L B H L. Liite 3 MAJAVA-AAVAN PINTAVALUTUSKENTTÄ (VE 1) PVK1

Transkriptio

1 Liite 3 MAJAVA-AAVAN PINTAVALUTUSKENTTÄ (VE 1) PVK1 A pvk A A tuotanto = 16,1 ha (pintavalutuskentän pinta-ala) = 283 ha (eristysojan rajaama valuma-alue, josta vedet pintavalutuskentälle) = 228,6 ha (tuotantolohkojen ja auma-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala) L = 400 m (kentän pituus, vaihtelee välillä m) B = 385 m (kentän leveys, vaihtelee välillä m) H = 0,4 0,8 m (korkeusero kentän alku- ja loppupään välillä) MQ = 15 l/s/km 2 = 12,96 m 3 /d/ha (keskimääräinen valuma Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisillä soilla) Hydraulinen kuormitus 3 3 MQ pvk MQ A 12,96 m / d / ha 283 ha 3667 m / d HK MQ A pvk pvk m / d ,8 m / ha / d ( OK 340 m / ha / d) 16,1 ha Pintavalutuskentän suhde valuma-alueeseen A pvk A 16,1 ha 100 % 100 % 5,7 % ( OK 283 ha 3,8 %) Pintavalutuskentän suhde tuotanto- ja auma-alueisiin A A pvk tuontato 100 % 16,1 ha 228,6 ha 100 % 7,0 % Pintavalutuskentän pituuden suhde leveyteen L B 400 m 385 m 1,04 ( OK, suositus 0,5...1) Kentän kaltevuus H L 0,6 m 100 % 100 % 0,15 % ( OK 400 m 1 %)

2 Liite 3 Turvepaksuus ja turpeen maatuneisuusaste Turvepaksuus 0,6 4,0 m (OK > 0,5 m) H1-H3 turpeen paksuus kentän pinnassa n. 0,0 0,6 m Mineraalimaakontakti Turvekerroksen paksuus koko pintavalutuskentän alueella niin suuri, että ojat eivät yllä pohjalla olevaan mineraalimaahan. Laskeutusallas yläpuolella 6 kpl

3

4 VESISTÖTUTKIMUS Sivu 1 (1) Asiakas: Vapo Oy LAPIN VESITUTKIMUS OY Leena Siltaloppi PL 96, ROVANIEMI PL 22 puh , fax JYVÄSKYLÄ TESTAUSSELOSTE Majava-aapa, ennakkotarkkailu , YVA-ohjelmaa varten, KORVAAVA TESTAUSSELOSTE Havaintopisteet Näyte Koordinaatit YK Sijainti Majavalampi p Majavaoja p n. 2,5 km hankealueen alapuolella Kivihaaranjoki p Majavaojan suun alapuolella Aatsinginjoki p Kivihaaranjoen suun alapuolella Kuolajoki Lammaskoski p n. 4,2 km Aatsinginjoen alapuolelta Tenniöjoki p Kuolajoen suun alapuolelta Määritykset lämpöt. Näkö- syvyys Väri Happi Happi Kiintoaine ph Sähkön- Kloro- CODMn Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P Fe NO 3+2 -N syvyys (GF/C) johtavuus fylli-a Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * * * * Menetelmä SFS-EN SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS-EN ISO SFS sis.menet. sis.menet. SFS SFS-EN ISO ISO SFS-EN muunneltu : ,20 1,0 1) 1,0 1,0 50 3, Määritysraja 0,10 2,0 2,0 Mittausepävarmuus (5-30mgPt/l) 14 % 14 % 26% (<25mg/l) 19%(1,0-2,0 12 % 18% 28% (3,0-33µg/l) 16% (2,0-24µg/l) 19% (2,0-26µg/l) 23% (10-60µg/l) 23%(20-120µg/l) 30% 2% ms/m) 18% 13% (>25mg/l) 7% (>33µg/l) 8% (>24µg/l) 5% (>26µg/l) 11% (>60µg/l) 13% (>30mgPt/l) 5%(>2,0 ms/m) 15%(>120µg/l) näyte pvm til.nro C m m mgpt/l mgo2/l % mg/l ms/m µg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l p ,2-0, ,71 4,9 13 6, p ,1-0, ,8 7, , p ,1-0, <1,0 7, , p ,1-0,2 58 9,7 67 1,6 7, , p ,1-0,2 51 9,7 66 <1,0 7,18 8,9-6, p ,1-0, <1,0 7,07 4,5-5, ,1 9,4 4, p ,3-0,2 230 <0,20 1,1 18 6,73 9, <20 p ,1-0, <2,0 7, , p ,1-0, <2,0 7, , p ,3-1, <1,0 7, , p ,2-0,2 41 9,5 66 1,8 7, , , p ,2-1, <1,0 7,15 6,3-2, ,0 9,0 5, p ,7 0,6 0, ,0 6,62 3, p ,6 0,3 0, ,6 6,60 3, p ,9 0,6 0, <1,7 6,41 2, , p ,4 0,4 0, ,2 77 9,2 6,46 2, <20 p ,6 0,8 0, ,2 77 4,0 6,47 2, ,5 650 <20 p ,0 7,12 2,4-9, ,5 12 3,7 260 <20 p ,2 0,4 0, ,6 87 2,5 7,02 5,2 7, ,2 570 <20 p ,4 0,2 0, ,0 82 4,4 6,87 5, , p ,6 0,6 0, ,3 87 2,8 7,00 7, , p ,1 0,6 0, ,2 85 1,7 7,08 6, , p ,2 0,7 0, ,9 88 1,8 7,12 5, ,3 18 8,4 800 <20 p ,1 0,8 0, ,4 91 1,7 7,02 2, ,8 13 6,4 410 <20 p ,9 0,8 0, ,5 75 2,4 6,88 7, ,6 300 <20 p ,6 0,2 0, ,21 8, , p ,9 0,4 0, ,4 7, ,7 210 <3, <20 p ,4 1,4 0, ,4 7, ,9 180 <3, <20 p ,8 0,8 0, ,2 7,28 8,2-5, ,4 11 2,1 450 <20 p ,2 1,0 0, ,0 7,28 4,3-5, ,5 7,9 4,2 240 <20 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Maastohavainnot Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) P1:näyte otettu luusuasta, lampi jäätynyt paikoin umpeen. Näytteet otti Eerikki Tervo (LVT) Kovat tulvat, vedet korkealla. Tenniöjoki tulvi äyräitä myöten, Kuolajoen suun alapuoli tulvi myös tielle saakka. Pisteestä P6 ei voitu ottaa näytettä näytteenottopaikassa yli 2 m vettä normaalista. Näytteet otti Tapio Välimaa (LVT) Toukokuun näyte pisteestä p6, joka jäänyt ottamatta tulvan vuoksi. Näytteet otti Tapio Välimaa (LVT) Näytteet otti Tapio Välimaa (LVT) Näytteet otti Tapio Välimaa (LVT). Huomiot: Tämä testausseloste korvaa aiemmin toimitetun testausselosteen, jossa työn kiintoainetulokset olivat virheellise Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:in sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. pvm tulosten tark. Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. FM, kemisti Tarja Olli Jakelu: VAPO Oy, Petri Tähtinen@, Leena Siltaloppi@, Katja Oksala@

5

6 Liite 6. Vedenlaatuluokituksen raja-arvot ja lähteet. Vedenlaatuparametri Pitoisuus Luokitus Lähde Kokonaisfosfori tarkoittaa veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää ja on tärkeä veden rehevyyden arvioinnissa käytetty ravinnepitoisuus. Kesäaikana otetut näytteet kuvaavat parhaiten veden rehevyystasoa. Fosforia pääsee veteen luonnonhuuhtoumana rapautumalla fosforipitoisista kivistä ja ihmistoiminnasta lähinnä maa- ja metsätaloudesta, asutuksen, turvetuotannon, kalankasvatuksen ja teollisuuden jätevesistä. Kokonaistyppi on fosforin ohella rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kesäaikana otetut näytteet kuvaavat parhaiten veden rehevyystasoa. Tyypillisiä typpikuormituksen lähteitä ovat: maa- ja metsätalous, asutuksen jätevedet, turvetuotanto ja teollisuuden jätevedet. Ravinnekuormituksen vaikutus on suurin kesän ja syksyn pienten virtaamien aikana, jolloin pitoisuuksien laimentuminen jokiuomassa on vähäistä ja perustuotanto on voimakkaimmillaan. Klorofylli-a kuvaa lehtivihreällisten planktonlevien runsautta vedessä ja järven rehevyystasoa. Näytteet otetaan kesällä ja kuvaavat paremmin järviä kuin jokivesiä. Rauta esiintyy vedessä liuenneena, saostumina tai sitoutuneena humukseen. Raudan olomuoto riippuu veden ph:sta ja happipitoisuudesta. Happipitoisessa vedessä rauta sitoo fosforia ja vaikuttaa myös vesistön rehevyyteen. Rautapitoisuudet vaihtelevat vesistökohtaisesti valumaalueen ominaisuuksista riippuen. Suovaltaisilla alueilla rautapitoisuudet ovat yleensä suuria. Veden rautapitoisuudet ovat suurimmillaan juuri ennen kevättulvan huippua. Kiintoaineen määrä kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta. Kiintoainepitoisuutta lisäävät mm. jätevesikuormitus, runsas biomassa näytteessä (levät) tai eroosion kuljettama aines (savisamennus). Jokivesissä kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti. Kiintoainepitoisuudet ovat pienimmillään talvella ja suurimmillaan ennen ensimmäistä tulvahuippua. Kesällä jokien kiintoainekulkeuma on yleensä vähäistä. Kovien syyssateiden jälkeen kiintoainekulkeuma on miltei yhtä suuri kuin kevään sulamisvesien aikaan. Sameus kuvaa vedessä esiintyvää sameutta. Jokivedet ovat yleensä järvivesiä sameampia, voimakkaamman eroosion takia. Jokivesissä sameuden vaihtelu on kiintoainepitoisuuden tapaan voimakasta vuodenajasta ja sadannasta riippuen. Veden väriin vaikuttavat valuma-alueen soilta ja maaperästä huuhtoutuneet humusaineet, rauta, vedessä olevat levät sekä kiinteät ja liuenneet aineet. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus. Suomessa humuksen antama ruskea väri on tavanomainen suurimmassa osassa vesistöjä. Väriarvoissa on voimakasta vuodenaikojen ja vuosien välistä vaihtelua, joka johtuu pääasiassa valumaolojen muutoksista. Runsaat sateet yleensä nostavat ja kuivat jaksot laskevat väriarvoja. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. Kuten väriarvot myös COD Mn-arvot vaihtelevat valumaolojen mukaan. Veden normaali happamuus eli ph on lähellä neutraalia (ph 7). Vesien eliöstö on sopeutunut elämään ph-alueella 6,0-8,0. Luontaisesta humuskuormituksesta johtuen Suomen vesistöissä ph on yleensä lievästi hapanta 6,5-6,8. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Hyvin voimakas leväkukinta (esim. sinilevät) saattaa kohottaa ph:n arvoihin Hapan laskeuma osaltaan alentaa vesiemme ph-tasoa. Veden ph on pienimmillään kevättulvan aikana. ph:n kevättulvan aikainen lasku on voimakkaimmillaan latvavesissä, joissa tulvan aikana saattaa hetkellisesti virrata lähes pelkästään lumensulamisvettä (ph noin 4,5) sen sijaan joen suulla ph harvoin laskee alemmas kuin 5,5 lukuun ottamatta alunamaa-alueita. Happamoituminen alkaa tuntua eliöstössä ph:n laskiessa tason 6,0 alapuolelle. ph-tason 5,5 alapuolella häiriintyy särjen ja lohikalojen lisääntyminen. Keväällä veden ph arvoja laskevat happamat lumensulamisvedet. Alkaliteetti mittaa veden kykyä vastustaa ph:n muutosta, kun siihen lisätään happoa (puskurikyky). Vesistön happamoituminen näkyy ensin alkaliteetin laskuna ja vasta sen jälkeen pharvoissa. Puskurikyky riippuu pitkälle vesistön valuma-alueen laadusta. Karut, kallioiset tai ohuen moreenikerroksen omaavat valuma-alueet ovat tyypillisiä happamoituville vesistöille. Valumaalueen peltovaltaisuus vähentää happamoitumista. Kevään sulamisvedet laskevat yleensä alkaliteettiä. Vesistön puskurikykyä kuvaavat parhaiten syyskierron aikana otetut näytteet, jolloin vesi on tasalaatuista. Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Korkea arvo kertoo korkeasta suolapitoisuudesta. Sisävesissä sähkönjohtavuutta lisäävät lähinnä natrium, kalium, kalsium, magnesium sekä kloridit ja sulfaatit. Sähkönjohtavuusarvojen vuodenaikaisvaihtelu on vähäistä. Suolojen määrää lisäävät mm. jätevedet ja peltolannoitus. Hapen kyllästysprosentilla eli kyllästysasteella tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voi enimmillään sisältää ko. lämpötilassa. Kylmä vesi voi sisältää enemmän happea kuin lämmin. < 15 µg/l karu 1) µg/l lievästi rehevä µg/l rehevä > 100 µg/l erittäin rehevä < 400 µg/l karu 1) µg/l lievästi rehevä µg/l rehevä > 1500 µg/l erittäin rehevä < 3 µg/l karu 1) 3-7 µg/l lievästi rehevä 7-40 µg/l rehevä > 40 µg/l erittäin rehevä < 200 µg/l talousvesi 2) µg/l sisävesi µg/l suovaltaiset valumaalueet < 1 mg/l kirkas 2) 1-3 mg/l avoveden aika < 25 mg/l ei vaaranna kaloja < 1 FTU kirkas 2) 1-5 FTU lievästi samea > 5 FTU näkyvästi samea < 15 mgpt/l väritön 3) mgpt/l lievästi humuksinen mgpt/l humuksinen > 100 mgpt/l erittäin humuksinen > 30 mgpt/l lievästi humuksinen 4) mgpt/l keskimääräisen humuksinen > 90 mgpt/l runsashumuksinen < 4 mg/l kirkas 2) 4-10 mg/l väritön mg/l humuksinen vesi < 4 mg/l 4-10 mg/l vähähumuksinen mg/l keskimääräisen humuksinen > 20 mg/l runsashumuksinen > 7 alkalinen 7 neutraali < 7 hapan 6,5-6,8 lievästi hapan, tyypillinen arvo Suomen vesistöissä 6,0-8,0 vesieliöstö sopeutunut elämään tällä tasolla < 5,5 särjen ja lohikalojen lisääntyminen häiriintyy > 0,2 mmol/l erinomainen puskurikyky 5) 0,1-0,2 mmol/l hyvä puskurikyky 0,05-0,1 mmol/l tyydyttävä puskurikyky 0,01-0,05 välttävä puskurikyky mmol/l < 0,01 mmol/l heikko puskurikyky < 5 ms/m alhainen johtavuus 2) 5-10 ms/m sisävedet ms/m jätevedet % erinomainen 6) % hyvä ja tyydyttävä % ja välttävä % 0 ja > 150 % heikko 1) Forsberg, C. ja Ryding, S.-O ) Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Internet-sivusto 3) Ympäristöhallinto, Internet-sivusto 4) Vesipuitedirektiivi 5) Heikkinen, K ja Alasaarela, E Happamoituneiden vesistöjen neutralointi, kirjallisuuskatsaus 93 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 18. 6) Vesi ja ympäristöhallitus Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. 48 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.

7 Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 7 Päivämäärä VAPO OY MAJAVA-AAVAN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMI- TUSLASKENTA JA PITOISUUSLISÄYKSET ALAPUOLI- SESSA VESISTÖSSÄ

8 2 1. KUIVATUSVESISTÄ JOHTUVA KUORMITUS JA PITOISUUSLISÄT ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ Laskennan lähtötiedot, menetelmät ja epävarmuudet Vaihtoehto 0 (VE0), hanketta ei toteuteta Vaihtoehto 1 (VE1) Vaihtoehto 2 (VE2) Yhteenveto LÄHTEET... 15

9 3 1. KUIVATUSVESISTÄ JOHTUVA KUORMITUS JA PITOI- SUUSLISÄT ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ 1.1 Laskennan lähtötiedot, menetelmät ja epävarmuudet Kuormitus Majava-aavan hankevaihtoehtojen kuormitusten arvioinnissa on käytetty Pöyry Finland Oy:n vuonna 2012 laatimaa vuosien turvetuotannon tarkkailuaineistojen perusteella tehtyä selvitystä turvetuotantoalueiden vesistökuormitusten arvioimiseksi. Lisäksi arvioinnissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraporttien tuloksia vuosilta Vaihtoehdossa 1 vesienkäsittelynä toimisi ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttien vedenlaadusta, kuormituksista ja toimivuudesta on saatavilla runsaasti mitattua tietoa, jota on hyödynnetty Majava-aavan kuormituslaskennassa. Eri pintavalutuskenttien puhdistustehokkuuksissa on havaittu tarkkailuiden perusteella suokohtaista vaihtelua. Majava-aavan kuormitukset edustavat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisiä arvoja. Vaihtoehdossa 2 vesienkäsittelynä olisi käytössä ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Kemiallista käsittelyä turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä on käytetty selvästi vähemmän kuin pintavalutusta, jolloin myös tarkkailuista saatavaa tietoa on selvästi vähemmän kuin pintavalutuskentällisistä soista. Kemiallista käsittelyä ei ole toteutettu Pohjois-Suomessa ympärivuotisesti, joten sen toimivuudesta muulloin kuin sulan maan aikana ei ole kokemusta ja aiheuttaa epävarmuutta kuormitusarviointiin. Pitoisuusmuutokset alapuolisissa vesistöissä Majava-aavan hankevaihtoehdosta aiheutuvat laskennalliset ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset arvioidaan alapuolisissa vesistöissä kesän ja koko vuoden keskimääräisten virtaamien aikana. Virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä vesistömallijärjestelmästä saatujen vuosien arvojen avulla. Pitoisuuslisät on laskettu nettokuormitusmäärien sekoittumisesta alapuolisessa vesistössä tarkkailuajankohdan aikaiseen vesivirtaamaan nähden. Tarkastelussa ei ole huomioitu aineiden pidättäytymistä esim. pienempiin laskuojiin. 1.2 Vaihtoehto 0 (VE0), hanketta ei toteuteta Vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta ja vesistökuormitus pysyy nykyisellä tasollaan koko hankealueella tuotantoon suunnitellulla suurimmillaan (VE2) 245 ha alueella. Alueesta noin 65 % (160 ha) on metsäojitettua ja 35 % (85 ha) ojittamatonta suota. Kuormitus Nykytilanteen kuormitusarviossa käytetään Pöyry Finland Oy:n vuonna 2012 tekemän selvitysten taustapitoisuusarvoja Pohjois-Suomen metsäojitetuilta alueilta lähteville valumavesille; kiintoaine 3,8 mg/l, kokonaisfosfori 35 µg/l, kokonaistyppi 670 µg/l, kemiallinen hapenkulutus 36 mg/l sekä luonnontilaisilta ojittamattomilta alueilta lähteville valumavesille; kiintoaine 1,5 mg/l, kokonaisfosfori 16 µg/l, kokonaistyppi 362 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 25 mg/l. Koska kuitenkin Majavaojasta suoritetun tarkkailun perusteella veden kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvo nykytilassa on ollut 18 mg/l, on laskennassa käytetty luonnontilaiselle ojittamattomalle alueelle 20 mg/l ja metsäojitetulle alueelle 25 mg/l. Alueen eri vuodenaikojen keskimääräinen valuma on arvioitu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä saatujen Kivihaaranjoen osavaluma-alueen (65.484) valumatietojen perusteella; talvi 4,4 l/s km 2, kevät 36,2 l/s km 2, kesä 15,7 l/s km 2 ja syksy 13,4 l/s km 2 ja koko vuosi 12,2 l/s km 2. Taulukossa 1 on laskettu arvio hankealueen nykyisten valumavesien ominaiskuormitusarvot ojittamattomalle ja metsäojitetulle alueelle.

10 4 Taulukko 1. Majava-aavan suunnitellun tuotantoalueen nykytilanteen keskimääräiset ominaiskuormitusarvot eri vuodenaikoina. Vuoden aika Ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) Brutto CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Metsäojitettu ta lvi ,13 2,6 kevät ,09 21 kesä ,48 9,1 syksy ,41 7,8 vuosi ,37 7,1 Ojittamaton ta lvi 76 5,7 0,06 1,4 kevät ,50 11 kesä ,22 4,9 syksy ,19 4,2 vuosi ,17 3,8 35 % alasta ojittamatonta ja 65 % metsäojitettua ta lvi 89 11,4 0,11 2,1 kevät ,89 18 kesä ,39 7,6 syksy ,33 6,5 vuosi ,30 5,9 Taulukossa 2 on laskettu Majava-aavan suunnitellun tuotantoalueen nykyiset kuormitukset kesäajan ja koko vuoden keskiarvoina. Taulukko 2. Majava-aavan suunnitellun237,6 ha tuotantoalueen nykyinen bruttovuosikuormitus kesäaikana ja koko vuoden keskiarvona. Bruttokuormitus (koko vuosi) Nykytila Ala Valuma COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N ha l/s km² kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a Mets äojitettu , , , ,1 415 Ojittamaton 85 12,2 17, , , , Yhteensä , , ,5 533 Bruttokuormitus (kesä) Mets äojitettu ,7 54 8,3 0,077 1,5 Ojittamaton 85 15,7 29 1,7 0,019 0,42 Yhteensä ,096 1,9

11 5 Pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä Hankkeen 0-vaihtoedon aiheuttamat laskennalliset bruttopitoisuuslisäykset alapuolisiin vesistöihin kesäajan ja kokovuoden keskimääräisillä kuormitusarvoilla on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 3). Nykytilassa suolta tulevan kuormituksen osuus orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuuksista Majavaojassa on noin % (2,5 2,6 mg/l), Kivihaaranjoessa noin 2-3 % (0,29 0,30 mg/l) ja Aatsinginjoessa noin 0,7-1 % (0,10 0,11 mg/l). Kiintoaineen osalta suolta nykyisin tulevan kuormituksen osuus Majavaojan pitoisuuksista on noin 9 % (0,30 0,34 mg/l), Kivihaarajoen pitoisuuksista noin 2 % (0,035 0,039 mg/l) ja Aatsinginjoen pitoisuuksista noin 1 % (0,013 mg/l). Ravinteista fosforin osalta suolta nykyisin tulevan kuormituksen osuus Majavaojan pitoisuuksista on noin 4-5 % (2,9 3,2 µg/l), Kivihaaranjoen pitoisuuksista noin 1-2 % (0,33 0,37 µg/l) ja Aatsinginjoen pitoisuuksista noin 0,4 % (0,12 µg/l). Typen osalta suolta nykyisin tulevan kuormituksen osuus Majavaojan pitoisuuksista on noin 7-12 % (44 63 µg/l), Kivihaaranjoen pitoisuuksista noin 1-2 % (6,5 7,3 µg/l) ja Aatsinginjoen pitoisuuksista noin 0,6 0,7 (2,4 2,5 µg/l). Kuola- ja Tenniöjoessa suon kuormituksen vaikutukset veden laatuun on korkeintaan vain muutaman promillen tasolla. Taulukko 3. Majava-aavan suunnitellulta 237,6 ha tuotantoalueelta nykytilanteessa tulevien vesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset 0-vaihtoehdossa alapuolisilla vesialueilla keskimäärin vuodessa ja kesäaikaan. Paikka / Virtaama Keskimääräinen laskennallinen pitoisuuslisäys (brutto) ajankohta MQ COD Mn kiintoaine kok.p kok.n m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Majavaojan suu koko vuosi 0,27 2,6 0,34 3,2 63 kesä 0,38 2,5 0,30 2,9 44 Kivihaarajoen suu koko vuosi 2,3 0,30 0,039 0,37 7,3 kesä 3,3 0,29 0,035 0,33 6,5 Aatsinginjoen suu koko vuosi 6,9 0,10 0,013 0,12 2,5 kesä 9,1 0,11 0,013 0,12 2,4 Kuolajoen suu koko vuosi 21 0,034 0,004 0,041 0,82 kesä 30 0,032 0,004 0,037 0,72 Tenniönjoki Kuolajoen suun alapuoli koko vuosi 51 0,014 0,002 0,017 0,33 kesä 67 0,014 0,002 0,017 0, Vaihtoehto 1 (VE1) Turvetuotantoalueen koko auma-alueineen on 228,6 ha. Alueen vedet johdetaan ympärivuoden käytössä olevan pintavalutuskentän kautta Majavaojaan. Kuormitus Taulukossa 4 on esitetty Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisiltä turvesoilta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa lähtevien kuivatusvesien vuosien keskimääräiset vedenlaadut (Pöyry Environment Oy 2012).

12 6 Taulukko 4. Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräiset vedenlaadut kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa. n = näytteiden määrä (Pöyry Finland Oy 2012). Ympärivuotinen COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N pintavalutuskenttä mg/l mg/l µg/l µg/l n Kuntoonpanovaihe ta lvi 43 3, kevät 24 4, kesä syksy 30 2, Tuotantovaihe ta lvi 24 3, kevät 16 4, kesä 34 5, syksy 26 3, Taulukossa 5 esitetyt Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten turvesoiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset kiintoaineelle, ravinteille (kokonaisfosfori- ja typpi) ja kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) on saatu Pöyry Finland Oy:n vuona 2012 tekemästä selvityksestä. Kuntoonpanovaiheen brutto-ominaiskuormitus on laskettu olettamuksella, että ensimmäisen ojitusvuoden valunta on ja siten myös ominaiskuormitus on 1,5-kertainen seuraavaan kuntoonpanovuoteen verrattuna. Nettokuormitusluvut on laskettu vähentämällä bruttokuormitusluvuista taulukossa 1 esitetyt alueen nykytilan ominaiskuormitusluvut. Taulukko 5. Vaihtoehdon 1 vesistökuormituslaskentaan käytetyt ominaiskuormitusarvot. Ympärivuotinen Ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) pintavalutuskenttä Brutto Netto COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1. ojitusvuosi Talvi , ,77 16 Kevät , ,8 47 Kesä , ,47 10 Syksy , ,57 25 Vuosi , , ja seuraavat kuntoonpanovuodet Talvi , ,48 10 Kevät , ,9 25 Kesä , ,18 4,4 Syksy , ,27 14 Vuosi , ,39 10 Tuotantovaihe Talvi ,21 7, ,10 5,7 Kevät , ,45 23 Kesä ,43 9, ,04 2,0 Syksy , ,17 19 Vuosi , ,13 8,1 Taulukossa 6 on esitetty arvio Majava-aavan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuivatusvesien alapuolisen vesistöön aiheuttamasta kuormituksesta. Kuormitus on suurimmillaan kuntoonpanovaiheen alussa ensimmäisenä ojitusvuotena ja pienenee tuotantovaiheessa.

13 7 Taulukko 6. Majava-aavan suunnitellulta tuotantoalueelta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus 1-vaihtoehdossa. Pintavalutus Brutto Netto COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1. ojitusvuosi Talvi 110 9,4 0,20 4,1 90 6,8 0,18 3,6 Kevät , ,41 11 Kesä ,20 4, ,11 2,4 Syksy ,21 7, ,7 0,13 5,8 Vuosi ,24 5, ,17 4,1 Vuosi (kg/a) ja seuraavat kuntoonpanovuodet Talvi 73 6,4 0,13 2,7 52,8 3,8 0,11 2,2 Kevät , ,20 5,8 Kesä ,13 2,7 30,7 1,9 0,04 1,0 Syksy 109 9,8 0,14 4,8 47 1,9 0,06 3,3 Vuosi ,16 3,6 49,0 5,1 0,09 2,2 Vuosi (kg/a) Tuotantovaihe Talvi 31 5,7 0,05 1,8 11,0 3,1 0,02 1,3 Kevät ,30 9, ,10 5,3 Kesä ,10 2,2-6,6 1,0 0,01 0,4 Syksy 93 10,5 0,11 5,9 32 2,6 0,04 4,4 Vuosi ,10 3,1 5,8 3,7 0,03 1,7 Vuosi (kg/a) Pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä Taulukossa 7 on esitetty Majava-aavan hankevaihtoehdosta 1 aiheutuvat laskennalliset humuksen, ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset alapuolisissa vesistöissä kesän ja koko vuoden keskimääräisten virtaamien aikana. Taulukossa 15 on esitetty nettopäästöjen aiheuttamat prosentuaaliset pitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä nykytilaan verrattuna. Orgaanisen aineen osalta (COD Mn ) hankevaihtoehdon 1 kuivatusvedet lisäisivät kuntoonpanovaiheen alussa noin % (2,5 4,4 mg/l) Majavaojan noin 2 4 % (0,3 0,5 mg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,7 1,6 % (0,1 0,2 mg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin -0,8 1,4 % (-0,2 0,3 mg/l), Kivihaaranjoessa - 0,1 0,2 % (-0,02 0,03 mg/l) ja Aatsinginjoessa noin -0,05 0,09 % (-0,02 0,03 mg/l). Kiintoaineen osalta kuivatusvedet lisäisivät kuntoonpanovaiheen alussa noin 7 12 % (0,2 0,5 mg/l) Majavaojan noin 1 4 % (0,03 0,06 mg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,6 0,8 % (0,01 0,02 mg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin 1 4 % (0,03 0,16 mg/l), Kivihaaranjoessa 0,2 1,2 % (0,003 0,02 mg/l) ja Aatsinginjoessa noin 0,1 0,3 % (0,001 0,006 mg/l). Ravinteista fosforin osalta kuivatusvedet lisäisivät kuntoonpanovaiheen alussa noin 4 11 % (3,3 7,2 µg/l) Majavaojan, noin 1 4 % (0,4 0,8 µg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,5 1 % (0,1 0,3 µg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin 0,4 2 % (0,3 1,2 µg/l), Kivihaaranjoessa 0,1 0,6 % (0,04 0,14 µg/l) ja Aatsinginjoessa korkeintaan 0,2 % (0,01 0,05 µg/l). Typen osalta pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheen alussa noin % ( µg/l) Majavaojan noin 2 6 % (8 20 µg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,7 1,8 % (3,0 6,8 µg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin 2 14 % (13 74 µg/l), Kivihaaranjoessa 0,3 2,5 % (1,5 8 µg/l) ja Aatsinginjoessa noin 0,1 0,8 % (0,6 2,9 µg/l). Kuola- ja Tenniöjoessa suon kuormituksen vaikutukset veden laatuun on korkeintaan vain muutaman promillen tasolla, eikä niitä voida erottaa jokien luontaisista pitoisuusvaihteluista.

14 8 Taulukko 7. Majava-aavan 1-vaihtoehdon kuivatusvesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset alapuolisiin vesistöihin keskimäärin kesäaikana sekä koko vuoden keskiarvoina. Paikka / Virtaama Keskimääräinen laskennallinen pitoisuuslisäys ajankohta MQ Brutto Netto COD Mn kiintoaine kok.p kok.n COD Mn kiintoaine kok.p kok.n m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Majavaojan suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 0,27 6,9 0, ,4 0,49 7,2 176 kesä 0,38 4,7 0,51 5, ,5 0,23 3, ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 0,27 4,6 0,54 6, ,12 0,22 3,8 96 kesä 0,38 3,1 0,34 3,9 82 0,92 0,06 1,3 30 Tuotantovaihe koko vuosi 0,27 2,7 0,48 4, ,25 0,16 1,2 74 kesä 0,38 2,0 0,31 2,9 66-0,20 0,03 0,3 13 Kivihaarajoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 2,3 0,79 0,09 1,2 27 0,51 0,056 0,83 20 kesä 3,3 0,54 0,059 0, ,29 0,026 0, ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 2,3 0,53 0,062 0, ,24 0,025 0,44 11 kesä 3,3 0,36 0,039 0,45 9 0,11 0,007 0,15 3,4 Tuotantovaihe koko vuosi 2,3 0,31 0,055 0, ,03 0,018 0,14 8 kesä 3,3 0,23 0,035 0,34 7,6-0,02 0,003 0,04 1,5 Aatsinginjoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 6,9 0,27 0,031 0,40 9 0,172 0,019 0,28 6,8 kesä 9,1 0,20 0,022 0,25 5,2 0,105 0,010 0,14 3,0 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 6,9 0,18 0,021 0,26 6,0 0,082 0,009 0,15 3,7 kesä 9,1 0,13 0,014 0,17 3,5 0,039 0,002 0,05 1,3 Tuotantovaihe koko vuosi 6,9 0,11 0,019 0,16 5,2 0,010 0,006 0,05 2,9 kesä 9,1 0,08 0,013 0,12 2,8-0,008 0,001 0,01 0,6 Kuolajoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 21 0,089 0,010 0,13 3,1 0,057 0,0064 0,093 2,3 kesä 30 0,059 0,006 0,08 1,6 0,032 0,0029 0,042 0,9 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 21 0,059 0,007 0,09 2,0 0,027 0,0029 0,049 1,2 kesä 30 0,039 0,004 0,05 1,0 0,012 0,0007 0,016 0,4 Tuotantovaihe koko vuosi 21 0,035 0,006 0,054 1,7 0,003 0,0021 0,015 1,0 kesä 30 0,025 0,004 0,037 0,8-0,003 0,0004 0,004 0,2 Tenniönjoki Kuolajoen suun alapuoli 1. ojitusvuosi koko vuosi 51 0,036 0,0043 0,054 1,2 0,0234 0,0026 0,038 0,9 kesä 67 0,027 0,0029 0,034 0,71 0,0143 0,0013 0,019 0,41 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 51 0,024 0,0028 0,036 0,82 0,0112 0,0012 0,020 0,51 kesä 67 0,018 0,0019 0,022 0,47 0,0053 0,0003 0,007 0,17 Tuotantovaihe koko vuosi 51 0,014 0,0025 0,022 0,70 0,0013 0,0008 0,006 0,39 kesä 67 0,011 0,0018 0,017 0,38-0,0011 0,0002 0,002 0,08

15 9 1.4 Vaihtoehto 2 (VE2) Vaihtoehdossa 2 vesienkäsittelynä on ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Turvetuotantoalueen koko auma-alueineen on 244,7 ha. Kuivatusvedet johdetaan kemikalointiaseman kautta Majavaojaan. Kuormitus Taulukko 8. Pohjois-Pohjanmaalla kemikaloinnilla toimivien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien kesäaikaiset keskimääräiset vedenlaadut vuosina (Pöyry Finland Oy; Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailut vuosina ). Kemikalointi ph COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l µg/l µg/l Kesä , Kesä , Kesä ,8 9,0 8, Kesä ,4 8, Kesä ,9 7,0 7, Kesä ,4 9, keskiarvo 4,8 9, Taulukko 9. Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden keskivalumat eri vuodenaikoina vuosina (Pöyry Finland Oy; Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailut vuosina ). Vuosi Valuma Mq (l/s km2) talvi kevät kesä syksy ,5 55,0 12,5 23, ,2 49,7 9,7 16, ,3 61,2 7,7 11, ,3 53,5 16,0 18, ,7 49,2 14,9 17, ,5 65,0 7,6 11,3 keskiarvo 9,8 55,6 11,4 16,4 Taulukossa 10 on arvioitu taulukon 8 keskimääräisten vedenlaatutietojen ja taulukon 9 keskimääräisten valumien perusteella kemiallisella käsittelyllä varustetun turvesuon keskimääräiset ominaiskuormitukset. Laskennassa on käytetty kesäajalla mitattuja keskipitoisuuksia myös muiden vuodenaikojen ominaiskuormituslaskennassa, jolloin ero vuodenaikaisissa ominaiskuormituksissa tulee valunnan muuttujana. Kemiallisen käsittelyn toimivuudesta muulloin kuin sulan maan aikana Pohjois-Suomen olosuhteissa on epävarmuutta, joka lisää myös epävarmuutta laskennallisiin arvioihin. Myös kemiallisen käsittelyn kuormitusarviointiin käytetyt lähtöaineistot mm. vedenlaadun ja ominaiskuormitusten osalta ovat selvästi vähäisemmät kuin pintavalutuskentällisten soiden kuormitusarvioinnissa käytetyt aineistot. Nettokuormitusluvut on laskettu vähentämällä bruttokuormitusluvuista taulukossa 1 esitetyt alueen nykytilan ominaiskuormitusluvut. Kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitus on laskettu olettamuksella, että ensimmäisen ojitusvuoden valunta on ja siten myös ominaiskuormitus on 1,5-kertainen tuotantovaiheeseen verrattuna ja seuraavien vuosien sama kuin tuotantovaiheessa. Humusta kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitukset ovat negatiivisia, koska kemikaloinnilla puhdistettujen kuivatusvesien keskimääräinen pitoisuus 9,5 mg/l on yli kaksi kertaa alhaisempi kuin tässä laskennassa käytetty metsäojitetun ja luonnontilaisen suon taustahuuhtoumapitoisuudet 25 ja 20 mg/l.

16 10 Taulukko 10. Kemikaloinnilla varustetun Majava-aavan turvetuotantoalueen arvioidut keskimääräiset ominaiskuormitukset kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa. Vuoden aika Valuma Ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) Brutto Netto Mq CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1. ojitusvuosi ta lvi 14, , , ,31 11 kevät 83, , ,5 56 kesä 17, , ,11 7,5 syksy 24, , ,38 15 vuosi 23, , , ja sitä seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe ta lvi 9, ,28 8, ,17 6,5 kevät 55, , ,72 32 kesä 11, , ,06 2,4 syksy 16, , ,14 7,9 vuosi 15, , ,15 7,8 Taulukossa 11 on esitetty arvio Majava-aavan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuivatusvesien alapuolisen vesistöön aiheuttamasta kuormituksesta. Kuormitus on suurimmillaan kuntoonpanovaiheen alussa ensimmäisenä ojitusvuotena ja pienenee tuotantovaiheessa. Taulukko 11. Majava-aavan suunnitellulta tuotantoalueelta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus 2-vaihtoehdossa. Kemiallinen Brutto Netto käsittely COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1. ojitusvuosi Talvi ,10 3,2 7,7 33 0,08 2,6 Kevät , ,37 14 Kesä ,12 3, ,03 1,8 Syksy ,17 5, ,09 3,7 Vuosi ,16 4, ,09 3,4 Vuosi (kg/a) ja sitä seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe Talvi ,07 2,1-2,1 21 0,04 1,6 Kevät , ,18 7,7 Kesä ,08 2, ,01 0,6 Syksy ,12 3, ,04 1,9 Vuosi ,11 3, ,03 1,8 Vuosi (kg/a) Pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä. Taulukossa 12 on esitetty Majava-aavan hankevaihtoehdosta 2 aiheutuvat laskennalliset humuksen, ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset alapuolisissa vesistöissä kesän ja koko vuoden keskimääräisten virtaamien aikana. Taulukossa 15 on esitetty nettopäästöjen aiheuttamat prosentuaaliset pitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä nykytilaan verrattuna. Orgaanisen aineen osalta (COD Mn ) hankevaihtoehdossa 2 kemiallinen käsittely vähentäisi hieman alapuolisen vesistön kuormitusta ja pitoisuuksia. Kiintoaineen osalta kuivatusvedet lisäisivät kuntoonpanovaiheen alussa noin % (1,0 2,1 mg/l) Majavaojan noin 5 15 % (0,11 0,24 mg/l) Kivihaaranjoen ja noin 3 % (0,04 0,08 mg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin % (0,5 1,3 mg/l), Kivihaaranjoessa 3 9 % (0,06 0,15 mg/l) ja Aatsinginjoessa noin 1-2 % (0,02 0,05 mg/l).

17 11 Ravinteista fosforin osalta kuivatusvedet lisäisivät kuntoonpanovaiheen alussa noin 1 6 % (0,8 3,7 µg/l) Majavaojan, noin 0,4 2 % (0,09 0,43 µg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,1 0,5 % (0,03 0,15 mg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin -0,5 2 % (-0,4 1,4 µg/l), Kivihaaranjoessa -0,2 0,7 % (-0,05 0,16 µg/l) ja Aatsinginjoessa -0,06-0,2 % (-0,02 0,06 µg/l). Tuotantovaiheessa kesäaikana kemiallinen käsittely vähentäisi hieman alapuolisen vesistön fosforikuormitusta ja -pitoisuuksia. Typen osalta pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheen alussa noin 9-28 % ( µg/l) Majavaojan noin 1 5 % (6 17 µg/l) Kivihaaranjoen ja noin 0,5 1,5 % (2 6 µg/l) Aatsinginjoen pitoisuuksia. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset olisivat Majavaojassa noin 3 15 % (18 78 µg/l), Kivihaaranjoessa 0,4 2,6 % (2 9 µg/l) ja Aatsinginjoessa noin 0,2 0,8 % (0,8 3 µg/l). Kuola- ja Tenniöjoessa hankeen kuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat vähäisemmät, eikä niitä voida erottaa jokien luontaisista pitoisuusvaihteluista. Taulukko 12. Majava-aavan 2-vaihtoehdon kuivatusvesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset alapuolisiin vesistöihin keskimäärin kesäaikana sekä koko vuoden keskiarvoina. Paikka / Virtaama Keskimääräinen laskennallinen pitoisuuslisäys ajankohta MQ Brutto Netto COD Mn kiintoaine kok.p kok.n COD Mn kiintoaine kok.p kok.n m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Majavaojan suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 0,27 2,0 2,4 7, ,7 2,1 3,7 149 kesä 0,38 1,0 1,3 3, ,3 1,0 0, ja seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe koko vuosi 0,27 1,3 1,6 4, ,3 1,3 1,4 78 kesä 0,38 0,7 0,8 2,4 74-1,6 0,5-0,4 18 Kivihaarajoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 2,3 0,23 0,28 0, ,08 0,24 0,43 17 kesä 3,3 0,12 0,15 0, ,15 0,11 0,09 6,3 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe koko vuosi 2,3 0,15 0,19 0, ,15 0,15 0,16 9 kesä 3,3 0,08 0,10 0,28 8,5-0,19 0,06-0,05 2,1 Aatsinginjoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 6,9 0,08 0,094 0,27 8,3-0,026 0,081 0,15 5,8 kesä 9,1 0,04 0,054 0,15 4,7-0,055 0,041 0,03 2,3 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet koko vuosi 6,9 0,05 0,063 0,18 5,5-0,051 0,049 0,06 3,0 kesä 9,1 0,03 0,036 0,10 3,1-0,069 0,023-0,02 0,8 Kuolajoen suu 1. ojitusvuosi koko vuosi 21 0,026 0,031 0,09 2,8-0,009 0,027 0,049 1,9 kesä 30 0,013 0,016 0,05 1,4-0,016 0,012 0,010 0,7 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe koko vuosi 21 0,017 0,021 0,06 1,8-0,017 0,017 0,018 1,0 kesä 30 0,009 0,011 0,03 0,9-0,021 0,007-0,005 0,2 Tenniönjoki Kuolajoen suun alapuoli 1. ojitusvuosi koko vuosi 51 0,010 0,013 0,037 1,1-0,003 0,011 0,020 0,79 kesä 67 0,006 0,007 0,021 0,6-0,007 0,006 0,005 0,32 2. ja seuraavat kuntoonpanovuodet sekä tuotantovaihe koko vuosi 51 0,007 0,0085 0,025 0,7-0,007 0,007 0,008 0,41 kesä 67 0,004 0,0049 0,014 0,4-0,009 0,003-0,002 0,10

18 Yhteenveto Kuormitus Vuositasolla tarkasteltuna hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 kiintoaine- ja ravinnekuormat kasvavat nykytilan 0-vaihtoehtoon nähden. Vastaavasti vaihtoehdossa 2 kemiallinen käsittely vähentäisi alueelta lähtevän orgaanisen aineksen määrää nykyisestä tilanteesta (taulukko 13). Taulukko13. Poroaavan hankevaihtoehtojen vuosittaiset bruttokuormitukset. Vaihtoehto Bruttokuormitus (koko vuosi) COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg/a kg/a kg/a kg/a Vaihtoehto 0 (245 ha) nykytilanne Vaihtoehto 1 (228,6 ha) 1. ojitusvuosi ja seuraavat kuntoonpanovuodet tuotantovaihe Vaihtoehto 2 (244,7 ha) 1. ojitusvuosi ja seuraavat kuntoonpanovuodet tuotantovaihe Taulukossa 14 on laskettu hankevaihtoehtojen bruttokuormitukset hankkeen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen elinkaaren aikana. Kuntoonpanovaiheen on oletettu kestävän 3 vuotta ja tuotantovaiheen 25 vuotta eli yhteensä 28 vuotta. Pidemmän ajanjakson tarkastelussa hankevaihtoehdon 1 happea kuluttavan orgaanisen aineen osalta kuormitus on noin 1,1-kertainen ja vaihtoehdon 2 noin 0,5-kertainen nykytilanteen kuormitukseen nähden. Kiintoaineen osalta vaihtoehdon 1 kuormitus on noin 1,5-kertainen ja vaihtoehdon 2 noin 4,6-kertainen nykytilanteeseen nähden. Ravinnehuuhtouman osalta vaihtoehdon 1 fosforikuormitus on noin 1,6- ja vaihtoehdon 2 noin 1,5-kertainen nykytilanteeseen nähden. Typen osalta vaihtoehdon 1 ja 2 kuormitukset ovat noin 2,2-kertaisia nykytilanteeseen nähden. Taulukko14. Majava-aavan hankevaihtoehtojen bruttokuormitukset hankkeen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen 28 vuoden elinkaaren aikana (kuntoonpanovaihe kestää 3 vuotta ja tuotantovaihe 25 vuotta). Vaihtoehto Bruttokuormitus (kuntoonpanovaihe 3 vuotta + tuotantovaihe 25 vuotta) COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg / 28 vuotta kg / 28 vuotta kg / 28 vuotta kg / 28 vuotta Vaihtoehto 0 (245 ha) Vaihtoehto 1 (228,6 ha) Vaihtoehto 2 (244,7 ha) Vaikutukset alapuolisiin vesistöihin Hankealueen muuttaminen turvetuotantoon lisää alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja siten myös humuksen, kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksia (taulukko 15). Pitoisuusmuutokset alapuoliseen vesistöön olisivat suurimmillaan heti kuntoonpanovaiheen alussa ja vähenisivät tuotantovaiheeseen siirryttäessä kuormituksen pienentyessä. Orgaanisen aineen osalta (COD Mn ) hankevaihtoehto 1 lisäisi humuspitoisten Majavaojan pitoisuuksia % (2,5 4,4 mg/l) ja Kivihaarajoen pitoisuuksia 2 4 % (0,3 0,5 mg/l). Tuotantovaiheessa orgaanisen aineksen pitoisuuslisäyksillä ei ole havaittavaa vaikutusta alapuolisiin vesistöihin. Vastaavasti hankevaihtoehdossa 2 kemiallinen käsittely vähentäisi hieman alapuolisen vesistön orgaanisen aineen kuormitusta ja pitoisuuksia.

19 13 Hankevaihtoehtojen erot vesistövaikutusten suhteen eroavat selvimmin kiintoaineen osalta, jossa hankevaihtoehdon 2 kuormitukset alapuoliseen vesistöön ovat selvästi suuremmat kuin hankevaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 1 kuntoonpanovaiheen alussa Majavaojassa veden kiintoainepitoisuus kasvaisi noin 7-12 % (0,2 0,5 mg/l) ja tuotantovaiheessa 1 4 % (0,03 0,16 mg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 1 4 % (0,03 0,06 mg/l) ja tuotantovaiheessa 0,2 1,2 % (0,003 0,02 mg/l). Vaihtoehdon 2 kuntoonpanovaiheessa Majavaojassa veden kiintoainepitoisuus kasvaisi noin % (1,0 2,1 mg/l) ja tuotantovaiheessa % (0,5 1,3 mg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 5 15 % (0,11 0,24 mg/l) ja tuotantovaiheessa 3 9 % (0,06 0,15 mg/l). Turvetuotannon kiintoainekuormitus lisää osaltaan Majavaojan ja Kivihaaranjoen veden sameutta ja tummuutta erityisesti hankevaihtoehdossa 2. Suuri osa kiintoainekuormituksesta pidättäytyy Majavaojaan lisäten ojan pohjan liettymistä. Osa kiintoainekuormituksesta voi pitemmällä aikavälillä kertyä myös Kivihaarajokeen lisäten osaltaan pohjan liettymistä. Ravinteiden (typpi ja fosfori) osalta hankevaihtoehtojen vesistökuormitusvaikutuksilla ei ole merkittävää eroa toisiinsa nähden. Vaihtoehdossa 1 kuntoonpanovaiheen alussa Majavaojassa veden fosforipitoisuus kasvaisi noin 4 11 % (3,3 7,2 µg/l) ja tuotantovaiheessa noin 0,4 2 % (0,3 1,2 µg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 0,5 1 % (0,1 0,3 µg/l) ja tuotantovaiheessa 0,1 0,6 % (0,04 0,14 µg/l). Vaihtoehdon 2 kuntoonpanovaiheessa Majavaojassa veden fosforipitoisuus kasvaisi noin 1 6 % (0,8 3,7 µg/l) ja tuotantovaiheessa -0,5 2 % (-0,4 1,4 µg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 0,4 2 % (0,09 0,43 µg/l) ja tuotantovaiheessa -0,2 0,7 % (-0,05 0,16 µg/l). Tuotantovaiheessa kesäaikana kemiallinen käsittely vähentäisi hieman alapuolisen vesistön fosforikuormitusta ja pitoisuuksia. Vaihtoehdossa 1 kuntoonpanovaiheen alussa Majavaojassa veden typpipitoisuus kasvaisi noin % ( µg/l) ja tuotantovaiheessa noin 2 14 % (13 74 µg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 2 6 % (8 20 µg/l) ja tuotantovaiheessa 0,3 2,5 % (1,5 8 µg/l). Vaihtoehdon 2 kuntoonpanovaiheessa Majavaojassa veden typpipitoisuus kasvaisi noin 9-28 % ( µg/l) ja tuotantovaiheessa 3 15 % (18 78 µg/l). Kivihaaranjoessa pitoisuuslisäykset olisivat kuntoonpanovaiheessa 1 5 % (6 17 µg/l) ja tuotantovaiheessa 0,4 2,6 % (2 9 µg/l). Hankealueilta purkautuvat kuivatusvedet lisäävät ja ylläpitävät osaltaan Majavaojan ja Kivihaaranjoen rehevyyttä. Majavaojassa minimiravinteena toimivan typen pitoisuudet ovat nykyisellään lievästi rehevän ja rehevän vesistön luokituksen välissä. Turvetuotannon kuivatusvedet nostaisivat Majavaojan kokonaistyppipitoisuudet rehevän vesistön tasolle. Kivihaaranjoessa hankkeen kuivatusvedet eivät nosta vesistön rehevyystasoa, mutta osaltaan ylläpitävät joen nykyistä rehevyyttä. Majava-aavan turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä kohdistuvat suota lähimpiin purkuvesiin Majavaojaan ja Kivihaaranjokeen. Alempana Aatsinginjoessa, Kuolajoessa ja Tenniöjoessa turvetuotannosta johtuvat laskennalliset pitoisuuslisät ovat lähinnä marginaalisia, eikä niitä voida erottaa vesistöjen luontaisesta pitoisuusvaihtelusta.

20 14 Taulukko 15. Majava-aavan hankevaihtoehtojen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamat prosentuaaliset pitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä nykytilaan verrattuna. Hankevaihtoehto/ Vesistö Vedenlaatu Nykytila Kuntoonpano 1.ojitusvuosi Pitoisuusmuutos CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä (mg/l) (mg/l) (mg/l ) (mg/l) (µg/l) (mg/l ) (µg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l ) (mg/l) (mg/l) (µg/l) (mg/l ) (µg/l ) (mg/l) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) VE1 Majavaoj an suu 18,0 25,0 4,0 3, ,4 27,5 4,5 3, ,6 9,9 12 7,2 10,9 4, ,5 Ki vihaaranj oen suu 12,0 17,5 1,6 2, ,5 17,8 1,7 2, ,3 1,6 3,5 1,3 3,8 1,4 5,9 1,8 Aatsinginj oen suu 11,0 16,0 2,4 1, ,2 16,1 2,4 1, ,56 0,66 0,8 0,6 1,0 0,5 1,8 0,7 Kuolajoen suu 9,6 13,5 1,7 1, ,7 13,5 1,7 1, ,60 0,23 0,4 0,2 0,5 0,2 0,8 0,3 Tenniöj oki 8,5 13,0 1,1 1, , ,5 13,0 1,1 1, ,28 0,11 0,2 0,08 0,3 0,13 0,5 0,14 VE2 Majavaoj an suu 18,0 25,0 4,0 3, ,3 23,7 6,1 4, ,7 1,0 28 8,9 Ki vihaaranj oen suu 12,0 17,5 1,6 2, ,9 17,4 1,8 2, ,6-0,8 15 5,4 2,0 0,4 5,0 1,4 Aatsinginj oen suu 11,0 16,0 2,4 1, ,0 15,9 2,5 1, ,2-0,3 3,4 2,6 0,5 0,11 1,5 0,5 Kuolajoen suu 9,6 13,5 1,7 1, ,6 13,5 1,7 1, ,1-0,1 1,6 0,6 0,3 0,06 0,7 0,2 Tenniöj oki 8,5 13,0 1,1 1, , ,5 13,0 1,1 1, ,0-0,1 1,0 0,3 0,2 0,03 0,4 0,11 Hankevaihtoehto/ Vesistö Vedenlaatu Nykytila Tuotantovaihe Pitoisuusmuutos CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn kiintoaine Kok.P Kok.N vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä vuosi kesä (mg/l) (mg/l) (mg/l ) (mg/l) (µg/l) (mg/l ) (µg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l ) (mg/l) (mg/l) (µg/l) (mg/l ) (µg/l ) (mg/l) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) VE1 Majavaoj an suu 18,0 25,0 4,0 3, ,3 24,8 4,2 3, ,4-0,8 4 0,9 1,8 0,4 14 2,2 Ki vihaaranj oen suu 12,0 17,5 1,6 2, ,0 17,5 1,6 2, ,2-0,1 1,2 0,2 0,6 0,1 2,5 0,3 Aatsinginj oen suu 11,0 16,0 2,4 1, ,0 16,0 2,4 1, ,09-0,05 0,3 0,1 0,2 0,0 0,8 0,1 Kuolajoen suu 9,6 13,5 1,7 1, ,6 13,5 1,7 1, ,03-0,02 0,1 0,0 0,1 0,0 0,3 0,1 Tenniöj oki 8,5 13,0 1,1 1, , ,5 13,0 1,1 1, ,02-0,01 0,1 0,01 0,1 0,01 0,2 0,03 VE2 Majavaoj an suu 18,0 25,0 4,0 3, ,7 23,4 5,3 3, ,2-0,5 15 2,9 Ki vihaaranj oen suu 12,0 17,5 1,6 2, ,8 17,3 1,7 2, ,3-1,1 9 3,1 0,7-0,2 2,6 0,4 Aatsinginj oen suu 11,0 16,0 2,4 1, ,9 15,9 2,4 1, ,5-0,4 2,1 1,4 0,2-0,06 0,8 0,2 Kuolajoen suu 9,6 13,5 1,7 1, ,6 13,5 1,7 1, ,2-0,2 1,0 0,4 0,1-0,03 0,4 0,1 Tenniöj oki 8,5 13,0 1,1 1, , ,5 13,0 1,1 1, ,1-0,1 0,6 0,2 0,1-0,02 0,2 0,03

21 15 2. LÄHTEET Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailut vuosina Pöyry Finland Oy Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. 16UEC s.

22 Majava-aavan turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Kivihaaranjoen, Aatsinginjoen, Kuolajoen ja Tenniöjoen vesialueita. Osakaskunnan vesialueen pinta-ala tiedustelualueella on ha. Arvioikaa osakaskuntanne osalta em. alueiden kalastajamääriä (kpl) ja alueiden kalastuksen merkitystä ja kalastuksen ajoittumista (rasti ruutuun). Kalastajia Kalastuksellinen merkitys Kalastusaika Alue henk./ vuosi erittäin suuri suuri keskinkertainen pieni ei merkitystä kevät kesä syksy talvi koko vuosi Majavalampi Majavaoja Kivihaaranjoki Aatsinginjoki Kuolajoki Tenniöjoki 3. Kalastavien ruokakuntien lukumäärä ja henkilöluku tiedustelualueella Taloutta Henkilöä Ammattimainen kalastus Sivuammattikalastus Virkistys- ja kotitarvekalastus, paikkakuntalaiset Virkistys- ja kotitarvekalastus, loma-asukkaat ja matkailijat

23 4. Kalastusluvat tiedustelualueella Majava-aavan turvetuotantoalueen YVA Lupa Verkko Katiska Viehe Rapumerta Muu, mikä? Kpl/vuonna Vuosittainen kokonaissaalis kalalajeittain tiedustelualueella Arvioikaa saaliiden lisäksi myös muutoksia saalismäärissä viime vuosina. Kalalaji Saalis Muutos (kg/vuosi) + lisääntynyt - vähentynyt Taimen Siika Harjus Kirjolohi Nieriä Ahven Hauki Made Särki Rapu (kpl/vuosi) Muu, mikä?

24 Majava-aavan turvetuotantoalueen YVA 6. Kalastuksessa käytettävät pyydykset tiedustelualueella Pyydys Muikkuverkot Verkot alle 40 mm Verkot yli 40 mm Katiska Rysä Merta Heitto/perhovavat Vetouistin Koukut Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? kpl/vuosi 7. Istutukset ja muu vesialueiden hoito tiedustelualueella viimeisen viiden vuoden aikana Kalalaji Istutuspaikka Istutusaika Ikä Määrä (kpl) Arvio istutusten onnistumisesta

25 Majava-aavan turvetuotantoalueen YVA Muut vesistön kuntoon vaikuttaneet toimenpiteet tiedustelualueella sekä arvio niiden vaikutuksista veden laatuun ja kalastoon (esim. kasvillisuuden poisto, kalkitukset, hapetukset, vähäarvoisen kalaston poisto ym.) 8. Vesistön tila tiedustelualueella Alue Majavalampi Majavaoja Kivihaaranjoki Aatsinginjoki Kuolajoki Tenniöjoki Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Muutos + parantunut - huonontunut 0 ei muutosta Arvioikaa vesistön ja kalaston yleistä tilaa kuvaavia tekijöitä (rasti ruutuun) sekä niissä tapahtuneita muutoksia (+ parantunut / - huonontunut / 0 ei muutosta). Veden likaantumine tai samentuminen Veden hajuhaittoja Pohjan liettyminen Levää vesistön pohjassa Runsaita leväkukintoja Kasvillisuuden lisääntyminen Pyydysten limoittuminen Vähempiarvoisten kalojen runsaus Kalojen kuoleminen pyydyksiin Mudan maku kaloissa Muu vieras maku kaloissa Kalasairaudet, loiset Muu, mikä? Ei esiinny Vähäistä Kohtalaista Huomattavaa Ei osaa sanoa Muutos (+ / - / 0)

26 Majava-aavan turvetuotantoalueen YVA Arvioikaa miten seuraavilla tekijöillä on ollut merkitystä alueen veden laatuun ja kalastoon (rasti ruutuun). Arvioikaa myös eri vaikutusten muutosta (+ parantunut / - huonontunut / 0 ei muutosta). Metsä- ja suo-ojitukset Metsätalous (lannoitukset, muokkaukset,avohakkuut) Karjatalouden jätevedet Peltojen valumavedet Asutuksen jätevedet Teollisuus Turvetuotanto Kalankasvatus Turkistarhaus Vesistön perkaus Vesistön säännöstely Veneliikenne Liiallinen kalastus Valikoiva kalastus Pyyntirajoitukset Muu, mikä? Ei haittaa Vähäinen Kohtalainen Huomattava Ei osaa sanoa Muutos (+ / - / 0) 9. Millaisena koette suunnitellun Majava-aavan turvetuotantohankkeen alapuolisen vesistön kannalta? (Jatkakaa tarvittaessa kääntöpuolelle) 10. Osakaskunnan suunnitelmat, ehdotukset ym. (Jatkakaa tarvittaessa kääntöpuolelle) KIITOS VASTAUKSESTANNE!

27 Vastaanottaja Vapo Oy Päivämäärä Viite VAPO OY MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS

28 VAPO OY MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Katariina Urho Hyväksyjä Kuvaus Tarja Ojala Majava-aavan (Salla) kasvillisuusselvitys Viite Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

29 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. MENETELMÄT 1 3. ALUEEN KUVAUS Yleiskuvaus selvitysalueesta Suotyypit ja niiden kasvillisuus 2 4. ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT JA UHANALAISET LAJIT Uhanalaiset suoluontotyypit Muut arvokkaat elinympäristöt Uhanalaiset ja harvinaiset eliölajit 7 5. MAISEMA SEKÄ VIRKISTYS- JA HYÖTYKÄYTTÖ 8 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 9 KIRJALLISUUS 10 LIITTEET 1. Selvitysalueen sijainti 2. Navero-ojitetut alueet 3. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot peruskartalla 4. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot ilmakuvapohjalla 5. Suoluontotyyppien uhanalaisuus ja Poroaavalla havaitut tyypit 6. Arvokohteet 7. Selvitysalueella havaitut kasvilajit 8. Valokuvia selvitysalueelta 9. Valokuvien ottopaikat

30 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 1 1. JOHDANTO Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Majava-aavalla ja on käynnistänyt hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Vapo Oy:n toimeksiannosta alueelle tehtiin kasvillisuusselvitys kesällä Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa alueella mahdollisesti esiintyvät arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset lajit, sekä kuvata kasvillisuuden yleispiirteet ja suotyypit. Kasvillisuusselvityksen maastotöistä ja raportoinnista on vastannut fil. yo Katariina Urho Ramboll Finland Oy:n Hollolan kaavoitusyksiköstä. Majava-aapa sijaitsee Sallan kunnassa, vajaan 15 kilometrin etäisyydellä Sallan keskustasta, kuntakeskuksen pohjoispuolella. Hankealue on kooltaan 347,5 hehtaaria. Hankealueen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja rajaus liitteessä 2. Suomen suoaluejaossa Majava-aapa sijoittuu Peräpohjolan aapasuovyöhykkeelle, jolle on luonteenomaista soiden rimpisyys. Avosuot rajautuvat kivennäismaihin usein varsin jyrkästi, reunarämeiden puuttuessa kokonaan tai esiintyessä hyvin kapeina reunuksina. Kuitenkin myös leveät nevarämevyöhykkeet ovat tavallisia. Paikoilla, joihin tulva ei nouse esiintyy rahka- ja tupasvillarämeitä sekä pallosarakorpirämeitä. Rimmikoita luonnehtii yleensä selvä säännöllinen yhdensuuntainen jännerakenne. Jänteettömiä aapasoita esiintyy tunturialueiden tuntumassa. Karuille suoyhdistymille ominaisia ovat isovarpu- tai ruskorahkasammaljänteet, ravinteisimmille soille siniheinää ja suursaraa kasvavat välipintajänteet. Vyöhykkeen pohjoisosissa jänteillä esiintyy myös routarämeitä. Rimmet ovat tyypillisesti ruoppaisia tai sirppisammaleisia. Valtaosa Peräpohjolan aapasoista on keskiravinteisia. Myös rimpilettoja ja rimpisiä koivulettoja esiintyy yleisesti. Ravinteiset suot keskittyvät Kuusamon-Sallan alueelta Pelkosenniemelle, Kittilään ja Kolariin yltävälle liuskejaksolle. Suot ovat karumpia edellä mainitun linjan lounaispuolella (Kemijärvi, eteläinen Sodankylä, Pello) ja toisaalta Sallan, Savukosken ja Sodankylän pohjoisosissa lähestyttäessä Metsä-Lapin aapasuovyöhykettä. 2. MENETELMÄT Kasvillisuusselvityksen pohjana käytettiin peruskartan korkeuskäyriä ja ilmakuvaa alueelta, joiden perusteella tehtiin alustava kasvillisuuskuviointi. Maastokäynneillä kuvioiden suotyypit määritettiin ja selvitettiin kasvillisuuden pääpiirteet. Tarvittaessa ilmakuvatulkintaan perustuvaa kuviointia korjattiin ja tarkennettiin maastohavaintojen mukaisesti. Alueella esiintyvät suotyypit määritettiin Eurolan ym. (1995) mukaan. Turvekankaiden ja muuttumien osalta apuna käytettiin myös Laine & Vasanderin (2008) teosta Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Suotyyppien sijoittuminen ja rajaukset on esitetty liitteissä 3 ja 4. Maastokäynneillä havaitut kasvilajit kirjattiin ylös ja ne on listattu liitteeseen 7. Lajinmäärityksessä käytetyt oppaat on mainittu kirjallisuusluettelossa. Maastokartoitukseen käytettiin aikaa neljän työpäivän verran välisenä aikana. Selvitysalue kattaa hankealuetta reunustavat suoalueet noin 50 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Tarvittaessa tarkistuksia tehtiin myös etäämpänä hankealueesta. Tässä selvityksessä hankealueella tarkoitetaan Vapo Oy:n hallinnassa olevaa aluetta, jolle tulevat sijoittumaan turpeennostoalueiden lisäksi myös muut hankkeen edellyttämät toiminta-alueet, kuten pintavalutuskentät ja auma-alueet. 3. ALUEEN KUVAUS 3.1 Yleiskuvaus selvitysalueesta Selvitysalue muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta. Enemmistön hankealueesta kattava osa-alue sijoittuu Majava-aavan suoaltaan keskiosaan, Majavalammen ympärille. Pienempi osaalue sijoittuu edellä mainitun Majavalammen osa-alueen luoteispuolelle suon reunaan. Selvitysalue on lähes kokonaan ojitettu. Pieniä, noin 10 hehtaarin kokoisia tai sitä pienempiä ojittamattomia laikkuja on eri puolilla selvitysaluetta. Selvitysalueelle on kaivettu kapeita railomaisia navero-ojia, jotka eivät näy peruskartalla. Navero-ojitettujen alueiden sijainti on esitetty liitteen 2

31 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 2 kartalla. Etenkin navero-ojat ovat yleisesti umpeenkasvaneita ja erottuvat vain heikosti metsäsammalten ja karhunsammalten valtaamasta pinnasta. Selvitysalueen lounaisosassa sijaitsee äskettäin avattuja ojia. Myös hankealueen ulkopuoliset osat Majava-aavasta on pääosin ojitettu. Majava-aavan luoteisosassa sijaitsee laajempi noin 50 hehtaarin kokoinen ojittamaton rimmikoalue, joka ulottuu osin hankealueen puolelle. Hydrologinen yhteys rimmikon ja Varpuselän kivennäismaa-alueiden välillä on säilynyt osin luontaisena, ilman eristäviä ojia. Muualla hankealue rajautuu metsäojitettuun suohon, pieneltä osin peltoihin ja talouskäytössä oleviin kangasmetsiin. Suon pinta viettää kohti selvitysalueen poikki etelästä pohjoiseen virtaavaa Majavaojaa. Hankealueen luoteisosasta vedet laskevat Majavaojaan Varpuselän kivennäismaasaarekkeen pohjoispuolitse, muutamaa alueelle kaivettua valtaojaa pitkin. Majava-aavan luoteis- ja itäosia hallitsevat keskiravinteiset rimpiset suotyypit ja niiden muuttumat. Hankealueen itäosassa rimmikot ovat kuivuneet pääosin karhunsammalnevamuuttumiksi, hankealueen luoteisosassa rimpinevarämemuuttumiksi ja ruopparimpinevakuivakoksi. Selvitysalueen keskiosaa luonnehtivat koivuiset kakkostyypin mustikkaturvekankaat, jotka vaihettuvat vähitellen sekapuustoisiksi, ja suon reunoja kohti edelleen karummiksi puolukkaturvekankaiksi. Majavaojan lähiympäristössä tavataan kuusta ja koivua kasvavia mustikkaturvekankaita ja reheviä ruohoturvekankaita. Paikoin esiintyy myös alkuperältään lettoisia muuttumia ja turvekankaita. 3.2 Suotyypit ja niiden kasvillisuus Selvitysalueella havaitut suotyypit ja niiden rajaukset on esitetty peruskartalla liitteessä 3 ja ilmakuvapohjalla liitteessä 4. Suotyypit eivät yleensä esiinny jyrkkärajaisina vaan vaihettuvat välimuotoisina tyyppeinä. Esitettyjä rajauksia voidaankin pitää enemmän suuntaa antavina. Erityisesti metsittyneillä ojitusalueilla kasvillisuuskuvioiden rajat ovat usein vaikeasti hahmotettavissa ilmakuvilta ja epätarkkuudet rajauksissa todennäköisempiä. Liitekartoillla on käytetty merkintää tkg/mu, kun rahkasammalten peittävyys vaihtelee pienipiirteisesti turvekankaiden rajana käytetyn 25 prosentin peittävyyden molemmin puolin. Turvekankaita, joilla lettoinen alkuperä on vielä tunnistettavissa (lettosammalien esiintyminen), on yhdistetty samaksi kuvioksi vielä muuttumavaiheessa olevan kuvion osan kanssa. Turvekankaat Selvitysalueen keskiosassa vallitsevia kasvillisuustyyppejä ovat mustikkaturvekankaat. Majavalammen etelä- ja lounaispuolella mustikkaturvekankaat ovat yleisesti koivuvaltaisia. Sekapuuna kasvaa vaihteleva määrä mäntyä tai kuusta. Luoteessa ja Majavaojan varrella pääpuulajeja ovat yleensä kuusi ja koivu. Kaakossa ja etäämpänä lounaassa kasvaa sekapuuna runsaasti mäntyä. Lännessä ja koillisessa esiintyy mustikkaturvekankaita, joiden puusto on männyn, kuusen ja hieskoivun muodostamaa sekametsää. Lähes puhdasta kuusikkoa kasvavat mustikkaturvekankaat on merkitty liitekartoille vihreällä erotukseksi koivuvaltaisista ja sekapuustoisista kakkostyypin mustikkaturvekankaista. Sekapuustoisilla ja kuusivaltaisilla mustikkaturvekankailla puolukka ja variksenmarja muodostavat usein tiheän varvuston. Myös lakka on runsaslukuinen. Mustikka on yleensä puolukkaa vähäisempi. Sekapuustoiset ja puolukkaiset mustikkaturvekankaat on erotettu puolukkaturvekankaista mustikkaturvekankaiden tyyppiruohojen esiintymisen perusteella. Majava-aavalla tyyppiruohoista tavataan yleisimpänä metsätähteä. Talvikkeja esiintyy harvakseltaan, metsäalvejuurta vain harvoin. Koivuvaltaisilla mustikkaturvekankailla kenttäkerroksen kasvillisuus on tyypillisesti hyvin harvaa (kuva 1, liitteet 8 ja 9). Kenttäkerroksen yleisimpiä lajeja ovat tupasvilla, isokarpalo, suokukka, variksenmarja, vaivaiskoivu, kevätpiippo ja puolukka. Satunnaisesti mustikkaturvekankailla esiintyy myös orvokkeja, maitohorsmaa, mesimarjaa, viitakastikkaa, metsäkurjenpolvea, metsäimarretta, kurjenjalkaa, kultapiiskua, kangasmaitikkaa, ketunliekoa, villapääluikkaa, luhtavillaa ja saroja. Viimeksi mainitut lajit ovat aina vähäisiä tai esiintyvät vain yksittäisinä versoina. Kuusta ja koivua kasvavilla mustikkaturvekankailla riidenlieko on yleinen. Mustikkaturvekankaiden pensaskerroksessa kasvaa paikoin pihlajan ja pajujen vesoja. Pohjakerros vaihtelee karikevaltaisesta seinäsammaleiseen. Kuusikkoisilla mustikkaturvekankailla myös kerrossammal voi olla peittävä. Rahkasammalet puuttuvat usein kokonaan.

32 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 3 Selvitysalueen puolukkaturvekankaat ovat enimmäkseen nevaräme- tai nevasyntyisiä kakkostyypin puolukkaturvekankaita (PtkgII). Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee puolukkavaltaisesta isovarpuisiin. Puustossa on männyn lisäksi hieskoivua (kuva 3, liitteet 8 ja 9). Selvitysalueen länsiosassa tavataan ykköstyypin puolukkaturvekangasta (PtkgI), jolla esiintyy kakkostyypin turvekankaista poiketen runsaasti pallosaraa. Puustossa on männyn ohella yleisesti hieskoivua ja kuusta. Ohutturpeisimmilla paikoilla (kangasrämemuuttumat) kasvaa pensaskerroksessa yksittäisiä pajuja. Paikoin aukkoisessa pohjakerroksessa esiintyy rämerahkasammalen ja metsäsammalten lisäksi korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta. Rahkasammalten peittävyys vaihtelee kuviolla kymmenen ja 50 prosentin välillä, joten kasvillisuus on paikoin luokiteltavissa vielä muuttumaksi. Lisäksi selvitysalueella esiintyy edellä kuvattuihin nähden välimuotoisia puolukkaturvekankaita. Niiden puustossa on ykköstyypin puolukkaturvekankaiden tapaan männyn ohella runsaasti kuusta ja vähän koivua, mutta ne ovat sijaintinsa, turvekerroksen paksuuden ja aluskasvillisuuden perusteella kuitenkin nevarämealkuperää (liitekartoilla merkintä Ptkg). Kenttäkerroksessa kasvaa suo- ja metsävarpujen lisäksi yleisesti lakkaa, vähän tupasvillaa sekä satunnaisesti äimäsaraa. Pohja on usein metsäsammal- tai ruskorahkasammalmättäinen (kuva 2, liitteet 8 ja 9). Vähäisenä suon ja selvitysalueen reunamilla tavataan varputurvekankaita (Vrtkg). Varputurvekankaiden puusto on mäntyä ja kenttäkerrosta luonnehtii tiheä isovarvusto (kuva 4, liitteet 8 ja 9). Majavaojan läheisyydessä esiintyy hieskoivua ja kuusta kasvavia ruohoturvekankaita (Rhtkg). Ruohoturvekankailla kenttäkerros on ruoho- ja heinävaltainen. Ruohojen ja heinien lisäksi esiintyy toisinaan vähän puolukkaa, riidenliekoa ja mustikkaa. Kasvilajit ja niiden runsaussuhteet vaihtelevat alueittain alkuperäisestä suotyypistä riippuen. Itäisimmällä, ulkoasultaan laidunmaisella kuviolla valtalajeja ovat niittysuolaheinä, kurjenjalka ja matalakasvuiset heinät (kannen kuva). Majavaojan varren luhtaisilla ruohoturvekankailla runsaslukuisimpia lajeja ovat kurjenjalka, mesiangervo, orvokit, maitohorsma, tupassara, viitakastikka, metsäimarre, ruokohelpi ja mätässara. Karikevaltaisessa pohjakerroksessa metsäsammalet ja rahkasammalet ovat yleensä vähäisiä. Satunnaisesti tavataan kiiltolehväsammalta ja luhtakuirisammalta. Pensaskerroksessa kasvaa paikoin runsaasti pajuja ja koivunvesoja, harvemmin pihlajaa, tuomea tai punaherukkaa. Röyhysaraesiintymän (ks. liite 6) lähiympäristössä kasvaa muista alueista poiketen myös lettotähtimöä, tesmaa, katajaa, vilukkoa, suohorsmaa ja suokortetta. Aukkoisen pohjakerroksen lajistoon kuuluu rahkasammalten lisäksi lettohiirensammal, kampasammal, korpilehväsammal, kalvaskuirisammal ja luhtakuirisammal. Muita Majava-aavan ruohoturvekankailla esiintyviä lajeja ovat pikkutalvikki, isotalvikki, mesimarja, rönsyleinikki, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, metsäalvejuuri, lillukka, nokkonen, nurmihärkki, äimäsara, vesisara, järvikorte, kangasmaitikka, kultapiisku, niittymaarianheinä, luhtakastikka, nuokkuhelmikkä, nurmilauha, korpikastikka, nurmikat, nadat, kevätpiippo ja metsätähti. Majavaojan varsi Majavaojan uomaa on oikaistu ja perattu. Alkuperäinen uoma meanderoi vielä kaivetun ojan molemmin puolin, vaikka virtaama alkuperäisessä uomassa on luonnollisesti pienentynyt. Uoman alkuperäinen kulkureitti on tunnistettavissa kasvillisuuden perusteella myös siellä, missä itse uoma on kuivahtanut. Majavaojan varsi on monin paikoin umpeenkasvanut ja jopa tiheikkömäinen (kuva 14, liitteet 8 ja 9). Röyhysaraesiintymän ympäristö on säilynyt keskimääräistä avoimempana ja kosteampana (kuva 13, liitteet 8 ja 9). Pääsääntöisesti uomaa ympäröivä kasvillisuus on kuivunut turvekankaiksi läheisten ojituksien (ja uoman perkauksen) vaikutuksesta. Ruohoturvekankaiden rehevää kasvillisuutta tavataan vähintään uoman reunamilla. Etäämpänä uomasta kasvillisuus karuuntuu kuusta ja koivua kasvaviksi mustikkaturvekankaiksi. Ruoho- ja mustikkaturvekankaiden kasvillisuutta on kuvattu edellä. Paikoin, etenkin alkuperäisen uoman välittömässä läheisyydessä, kuivuminen on vielä muuttumavaiheessa. Muuttumien alkuperäinen suotyyppi ei ole enää tunnistettavissa tarkalleen. Alkuperäinen kasvillisuus on mahdollisesti muodostunut ravinteisista korvista, luhtanevakorvista sekä aidoista luhdista, mitkä ovat etäämpänä uomasta vaihettuneet keskiravinteisiksi sarakorviksi ja saranevoiksi. Useassa paikassa Majavaojan läheisyydessä havaittiin myös viitteitä lettoisuudesta. Lettoiset suomuuttumat ja turvekankaat Selvitysalueen pohjoisosassa, Majavaojan itäpuolella on esiintynyt lettokorpea, joka on ojituksien myötä kuivunut lähes kauttaaltaan turvekankaaksi (LKmu/tkg). Valtaosalla alueesta pohjaker-

33 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 4 ros muodostuu lähes yhtenäisestä kerrossammal- ja seinäsammalpeitteestä, eikä rahkasammalia esiinny juuri lainkaan. Kenttäkerroskin on pitkälti metsävarpujen (puolukka, variksenmarja) ja lakan valtaama. Lettokorville tyypillisiä ruohoja ja saroja esiintyy enää hyvin vähän (kuva 5, liitteet 8 ja 9). Vaateliaista ruohoista säännöllisesti tavataan metsäkurjenpolvea, maitohorsmaa ja talvikkeja, vaatimattomimmista lajeista metsätähteä, korpiorvokkia ja kevätpiippoa. Lisäksi yksittäisinä versoina esiintyy karhunputkea, karhunruohoa, suo-ohdaketta, kultapiiskua, mesiangervoa, suohorsmaa, herttakaksikkoa, sudenmarjaa, suokortetta, äimäsaraa, mätässaraa ja tupassaraa. Pensaskerroksessa on vähän katajaa ja pihlajan vesoja. Todisteena lettoisesta alkuperästä, pohjakerroksessa kasvaa harvakseltaan kultasammalta desimetrin parin laikkuina. Muita vaateliaita lajeja ovat vähäisenä esiintyvät lettokynsisammal, lettolehväsammal, rassisammal ja korpilehväsammal. Majavalammen eteläpuolinen lettokorpimuuttuma (LKmu) on luhtainen. Ruohosto on edellistä vähälajisempi ja koostuu Majavajokivarren ruohoturvekankaiden tyypillisistä lajeista. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja runsaasti kiiltopajua. lettoisuutta ilmentää kultasammal. Majavalammen länsipuolella esiintyy pienellä alalla reunavaikutteista välipintaista lettomuuttumaa (ReLmu/tkg). Pitkälle edennyt lettomuuttuma on alkanut metsittyä. Alueella kasvaa harvakseltaan hieskoivua, runsaasti koivun ja pajujen vesoja sekä pohjoisosassa myös joitakin kuusia. Rahkasammalvaltaisen pohjakerroksen pinta on kuivahtanut ja metsäsammalia esiintyy jo yleisesti. Lettoisuutta ilmentävää kultasammalta kasvaa harvakseltaan. Kenttäkerroksessa ruohot ja heinät ovat peittäviä. Valtalajeina tavataan isokarpaloa, metsätähteä, kurjenjalkaa ja suokukkaa. Myös suohorsma, kevätpiippo ja äimäsara ovat runsaslukuisia. Lisäksi yleisenä esiintyy isotalvikkia, pikkutalvikkia, kultapiiskua, maitohorsmaa, luhtakastikkaa, viitakastikkaa sekä vähäisempänä muita heiniä, niittysuolaheinää, suokortetta, karhunputkea, harmaasaraa, tupassaraa, villapääluikkaa ja tupasvillaa. Suurin osa alkuperäisestä letosta (liitekartoille rajatun kuvion läntisin reuna ja Majavalammen eteläpuolinen osa) on kuivunut ruoho- ja mustikkaturvekankaiksi. Myös turvekankaiksi kuivuneilla osilla esiintyy kultasammalta. Kenttäkerros on monin paikoin harvakasvuisempi kuin muuttumalla. Karpalon lisäksi esiintyy muitakin varpuja. Parissa paikassa sinnittelee vielä karhunruoho. Selvitysalueen eteläosan lettokuviot ovat lähdevaikutteisuuden ansiosta säilyttäneet kosteutensa ja alkuperäisen lajistonsa pohjoisia paremmin. Diandra-Hirculus-lettomuuttuman (DiHiLmu) pullosaravaltaisessa kenttäkerroksessa kasvaa tavanomaisten nevasarojen (juurtosara, mutasara, riippasara) ohella yleisesti liereäsaraa. Diandra-hirculus-lettojen muita tyyppilajeja ei kuviolla havaittu. Kurjenjalka on paikoin hyvin runsas. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat luhtakastikka, järvikorte, viitakastikka, raate, luhtavilla ja harmaasara. Pohja on pääosin hyllyvää rahkasammalpintaa. Heterahkasammalen ja rämerahkasammalen joukossa kasvaa yleisesti tai jopa runsaasti kampasammalta, rassisammalta ja kalvaskuirisammalta, sekä vähäisempänä lettohiirensammalta, lettolehväsammalta, korpilehväsammalta ja suonihuopasammalta. Lisäksi tavataan tiheiden kalvaskuirisammal- ja hetesirppisammalkasvustojen luonnehtimia hetteikköpintoja. Reunaosien kuivemmilla pinnoilla esiintyy yksittäisinä versoina kultasammalta ja villapääluikkaa. Pensaskerroksessa kasvaa kiiltopajua ja pohjanpajua. Etenkin kuvion reunaosiin on noussut runsaahkosti koivun vesoja. Lettomuuttuma rajautuu varsin jyrkästi ympäröiviin turvekankaisiin. Majavaojan länsipuolella sijaitsee lähteikkö, jossa valtalajeja ovat hetekuirisammal, pohjansirppisammal ja hetesirppisammal. Vähäisempänä esiintyy purolähdesammalta, lettohiirensammalta, lettokuirisammalta, lettolehväsammalta, korpilehväsammalta, rassisammalta sekä uhanalaista kiiltosirppisammalta (VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua sirppihuurresammalta. Lähteikköä ympäröivä, kosteana säilynyt suoalue on välipintaista reunavaikutteista lettoa: Warnstorfiilettomuuttumaa tai koivulettomuuttumaa (WaL-/KoLmu). Kuviolla kasvaa mutkarunkoisia koivuja ja reunaosissa myös joitakin kuusia (kuva 6, liitteet 8 ja 9). Koivuletoille ominaisia lajeja havaittiin kuitenkin vain lähteikön reunamilta, rimpisiltä painaumilta. Kenttäkerroksessa koivulettojen tyyppilajeja ei havaittu ollenkaan. Koivuletoille ominaiseen tapaan kuviolla kuitenkin esiintyy paitsi lähteisyyttä, myös luhtaisuutta ilmentäviä lajeja (esim. kampasammalta, luhtakuusiota, luhtakastikkaa, kiiltopajua). Kenttäkerrosta hallitsevat jouhisara, juurtosara, äimäsara, isokarpalo, kurjenjalka ja järvikorte. Vähälukuisempana tavataan metsätähteä, kevätpiippoa, kangasmaitikkaa, pullosaraa ja mutasaraa, sekä yksittäisinä versoina suo-ohdaketta, isotalvikkia, luhtakuusiota ja kastikoita. Pieniä kiiltopajun vesoja esiintyy harvakseltaan. Välipintaisessa pohjakerroksessa kasvaa harvakseltaan lähteisyyttä ja lettoisuutta ilmentäviä lajeja, joista runsaimpana heterahkasammalta ja rassisammalta, vähäisempänä kultasammalta ja kampasammalta. Vaateli-

34 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 5 aita lajeja esiintyy eniten lähteikön läheisyydessä. Kuvion reunoille päin mentäessä vaateliaiden lajien määrä pienenee ja kasvillisuus vaihettuu luoteessa mesotrofiseksi sarakorveksi, jonka pohjakerroksen muodostavat indifferentit lajit (rämerahkasammal, suonihuopasammal ja rusorahkasammal). Rimpiset suotyypit ja niiden muuttumat Muuttumavaiheessa olevista kasvillisuustyypeistä selvitysalueella yleisimpiä ovat erilaiset rimpistä alkuperää olevat suotyypit. Mesotrofisilla rimpinevarämeillä rämeosa on variksenmarjarahkarämettä tai isovarpurämettä ja nevaosa keskiravinteista ruopparimpinevaa (kuva 8, liitteet 8 ja 9). Mesotrofiaa ilmentävät villapääluikka sekä paikoin rimpien reunamilla kasvavat pohjanrahkasammal, aapasirppisammal ja hetesirppisammal. Harvinaisempia mesotrofian ilmentäjälajeja ovat vähäisenä esiintyvät kataja, siniheinä, rimpivihvilä ja kinnassammalet. Rimpien kenttäkerrosta hallitsee useimmiten mutasara, harvemmin suursarat (juurto-, jouhi- ja pullosara). Muita yleisiä lajeja ovat raate, luhtavilla, villapääluikka ja pitkälehtikihokki. Vähäisempänä tavataan leväkköä, järvikortetta ja riippasaraa sekä paikoittain hiukan rimpivihvilää, aapasaraa tai ruostevillaa. Rimpien reunamilla kasvaa toisinaan kalvakkarahkasammalta, paakkurahkasammalta, pohjanrimpirahkasammalta, aaparahkasammalta, hetesirppisammalia, pohjanrahkasammalta, punarahkasammalta tai rusorahkasammalta. Yleensä ruopparimmet kuitenkin rajautuvat jyrkästi korkeisiin jänteisiin. Majava-aavan rimpinevarämeiden jänteillä on havaittavissa routarämeiden piirteitä. Jänteet ovat korkeita, usein niukkapuustoisia tai jopa puuttomia. Isovarpuisetkin jänteet ovat yleensä rahkaisia. Seinäsammal on jänteillä (myös rahkarämejänteillä) peittävä, paikoin jopa vallitseva. Lisäksi esiintyy yleisesti rämerahkasammalta, kangasrahkasammalta, rämekarhunsammalta, kerrossammalta, kynsisammalia, varvikkorahkasammalta, punarahkasammalta ja alareunassa rusorahkasammalta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat vaivaiskoivu ja variksenmarja, joiden joukossa kasvaa vaihtelevissa määrin lakkaa, juolukkaa, suopursua, puolukkaa, suokukkaa ja siellä täällä myös pajujen vesoja. Mesotrofisten rimpinevarämemuuttumien (MeRiNRmu) muutokset ovat olleet pienimpiä hankealueen koillisreunassa, missä ruopparimmet ovat vielä pehmeitä ja rimpisaraisia, jänteet puuttomia tai niukkapuustoisia. Vesitalouden muuttuminen näkyy kuitenkin monin paikoin, paitsi kuivahtaneina rimpipintoina, myös möykkyiseksi tiivistyneenä turpeena ja kituvina kasveina. Karhunsammaltakin on alkanut ilmestyä monille rimmille, mutta se ei vielä muodosta laikkumaisia kasvustoja. Rimpinevarämekuvion keskiosissa on säilynyt pieniä laikkuja luonnontilaisen kaltaisena (ei eroteltu liitekartoille). Kuvion eteläosissa ja muilla hankealueen muuttumilla muutokset ovat olleet voimakkaampia. Rimpipinta-ala on kutistunut, kun välipinta- ja mätäslajisto on vallannut alaa. Usein jo kovapintaisiksi muuttuneilla rimmillä valtalajeja ovat luikat, tupasvilla ja suokukka (kuva 9, liitteet 8 ja 9). Myös varpuja, rahkasammalia ja karhunsammalia on alkanut tunkeutua entisille rimpipinnoille. Jänteillä männyn kasvu on parantunut ja puusto tihentynyt. Selvitysalueen itäosan navero-ojitetut rimpinevat ovat kuivuneet karhunsammalnevamuuttumiksi (KsNmu). Karhunsammalnevamuuttumilla pohjakerroksessa vallitsevia ovat karhunsammalet. Seassa kasvaa vaihteleva määrä rämerahkasammalta ja rusorahkasammalta sekä vähäisempänä ruskorahkasammalta ja kangasrahkasammalta. Kenttäkerros on hyvin aukkoinen ja harva puuttuen paikoin lähes kokonaan. Vaivaiskoivun lisäksi tavataan vähäisenä juolukkaa, variksenmarjaa, lakkaa, villapääluikka ja suokukkaa sekä yksittäisinä versoina riippasaraa, raatetta ja luhtavillaa. Puusto on paikoin pienikokoista ja harvaa koivikkoa (kuva 11, liitteet 8 ja 9), paikoin tiheämpää mänty-koivu-sekametsää. Myös hankealueen ojittamattomilla osilla rimmikot ovat ympäröivien ojituksien vaikutuksesta usein kasvillisuudeltaan muuttuneita. Selvitysalueen luoteisosassa sijaitsevalla mesotrofisella ruopparimpinevakuivakolla (MeRuRiNk) pohja on turpeen tiivistymisen myötä kovettunut muhkuraiseksi, lukuun ottamatta kuvion keskiosaa. Jänteettömällä ja ruoppaisella rimmikolla on joitakin pieniä pounuja. Pohjakerroksen kasvillisuus on hyvin niukkaa. Kuivemmilla paikoilla kasvaa vähän jäkäliä ja rämekarhunsammalta, märemmillä paikoilla ruoppasammalta ja silmäkerihmasammalta. Harvakasvuisen kenttäkerroksen valtalajeja ovat villapääluikka ja tupasluikka (kuva 12, liitteet 8 ja 9). Luhtavilla, pullosara ja jouhisara ovat laikuttain yleisiä. Pitkälehtikihokkia, vaivaiskoivua, juolukkaa ja variksenmarjaa esiintyy tasaisesti, joskaan ei peittävinä. Mutasaraa ja pohjanpajua kasvaa siellä täällä yksittäisinä versoina. Kosteampana säilyneen keskiosan pehmeillä ruoppapinnoilla sarat ovat vielä luikkia peittävämpiä. Kuvio on taimettunut koivulle. Rimmikon ojitettu eteläosa ja ojittamaton koillisosa ovat pitkälle kuivuneita ja karhunsammaleisempia. Pal-

35 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 6 jas turvepinta on kuitenkin peittävyydeltään vielä yhtä yleinen tai yleisempi kuin karhunsammaleinen. Ruoppaisten rimpinevojen lisäksi Majava-aavalla on esiintynyt myös sirppisammaleisia rimmikoita. Selvitysalueen eteläosan ojittamattomalla alueella sijaitsevan mesotrofisen sirppisammalrimpinevakuivakon (MeSsRiNk) rimpiä peittävät lähes yhtenäiset hetesirppisammalkasvustot. Hetesirppisammalten ohella rimmillä esiintyy kalvaskuirisammalta ja kinnassammalia sekä rimpien reunamilla kampasammalta, kuultorahkasammalta, kurjenrahkasammalta, keräpäärahkasammalta ja haprarahkasammalta. Rimpien kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti raatetta sekä vähäisempänä juurtosaraa, kurjenjalkaa, riippasaraa, harmaasaraa, luhtavillaa ja viitakastikkaa. Rimmet ovat kuivahtaneita, mutta kuvion kaakkoisosassa vielä yleisesti pehmeitä. Kuvion luoteisosassa kuivuminen ja kasvillisuusmuutokset ovat edenneet pidemmälle, ja entiset rimmet ovat nyt kovapintaisia. Kuvio on kauttaaltaan metsittynyt ja jänteillä kasvaa nykyään hieskoivua sekä joitakin mäntyjä ja nuoria kuusia (kuva 10, liitteet 8 ja 9). Matalat välipintajänteet ovat laajalti seinäsammalen valtaamat. Jänteiden lajistoon kuuluu rämerahkasammal, rämekarhunsammal, isokarpalo, lakka, variksenmarja, tupasvilla, suokukka, vaivaiskoivu, puolukka, äimäsara, rahkasara ja kataja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on harvaa. Muut suomuuttumat Rimpisten ja lettoisten muuttumien lisäksi selvitysalueella tavataan pienialaisena sarakorpimuuttumaa, saraneva- tai sararämekuivakkoa, rahkarämemuuttumia ja lyhytkorsirämemuuttumia. Sarakorpimuuttumalla ja ojittamattomalla sararämekuivakolla suursaroja esiintyy enää vain yksittäisiä versoja. Mesotrofisen sararämekuivakon (MeSN/Rk) nykyistä kasvillisuutta luonnehtii harvahko vaivaiskoivuvarvikko. Varvuston alla kasvaa lähinnä isokarpaloa ja vain harvakseltaan raatetta, suokukkaa, lakkaa, tupasvillaa sekä yksittäisiä versoja harmaasaraa, viitakastikkaa ja äimäsaraa. Pohjakerroksen muodostaa rämerahkasammal. Hieskoivua ja kuusta kasvavalla sarakorpimuuttumalla (SKmu) kenttäkerroksen valtalajeja ovat puolukka, juolukka ja vaivaiskoivu. Vähäisempänä esiintyy isokarpaloa, viitakastikkaa, harmaasaraa ja suopursua. Variksenmarjarahkarämemuuttumien (VaRaRmu) kenttäkerroksessa kasvaa nimilajin lisäksi runsaahkosti isovarpuja ja paikoin puolukkaakin (kuva 7, liitteet 8 ja 9). Myös lakka on yleinen. Vähälukuisempia lajeja ovat suokukka, tupasvilla ja pikkukarpalo. Pohjakerroksessa esiintyy ruskorahkasammalen lisäksi seinäsammalta, kangasrahkasammalta, rämekarhunsammalta, rämekynsisammalta ja jäkäliä. Männyn vuosikasvu on parantunut tyven viidestä sentistä nykyiseen senttimetriin. Eteläisellä rahkarämekuviolla on vanhoja hakkuiden jälkiä. Lyhytkorsirämemuuttumilla esiintyy mätäsväleissä pienehköjä välipintalaikkuja, joilla kasvaa harvana kasvustona tupasvillaa, rahkasaraa, suokukkaa ja karpaloa. Koillisella keskiravinteisella kuviolla (MeLkRmu) myös äimäsaraa sekä yksittäisiä versoja riippa- ja harmaasaraa. Joitakin entisiä rimpiäkin on tunnistettavissa. Koillisella kuviolla puustossa on männyn lisäksi vähän kuusta ja koivua. Välipinnoille on alkanut tunkeutua varpuja ja männyn kasvu on parantunut. Edellä kuvatuilla ruskorahkasammaleisilla muuttumilla rahkasammalten peittävyys yltää parhaimmillaan jopa 80 prosenttiin. Lyhytkorsirämeillä kenttäkerrokseen kasvillisuus ja välipinnat ovat kuitenkin merkittävästi muuttuneita. Lisäksi selvitysalueella tavataan pitkälle edenneitä, varvikoituneita nevarämemuuttumia (NRmu), joiden alkuperäinen suotyyppi ei ole enää tunnistettavissa. Luoteisella osa-alueella sijaitsevalla nevarämemuuttumalla siniheinän, katajan ja metsätähden paikoittainen esiintyminen viittaavat mesotrofiseen alkuperään. Kenttäkerrosta hallitsee vaivaiskoivuvarvikko, laikuittain puolukka. Majavalammen ranta Majavalammen pohjoisrannalla esiintyy luhtanevaa, joka vaihettuu vesirajaa kohden suursaraiseksi rantakasvillisuudeksi. Länsi- ja etelärannalla on myös pajupensaikkoa ja pienikokoista koivua kasvavaa luhtanevakorpea sekä mahdollisesti myös aitoja luhtia. Saravaltaisessa (pullo-, vesi-, juola-, jouhi-, harmaa- ja tupassara) kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kurjenjalkaa sekä vähäisempänä suohorsmaa, korpiorvokkia, terttualpia ja suo-orvokkia. Pohjakerroksessa luhtaisuutta ilmentävät kampasammal, okarahkasammal, haprarahkasammal, lettorahkasammal, luhtakuirisammal, kalvaskuirisammal ja kiiltolehväsammal. Lännessä ojan lähiympäristö on kuivunut ja kasvillisuudeltaan muuttunut.

36 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 7 4. ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT JA UHANALAISET LAJIT 4.1 Uhanalaiset suoluontotyypit Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois-Suomen (pohjoisboreaalinen vyöhyke), Etelä-Suomen (hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke) sekä koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Suot olivat arvioinnissa mukana yhtenä seitsemästä pääryhmästä. Soiden jako eri tyyppeihin luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perustuu perinteiseen kasvitieteelliseen suoluokitukseen (mm. Eurola 1995), mutta poikkeaa tässä kasvillisuusselvityksessä käytetystä Eurolan (1995) tyypityksestä jonkin verran. Uhanalaisuusluokituksessa jako tyyppeihin on karkeampi ja termien oligo-, meso- ja eutrofinen sijaan on käytetty käsitteitä karu, ruohoinen ja lettoinen. Eniten soiden uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet metsäojitukset. Soiden luontaista rakennetta ja vesitaloutta ovat rikkoneet myös muut metsänkäsittelytoimenpiteet sekä yhdyskunta- ja vesirakentaminen. Voimakkaimmin viimeisimmän 50 vuoden aikana ovat taantuneet lettokorvet, lettorämeet, lettonevarämeet sekä useimmat avolettotyypit. Lisäksi sararämeet ja korvet harvinaistuivat jo ennen 1950-lukua, kun viljaviksi tunnettuja ympäristöjä raivattiin pelloiksi. Suoluontotyypeistä noin puolet on arvioitu nykyisellään valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Eniten uhanalaisia suoluontotyyppejä on korvissa, nevakorvissa, lettokorvissa ja letoissa. Etelä-Suomessa säilyviksi (LC) suoluontotyypeiksi on määritetty ainoastaan keidasrämeet ja rahkarämeet, muiden ollessa alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Pohjois-Suomessa suoluonnon tila on parempi ja ojittamattomasta suopinta-alasta 70 prosenttia on arvioitu sisältyvän säilyviin luontotyyppeihin. Esimerkiksi kaikki nevatyypit lettonevoja lukuun ottamatta on luokiteltu Pohjois-Suomessa säilyviksi ja myös suurin osa rämeistä on arvioitu säilyviksi. Pohjois-Suomessakin uhanalaisia ovat useat lettoiset tyypit ja muutama korpityyppi. Selvitysalueella on säilynyt luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena ainoastaan pieniä laikkuja rimpinevaa, rimpinevarämettä ja Majavalammen rannassa luhtanevaa, jotka ovat Pohjois- Suomessa yleisiä luontotyyppejä. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi luokitteluista luontotyypeistä selvitysalueella on esiintynyt muutamia lettoisia suotyyppejä. Pieniä lähdevaikutteisia lettoja lukuun ottamatta, selvitysalueen lettoiset suomuuttumat ovat kuitenkin kasvillisuudeltaan niin voimakkaasti muuttuneita, ettei niillä ole nykyisellään arvoa luontotyyppinsä edustajina. Kosteina säilyneiden lähdevaikutteisten lettojen edustavuutta ja arvoa alentaa kuvioiden pieni koko, mahdollinen tunnuslajien osittainen puuttuminen sekä varsinaisten lettolajien vähäisyys. Selvitysalueella esiintyvien suoluontotyyppien uhanalaisuusluokat on esitetty liitteessä 7. Liitteessä ei ole huomioitu turvekankaita ja voimakkaasti muuttuneita kasvillisuuskuvioita, joiden alkuperäinen luontotyyppi ei ole enää varmuudella tunnistettavissa. 4.2 Muut arvokkaat elinympäristöt Hankealueen eteläosassa sijaitseva lähteikkö on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä ympäristö ja vesilain 2 luvun 11 :n suojaama kohde. Lähteikköä ja sen ympäristöä on kuvattu lettoisten muuttumien yhteydessä kappaleessa 3.2. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä selvitysalueella ei esiinny. 4.3 Uhanalaiset ja harvinaiset eliölajit Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit tietojärjestelmän mukaan hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole tiedossa aikaisempia havaintoja uhanalaisista lajeista (rekisteripoiminta ). Tämän selvityksen yhteydessä maastokäynneillä havaittiin valtakunnallisesti vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja röyhysaraa ja kiiltosirppisammalta sekä valtakunnallisesti silmällläpidettäväksi (NT) ja alueellisesti uhanalaiseksi (RT) luokiteltua sirppihuurresammalta. Edellä mainittujen lajien kasvupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 6. Röyhysaraa kasvaa useita tuppaita Majava-ojan varressa, hankealueen pohjoisosassa. Kiiltosirppisammalta ja sirppihuurresammalta esiintyy hankealueen eteläpuoliskossa sijaitsevalla lähteiköllä. Lähteikön ympäristö on myös uhanalaiselle ja rauhoitetulle lettorikolle (VU) soveltuvaa elinympäristöä, samoin kuin hankealu-

37 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 8 een kaakkoisosassa sijaitseva Diandra-Hirculus-lettomuuttuma. Luontodirektiivin liitteessä IV b mainittu lettorikko on erityisesti kukinta-ajan ulkopuolella vaikeasti havaittava laji. Vaikka lajia ei tämän yleispiirteisen selvityksen ja ennen lettorikon kukintaa tehdyn maastokäynnin yhteydessä havaittu, on mahdollista, että lajia edellä mainituilla kuvioilla esiintyy. Selvitysalueella esiintyvät pohjanrahkasammal, kurjenrahkasammal, kuultorahkasammal, pohjanrimpirahkasammal, pohjansirppisammal ja kiiltosirppisammal ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. 5. MAISEMA SEKÄ VIRKISTYS- JA HYÖTYKÄYTTÖ Ojituksien myötä Majava-aapa on metsittynyt ja maisema pääosin sulkeutunut. Hankealueen itäosassa ja luoteessa, Mäntylän peltojen läheisyydessä sijaitsevilla rimmikoilla sekä osalla hankealueen kaakkoisosan karhunsammalnevamuuttumista puusto on niukkaa tai harvaa, ja maisema on säilynyt avoimena tai puoliavoimena. Ojituksien johdosta paikallinen marjastus kohdistunee nykyisellään enemmin lähialueiden useille ojittamattomille soille kuin Majava-aavalle. Majava-aavan ojitukset ovat hävittäneet erityisesti karpalon marjonnalle suotuisia ympäristöjä. Lakan havaittiin marjovan ainoastaan muutamilla kuusikkoisilla mustikkaturvekankailla. Tosin lakan satoisuutta on vaikea arvioida, sillä kartoitusvuonna lakka marjoi yleisesti erittäin huonosti. Selvitysalueen virkistyskäytöllistä arvoa kohottaa Majava-aavan keskiosassa sijaitseva Majavalampi. Hankealueen läheisyydessä on asutusta suota kiertävän Lenkkitien (paikallistie 19881) varrella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä hankealueesta, Majava-aavan länsipuolella. Majava-aapa on porojen vasomis- ja kesälaidunaluetta. Selvitysalueella havaittiinkin runsaasti jälkiä porojen laidunnuksesta.

38 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 9 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Hankealue on lähes kauttaaltaan ojitettu ja kasvillisuus on pääsääntöisesti muuttunut myös ojittamattomilla osilla. Suurin osa hankealueen ojitetusta suopinta-alasta on kuivunut turvekankaiksi. Muuttumavaiheessa olevilla alueilla kasvillisuuden muuttuminen on yleensä pitkälle edennyttä. Kasvillisuuden muutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä vain parilla lähdevaikutteisella paikalla, rahkarämeillä sekä joillakin hankealueen rimmikoista. Pieniä laikkuja keskiravinteista ruopparimpinevaa ja rimpinevarämettä on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena hankealueen luoteisosassa. Rimpinevat ovat luokiteltu Pohjois-Suomessa säilyväksi (LC) ja rimpinevarämeet silmälläpidettäväksi (NT) luontotyypiksi. Uhanalaisia luontotyyppejä ei esiinny selvitysalueella luonnontilaisina. Yleisimpiä kasvillisuustyyppejä hankealueella ovat kakkostyypin puolukkaturvekankaat ja mustikkaturvekankaat sekä keskiravinteiset ruopparimpineva-, rimpinevaräme- ja karhunsammalnevamuuttumat. Kasvillisuuden kannalta huomionarvoisimpia kohteita hankealueella ovat Majavaojan varressa sijaitseva uhanalaisen röyhysaran (VU) esiintymä sekä hankealueen eteläpuoliskossa sijaitsevat pienet lähdevaikutteiset lettokuviot. Majavaojan länsipuolella sijaitsevan lähteikön ympäristössä havaittiin uhanalaista kiiltosirppisammalta (VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua sirppihuurresammalta. Jotta muiden uhanalaisten lajien esiintyminen kuvioilla voitaisiin sulkea pois, suositellaan lähdevaikutteisille kuvioille tehtävän tarkempia kartoituksia lettorikon kukinta-aikaan. Hollolassa 30. päivänä maaliskuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala biologi Katariina Urho fil. yo

39 MAJAVA-AAVAN KASVILLISUUSSELVITYS 10 KIRJALLISUUS Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulun yliopisto. Oulu. 85 s. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulun yliopisto. Oulu. 205 s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede.308 s. WSOY:n kirjapaino. Porvoo. Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Karisto Oy. Hämeenlinna. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Työryhmän muistio Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja ja 572 s. Suomen ympäristökeskus, Eliölajit tietojärjestelmä Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Jyväskylä. 66 s

40 Liite 1. Selvitysalueen sijainti. LIITTEET 1

41 Liite 2. Navero-ojitetut alueet. LIITTEET 2

42 LIITTEET 3 Liite 3. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot peruskartalla. DiHiLmu = Diandra-Hirculus-lettomuuttuma KsNmu = karhunsammalnevamuuttuma LkRmu = lyhytkorsirämemuuttuma LKmu = lettokorpimuuttuma MeLkRmu = mesotrofinen lyhytkorsirämemuuttuma MeRiNR = mesotrofinen rimpinevaräme MeRuRiN = mesotrofinen ruopparimpineva MeSKmu = mesotrofinen sarakorpimuuttuma MeSN/Rk = mesotrofinen suursaraneva/sararämekuivakko MeSsRiNk= mesotrofinen sirppisammalrimpinevakuivakko Mtkg = mustikkaturvekangas Mtkg II = kakkostyypin mustikkaturvekangas NRmu = nevarämemuuttuma OlLkRmu = oligotrofinen lyhytkorsirämemuuttuma PtkgI = ykköstyypin puolukkaturvekangas PtkgII = kakkostyypin puolukkaturvekangas RaRmu = rahkarämemuuttuma ReLmu = reunavaikutteinen lettomuuttuma ReWaL/ = reunavaikutteinen Warnstorfii-letto/ KoLmu koivulettomuuttuma Rhtkg = ruohoturvekangas RiNR = rimpinevaräme SKmu = sarakorpimuuttuma tkg = turvekangas VaRaR = variksenmarjarahkaräme Vrtkg = varputurvekangas EMT = kuivahko kangas mu -pääte= muuttuma k pääte = kuivakko

43 Liite 4. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot ilmakuvapohjalla. LIITTEET 4

44 LIITTEET 5 Liite 5. Suoluontotyyppien uhanalaisuusluokat Raunion ym. (2008) mukaan (CR= äärimmäisen uhanalainen, EN= erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä, LC= säilyvä). Selvitysalueella luonnontilaisena tai lähes luonnontilaisena esiintyvät tyypit on merkitty vihreällä. Harmaalla merkittyjen tyyppien kaikki esiintymät ovat muuttuneet luonnontilaisesta. Korvet Letto- ja nevakorvet Rämeet Letto- ja nevarämeet Nevat Letot Luhdat Suoluontotyyppi Pohjois- Suomi Koko maa Suomi Koko maa Pohjois- Pohjois- Suomi Koko maa Suomi Koko maa Pohjois- Pohjois- Suomi Ruohokangaskorvet NT EN Mustikkakangaskorvet NT VU Puolukkakangaskorvet NT VU Saniaislehtokorvet NT VU Ruoholehtokorvet NT VU Lettolehtokorvet VU EN Lähdelehtokorvet VU EN Saniaiskorvet NT VU Ruoho- ja heinäkorvet NT VU Lähdekorvet NT VU Ruoho-mustikkakorvet NT VU Mustikkakorvet NT VU Metsäkortekorvet VU EN Puolukkakorvet NT VU Muurainkorvet NT VU Lettokorvet VU VU Sarakorvet NT NT Tupasvillakorvet NT EN Kangasrämeet LC NT Korpirämeet NT VU Pallosararämeet LC NT Isovarpurämeet LC LC Tupasvillarämeet LC LC Rahkarämeet LC LC Routarämeet NT NT Lettorämeet VU VU Lettonevarämeet VU VU Sararämeet LC LC Kalvakkarämeet NT VU Rimpinevarämeet NT LC Lyhytkorsirämeet NT NT Keidasrämeet LC LC Lettonevat NT VU Luhtanevat LC LC Saranevat LC LC Kalvakkanevat LC NT Rimpinevat LC LC Minerotrofiset lyhytkorsinevat LC LC Kuljunevat LC LC Ombrotrofiset lyhytkorsinevat LC LC Luhtaletot EN EN Lähdeletot NT VU Rimpiset koivuletot NT VU Välipintakoivuletot EN CR Välipintaletot EN EN Rimpiletot NT NT Koivuluhdat LC NT Pensaikkoluhdat LC LC Avoluhdat LC LC Koko maa Pohjois- Suomi Koko maa Pohjois- Suomi Koko maa

45 Liite 6. Arvokohteet. LIITTEET 6

46 LIITTEET 7 Liite 7. Selvitysalueella havaittuja kasvilajeja. Putkilokasvit: Achillea millefolium Achillea ptarmica Agrostis capillaris Alnus incana Andromeda polifolia Angelica sylvestris Betula nana Betula pubescens Calamagrostis canescens Calamagrostis phragmitoides Calamagrostis stricta Caltha palustris Carex appropinquata Carex aquatilis Carex canescens Carex cespitosa Carex chordorrhiza Carex diandra Carex dioica Carex globularis Carex lasiocarpa Carex limosa Carex magellanica Carex nigra ssp. juncella Carex nigra ssp. nigra Carex pauciflora Carex rostrata Carex rotundata Cerastium fontanum Cirsium helenioides Cirsium palustre Comarum palustre Dactylorhiza maculate Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Drosera anglica Drosera rotundifolia Dryopteris carthusiana Empetrum nigrum Epilobium angustifolium Epilobium palustre Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum palustre Equisetum sylvaticum Eriophorum angustifolium Eriophorum russeolum Eriophorum vaginatum Festuca sp. Filipendula ulmaria Galium palustre Galium uliginosum Geranium sylvaticum Gymnocarpium dryopteris Hierochloe hirta Huperzia selago siankärsämö ojakärsämö nurmirölli harmaaleppä suokukka karhunputki vaivaiskoivu hieskoivu viitakastikka korpikastikka luhtakastikka rentukka röyhysara vesisara harmaasara mätässara juurtosara liereäsara äimäsara pallosara jouhisara mutasara riippasara tupassara juolasara rahkasara pullosara aapasara nurmihärkki huopaohdake suo-ohdake kurjenjalka maariankämmekkä nurmilauha metsälauha pitkälehtikihokki pyöreälehtikihokki metsäalvejuuri variksenmarja maitohorsma suohorsma peltokorte järvikorte suokorte metsäkorte luhtavilla ruostevilla tupasvilla nadat mesiangervo rantamatara luhtamatara metsäkurjenpolvi metsäimarre niittymaarianheinä ketunlieko

47 LIITTEET 8 Juncus filiformis Juncus stygius Juniperus communis Ledum palustre Linnaea borealis Listera cordata Luzula pilosa Luzula sudetica Lycopodium annotinum Lysimachia thyrsiflora Melampyrum pratense Melica nutans Menyanthes trifoliata Milium effusum Molinia caerulea Moneses uniflora Myosotis laxa ssp. caespitosa Orthilia secunda Paris quadrifolia Parnassia palustris Pedicularis palustris Phalaris arundinaceae Picea abies Pinus sylvestris Poa sp. Prunus padus Pyrola minor Pyrola rotundifolia Ranunculus acris Ranunculus repens Rhinanhtus minor Ribes spicatum Rubus arcticus Rubus chamaemorus Rubus saxatilis Rumex acetosa Salix caprea Salix lapponum Salix myrtilloides Salix phylicifolia Scheuchzeria palustris Selaginella selaginoides Solidago virgaurea Sorbus aucuparia Stellaria crassifolia Tofieldia pusilla Trientalis europaea Trichophorum alpinum Trichophorum cespitosum Trollius europaeus Urtica dioica Vaccinium microcarpum Vaccinium myrtillus Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis-idaea Veronica longifolia Viola epipsila Viola palustris jouhivihvilä rimpivihvilä kataja suopursu vanamo herttakaksikko kevätpiippo sykeröpiippo riidenlieko terttualpi kangasmaitikka nuokkuhelmikkä raate tesma siniheinä tähtitalvikki rantalemmikki nuokkutalvikki sudenmarja vilukko luhtakuusio ruokohelpi kuusi mänty nurmikat tuomi pikkutalvikki isotalvikki niittyleinikki rönsyleinikki pikkulaukku pohjanpunaherukka mesimarja hilla lillukka niittysuolaheinä raita pohjanpaju juolukkapaju kiiltopaju leväkkö mähkä kultapiisku pihlaja lettotähtimö karhunruoho metsätähti villapääluikka tupasluikka kullero nokkonen pikkukarpalo mustikka isokarpalo juolukka puolukka rantatädyke korpiorvokki suo-orvokki

48 LIITTEET 9 Sammalet: Aulacomnium palustre Bryum pseudotriquetrum Calliergon cordifolium Callergon giganteum Calliergon richardsonii Cladopodiella fluitans Climacium dendroides Dicranum bergeri Dicranum bonjeanii Dicranum sp. Fontinalis antipyretica Hamatocaulis vernicosus Gymnocolea inflanata Helodium blandowii Hylocomium splendens Marchantia polymorpha Mylia anomala Paludella squarrosa Palustriella falcata Philonotis fontana Plagiomnium ellipticum Pleurozium schreberi Polytrichum commune Polytrichum strictum Pseudobryum cinclidioides Ptilidium ciliare Rhizomnium pseudopunctatum Scapania sp. Sphagnum angustifolium Sphagnum annulatum coll. Sphagnum aongstroemii Sphagnum balticum Sphagnum capillifolium Sphagnum centrale Sphagnum compactum Sphagnum fuscum Sphagnum girgensohnii Sphagnum lindbergii Sphagnum magellanicum Sphagnum papillosum Sphagnum pulchrum Sphagnum riparium Sphagnum rubellum Sphagnum russowii Sphagnum squarrosum Sphagnum subfulvum Sphagnum subsecundum Sphagnum teres Sphagnum warnstorfii Straminergon stramineum Tomentypnum nitens Warnstorfia exannulata Warnstorfia fluitans Warnstorfia procera Warnstorfia tundrae suonihuopasammal lettohiirensammal luhtakuirisammal hetekuirisammal lettokuirisammal silmäkerihmasammal palmusammal rämekynsisammal lettokynsisammal kynsisammalet isonäkinsammal kiiltosirppisammal ruoppasammal kampasammal metsäkerrossammal keuhkosammal rahkanäivesammal rassisammal sirppihuurresammal purolähdesammal korpilehväsammal seinäsammal korpikarhunsammal rämekarhunsammal kiiltolehväsammal isokorallisammal lettolehväsammalet kinnassammalet rämerahkasammal rimpirahkasammal kuultorahkasammal silmäkerahkasammal kangasrahkasammal vaalearahkasammal paakkurahkasammal ruskorahkasammal korpirahkasammal aaparahkasammal punarahkasammal kalvakkarahkasammal kurjenrahkasammal haprarahkasammal rusorahkasammal varvikkorahkasammal okarahkasammal pohjanrahkasammal keräpäärahkasammal lettorahkasammal heterahkasammal kalvaskuirisammal kultasammal hetesirppisammal nevasirppisammal aapasirppisammal pohjansirppisammal

49 LIITTEET 10 Liite 8. Valokuvia selvitysalueelta. Kuva 1. Koivuvaltaista kakkostyypin mustikkaturvekangasta. Kuva 2. Puolukkaturvekangasta hankealueen koillisosassa. Kuva 3. Kakkostyypin puolukkaturvekangasta hankealueen eteläosassa.

50 LIITTEET 11 Kuva 4. Varputurvekangasta. Kuva 5. Lettokorvesta kuivunutta turvekangasta hankealueen pohjoisosassa. Kuva 6. Reunavaikutteista lettomuuttumaa lähteikön ympäristössä.

51 LIITTEET 12 Kuva 7. Rahkarämemuuttumaa hankealueen eteläosassa. Kuva 8. Luonnontilaisen kaltaista mesotrofista rimpinevarämettä. Kuva 9. Rimpinevarämemuuttumaa.

52 LIITTEET 13 Kuva 10. Mesotrofista sirppisammalrimpinevamuuttumaa. Kuva 11. Karhunsammalnevamuuttumaa. Kuva 12. Mesotrofista ruopparimpinevakuivakkoa.

53 LIITTEET 14 Kuva 13. Majavaojan varsi on paikoin säilynyt avoimena. Kuva 14. Umpeenkasvanutta Majavaojan vartta. Kuva 15. Majavalammen rannat ovat suursaraiset.

54 Liite 9. Valokuvien ottopaikat. LIITTEET 15

55

56 Sisältö 1. Johdanto 2. Menetelmät 3. Tulokset 4. Lajiluettelo 5. Havaitut lintulajit ja tietoja havainnoista 6. Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit 7. Päätelmät 8. Majava-aavan kartalla esiintyvät lajit ja lyhenteet 9. Kuvia Majava-aavalta Liite Kartta, johon on merkitty - silmälläpidettävien ja vaarantuneiden lajien reviirit - lintudirektiivin I-liitten lajien reviirit - alueellisesti uhanalaisten lajien reviirit - Suomen vastuulajien reviirit - valokuvien kuvauspaikat ja suunnat - havainnot uhanalaisista yms. pesimättömäksi tulkituista

57 1. Johdanto Majava-aavan linnustoselvitysalue sijaitsee n. 14 km Sallan keskustasta pohjoiseen, Varpuselän kylässä. Suoalueen ympäri kiertää Varpuselän kylätie, jonka molemmin puolin on asutusta ja maanviljelystä. Majava-aavan selvitysosa on n. 330 ha kokoinen ja se sijoittuu kahteen erilliseen alueeseen. Isompi, eteläinen selvitysalue on suurimmaksi osaksi ojitettua ja runsaspuustoista. Etelä- ja länsiosat ovat rämemäistä turvekangasta, keskiosissa lehtipuuta ja kuusikkoa, paikoin lahopuustoista. Suota halkoo pohjois- eteläsuunnassa osittain perattu, pohjoiseen Majavalammen kautta laskeva Majavaoja. Jokivarsi on rehevää ja kosteaa ja paikoin runsaslahopuustoista. Itäosan märempiin, avonaisiin osiin on ympäröivä ojitus vaikuttanut kuivattavasti ja muuttanut alueen helpommin kuljettavaksi. Tämän suuremman selvitysosan luoteisosassa on alueen ainoa ojittamaton avosuo-osuus. Se on osa suurempaa, selvitysalueen pohjoispuolelle jäävää avosuota. Suo on vaikeakulkuista, kermejä ja märkiä välipintoja. Avosuon ojitus länsi-, etelä- ja itäreunoilta on vaikuttanut kuivattavasti ojien läheisyydessä, mutta suurin osa vaikuttaa olevan hyvää, avosoiden lintujen pesimäaluetta, joka jatkuu alueen ulkopuolelle pohjoiseen mentäessä märempänä avosuona. Selvitysalueeseen kuuluva erillinen, pienempi alue luoteessa, on idän avosuo-osaan rajoittuvaa, puustoista ja osittain ojitettua, osittain rahkasammaleista entistä peltoaluetta. Linnustoselvitys on tehty Majava-aava turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi. Selvityksen ovat tehneet luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta ja Marjo Lindberg Willitys tmi:stä Ramboll Finland Oy:n toimeksiannosta. 2. Menetelmät Alue kierrettiin kaksi kertaa jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies P. ja Väisänen R.A. 1988) käyttäen ja 18.5 ja 23.6 klo välisenä aikana. Laskenta toteutettiin niin, että alue jaettiin kahteen osaan ja kumpikin kartoittaja teki laskentakierroksen omalla alueellaan kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla alue laskettiin kokonaisuudessaan. Raportointi tehtiin yhdessä yhdistämällä havainnot. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita, kaukoputkea ja gps-paikantimia. Paikantimien karttaohjelmia apuna käyttäen etukäteen suunnitellut reitit toteutettiin ja saadut havainnot merkittiin tarkasti käsin kartoille. Kartat maastossa olivat toimeksiantajalta saatujen karttojen suurennettuja kopioita (A3, 1: ). Ensimmäisellä laskentakerralla sää oli pilvipoutainen ja lähes tyyni, lintujen havainnoimiseen kuuluvuus oli hyvä. Toisella laskentakerralla sää vaihteli aamun aikana ollen pilvipoutaista ja välillä tihkusateista, tuuli oli heikko ja kuuluvuus kohtalaisen hyvä. Linnuista saadut näkö- ja kuulohavainnot merkittiin tarkasti kartalle maastossa. Myös aluerajauksen läheisyydessä havaitut mahdollisesti alueella ruokailevat tai pesivät linnut merkittiin karttaan. Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty, koska niiden tulkittiin olevan ohikulkijoita, ei alueella pesiviä.

58 3. Tulokset Majava-aavalla havaittiin yhteensä 35 lintulajia, joista 27 tulkittiin pesiviksi. Pesiviä pareja kahden kierroksen kartoituslaskentamenetelmällä saatiin alueelle 86. Alueella havaittiin lisäksi runsaasti parvissa lenteleviä urpiaisia, pikkukäpylintuja ja vihervarpusia. Ne todennäköisesti pesivät selvitysalueella tai sen läheisyydessä, mutta parvista ei sitä arvioitu. Teeriä näkyi joitakin ja ne ovat voivat olla rämeisillä reunamilla pesiviä, mutta varmaa havaintoa pesinnästä ei kuitenkaan saatu, vaan useimmat tulkittiin ruokaileviksi yksilöiksi. Ensimmäisen laskentakierroksen aikoihin tehtiin havaintoja runsaasta soidintavasta teerikannasta selvitysaluetta ympäröivillä peltoaukeilla. Myös joitakin havaintoja ruokailevista metsoista selvitysalueelta saatiin. Alueen yleisimmät pesimälinnut olivat järripeippo, peippo ja pajulintu. Avosoilla pesivistä lajeista yleisimmät olivat liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki. 4. Lajiluettelo Laji havaitut lajit havaitut lajit Laulujoutsen X 0 Metsähanhi X 0 Sinisorsa X 1 Teeri X 0 Riekko X 0 Metso X X 0 Pyy X X 2 Sinisuohaukka X 0 Valkoviklo X 1 Liro X X 4 Taivaanvuohi X 1 Metsäkirvinen X X 4 Niittykirvinen X X 4 Rautiainen X X 1 Keltavästäräkki X X 3 Punarinta X X 4 Sinirinta X X 2 Leppälintu X 1 Laulurastas X X 3 Punakylkirastas X X 3 Kulorastas X X 2 Pajulintu X 7 Talitiainen X X 2 Hömötiainen X X 3 Lapintiainen X X 2 Kuukkeli 0 Peippo X X 9 Järripeippo X X 14 laskentojen perusteella arvioitu pesivä parimäärä

59 Urpiainen X X 3 Vihervarpunen X X 2 Punatulkku X X 3 Pikkukäpylintu X X 0 Pohjansirkku X X 3 Keltasirkku X 1 Kirjosieppo X 1 Yhteensä 86 paria 5. Havaitut lintulajit ja tietoja havainnoista Tässä osiossa on esitelty lyhyesti selvitysalueella havaitut lajit ja niiden esiintyminen. Kuvauksen koostamisessa kirjallisuutena on käytetty L. Laineen Suomalaista lintuopasta ja L. Svenssonin & kumpp. teosta Lintuopas, Euroopan ja Välimerenalueen linnut. Lisäksi on mainittu uhanalisuuluokitus, kuuluminen lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, Suomen erityisvastuulajit sekä alueellinen uhanalaisuus (kappale 6.) Laulujoutsen pesii metsälammilla ja märillä soilla. Maja-aavan pohjoisosassa selvitysalueen ulkopuolella havaittiin ensimmäisellä laskentakerralla kaksi laulujoutsenta, jotka tulkittiin ruokailevaksi pariksi. Ei toista havaintoa. Laulujoutsen on lintudirektiivin I- liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji (kappale 6.). Metsähanhi pesii taigan soilla ja lammilla. Alueen pohjoisosan erillisellä alueella tavattiin yli lentävä metsähanhi ensimmäisellä laskentakerralla. Sinisorsa pesii monenlaisissa ympäristöissä kaupungeista avoimille soille asti. Selvitysalueen pohjoisosassa havaittiin sinisorsa naaras, joka käyttäytyi siten, että osoitti pesinnän. Teeri elää aukkoisissa sekametsissä ja soiden reunoilla. Se suosii talvella koivua kasvavia alueita. Selvitysalueella teeriä tavattiin kahdessa paikassa. Ensimmäisellä laskentakerralla. koiras tavattiin ylilentävänä ja kaksi naarasta lähti maasta suon eteläosassa sekä kolme ylilentävää teerikoirasta pohjoisosassa. Pesintä suonreunoissa on todennäköinen, mutta varmoja havaintoja ei tällä laskennalla saatu. maasto on sopivaa teeren elinympäristöä. Teeri on Suomen vastuulaji sekä kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajeihin ja uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin lintulajeihin. Riekko pesii koivua kasvavissa metsissä ja tunturimetsissä. Majava-aavalla kaksi riekkoa tavattiin ensimmäisellä laskentakerroilla lentämässä suon kaakkoisosassa Silmälläpidettävä laji. Metso pesii havumetsissä, erityisesti männiköissä. Majava-aavalla tehtiin havaintoja metsokoiraista molemmilla kerroilla. Ensimmäisellä kerralla metsokoiras havaittiin sekä etelä, että pohjoisosassa. Toisella kerralla havaittiin yksi metsonaaras Majavalammen pohjoispuolella. Pesintää ei havaittu. Metso on Suomen vastuulaji sekä kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajeihin ja uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin lintulajeihin.

60 Pyy elää noin 5 10 ha kokoisella elinpiirillään havu- ja sekametsissä sekä lehdoissa. Se on kanalinnuista yleisin. Selvitysalueen pohjoisosien rehevämmässä puron varressa havaittiin kaksi erillistä pyyn reviiriä. Pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajeihin. Sinisuohaukka pesii rämeillä ja kosteikoissa. Pesä on maassa. Pariskunta lensi suon keskiosissa itää kohti. Ei havaintoa pesimisestä ja parin arvioitiin olevan ruokaileva. Valkoviklo pesii harvapuustoisissa männiköissä, missä on lähellä vettä. Soitintava pari havaittiin ensimmäisellä laskentakerralla pohjoisosan avosuon reunamilla. Pari tulkittiin pesiväksi. Laji on Suomen erityisvastuulaji. Liro pesii vähäpuisilla soilla ja on yksi yleisimmistä kahlaajista Suomessa. Liroa tavattiin avosuoosuuksilla eri puolilla aluetta molemmilla laskentakerroilla. Pesiväksi tulkittuja, varoittelevia paria oli neljä. Liro on Suomen vastuulaji sekä kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajeihin ja uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin lintulajeihin. Taivaanvuohi pesii kosteikoilla, avosoilla ja järvien luhtaniityillä. taivaanvuohi on yleisimpiä kahlaajia linnustossamme. Ensimmäisellä laskentakerralla tehtiin havainto soidinlennolla olevasta taivaanvuohesta, jonka tulkittiin pesivän avosuon laitamilla. Metsäkirvinen pesii mäntymetsissä ja rämeillä, mutta välttää tiheitä metsiä. Laulavia ja varoittelevia metsäkirvisiä havaittiin selvitysalueen rämeillä molemmilla laskentakerroilla useita. Pesiviksi pareiksi niistä tulkittiin neljä. Niittykirvinen pesii avosoilla ja sitä tavataan koko maassa. Molemmilla laskentakerroilla havaittiin useita laulavia ja varoittelevia lintuja. Pesiviksi arvioitiin neljä paria. Niittykirvinen on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä. Rautiainen pesii nuorissa kuusikoissa ja aukkoisissa havu- ja sekametsissä. Laulavia rautiaiskoiraita tavattiin ensimmäisellä kierroksella ja toisella kierroksella varoitteleva lintu. Rautiainen on äänessä keväällä, mutta kesällä hiljainen ja piilotteleva. Pesiväksi tulkittiin yksi pari. Keltavästäräkki pesii kosteilla rantaniityillä, märällä rantavyöhykkeellä ja pohjoisen soilla. Majava-aavalla tavattiin kolme pesivää paria alueen pohjois- ja keskiosan märillä avosoilla. Laji on uhanalaisuusluokituksessa todettu vaarantuneeksi. Punarinta pesii sekametsissä ja suosii kuusia. Laulavia ja varoittelevia punarintoja havaittiin molemmilla laskentakerroilla. Pesiviksi pareiksi niistä tulkittiin neljä. Sinirinta pesii pajukoissa ja kosteissa tunturikoivikoissa. Ensimmäisellä laskentakierroksella alueella tavattiin kaksi laulavaa koirasta ja alueen ulkopuolella kolmas. Pesiväksi pariksi tulkittiin kaksi. Sinirinta on uhanalaisuusluokituksessa todettu silmälläpidettäväksi ja kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Leppälintu pesii kaikenlaisissa metsissä, pohjoisessa mielellään vanhemmissa mäntymetsissä. Alueella havaittiin laulavia koiraita ja pareja tulkittiin olevan kaksi. Suomen erityisvastuulaji.

61 Laulurastasta tavataan monen tyyppisissä, mielellään rehevissä metsissä, mäntymetsissä vähälukuinen. Laulavia laulurastaita tavattiin useita varsinkin ensimmäisellä laskentakerralla. Havaintojen perusteella parimääräksi saatiin kolme. Punakylkirastas on hyvin yleinen lintu koko Suomessa. Se pesii aukkoisissa metsissä, avoimissa pensaikkoisissa maisemissa, pihoissa ja puistoissa. Usea laulava punakylkirastas havaittiin ensimmäisellä laskentakerralla. Toisella kerralla oli myös laulavia ja varoittelevia yksilöitä. Parimääräksi arvioitiin kolme. Kulorastas on mäntyvaltaisten metsien laji. Yksi laulava kulorastas havaittiin pohjoisosassa ja keskiosassa osuttiin munapesälle. Alueella tulkittiin pesivän kaksi paria. Pajulintu on hyvin yleinen lintu koko Suomessa ja sitä tavattiin myös tällä alueella. Havaintoja saatiin lähinnä laulavista koiraista, Parimääräksi tulkittiin seitsemän. Kirjosieppo pesii koko maassa avoimissa lehti- ja sekametsissä. Majava-aavan keskiosissa tavattiin laulava koiras, joka tulkittiin pesiväksi. Talitiaisen pesii mielellään alueella, jossa on runsaasti lahopuuta. Majava-aavalla oli jonkun verran eri-ikäistä lahopuuta. Laulavia ja varoittelevia talitiaisia havaittiin alueella kaksi paria. Hömötiainen viihtyy havumetsissä ja kaivertaa kolonsa lahorunkoon. Alueen keskiosissa tavattiin hömötiaisia molemmilla kerroilla. Pareiksi tulkittiin kolme. Lapintiainen pesii koskemattomissa, mielellään havumetsissä Alueen keskiosan kuusikoissa tavattiin kaksi pesiväksi tulkittua lapintiaista. Kuukkeli pesii mieluiten vanhoissa, naavaa kasvavissa metsissä. Selvitysalueella oleva kuukkeli oli suon laidalla ja sen ei arvioitu pesivän suolla vaan sitä ympäröivissä metsissä. Peippo on yleisimpiä lintuja koko Suomessa. Alueella tulkittiin pesiväksi yhdeksän paria. Järripeippo pesii harvoissa lehtipuita kasvavissa havumetsissä ja tunturikoivikoissa. Ahosuon alueelta tavattiin useita laulavia järripeippoja molemmilta havaintokerroilta. Pesiviksi niistä tulkittiin neljätoista. Vihervarpunen pesii sekä kuusi- että mäntymetsissä. Alueella havaittiin muutamia lenteleviä vihervarpusparvia. ja yksittäin laulavia koiraita. Pesiväksi niistä tulkittiin kaksi. Todennäköisesti selvitysalueella pesii useampia pareja, mutta varmoja havaintoja pesinnästä ei saatu kahta enempää. Pikkukäpylinnun ja Isokäpylinnun erottaminen lentoäänen perusteella on vaikeaa, tämän vuoksi tarkkaa määritystä alueella lennelleestä muutaman linnun parvesta ei ole tehty. Molemmat lajit vaeltavat kuusien ja mäntyjen siemenvuosien mukaan, hyviä ruokailupaikkoja etsien. Pohjansirkku pesii kosteissa lehtipuuta sisältävissä kuusikoissa sekä rämeillä ja aukkoisissa soistuneissa sekametsissä. Alueella tavattiin laulavia ja varoittelevia pohjansirkkuja, jotka kolme tulkittiin pesiväksi.

62 Keltasirkku pesii metsienreunoissa ja hakkuuaukoissa. Laulava keltasirkku alueen pohjoisosan metsänlaiteilla tulkittiin pesiväksi. 6. Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Uhanalaisuusluokan 2010 (Rassi, P. & kumpp. 2010) mukaan laji arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000-verkosto.). Suomen erityisvastuulajeja ovat erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. Taulukko 2. Majava-aavalla pesivät/havaitut uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit. Laji Parimäärä VU NT A I-liite Vastuulaji Laulujoutsen X X Metsähanhi X X Sinisuohaukka ei varmaa X X pesintähavaintoa Teeri ei varmaa X X X pesintähavaintoa Metso ei varmaa X X X pesintähavaintoa Riekko ei varmaa X pesintähavaintoa Pyy 2 X Liro 4 X X Valkoviklo 1 X Niittykirvinen 4 X Keltavästäräkki 3 X Sinirinta 2 X Kuukkeli ei varmaa X pesintää Leppälintu 2 X Pohjansirkku 3 X yhteensä 21 VU= uhanalaisuusluokituksen mukaan laji on vaarantunut, NT= uhanalaisuusluokituksen mukaan laji on silmälläpidettävä, A= laji on alueellisesti uhanalainen, I-liite= laji kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, Vastuulaji= laji kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin.

63 7. Päätelmät Vaarantuneeksi lajiksi (VU) uhanalaisuusluokituksen mukaan luokiteltuja lajeja havaittiin pesivänä kaksi. Keltavästäräkkipareja pesii kolme alueen avosuolla. Alueella tehtiin havaintoja useista pohjansirkuista ja pesiväksi niistä tulkittiin kolme. Vaarantuneeksi luokiteltu sinisuohaukkapari lensi suon yli. Uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettäviä (NT) lajeja Majava-aavalla havaittiin seitsemän. Näistä kaksi tulkittiin pesiviksi. Niittykirvisiä pesiviksi arvioitiin neljä paria avosuoosuuksilla ja sinirintapareja kaksi. Teeri, metso, riekko ja metsähanhi kuuluvat silmälläpidettäviin lajeihin, mutta vahvistettua pesintää alueella ei havaittu. Yksi kuukkeli havaittiin selvitysosan länsipuoleisella reuna-alueella. Kuukkeli on vahvasti paikkalintu ja todennäköisesti pesii jossakin selvitysaluetta ympäröivässä metsiköissä. Majava-aavan selvitysalueella ei havaittu alueellisesti uhanalaisia lajeja (A). EU:n lintudirektiiviin I-liitteen lajeja havaittiin pesivänä liro, jonka parimäärä oli neljä ja siten suurin kanta alueen avosuolla pesivistä lajeista sekä pyyn kaksi reviiriä. Muita havaittuja, mutta ei pesiviksi tulkittuja, I-liitteen lajeja olivat laulujoutsen, teeri ja metso. Selvitysalueen ympäristössä havaittiin olevan hyvä kanalintukanta teeren ja metson osalta. Suomen erityisvastuulajeihin kuuluvia lintulajeja havaittiin alueella kahdeksan, joista pesiviä lajeja olivat liro (4 paria), valkoviklo (1) ja leppälintu (2). Muut havaitut lajit olivat laulujoutsen, metsähanhi, sinisuohaukka ja metso. Majava-aavan selvitysalueen pesimälinnusto on pääosin metsien ja avosoiden yleisimpiä lajeja. Linnustollisesti arvokkain alue on luoteisosan, isompaan avosuohon rajautuva, ojittamaton avosuo. Siellä havaittu avonaisilla alueilla pesivä linnusto on runsas laji- ja parimääräisesti, mikä tekee ojittamattomasta osasta linnustollisesti arvokkaan. Keltavästäräkki (VU) ja niittykirvinen (NT) ja liro (I-liite ja vastuulaji) pesivät luoteisosan avosuolla. Pohjansirkku (VU) pesii suon ojitetulla, metsäisellä osalla, mutta vastaavia ojitettuja, pesintään sopivia alueita löytyy selvitysalueen ulkopuolelta runsaasti.

64 7. Majava-aavalla kartalla esiintyvät lajit ja lyhenteet 9. Kuvia Majava-aavalta Kuva 1. Majava-aavan eteläosan ojitettua rämemäistä metsää. Kuvaussuunta länteen.

65 Kuva 2. Pohjoisosan Majavaojan kosteikkoa. Kuvaussuunta pohjoiseen. Kirjallisuus Koskimies P.ja Väisänen R.A Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Lasse J. Laine 2004: Suomalainen lintuopas. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010:. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Svensson L., Mullarney K. ja Zetterström D Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Toinen uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Suomen ympäristökeskus: Vastuulajit, linnut. Ympäristöministeriö: Lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit Ympäristöministeriö: Alueellisesti uhanalaiset lintulajit

66

67 Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä Viite VAPO OY MAJAVA-AAVAN LINNUSTOSELVITYS

68 MAJAVA-AAVAN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Majava aavan (Salla) linnustoselvitys Kansikuva Maapuu Majava-aavan eteläpuoleisessa metsässä. Viite Raportissa käytetty kartta-aineisto on saatu käyttöön Vapo Oy:ltä. Ramboll Kiviharjuntie OULU T F

69 MAJAVA-AAVAN LINNUSTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Laskentamenetelmä 1 3. Pesimälinnusto Pesimälinnuston yleiskuvaus Uhanalaiset ja muut suojelun kannalta merkittävät lajit 3 4. Johtopäätökset 4 5. Kirjallisuus 5 LIITTEET Liite 1. Majava-aavan sijaintikartta Liite 2. Majava-aavan selvitysaluekartta Liite 3. Majava-aavan pesimälajikartta Liite 4. Majava-aavan pesimälajitaulukko LINNUSTOSELVITYS

70 JOHDANTO Linnustoselvityksessä kartoitettiin Sallassa sijaitsevan Majava-aavan suoaluetta ympäröivän 700 metriä leveän vyöhykkeen pesimälinnustoa ja alueella esiintyviä uhanalaisia ja suojelullisesti huomionarvoisia lajeja. Majava-aapa sijaitsee noin 13 km Sallan taajamasta pohjoiseen ja selvitysalueen koko on 990 ha (liite 2). Selvitysalue käsittää pääasiassa ojitettuja soita, joiden ohella alueella esiintyy havu- ja sekametsiä ja viljelyksestä poistettuja peltoja ja niittyjä. Ojituksista johtuen selvitysalueen suot ovat kasvillisuudeltaan pääosin erilaisia rämemuuttumia ja -ojikkoja. Tässä raportissa esitellään linnustoselvityksessä käytetty laskentamenetelmä ja kuvaillaan Majava-aavan pesimälinnustoa. Raportissa käsitellään myös selvitysalueella esiintyviä uhanalaisia ja huomionarvoisia lajeja ja arvioidaan alueen arvoa linnuston ja linnustonsuojelun kannalta. Linnustoselvitys on tehty Vapo Oy:n toimeksiannosta ja sen on laatinut biologi FM Sari Savolainen Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1. Selvitysalueen länsiosassa sijaitsee laajalti ojitettua rämettä. 2. LASKENTAMENETELMÄ Majava-aapaa ympäröivän alueen pesimälinnustoselvitys tehtiin klo Maastolaskennat toteutettiin soveltaen kartoituslaskentamenetelmän (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) laskentaohjeita siten, ettei mikään alueen kohta jäänyt yli 50 metrin päähän laskijasta. Perusteena lajin pesimiselle selvitysalueella käytettiin ensisijaisesti havaintoja lintujen reviirikäyttäytymisestä, joiksi tulkittiin esimerkiksi laulava koiras, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt, reviirikahakat sekä pesä- ja poikuehavainnot. Maastokartoitukset ajoitettiin selkeille, heikkotuulisille aamuille: sadepäivinä laskentoja ei tehty. Kartoituslaskenta soveltuu hyvin käytettäväksi pesimälinnuston inventoimiseen selkeärajaisilla laskentakohteilla, koska koko alue on mahdollista käydä systemaattisesti läpi inventoinnin aikana. Inventointitulokseen vaikuttavien tekijöiden, kuten lintujen satunnaisen liikkumisen ja sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi alueella tulisi kuitenkin suorittaa useita laskentakertoja, jotta mah- LINNUSTOSELVITYS

71 1-2 dollisimman suuri osa alueella pesivistä yksilöistä pystyttäisiin havaitsemaan laskentojen aikana. Kahden laskentakerran menetelmä antaa jo varsin kattavan kuvan kartoitettavalla alueella pesivästä lintulajistosta. Aineisto on kuitenkin varsin niukka parimäärien arviointia varten, minkä vuoksi tulosten yhteydessä esitettyjä arvioita eri lajien reviirimääristä tulisikin käsitellä ensisijaisesti minimiarvioina. Lisäksi maastokäyntien pienestä määrästä johtuen joitakin elintavoiltaan hiljaisia tai piilottelevia lajeja voi jäädä kartoituksissa havaitsematta. Selvitysalueen linnustollisen arvon määrittelyssä kiinnitettiin erityistä huomiota soille tyypilliseen lintulajistoon sekä eri suojeluluokituksissa mainittuihin lajeihin. Selvityksessä huomioitiin seuraavat suojeluluokitukset: luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, Suomen lajien valtakunnallinen (Mikkola-Roos ym. 2010) ja alueellinen uhanalaisuusluokitus (Birdlife Suomi 2011), Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit (ns. EVA-lajit), joiden EU:n lisääntyvästä kannasta vähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Rassi ym. 2001, Leivo ym. 2002). Kuva 2. Selvitysalueella on useita vanhoja viljelystä poistettuja peltoja ja hoitamattomia niittyjä. 3. PESIMÄLINNUSTO 3.1 Pesimälinnuston yleiskuvaus Majava-aapaa ympäröivällä selvitysalueella havaittiin lintulaskentojen yhteydessä kaikkiaan 34 pesiväksi tulkittavaa lintulajia. Selvitysalueella havaituista lintulajeista on nähtävissä alueella esiintyvien elinympäristöjen monipuolisuus. Selvitysaluetta luonnehtivat pääasiassa ojitetut suot, metsät ja pienialaiset niityt sekä pellot. Myös asutuksen läheisyys ja kulttuurivaikutus on nähtävissä lintulajistossa. Runsaslukuisimpia lintulajeja alueella olivat havu- ja sekametsille tyypilliset lajit, kuten pajulintu (Phylloscopus trochilus), järripeippo (Fringilla montifringilla) ja metsäkirvinen (Anthus trivialis). Selvitysalue on nykyisin suurelta osin ojitettu ja useiden suolajien suosimia luonnontilaisia avoimia tai harvapuustoisia soita esiintyy vähän, joten suoympäristölle ominaisten kahlaaja- ja varpuslintulajien parimäärät ovat selvitysalueella suhteellisen pieniä. Selvitysalueella havaittiin Väisäsen ym. (1998) luokituksen mukaisista suolajeista keltavästäräkki (Motacilla fla- LINNUSTOSELVITYS

72 1-3 va), liro (Tringa glareola), valkoviklo (Tringa nebularia), riekko (Lagopus lagopus) ja kurki (Grus grus). Muista yleensä suoympäristöissä pesivistä lajeista havaittiin pohjansirkku ( Emberiza rustica). Eri puolilla selvitysaluetta havaittiin suhteellisen runsaasti kanalintuja. Teeriä havaittiin kuusi yksilöä, metsoja 5, pyitä 2, joista toisella lisäksi poikue ja riekkoja 1. Metsäkanalintujen ja niiden parimäärien yksityiskohtainen selvittäminen on kuitenkin yleisesti hankalaa, koska ne eivät useiden muiden lintulajien tapaan muodosta lisääntymisaikanaan selkeitä, laskettavissa olevia reviirejä. Kanalinnut ovat myös hyvin piilottelevia erityisesti pesimäaikanaan ja poistuvat usein pesältään vasta aivan laskijan edestä. Tämän vuoksi osa pesivistä metsäkanalinnuista jääkin linnustokartoituksissa usein havaitsematta, mikäli kävelylinjat eivät osu suoraan lajien pesimäpaikoille. Vesi- ja rantalinnustoa selvitysalueella ei juuri esiinny. Kyseisistä lajeista havaittiin vain tavi (Anas crecca). Petolinnuista selvitysalueella tavattiin varpushaukka (Accipiter nisus). Linnustokartoituksessa havaitut lajit ja niiden reviirimäärät on esitetty kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteessä Uhanalaiset ja muut suojelun kannalta merkittävät lajit Majava-aavan selvitysalueella havaittiin kaikkiaan 11 suojelullisesti huomionarvoista lintulajia. Suomen lajien uhanalaisluokituksen (Rassi ym. 2010) mukaan Majava-aavan selvitysalueella havaituista lajeista keltavästäräkki ja pohjansirkku luetaan nykyisin vaarantuneisiin (VU) ja riekko, teeri sekä metso silmälläpidettäviin lajeihin (NT). Uhanalaisuustarkastelussa silmälläpidettäviä lajeja ei luokitella uhanalaisten lajien joukkoon, mutta niiden kantoja pyritään seuraamaan havaitun taantumisen vuoksi. Koillismaan alueella (vyöhyke 4a) sijaitsevalla selvitysalueella ei havaittu alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT). Myöskään luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja ei tavattu. Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I mainittuja lajeja pesii Majava-aavan selvitysalueella tehdyn kartoituksen mukaan viisi: pyy, kurki, teeri, metso ja liro. Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvia lajeja esiintyy kuusi: tavi, metso, teeri, leppälintu, liro ja valkoviklo. Taulukko 1. Selvitysalueella pesivät, eri suojeluluokituksissa mainitut lajit. Lajin uhanalaisuus = Lajin uhanalaisluokitus Suomessa (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen laji), Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, EVA-laji = Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulaji. Laji Parimäärä Lajin uhanalaisuus Direktiivilaji EVA-laji Keltavästäräkki (Motacilla flava) 4 VU Pohjansirkku (Emberiza rustica) 4 VU Riekko (Lagopus lagopus) 1 NT Teeri (Lyrurus tetrix) 6 NT x x Metso (Tetrao urogallus) 5 NT x x Pyy (Bonasa bonasia) 2 x Kurki (Grus grus) 1 x Liro (Tringa glareola) 4 x x Tavi (Anas crecca) 1 x Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 17 x Valkoviklo (Tringa nebularia) 1 x LINNUSTOSELVITYS

73 1-4 Kuva 3. Majava-aavan eteläpuolella puusto on melko iäkästä ja esiintyy runsaasti maapuita. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Runsaslukuisimpia lintulajeja alueella olivat havu- ja sekametsille tyypilliset lajit, kuten pajulintu (Phylloscopus trochilus), järripeippo (Fringilla montifringilla) ja metsäkirvinen (Anthus trivialis). Linnustonsuojelun kannalta arvokkaimpaan lajistoon kuuluvat kanalinnut, joita havaittiin selvitysalueella suhteellisen runsaasti. Teeriä havaittiin kuusi yksilöä, metsoja 5, pyitä 2 ja riekkoja 1. Havaituista kanalintulajeista kaikki ovat joko uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai direktiivilajeja. Kanalintuhavaintojen ohella selvitysalueella oli runsaasti eri kanalintujen jätöksiä. Selvitysajankohdasta johtuen kanalintupoikueita ei havaittu linnustoselvityksen yhteydessä, mutta heinäkuussa tehdyllä kasvillisuusselvityksen maastokäynnillä havaittiin yksi pyypoikue. Havaitut teeret ja metsot olivat pääasiassa koiraita. Majava-aavan eteläpuolella sijaitseva sekametsä vaikuttaa olevan metsoille sopivaa elinympäristöä. Selvitysalueella havaittiin kaikkiaan 11 suojelullisesti huomionarvoista lintulajia. Vaarantuneista lajeista (VU) alueella havaittiin keltavästäräkki ja pohjansirkku ja silmälläpidettävistä lajeista (NT) riekko, teeri sekä metso. Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) ja luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja alueella ei havaittu. Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I mainittuja lajeja pesii Majava-aavan selvitysalueella tehdyn kartoituksen mukaan viisi: pyy, kurki, teeri, metso ja liro. Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvia lajeja esiintyy kuusi: tavi, metso, teeri, leppälintu, liro ja valkoviklo. LINNUSTOSELVITYS

74 1-5 Oulussa 31. päivänä lokakuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Sari Savolainen FM biologi 5. KIRJALLISUUS Birdlife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Birdlife Suomen Internet-sivut ( Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B18. Helsinki. 83 s. Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Leivo M., Asanti T., Koskimies P., Lammi E., Lampolahti J., Mikkola-Roos M. & Virolainen E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 142 s. Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Below, A., Hario M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Rajasärkkä, A., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2010: Linnut. Teoksessa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Suomen ympäristökeskus 2005: Suomen kansainväliset vastuulajit - Linnut. Ympäristöhallinnon Internet-sivut ( Väisänen R.A., Lammi E. & Koskimies P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. 567 s. LINNUSTOSELVITYS

75 1-6 Liite 1. Majava-aavan sijainti. LINNUSTOSELVITYS

76 1-7 Liite 2. Majava-aavan selvitysalueen rajaus. LINNUSTOSELVITYS

77 1-8 Liite 3. Majava-aavan suojelullisesti merkittävien lajien ja suolajien reviirit selvitysalueella. LINNUSTOSELVITYS

78 1-9 Liite 4. Majava-aavan selvitysalueella havaitut lintulajit ja niiden reviirimäärät. Taulukossa: Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. EVA-laji = Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulaji. Lintulaji Tieteellinen nimi Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivi-laji EVA-laji Pajulintu Phylloscopus trochilus 99 Harakka Pica pica 2 Teeri Lyrurus tetrix 4 NT x x Räkättirastas Turdus pilaris 2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 28 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 2 Järripeippo Fringilla montifringilla 44 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 4 Pensastasku Saxicola rubetra 2 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 17 x Pohjansirkku Emberiza rustica 4 VU Tavi Anas crecca 1 x Valkoviklo Tringa nebularia 1 x Metso Tetrao urogallus 5 NT x x Vihervarpunen Carduelis spinus 28 Varis Corvus cornix 2 Hömötiainen Parus montanus 7 Keltavästäräkki Motacilla flava 4 VU Liro Tringa glareola 4 x x Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 3 Riekko Lagopus lagopus 1 NT Talitiainen Parus major 6 Sepelkyyhky Columba palumbus 2 Käpytikka Dendrocopos major 4 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 Kurki Grus grus 1 x Kulorastas Turdus viscivorus 3 Pyy Bonasa bonasia 1 x Tervapääsky Apus apus 11 Korppi Corvus corax 1 Varpushaukka Accipiter nisus 1 Punarinta Erithacus rubecula 2 Laulurastas Turdus philomelos 1 Peippo Fringilla coelebs 4 LINNUSTOSELVITYS

79 VIITASAMMAKKOSELVITYS 16WWE VAPO OY Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla

80 1 16WWE1458 Vapo Oy: Majava-aavan viitasammakkoselvitys Sisältö 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET YHTEENVETO VIITTEET... 5 Pöyry Finland Oy NorNat Ky/ Antje Neumann, biologi FM Pöyry Finland Oy / Juha Parviainen, biologi FM maastotyöt, raportointi raportointi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 48/MML/09 kansikuva: Majavalampi

81 1 16WWE1432 Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla 1. JOHDANTO Sallan Majava-aavalle suunnitellaan turvetuotantoaluetta. Tämän selvityksen tarkoituksena oli selvittää viitasammakon mahdollista esiintymistä suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa Majavalammessa. Majavalampi sijaitsee Sallan taajamasta 15 km pohjois-koilliseen ja se on pinta-alaltaan 3,4 ha. Selvitysalueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Majavalammen tarkempi sijainti on esitetty kuvassa 2. Majavalampea ympäröivät ojitetut puustoiset suot. Lammen ranta on paikoin luhtainen, paikoin karumpi ja rahkasammalvaltainen (kuva 3).

82 2 16WWE1432 Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla Kuva 2. Majavalammen tarkempi sijainti. Kuva 3. Majavalampi ilmakuvassa.

83 3 16WWE1432 Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 3. TULOKSET Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja se on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Viitasammakkoa esiintyy lähes koko maassa ja lajin runsaus vaihtelee harvasta melko runsaaseen. Pohjois-Suomessa viitasammakko on harvalukuisempi kuin Keski-Suomessa, missä se on monin paikoin jopa tavallista sammakkoa yleisempi. Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Kutuaikana viitasammakot kerääntyvät kutupaikoille, kuten soilla oleville lammille. Yleensä viitasammakon kutu alkaa Etelä- Suomessa noin 20. huhtikuuta ja pohjoiseen mentäessä myöhemmin, Pohjois-Suomessa usein vasta touko-kesäkuun vaihteessa (Terhivuo, Sierla ym mukaan). Viitasammakkoselvitys tehtiin maastoinventointina lajin arvioituna kutuaikana. Näin viitasammakon mahdollisesta esiintymisestä saadaan käsitys lajityypillisten kutuäänien havainnoinnilla. Maastossa lampea käveltiin hitaasti ympäri kuulostellen samalla viitasammakoiden mahdollista kutuääntelyä. Lisäksi lajiääniä kuunneltiin lammen rannan läheisyydessä useiden erillispysähdysten aikana. Inventoinnin yhteydessä huomioitiin myös lammen lähialueen ojikot sekä havainnoitiin yleispiirteisesti alueen linnustoa. Majavalammelle tehtiin kaksi maastokäyntiä, ensimmäinen illalla-yöllä ja toinen iltapäivällä-illalla. Ensimmäisen maastokäynnin aikana sää oli puolipilvinen, lämpötila oli +12 astetta ja tuulen nopeus 3-4 m/s. Toisen maastokäynnin aikana lämpötila oli astetta, sää puolipilvinen ja tuulen nopeus 0-15 m/s (lammen itäranta oli tuulensuojassa). Maastokäyntien ja aikana ei Majavalammella tai sen laskuojissa havaittu viitasammakon tai muiden sammakkoeläinten ääntelyä. Alueella inventoinnin yhteydessä havaittuja lintulajeja olivat sinisorsa, telkkä, järripeippo, pajulintu, urpiainen, vihervarpunen, käpylintu, punatulkku sekä lammen länsirannalla pajusirkku lammen länsiosan yli lensi suopöllö.

84 4 16WWE1432 Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla Kuva 4. Majavalammen luhtainen koillisranta ja laskuoja. Kuva 5. Majavalammen rahkasammalvaltainen koillisranta.

85 5 16WWE1432 Majava-aavan viitasammakkoselvitys, Salla 4. YHTEENVETO Viitasammakon mahdollista esiintymistä Sallan Majava-aavan turvetuotantohankealueen läheisyydessä sijaitsevassa Majavalammessa selvitettiin suoritetuilla maastoinventoinneilla. Majavalammessa ei havaittu viitasammakkoa eikä kuultu lajin kutuääntelyä maastokäyntien yhteydessä. 5. VIITTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla Liisa, Esa Lammi, Jari Mannila ja Markku Nironen (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Terhivuo Tapani, henkilökohtainen tiedonanto. Teoksessa Sierla ym (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki

86 Majava-aavan turvetuotantohankkeen YVA Kysely Majava-aavan lähiasukkaille sekä purkuvesistön ranta-asukkaille Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Sallan Varpuselän kylän eteläpuolella sijaitsevalla Majava-aavalla. Hankkeen toteuttamisen perusteena on vastata lisääntyneeseen turpeen kysyntään ja korvata lähivuosina tuotannosta poistettavia alueita sekä turvata osaltaan polttoturvetoimitusten riittävyyttä Itä-Lapin energiahuollossa. Vapo Oy:n hallussa olevan hankealueen kokonaispinta-ala on 347,5 hehtaaria, josta tuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on noin 310 hehtaaria. Hankealueesta noin 50 hehtaaria on ojittamatonta suota. Majava-aavan hankealueen kuivatusvedet tultaisiin johtamaan ensin Majavaojaan, josta edelleen luontaista vesireittiä; Kivihaaranjoki Aatsinginjoki Kuolajoki Tenniöjoki - Kemijoki. Kuivatusvesien käsittelyn lähtökohtana on käyttää alueelle soveltuvaa, teknistaloudellisesti parasta mahdollista menetelmää. Lisäksi tuotantomenetelmillä ja suunnitelmilla pyritään minimoimaan lähiasutukselle mahdollisesti kohdistuvia pöly- ja meluvaikutuksia. Majava-aavan turvetuotantohankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan lakisääteisessä YVA-menettelyssä ja arvioinnin tuloksista laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta eri hankkeen toteutusvaihtoehtoa (VE1 ja VE2) sekä YVA-menettelyssä annetun lain edellyttämää niin sanottua nollavaihtoehtoa (VE0). Hankevaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 0 (VE0), Turvetuotantohanketta ei toteuteta ja alueen nykytila säilyy ennallaan. Vaihtoehto 1 (VE1), Majava-aavalla hanke toteutetaan 227,5 ha tuotantoalueella. Vesienkäsittelynä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä perustetaan ojittamattomalle suoalueelle. Pintavalutuskenttien puhdistusteho on sulan maan aikana kiintoaineen osalta noin 50 %, kokonaisfosforilla noin 50 %, kokonaistypellä noin 40 % ja kemiallisella hapenkulutuksella 5 20 %. Vaihtoehto 2 (VE2), Majava-aavalla hanke toteutetaan 242 ha tuotantoalueella. Vesienkäsittelynä on ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Turvetuotantoalueiden kemiallinen puhdistaminen perustuu veteen lisättävien kemikaalien kykyyn saostaa veteen liuenneita aineita, jolloin ne voidaan poistaa laskeuttamalla. Kemiallisen käsittelyn puhdistusteho on sulan maan aikana kiintoaineen osalta noin 90 %, kokonaisfosforilla noin 85 %, kokonaistypellä noin 35 % ja kemiallisella hapenkulutuksella 75 %. Kemiallisen käsittelyn toimivuudesta talviaikaan on vähän käytännön kokemusta. Tällä kyselyllä pyritään arvioimaan Majava-aavan turvetuotantohankkeesta ihmisiin mahdollisesti koituvia vaikutuksia sekä kartoittamaan ihmisten mielipiteitä hankkeeseen liittyen. Kysely on kohdistettu noin 50:lle Majava-aavan lähiasukkaalle sekä alapuolisen purkuvesistön ranta-asukkaalle (katso kartta seuraavalta sivulta). Kysely sisältää asukaskyselyn (Liite 1) ja hankealueen ympäristön vesialueilla kalastaneille kalastuskyselyn (Liite 2). Kaivokortti (Liite 3) koskee pääosin niitä talouksia, joilla on käytössä oleva talousvesikaivo tai talousvedenottoon käytössä oleva lähde alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta. Liitteen 3 karttaan voidaan myös merkitä hankealueen lähistöllä sijaitsevat muut kuin talousvesikäytössä olevat lähteet. Tämän kyselyn toteuttaa Vapo Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Voitte palauttaa kyselyn oheisessa palautuskuoressa, viimeinen palautuspäivä on Kiitos vastuksistanne, kaikki hankkeeseen liittyvät tiedot ja mielipiteenne ovat meille tärkeitä! Lisätietoa kyselyistä ja hankkeesta antaa: Piia Sassi-Päkkilä, Ramboll Finland Oy, puh: , piia.sassi-pakkila@ramboll.fi LIITTEET: Liite 1. Asukaskyselylomake Liite 2. Kalastuskysely Liite 3. Kaivokortti ja kartta, johon voidaan merkitä talousvesikaivon tai lähteen sijainti

87 B MAJAVA-AAVAN HANKEALUE A km

88 Liite 1. Majava-aapa, Asukaskysely 1/6 Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu tai kirjoittamalla viivalle. 1. Sukupuolenne 2. Ikäryhmänne 3. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Mies v 1 Yksin asuva 2 Nainen v 2 Pariskunta v 3 Lapsiperhe 4 yli 65 vuotta 4. Millä saatekirjeen kääntöpuolen kartan alueista sijaitsee vakituinen asuntonne? 5. Millä saatekirjeen kääntöpuolen kartan alueista sijaitsee vapaa-ajanasuntonne? 1 Alue A (Majava-aavan ympäristö) 1 Alue A (Majava-aavan ympäristö) 2 Alue B (Purkuvesistön varrella; 2 Alue B (Purkuvesistön varrella; Kivihaaranjoki, Aatsinginjoki, Kuolajoki, Tenniöjoki) Kivihaaranjoki, Aatsinginjoki, Kuolajoki, Tenniöjoki) 3 Muualla 3 Muualla 6. Vakituisen asunnon etäisyys hankealueesta (km)? 7. Vapaa-ajan asunnon etäisyys hankealueesta (km)? 8. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut kartan alueella? 9. Onko teillä käytössä olevaa talousvesikaivoa hankealueen lähellä? 1 Alle 5 vuotta 1 Kyllä, alle 0,5 km hankealueesta vuotta 2 Kyllä, 0,5 1 km hankealueesta vuotta 3 Ei talousvesikaivoa hankealueen lähellä vuotta 5 50 vuotta tai enemmän 10. Kuinka usein ja miten joku perheestänne toimii hankealueella (kts. hanketiedotteen kartta)? Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu, kävely ja retkeily Luonnon tarkkailu Sienestys Marjastus Metsästys Metsänhoito Poronhoito

89 11. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten suhdettanne seuraaviin alueisiin En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä. Alue on minulle tuttu, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä. Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä. 2/6 Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. Majava-aapa (hankealue) Majavalampi Majavaoja Kivihaaranjoki Aatsinginjoki Kuolajoki Tenniöjoki Kuinka usein ja miten joku perheestänne toimii hankealuetta lähimpien vesistöjen ympäristössä (Majavalampi, Majavaoja, Kivihaaranjoki, Aatsinginjoki, Kuolajoki, Tenniöjoki)? Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin Ei koskaan Kalastaminen Veneily avoveden aikaan Uinti, saunominen rannalla Ulkoilu, kävely ja retkeily Luonnon tarkkailu Marjastus ja sienestys Metsästys Maanviljely tai metsänhoito Poronhoito Arvioikaa seuraavien asioiden merkitystä ja nykytilaa nolla-vaihtoehdossa, jossa turvetuotantoa ei aloiteta, vaan tilanne jatkuu nykyisellään? Asian tärkeys Asian nykytila Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä Vaikea sanoa Erittäin huono Melko huono Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Erittäin hyvä Lähivesistöjen veden puhtaus Lähivesistöjen veden kirkkaus Kalasto ja kalastus Veneily, melonta Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) Ulkoilu, retkeily Metsästys Marjastus ja sienestys

90 3/6 Maatalous ja metsänhoito Poronhoito Asumisviihtyisyys (vakituinen tai loma) Rantakiinteistöjen arvo Ihmisten terveys Työllisyys Alueen imago Maisema Miten hankkeen toteuttaminen vaihtoehdoilla 1 vaikuttaisi mielestänne seuraaviin asioihin? VE 1 (ympärivuotinen pintavalutus) Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Lähivesistöjen veden puhtaus Lähivesistöjen veden kirkkaus Kalasto ja kalastus Veneily, melonta Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) Ulkoilu, retkeily Metsästys Marjastus ja sienestys Maatalous ja metsänhoito Poronhoito Asumisviihtyisyys (vakituinen tai loma) Rantakiinteistöjen arvo Ihmisten terveys Työllisyys Alueen imago Maisema Erittäin myönteinen 15. Miten hankkeen toteuttaminen vaihtoehdoilla 2 vaikuttaisi mielestänne seuraaviin asioihin? VE 2 (ympärivuotinen kemikalointi) Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Lähivesistöjen veden puhtaus Lähivesistöjen veden kirkkaus Kalasto ja kalastus Veneily, melonta Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) Erittäin myönteinen

91 Ulkoilu, retkeily Metsästys Marjastus ja sienestys Maatalous ja metsänhoito Poronhoito Asumisviihtyisyys (vakituinen tai loma) Rantakiinteistöjen arvo /6 Ihmisten terveys Työllisyys Alueen imago Maisema Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä. (-2 = täysin eri mieltä, -1 = osittain eri mieltä, 0 = en osaa sanoa, 1 = osittain samaa mieltä, 2 = täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Vaikutus En osaa sanoa Osittain samaa mieltä Pidän hanketta tärkeänä Toteutuessaan hanke tuo kunnalle enemmän tuottoa kuin toteuttamatta jättäminen Luotan hankkeesta vastaaviin tahoihin Liikennemäärien kasvu ei vaikuta lähiteiden liikenneturvallisuuteen Liikennemäärien kasvu ei lisää pöly- ja melupäästöjä Turvetuotanto ei lisää pöly- ja melupäästöjä alueella Seudun virkistyskäyttöarvo ei heikkene turvetuotannon myötä Asumisviihtyvyys (vakituinen tai loma) ei heikkene alueella turvetuotannon myötä Elinkeinojen harjoittamismahdollisuudet eivät heikkene alueella turvetuotannon myötä Alueella ei ole merkittävää luontoarvoa Hanke ei vaaranna alueen pohjavesiä tai lähteitä Hanke ei vaaranna alueen pintavesiä Hanke ei vaaranna Kivihaaranjoen ja Aatsinginjoen virkistysarvoja Hanke ei vaaranna Kivihaaranjoen ja Aatsinginjoen kalastoa Hanke ei vaaranna Kuolajoen ja Tenniöjoen virkistysarvoja Hanke ei vaaranna Kuolajoen ja Tenniöjoen kalastoa Täysin samaa mieltä

92 17. Miten arvioitte tiedotusta asiasta? Majava-aavan turvetuotantohankkeesta on kerrottu riittävästi liian vähän 5/6 ymmärrettävästi vaikeatajuisesti 18. Oletteko tietoisia muista Sallan kunnan alueelle suunnitteilla olevista turvetuotantohankkeista (Poroaapa, Pahajoenjänkä, Laukkuaapa, Korteaapa, Moita-aapa)? Turvetuotantohankkeista on kerrottu riittävästi liian vähän ymmärrettävästi vaikeatajuisesti 19. Jos hankkeen toteuttamisesta on mielestänne haitallisia vaikutuksia, niin mitä ne ovat ja miten niitä voisi vähentää tai lievittää? 20. Mikä hankevaihtoehdoista (kuvattu hanketiedotteessa) on mielestänne paras? 1 VE 0 Turvetuotantoa ei aloiteta, alue säilyy nykyisellään 2 VE 1 Ympärivuotinen pintavalutus, hanke toteutetaan 227,5 ha alueella, asutus huomioidaan tuotantoalueen rajauksessa 3 VE 2 Ympärivuotinen kemikalointi, hanke toteutetaan 242 ha alueella, asutus huomioidaan tuotantoalueen rajauksessa 21. Millainen näkemys teille on muodostunut Majava-aavan turvetuotantohankkeesta? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) Myönteinen Kielteinen +3 Turvetuotanto on lähialueelle ja koko Sallalle tärkeä ja tarpeellinen. +2 Turvetuotannosta aiheutuvat edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. +1 Vaikka turvetuotantoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 Turvetuotannossa ja luonnontilaan jättämisessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. -1 Vaikka turvetuotantoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. -2 Turvetuotannosta aiheutuvat haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. -3 Turvetuotanto on lähialueelle ja koko Sallalle haitallinen ja tarpeeton.

93 6/6 22. Sallan kunnan alueella ei ole aiempaa turvetuotantoa. Vapo Oy:llä on suunnitteilla kunnan alueella 6 eri turvetuotantohanketta. Millainen näkemys teillä on turvetuotannosta ja sen tarpeesta yleensä Sallassa? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) Myönteinen Kielteinen +3 Turvetuotanto on lähialueelle ja koko Sallalle tärkeä ja tarpeellinen. +2 Turvetuotannosta aiheutuvat edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. +1 Vaikka turvetuotantoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 Turvetuotannossa ja luonnontilaan jättämisessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. -1 Vaikka turvetuotantoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. -2 Turvetuotannosta aiheutuvat haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. -3 Turvetuotanto on lähialueelle ja koko Sallalle haitallinen ja tarpeeton. 23. Mitä muuta haluatte kommentoida Majava-aavan hankkeeseen tai kyselyyn liittyen? KIITOS VASTAUKSESTANNE!

94 Liite 2. Majava-aapa, Kalastuskysely 1/4 Mikäli kalastatte hankealueen ympäristön vesialueilla, olkaa hyvä ja vastatkaa myös kalastoa ja kalastusta koskeviin kysymyksiin. Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu tai kirjoittamalla viivalle. 1. Millä seuraavista hankealueen ympäristön vesialueista pääasiallisesti kalastitte vuonna 2011? 1 Majavalampi ja Majavaoja 2 Kivihaaranjoki 3 Aatsinginjoki 3 Kuolajoki 3 Tenniöjoki 4 En kalastanut vuonna Kalastuspäivienne lukumäärä kuukausittain vuonna 2011? I tammi II helmi III maalis IV huhti V touko VI kesä VII heinä VIII elo IX syys X loka XI marras XII joulu 3. Miten käytitte vuonna 2011 saamanne saaliin? Kalamäärä (kg) Käytetty omassa taloudessa ravintona Annettu muille Palautettu takaisin jokeen Myyty Muu käyttö, mikä? 4. Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne koko kyselyalueelta vuonna 2011 eri pyydyksillä saama saalis (tai osuus toisten ruokakuntien kanssa saadusta saaliista) Pyydystyyppi Onkivapa, virveli heittovapa, vetovapa Pilkkivapa Perhovapa Katiska tai rysä Verkko Rapumerta TAIMEN kg HARJUS kg SIIKA kg KIRJOLOHI kg NIERIÄ kg AHVEN kg HAUKI kg MADE kg SÄRKI kg MUU, MIKÄ? kg MUU, MIKÄ? kg RAPU kpl

95 2/4 5. Mikä oli kalastuksen merkitys ruokakuntanne toimeentulolle vuonna 2011? 1 Merkittävä 2 Jonkin verran merkitystä 3 Ei merkitystä 6. Kalalajien runsaudessa viime vuosina tapahtuneet muutokset (rasti ruutuun)? Havaittu muutos Kalalaji Vähentynyt huomattavasti Vähentynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt huomattavasti En osaa sanoa Taimen Harjus Siika Kirjolohi Nieriä Ahven Hauki Made Särki Muu, mikä? Muu, mikä? Muu, mikä? Arvioikaa vesistöjen nykytilaa tiedustelualueella (rasti ruutuun) sekä niissä tapahtuneita muutoksia (+ parantunut / - huonontunut / 0 ei muutosta). Alue Majavalampi Majavaoja Kivihaaranjoki Aatsinginjoki Kuolajoki Tenniöjoki Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Muutos + parantunut - huonontunut 0 ei muutosta

96 3/4 8. Arvioikaa vesistön ja kalaston yleistä tilaa kuvaavia tekijöitä (rasti ruutuun) sekä niissä tapahtuneita muutoksia kalastamallanne alueella (+ parantunut / - huonontunut / 0 ei muutosta). Veden likaantuminen tai samentuminen Veden hajuhaittoja Pohjan liettyminen Levää vesistön pohjassa Runsaita leväkukintoja Kasvillisuuden lisääntyminen Pyydysten limoittuminen Vähempiarvoisten kalojen runsaus Kalojen kuoleminen pyydyksiin Mudan maku kaloissa Muu vieras maku kaloissa Kalasairaudet, loiset Muu, mikä? Ei esiinny Vähäistä Kohtalaista Huomattavaa Ei osaa sanoa Muutos (+ / - / 0) 9. Arvioikaa miten seuraavilla tekijöillä on ollut merkitystä alueen veden laatuun ja kalastoon kalastamallanne alueella (rasti ruutuun). Arvioikaa myös eri vaikutusten muutosta (+ parantunut / - huonontunut / 0 ei muutosta). Metsä- ja suo-ojitukset Metsätalous (lannoitukset, muokkaukset, avohakkuut) Karjatalouden jätevedet Peltojen valumavedet Asutuksen jätevedet Teollisuus Turvetuotanto Kalankasvatus Turkistarhaus Vesistön perkaus Vesistön säännöstely Veneliikenne Liiallinen kalastus Valikoiva kalastus Pyyntirajoitukset Muu, mikä? Ei haittaa Vähäinen Kohtalainen Huomattava Ei osaa sanoa Muutos (+ / - / 0)

97 10. Miten arvioitte Majava-aavan turvetuotantohankkeen toteuttamisen vaikuttavan kalastoon ja kalastukseen? 4/4 KIITOS VASTAUKSESTANNE!

98 HUOM! MERKITSE KAIVON TAI LÄHTEEN PAIKKA KÄÄNTÖPUOLEN KARTALLE YLEISTÄ LIITE 3 TILAN NIMI RN:o OMISTAJA OSOITE Puh. TILALLA ON YMPÄRIVUOTISESTI ASUTTU TALO / TALOJA TILALLA ON VAPAA-AJAN ASUNTO / ASUNTOJA Kpl TILA ON LIITETTY VESIJOHTOON TILALLA ON OMA KAIVO Rastita tarpeellinen KAIVON KÄYTTÖ TALOUKSIA KPL HENKILÖLUKU KPL KARJAN LAATU LUKUMÄÄRÄ KPL TEOLLISUUS MUU KÄYTTÖ VEDEN KÄYTTÖ (l/vrk) VEDEN LAATU TUTKITTU LABORATORIOSSA (pvm) VEDEN RIITTÄVYYS KAIVON RAKENNE TYYPPI (rengas / pora / lähde / tms.) SEINÄMÄN LAATU SISÄHALKAISIJA SYVYYS RAKENTAMISVUOSI SYVENNETTY V. KUNNOSTETTU V. KAIVOALUEEN MAAPERÄ (savi, siltti, hiekka, moreeni, kallio tms.) KAIVON KUNTO HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO PINTAVEDEN PÄÄSY KAIVOON POHJAVEDENPINNAN VAIHTELUT/VAIKUTTAJAT ERI VUODENAJAT MUU VEDENOTTO OMA VEDENOTTO VESISTÖN VEDENKORKEUS HUOMAUTUKSET Paikka ja aika Tietojen antaja Allekirjoitus

99 MAJAVA-AAPA Merkitkää karttaan käytössänne olevan talousvesikaivon tai lähteen likimääräinen sijainti. Merkitkää karttaan myös muut tiedossanne olevat lähteet. Merkkien selitys: 500 m vaikutusalue Suunniteltu turvetuotantoalue 500 m vaikutusalue