Metsätehon suorittamia tutkimuksia erilaisten metsätraktoreiden käytöstä

Transkriptio

1 n:o 49 J Metsätehon suorittamia tutkimuksia erilaisten metsätraktoreiden käytöstä Tutkimus Bamse-maastotraktorista Vuonna 1963 suoritettiin työntutkimuksia Bamse-maastotraktorilla, joka oli varustettu HIAB-kahmainnosturilla ja Halka- tai Rottne-teliperävaunulla. Tutkimukset suoritettiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ja Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmailla Ruokolahdella ja Pälkäneellä. Tutkimustulokset on esitetty Metsätehon tiedotuksessa m ja 2.4 m paperipuut oli hakattu palstateiden varteen keskimää- ) Kuva l. Bamse-maastotraktori varustettuna HIAB-Top-Grip -kahmainnosturilla ja Halka-teliperävaunulla. 2 m havutavoran kuormausta palstatien varresta Pälkäneellä. i\iarrask USSA 1965

2 -2- JOO Kuva 2. Suhteellisen kuormausajan riippuvuus palstatienvarsikasojen koosta ja lei 10 mikon tiheydestä ~ ajettaessa 2 m kuusi? paperipuita kahmain, nosturille ja teliperä- 2 _;.~ vaunulla varustetulla Bamsella Pälkäneellä. Kuormausaika sisältää myös kuormausajoajan ja keskeytysaja n. Palstojen leveys 40 m Pahtatienvarailca ojen koko, k- : 3 rin k-m3:n kasoihin. Kuormaus ja purkaminen tapahtuivat kahmainnosturilla yhden miehen voimin. Kuormaukseen kului aikaa eniten, % työmaa-ajasta. Purkamiseen kului %, ajoon %, ajoneuvon huoltoon ja korjaam i see~ % ja lepoon % työmaa-ajasta. Ajokertamatka oli m. Paperipuiden varsinainen kuormausaika, ts. kuormausaika ilman siirtämisiä, oli min/k-m3 ja ohutpuiden noin 15 min/k-m3. Kuormaustaakkojen keskimääräiset koot olivat paperipuilla ;.o k-m3 ja ohutpuilla 0.11 k-m3. Ohutpuiden hidas kuormaus johtui ennen kaikkea pienistä palstatienvarsikasoista. Paperipuukuormien koot olivat k-m3 ja ohutpuukuormien 2.5 k-m3. Paperipuiden keskimääräiset tuntituotokset olivat k-m3 ja ohutpuiden 1.1 k-m3. Kuormau aika kasvoi erittäin jyrkästi leimikon tiheyden laskiessa alle 10 k-m3/ha:n ja palstatien varteen hakattujen kasojen koon pienentyessä alle k-m3:n. Sitä suurempien kasojen vaikutus kuormausaikaan oli verrattain vähäinen. Metsätehon katsaus n:o 49 IARRASKUUSSA 1965 SISÄLLYS Metsätehon suorittamia tutkimuksia erilaisten metsätraktoreiden käytöstä Hakkuumiesten metsätyöajan käyttö talvella 1965 Puu tarkasti talteen Eräs menetelmä hakkuumiehen palkkaperusteiden määrittelemisek i hakattaessa puutavaraa kokonai ina runkoina Sivu

3 -3- Kuva 3. Massey Ferguson Robur -metsätraktori varustettuna HIAB 173 M Elefantti -kahmainnosturilla ja Rossön-teliperävaunulla. Sahatukkien kuormausta palstatien varresta Pielisjärvellä. Tutkimus Massey -Ferguson Robur - metsä traktorista Talvella 1965 suoritettiin tutkimuksia 3/4-telaisen Massey-Ferguson Robur -metsätraktorin käytöstä tukkien ja paperipuiden juontoon. Traktori oli varustettu HIAB 173 M Elefantti -kahmainnosturilla ja Rossön-teliperävaunulla. Tutkimukset suoritettiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön työmaalla Pielisjärvellä. Tutki- musmaasto oli ajovaikeudeltaan keskinkertaista ja lumen paksuus oli cm. Traktorilla kuljetettiin sahatukkeja sekä 2 m ja 4 m paperipuuta. Tutkimustulokset on esitetty Metsätehon tiedotuksessa 242. Tukit oli hakattu suunnattuna kaatona palstatielle päin ja paperipuut kasoihin palstateiden varteen. Kuormauksen ja purkamisen suoritti yksi mies kahmainnosturilla. Kuormaukseen kului aikaa eniten, Kuva 4. Massey-Ferguson Roburin kuo~ ma-ajoneuvona on talvella usein reki. Kuvassa traktori ajamassa tyhjänä palstalle yli 90 cm paksussa lumessa metsähallinnon työmaalla Kemin mlk:ssa.

4 -4- Kuva ~ 2 m paperipuiden kuormausta pitkittäispinoihin Massey-Ferguson Robur -metsätraktorin perävaunuun. Pinojen kuormaus helpottuu vetoaisan pituutta hydraulisesti säätämällä. 54 % työmaa-ajasta. Purkamiseen kului %, ajoon % ja lepoon 5.5 % työmaa-ajasta. Ajokertamatka oli m. 4 m paperipuiden kuormaus oli nopeinta. Siihen kului varsinaista kuormausaikaa 1.4. :. 1.9 min/k-m3. Sahatukkien kuormaukseen sen sijaan kului 2.2 min/k-m3 ja 2 m paperipuiden min/k-m3. Sahatukkikuormien koot olivat 12.4 k-m3, 4 m paperipuukuormien k-m3 ja 2 m paperipuukuormien k-m3. Sahatukkien keskimääräiset tuntituotokset olivat 9.3 k-m3, 4 m paperipuiden k-m3 ja 2 m paperipuiden k-m3. Tuotos oli siis sahatukkeja ja 4 m paperipuita kuljetettaessa suurempi kuin 2 m paperipuita kuljetettaessa. Tuotokset olivat tutkimustyömaalla verrattain korkeat. Tällaisilla tuotoksilla tulee ko. ajoneuvoyhdistelmän käyttö kannattavaksi. Käyttöominaisuuksiltaan tämä ajoneuvoyhdistelmä osoittautui käyttökelpoiseksi. Etenkin häntäohjauksen sa ja telarakenteensa ansiosta se to- dettiin erittäin maastokelpoiseksi ja paksussakin lumessa hyvin liikkuvaksi. Tutkimuksen perusteella voidaankin tällä ajoneuvoyhdistelmällä arvioida olevan Suomessa hyviä käyttömahdollisuuksia juontokoneena varsinkin runsaan lumen aikana. Sen sijaan tutkitun ajoneuvoyhdistelmämerkin kestävyydestä ja käyttövarmuudesta ei voida vähäisen kokemuksen perusteella sanoa mitään lopullista. Tutkimus LI AB-perävaunulla varustetusta BM Volvo Boxer - traktorista Vuonna 1965 suoritettiin tutkimuksia BM Volvo Boxer -pyörätraktorilla. Sen varusteina olivat vetävä LIV AB-puoliperävaunu ja ösa 69 -kahmainnosturi. Tutkimuk- 4 m paperipuiden ns. jatkettuun lähiset kohdistuivat tukkien ja 2.4 m ja kuljetukseen, jolloin palstatieajon lisäksi ajettiin useita kilometrejä varsitai maantiellä. Ajot tapahtuivat Enso Gutzeit Osakeyhtiön työmailla Savonranna sa ja Liek assa. Maastot

5 5 - Kuva 6. BM Volvo Boxer -traktorin ja LIV AB-perävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu OSAkahmainnosturilla. Paperipuiden kuormausta talvella palstatienvarsikasoista. olivat ajovaikeudeltaan joko keskinkertaisia tai vaikeita ollen pohjaltaan kuitenkin melko kovia. Tutkimustulokset on esitetty Metsätehon tiedotuksessa 244. Sahatukit oli hakattu suunnattua kaatoa käyttäen ja paperipuut palstateiden varsille k-m3 kokoisiin kasoihin. Kuormaus tapahtui kahmainnosturilla. Kuormat purettiin nippuina jäälle tai veteen. Vertailua varten suoritettiin myös purkamista kahmainnosturilla. Työntekijöinä oli paperipuita ajettaessa yksi ja tukkeja ajettaessa kaksi miestä. Kuormaukseen kului aikaa %, ajoon % ja purkamiseen % työmaa-ajasta. Ajokertamatka oli m. Varsinainen kuormausaika oli 2.4 m ja 4 m paperipuita kuormattaessa min/k-m3 ja sahatukkeja kuormattaessa noin 4 min/k-m3. Paperipuukuormien koot olivat k-m3 ja sahatukkikuormien noin 17.8 k-m3. Keskimääräiset tuntituotokset olivat paperipuiden ajossa k-m3 ja sahatukkien ajossa 5.3 k-m3. Tuotos laskee ajo- matkan pidentyessä sitä jyrkemmin, mitä nopeammin kuormaus- ja purkamisvaihe tapahtuvat. Tuotos oli pitkän tavaran kuljetuksessa suurempi kuin lyhyen tavaran kuljetuksessa. Tuotos riippuu oleellisesti myös maastosta, mutta suppean aineiston takia tätä riippuvuussuhdetta ei voitu lähemmin selvitellä. Joka tapauksessa riittävän kovapohjaisilla mailla ajoneuvoyhdistelmän liikkuminen on melko suurinkin kuormin mahdollista. Sen sijaan kovin pehmeällä maaperällä ja paksussa lumessa ajoneuvon liikkuminen vaikeutuu, mikä pienentää kuorman kokoa ja siten myös tuotosta. Tutkimustyömailla saatujen tuntituotosten ja arvioitujen, jatkuvaa työskentelyä vastaavien kone untikustannusten mukaan ajoneuvoyhdistelmän käyttö on kannattavaa. Kannattavuutta parantaa oleellisesti se, että ns. jatketussa lähikuljetuksessa yksi välivarastolla suoritettava purkamis-kuormaamiskerta lähi- ja kaukokuljetuksen saumakohdassa vältetään kokonaan.

6 -6- Kuva 7. Sahatukkien kuormausta kahmainnosturilla. LIVAB-perävaunuun. Juontokoneita koskevien tutkimustulosten vertailua Edellä esitettyjä, Metsätehon tiedotuksiin 239, 242 ja 244 perustuvia tutkimustuloksia keskenään ver tailtaessa on otettavå huomioon eri laisista työmaista, miehistä yms. johtuvien olosuhteiden vaikutus. Tutkittujen ajoneuvoyhdistelmien vetoajoneuvona oli metsävarusteinen tela-, 3/4-tela- tai pyörätraktori. Kuorma-ajoneuvona oli joko ei-vetävä teliperävaunu tai vetävä 1-akselinen perävaunu. Kuormauslaitteena oli hydraulinen kahmainnosturi. Vetoajoneuvoista 3/4-telainen, häntä ohjauksella varustettu Massey-Fer guson Robur on maastokelpoi in. Kuorma-ajoneuvoista ei-vetävä, keinuvatelinen perävaunu on maastoajossa, mikäli ei ole liian suuria mä kiä, riittävän käyttökelpoinen. Sen sijaan maantieajoa silmällä pitäen vetävä perävaunu on ilmeisesti usein tarpeellinen mäkien takia. Kaikki kahmainnosturimerkit vaikuttivat kuormaus- ja purkamistuotoksiltaan likimain samanveroisilta, vaikka ösa-no turin nettona tomomentti onkin pienempi kuin HIAB-nostu reiden. Pinotavaraa kuljetettaessa kuljettaja työskenteli yksinään. Saha. tukkeja palstalta juonnettaessa tarvitaan kaikissa mainituissa koneissa kak i miestä. Kuormau nopeutta kuvaava var sinaisen kuormausajan menekki oli m paperipuita palstatienvar ika oista kuormattaessa kaikilla nostureilla min /k-m3, 4 m paperipuita kuormattaessa alle 2 min /k. m3 ja ahatukkeja palstalta kuormattaessa min -m3. Pitkästä varastopinosta 4 m paperipuita kuormattae a kuormausajan menekki oli erääs ä tapauksessa vain noin 1 min/k-m3. Kuorman purkami nopeudet olivat hieman suuremmat kuin kuonnausnopeudet. Niinpä purkamisajan menekki oli m paperipuita kahmainnosturilla pinoon purettaessa min.m3, 4 m paperiouita pinoon purettaessa min/k-m3 ja sahatukkeja pinoon purettaessa noin 1 min/k-ms, mutta teloille purettaessa noin 2 min -ms. Purka-

7 -7- Hakkuumiesten metsäty?ajan käyttö talvella 1965 Metsätehon toimesta kerättiin helmikuussa 1965 Metsätehon jäsenten ja metsähallinnon työmailta tilastoa vuotiaiden hakkuumiesten ansioista. Samalla koottiin tietoja myös hakkuumiesten metsätyöajan käytöstä. Tilasto käsittää 169 työmaata sekä 557 moottorisahamiestä ja heidän kanssaan samassa ryhmässä työskennellyttä miestä. Tilaston ) kohteet saatiin otantamenetelmän mukaisesti. Työmaaperusjoukko käsitti työmaata. Näytteeseen poimittiin 224 työmaata. Kaikilta näytetyömailta ei kuitenkaan saatu tarvittavia tietoja. Tämä johtui tavallisesti siitä, että työmaa ei ollut käynnissä tilaston keruuaikana helmikuussa. Yksityiskohtainen selvitys ajankäyttöä koskevista yhdistelmistä on julkaistu Metsätehon tiedotuksessa 243. Ansioita koskevat tulokset julkaistaan erikseen. Moottorisahamiesten keski-ikä oli 32 v ja käsisahaa käyttäneiden hakkuumiesten 44 v. Moottorisahamiehistä 78 % oli tehnyt metsätöitä yli 5 vuotta. Puolet miehistä oli käyttänyt moottorisahaa vuotta sekä 34 % yli 5 vuotta. Ammattinaan metsätöitä tekevien eli yli 150 päivää vuodessa metsätöissä työskennelleiden hakkuumiesten osuus oli 60 % tilastossa olleiden miesten määrästä. Moottorisahamiesten työpäivän pituus ilman ruoka-aikaa sekä työmaalle ja sieltä takaisin kulkuaikaa oli keskimäärin kaikkina viikonpäivinä 7.0 t. Maan etelä- ja pohjoispuoliskon välillä ei työpäivän pituudessa ollut eroa. Lauantaina työpäivä oli t lyhyempi kuin muina arkipäivinä. Sunnuntaisin työskenneltiin jokseenkin yhtä kauan aikaa kuin lauantaisin. Sunnuntaityöpäiviä oli vähän. misajan menekki traktorinippuina purettaes a oli nipunsitomisaikoineen paperipuiden osalta noin 2 min/k-m3 eli min/kuorma ja sahatukkien osalta noin 1 min/k-m3 eli 17 min/kuorma. Ajonopeudet olivat yleensä suuremmat tyhjänä kuin kuormattuna ajettaessa. Samoin ajonopeudet varsi- ja maantiellä olivat huomattavasti suuremmat kuin palstatiellä. Tutkimusten mukaan pienimmät nopeudet olivat Bamsella ja suurimmat BM Volvo Boxerin ja LIVAB-perävaunun yhdistelmällä. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan voida yleistää, koska maasto-olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti tuloksiin. Sahatukkikuormien koot olivat yleensä suurimmat ja 4 m paperipuiden kuormat suuremmat kuin m paperi puiden. Tutkituista ajoneuvoyhdi telmistä Bamsella oli pienimmät kuormat ja BM Volvo Boxerin ja LIVAB-perävaunun yhdistelmällä suurimmat. Maasto, ajomatkan pituus yms. olosuhteet vaikuttavat kuitenkin oleellisesti tuloksiin. Tuotos riippuu paitsi kuormaus-, purkamis- ja ajonopeudesta sekä kuorman koosta myös ajomatkan pituudesta. Suoritettujen tutkimusten mukaan samaa matkaa vastaava tuotos oli suurin Massey-Ferguson Robur -metsätraktori- ja pienin Bamse-maastotraktorikuljetuksessa. ]. S.

8 Puun mahdollisimman tarkan talteenoton kannalta ei ole läheskään yhdentekevää, millaisiksi kaadetut rungot metsässä katkotaan. Saamme vaihtelevan määrän puuta riippuen siitä, mikä on pienin sallittu ja vaadittu latvaläpimitta ja mille pituuksille pinotavara katkotaan. Seuraavassa käsitellään ruotsalaisten tutkimusten pohjalla paperipuun saannon riippuvuutta eri tekijöistä. (E 1 o v Eriksson 1958, Utbytet massaved vid aptering i fallande längder och standardlängder, Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära, Uppsatser Nr 18 ja Per Ny 1 i n der 1956, Utbytet massaved av tali och gran vid olika apteringsmetoder, Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära, Uppsatser Nr 3). -8- Puu tarkasti talteen Pienin läpimitta Jos läpimitan alarajaksi otetaan 2, 2 Y.! tai 3 tuumaa, saadaan paperipuuta erikokoisista rungoista jalkamittaa käytettäessä oheisen piirroksen (kuva 8) mukaisesti (Eriksson). Piirroksessa on merkitty 100 :lla se kuoreton kuutio, joka saadaan otettaessa paperipuu 2 tuu-!' maan saakka. Samalla se merkitsee nykyisen käytännön mukaan osapuilleen suurinta käyttöpuun kuutiota. Jos paperipuu otetaan 3 tuuman läpimittaan saakka, niin varsinaisista pinotavararungoista (D "... 6") jää metsään keskimäärin lähes 10 % kuutiosta. Kuusista jää noin 1 % vähemmän kuin männyistä. Jos taas pienin läpimitta on 2 Y.! ", vastaava käyttöpuumäärän vähennys Moottorisahamiesten työpäivien osuus koko työssäoloajasta (työpäivät + poissaolopäivät) oli 89 % ja poissaolopäivien 11 %. Kotityöt olivat yleisimpänä syynä työstä poissaoloihin. Maan pohjoispuoliskolla poissaoloja aiheutui verrattain paljon metsäkuljetusten piirissä tapahtuneiden keskeytysten vuoksi. Moottorisahamiesten keskimääräinen työviikon pituus oli 37 t. Ruokailuun ja ruokapaikalla käyntiin kului aikaa päivittäin 40 min. Majapaikan ja hakkuupalstan välinen matka oli 4.4 km, ja palstalle ja takaisin kulkemiseen päivittäin käytetty aika oli 49 min. Verrattaessa tuloksia Metsätehon aikaisempiin tilastoihin havaittiin, että esillä olevassa tilastossa työpäivät olivat helmikuussa käytännölli- se ti katsoen yhtä pitkiä kuin vastaavana aikana v. 1964, mutta hieman, t, lyhyempiä kuin helmikuun työpäivät v Työpäiväsadannes oli nyt helmikuussa vähän pienempi ja poissaobsadannes vastaavasti suurempi kuin helmikuussa Esillä olevan tilaston työpäiväsadannes oli kuitenkin jokseenkin samansuuruinen kuin helmikuussa v Työviikko oli helmikuussa v tuntia lyhyempi kuin v ja 2 tuntia lyhyempi kuin vastaavana aikana v Ruokailuaika oli samanpituinen kuin talvella Päivittäinen kulkuaika majapaikalta työpaikalle ja takai in on edelliseen talveen ja vuosiin verrattuna säilynyt muuttumattomana. R. S.

9 -9- on noin 2.5 % { %), 100 eikä puulaji näytä vaikuttavan 99 2" =lnt, J la.iu81 saantoon. 98 /~- ''o- 0 o-. / 0 2e 1cu... 1 Siirryttäessä suurempiin run- / -o- - 0 / 2; l>llnt1 91 / koihin, joista tulee jo jonkin / 6 o, verran sahatukkeja (pienin lat- ; 9, valäpimitta 6"), paperipuuosan ~ 95 / ' saanto rupeaa laskemaan. 2 Y.! : 9, / o- tuumaan asti otettaessa met- [ 0 sään jää %, mutta ~ 93 / 3 tuumaan pysähdyttäessä noin ~ 92 6 %. ~ 91 Keskimäärin jää mainitusta ~ 90 /. k. I papenpuuosan uutiosta met- ~ 1 sään seuraavat määrät paperi- ~ 89 ' puuksi kelpaavaa puuta. 89 Pienin latva- 87 läpimitta Mänty Kuusi S6 2W' 1.9 % 1.9 % 3" 5.4 ~k> 5.3 % 85 4 Keskiarvoluvut riippuvat tietenkin suuresti leimikon kokoomuksesta ~ngon r1 nna.nkorkeu lip1c.1 t t a, t uwla& Kuva 8. }" lcuuoi 3" ICl.nt7 Katkominen metrimitoille Metrimittoja käytettäessä ei puuta saada yhtä tarkasti talteen kuin jalkamittoja käytettäessä. Etelä-Ruotsissa suoritetussa tutkimuksessa {Ny- linder) olivat paperipuuosan suhteelliset kuutiot metrimitoille katkottaessa seuraavat (pienin läpimitta 3", kuutio jalkamitoille katkottaessa = 100). Mänty Kuusi lm m m m Pituuden lisääntye sä saanto vähenee siis selvästi. Männyllä väheneminen on voimakkaampaa kuin kuuella. Jos 2 m :n tavaralle käytetään apumittana 3 m tai päinvastoin, tulos on sama kuin 1 m:n tavaralla. Jos taas mittoina ovat 3 m ja 4 m, saanto on hieman parempi kuin 2 m :llä. Jos läpimitta pienenee 2 Y.! tuumaan, niin saanto nousee %. ousu on pienin jalkamitoilla ja uurin 4 m :n tavaralla. Eriks on on aanut Sundsvallin lähistöllä keskimääräisiksi tuloksiksi hieman pienemmät, mutta samanuuntai et luvut kuin ylin der.

10 -10-2m 3 ro Läpimitta 3" Suhteellinen kuutio Mänty Kuusi Läpimitta 2Y.!'' Mänty Kuusi Läpimitta 2" Mänty Kuusi Apumitan käyttö parantaa saantoa erittäin paljon, jos varsinainen pituusmitta on 3 m tai etenkin 4 m. Niinpä 2 tuumaan asti otettaessa saanto on keskimäärin 98.8 % männyllä ja 99.1 % kuusella, kun mittoina ovat m sekä 97.8 % männyllä ja 96.5 % kuusella mittojen ollessa m. Keskimääräiset saantoluvut eivät kuitenkaan anna asiasta täysin selvää käsitystä. Erikokoisilla rungoilla saanto näet voimakkaasti vaihtelee. Kuvassa 9 on esitetty (Eriksson) paperipuuosan suhteellinen kuutio katkottaessa runkojen paperipuuosa (tukkien minimimitta 6") 2 m:n ja 3 m:n pölkyiksi. Vertailupohjaksi ( = 100) on otettu jalkamitoille 2 tuumaan asti katkottaessa saatu kuutio. 2 m:n pituutta käytettäessä varsinaisista paperipuurun- 4 m Jalkamitta 81.2 } } 100 goista (4"... 6") jää metsään suun- ' nilleen 15 % ( %) ja 3 m:n pituutta käytettäessä lähes 20 %, kun pienin läpimitta on 3". Tarkimmin saadaan paperipuuosa talteen tuumaisista rungoista. Jos pienin läpimitta on 2", metsään jää varsinaisista paperipuurungoista paljon vähemmän eli 2 m:n pituutta käytettäessä noin 4 % ja 3 m:n pituutta käytettäessä noin 6 %. Hakkuumiehen vaikutus Käytännössä ei saada talteen kaikkea puuta, joka täyttää paperipuun mitat ja on myös paperipuuksi kelvollista, sillä hakkuumies ei aina ota niin monta ja niin pitkää pölkkyä kuin olisi mahdollista. Niinpä Eriksson totesi, että tehtäessä paperipuuta jalkamitoille 2 Y.! tuuman läpimittaan Jalkaait- J a llr:am1tta (2 ) 1 00 ~ ~.. (2 ) (2 ) -- //. ) (2 ) () ) ' 1 1 TT 10 r l O U S I l _J ) J lunpn rhuu.nkorkeu llptat tta, tuu.aaa Kuva J. (J )

11 Eräs menetelmä hakkuumiehen palkkaperusteiden määrittelemiseksi hc:ikattaessa puutavaraa kokonaisina runkoina orjassa Mathiessen-Eidsvold -tehtaiden metsissä on käytössä kätevältä vaikuttava menetelmä määrättäessä hakattujen runkojen kuutiosisältöä metsässä hakkuumiehen ansiota varten. Menetelmää sovelletaan tapauksessa, jossa runkojuonto on käytössä. Autotien varteen juonnetut rungot kuljetetaan edelleen tehtaille kokonaisina ja katkotaan vasta siellä. Mittausmenetelmä perustuu leimikon keskipituuden määrittelyyn leimausaikana riittävällä tarkkuudella. Kuva 10. Hakkuumiehen itsensä täyttämä runkojen y lösottolomake. Ensimmäinen sarake tarkoittaa rungon juoksevaa numeroa, toinen sarake rungon kuutiosisältöä litroina paperipuurungon osalta. Kolmas sarake on sahapuurungon kuutiosisältö ja neljäs on palstan numero. Kotelon oikeassa reunassa on palstan runkojen keskipituuteen perustuva rinnankorkeusläpimitan mukainen kuutiosisältäliuska, mittayksikkönä litra. asti hakkuumies jätti metsään paperipuuta männyistä 3.9 % ja kuusista 2.0 %. Rungon latva on erityisesti männyllä niin oksaista, että hakkuu- Keskipituus voidaan myös määritellä kutakin hakkuupalstaa kohti, mikäli eri palstojen välillä on suuria eroavuuksia. Hakkuumies merkitsee jokaisen kaatamansa rungon päähän juoksevan numeron ja mittaa rungon rinnankorkeusläpimitan ja katsoo ylösottopaperinsa sivussa olevasta liuskasta rungon kuutiosisällön. Hän merkitsee tämän ylösottopaperiinsa vastaavan rungon numeron kohdalle. Kuutiosisältöliuskoja on tietysti kutakin keskipituusluokkaa kohti. Edelleen voidaan tarpeen mukaan tietenmies koettaa jättää pahimmat paikat metsään ellei valvonta ole tiukkaa ja palkkaus todelli en työvaikeuden mukaista. A. T.

12 kin tarkentaa menetelmää liittämällä esimerkiksi ylösottolomakkeeseen kutakin puulajia varten oma kuutioliuska. Menetelmä mahdollistaa jälkikäteen suoritettavan kontrollin, jos käytetään erilaisia värejä ja muita merkkejä palstan sijainnin ja hakkuumiesten henkilöllisyyden selvittämiseksi. Lomake voidaan tietysti rakentaa teknillisesti tässä kuvatusta poikkeavaksi, mutta on tärkeätä säilyttää mahdollisuus tarkkaan jälkikäteiskontrolliin. ]. E. Kuva 11. Maahamme tuodaan saamiemme tietojen mukaan vuoden vaihteen tienoilla Massey-Ferguson Flexor, runko-ohjattu erikoistraktori, ioka on tarkoitettu juonto- ym. metsätaloudessa esiintyviin tehtäviin. Traktori on varustettu Rossön 6 tonnin hydraulisella 2-rumpuvintturilla. Traktorin runko-ohjaus on "kääntyvä ja kiertyvä" -tyyppinen. Rengaskoko on joko 18.4 X 34 tai 18.4 X 15. Jarrut ovat traktorin kaikissa pr.örissä. Maavara on 58 cm ja paino kg. Moottori on 4-sylinterinen diese, 67.3 hv ja maksimivääntömomentti 1200 kierr./ min 26.2 kpm. Vaihteistossa on vaihdetta. METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosastu Osoite: Rauhankatu 15, Helsinki 17 Oy Kir japaino F. G. Lönnb erg. Helsinki 1965