen voi kadottaa synnin ja rikkomusten tähden riippumatta siitä onko kastettu vai ei. Jos joku tuntee olevansa epäuskoinen, joka on yrittänyt kelvata Jumalalle omine töineen, ajatellut, että kyllä minä rukouksessa saan synnit anteeksi kahden kesken, ja nyt huomaa, että Jeesus on itse asettanut synninpäästön saarnan maan päälle, jonka luimme Johanneksen evankeliumista, niin ei tarvitse jäädä epätoivoon. Ota vastaan se synninpäästö, jota Pyhän Hengen voimin saarnataan pienessä ja pilkatussa Jumalan lasten joukossa. Miksi puhun pienestä joukosta? Siksi koska Raamattukin puhuu uskovaisten joukosta pienenä: "Vaikka Israelin kansa olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä pelastuu vain rippeet" (Room. 9:27 ) Näin on myös kaikkien kansojen keskellä. Jeesus sanoo: "Monet ovat kutsutut ja harvat valitut" (Matt. 22:14) Se erehtyy pahasti, joka luulee kelpaavansa Jumalalle ilman uskoa. Ei auta se että on kastettu ja ehtoollisella

5 käynyt ja rukoileva, jos usko puuttuu. Rukoilla voi hyvin vaikkei olisikaan uskovainen ja pelastuva. Tämän näemme esim monien suurien maailmanuskontojen kohdalla. Sieltä ei rukousta puutu. Ei sinua rukouksesi tähden Taivaassa pidetä uskovaisena. Rukous kuuluu kaikkeen uskonnollisuuteen. Saatat sanoa: Minä rukoilenkin Kristusta. Totta. Mutta rukous ei tehnyt Saulus Tarsolaisestakaan näkevää, kun hän tiellä sokeutui ja Jeesus hänelle ilmestyi. Ajattelen että hän varmasti rukoili. Vaan Jumalan piti lähettää uskovainen mies saarnaamaan hänelle evankeliumi Pyhän Hengen voimalla. Tämän saarnan uskominen teki hänestä, fyysisesti ja hengellisesti sokeasta näkevän. Puuttuuko sinulta usko, vai eikö puutu? Jos usko ei puutu, ei ole mitään ongelmaa, mutta jos kuitenkin tunnet että puuttuu, niin tee rakas ystävä parannus. Tule Jumalan valtakuntaan. Sinua kutsutaan rakkaasti Isän kotiin. Ota vastaan Jumalan armo tässä ja nyt, kun Jumalan valtakunta sinua köyhän palvelijan kautta lähestyy. Tällä hetkellä saat uskoa kaikki eletyn elämäsi virheet ja synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kun sinä tämän uskot, saat syntisi anteeksi ja pääset Jumalan lapseksi ja saat tässä saarnassa sen Pyhän Hengen kasteen, josta Raamattu puhuu. Jumalan valtakunta on teidän keskellänne, ja on teitä nyt lähestynyt. Jumala ei kutsu loputtomiin mutta kärsivällisesti odottaa rakasta lastaan että se palaisi kotiin. Enkelit iloitsevat Taivaassa yhdestäkin syntisestä joka tekee parannuksen. Mikko Saari & Oscar Toivanen