Helsinki No YS 79

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y No YS 79 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Sipoon kunnassa sijaitsevalle Metsäpirtin kompostointikentälle rakennettavaa lämpölaitosta. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA LAITOS JA SEN SIJAINTI Kauppahuone Polynova Oy Ruoholahdenkatu 8 C Helsinki Metsäpirtin lämpölaitos Metsäpirtintie Kulloo Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: Liike ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 13 c TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 12 b MAKSU A AT2264 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (29) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Jätevesiviemäriin johdettavista jätevesistä tehdään sopimus vesihuoltolaitoksen kanssa. Vähäisten varastoitavien kemikaalimäärien vuoksi lämpölaitoksella ei ole kemikaalilainsäädännön mukaista valvontaviranomaista. Yleiskaavassa Metsäpirtin kompostointikenttä on erityisaluetta (E). Merkinnällä osoitetaan sellaisille toiminnoille varattavia alueita, joiden käyttö muihin tarkoituksiin on hyvin rajoitettu ja joille yleisöllä ei yleensä ole vapaata pääsyä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Metsäpirtin kompostointikenttä sijaitsee Sipoon kunnan Boxin kylässä. Kenttä rajautuu itäreunaltaan Porvoon kaupungin rajaan. Lämpölaitos rakennetaan kompostointikentän kaakkoisnurkkaan, lietteen termisen kuivauksen laitoksen viereen. Kauppahuone Polynova Oy vuokraa lämpökeskustontin Helsingin Vedeltä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Lähin luokiteltu pohjavesialue on Spjutsundin 3 luokan pohjavesialue, joka sijaitsee lähimmillään noin 1,3 kilometrin päässä etelässä. Metsäpirtin alueen ympäristö on kumpuilevaa kallioista metsämaata ja soita. Alueen länsireunassa virtaava Kulloonpuro laskee mereen Kulloonlahdessa. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Sipoon kunnan alueella sormipaisukarpeen esiintymisfrekvenssi ja kunto eivät poikenneet merkittävästi koko tutkimusalueen keskimääräisestä tasosta. Myös jäkälälajistoa kuvaavat muuttujat, havaintoalojen keskimääräinen IAP indeksi ja jäkälälajien lukumäärä, vastasivat tutkimusalueen keskimääräisiä tuloksia. Selvimmät muutokset Sipoon alueen jäkäläkasvilli

3 3 (29) suudessa keskittyivät suhteellisen pienille alueille aivan kunnan länsi ja eteläosiin. Muilla alueilla ilman epäpuhtauksista aiheutuvia jäkäläkasvillisuuden muutoksia voidaan julkaisun mukaan pitää melko lievinä. Neulasten rikki ja typpipitoisuudet jäivät alle tutkimusalueen keskimääräisen tason. Typpipitoisuudet olivat puuston kasvun kannalta välttäviä. Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta alueella vuonna 2007 mukaan Sipoossa ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Sipoossa liikenne on merkittävin typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästölähde. Pienpoltto aiheuttaa suurimman osan rikkidioksidipäästöistä ja noin puolet hiukkaspäästöistä. Altistumisen kannalta merkityksellisiä ympäristöjä ovat vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja arvojen alapuolella. Kuitenkin alueilla, joilla on paljon puun pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Otsonin terveys ja kasvillisuusperusteisten pitkän ajan tavoitteiden arvioidaan ylittyneen. Maaperän tila Lämpölaitoksen sijoitusalueen maaperä on kalliota. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lämpölaitosta lähin asutus on lännessä Boxbyssä noin 1,5 kilometrin päässä. Lähimmät Natura 2000 alueet, Boxin suot, sijaitsevat lämpölaitoksesta lähimmillään noin 800 metrin päässä kaakossa ja 950 metrin päässä lounaassa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Metsäpirtin kompostointikentällä melua aiheuttavat lietteen käsittelyssä käytettävät työkoneet ja raskas liikenne. Kompostointikentän toiminnoista aiheutuu ajoittain pölyämistä ja hajuhaittoja. Lämpölaitoksesta noin 1,7 kilometriä kaakkoon alkaa Porvoon Kilpilahden teollisuusalue. Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä siihen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typen oksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Lämpölaitoksesta noin 2 kilometriä luoteeseen kulkee moottoritie. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Vesi kompostoi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Kompostointi tapahtuu avoaumoissa ja lietteiden seosaineina käytetään muun muassa hevostallien kuivikelantaa, turvetta ja hiekkaa. Vuosittain vastaanotettujen biomateriaalien määrä on ollut noin tonnia. Kompostointikentän toiminta on alkanut vuonna 1994 ja kentän koko on noin 18 hehtaaria.

4 4 (29) Osa kentällä käsiteltävästä yhdyskuntien jätevesilietteestä on tarkoitus kompostoinnin sijaan kuivata termisesti. Kauppahuone Polynova Oy rakentaa Metsäpirtin kompostointikentälle lämpölaitoksen, joka tuottaa termisessä kuivauksessa tarvittavan lämpöenergian. Polttoaineena lämpölaitos käyttää osan termisesti kuivatusta lietteestä. Lämpölaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 aikana. Kauppahuone Polynova Oy esittää, että toiminta voitaisiin aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet ja kuivattu liete on huomattavasti halvempaa kuin muut mahdolliset kuivauksessa käytettävät polttoaineet. Terminen kuivatus tapahtuu kontaktikuivatuslaitoksessa, jossa liete joutuu kosketuksiin kuumien ruuvikuljettimien ja kuljetuskaukaloiden kanssa. Ruuvikuljettimet ja kaukalot ovat onttoja ja niissä virtaa suljetussa järjestelmässä kuumennettua lämmönsiirtoöljyä. Lietteen terminen kuivaus käsitellään Metsäpirtin kompostointilaitoksen ympäristöluvassa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Metsäpirtin lämpölaitokseen tulee yksi polttoaineteholtaan noin 6 MW:n kupliva leijupetikattila, joka tuottaa lämpöenergiaa (kuuma vesi ja kuuma lämmönsiirtoöljy) noin 35 GWh/a. Pääpolttoaineena on termisesti kuivattu liete. Käynnistyksissä ja tarvittaessa tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja puupellettejä. Kattilan hyötysuhteeksi on arvioitu 85 % ja sen käyttöaika vuodessa on noin tuntia (11 kuukautta). Lietettä poltettaessa tulipesän lämpötila on vähintään 850 C ja savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia. Tarvittaessa kattilassa poltetaan pellettejä tai kevyttä polttoöljyä riittävän lämpötilan ylläpitämiseksi. Polttoaineet ja kemikaalit Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio lämpölaitoksella käytettävien polttoaineiden määristä ja laadusta. Polttoaine Mädätetty ja kuivattu yhdyskuntajätevesipuhdistamoiden liete Käyttö vuodessa Tehollinen lämpöarvo Kosteuspitoisuus Tuhkapitoisuus kuivaaineessa Rikkipitoisuus kuivaaineessa t 7,4 MJ/kg % 55 % 1,2 % Puupelletti 210 t 14 MJ/kg 8 % 2 % Kevyt polttoöljy 9 t 42 MJ/kg < 0,1 % Termisesti kuivattu liete tuodaan kuivainlaitokselta suljetulla kuljettimella suoraan kattilan syöttösiiloon ja edelleen sulkusyöttimen kautta tulipesään. Puupelletit varastoidaan noin 50 m 3 :n siilossa. Kevyt polttoöljy (haitallinen Xn, ympäristölle vaarallinen N) varastoidaan erillisessä 5 m 3 :n suuruisessa kaksoisvaippasäiliössä, joka varustetaan pinnankorkeuden mittauksella ja ylitäytön estimellä.

5 5 (29) Liikenne Seuraavassa taulukossa on esitetty lietteen analyysituloksia. Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun lietteen kuiva aineen koostumus Aine Massaosuus kuiva aineessa Aine Massaosuus kuiva aineessa tuhka 55 % mangaani, Mn 0,010 % hiili, C 23 % magnesium, Mg 0,00080 % happi, O 2 14 % koboltti, Co 0,00030 % vety, H 2 3,4 % arseeni, As 0,00027 % typpi, N 2 2,6 % nikkeli, Ni 0,00011 % rikki, S 1,2 % lyijy, Pb 0,00011 % natrium ja kalium, Na + K 0,39 % elohopea, Hg 0,00009 % kupari, Cu 0,17 % kadmium, Cd 0,00008 % kloori, Cl 0,08 % antimoni, Sb 0 % sinkki, Zn 0,025 % vanadiini, V 0 % kromi, Cr 0,016 % Savukaasujen puhdistuksessa käytetään todennäköisesti aktiivihiiltä noin 16 t/a ja natriumbikarbonaattia NaHCO 3 tai kalsiumhydroksidia Ca(OH) 2 noin t/a. Aktiivihiiltä varastoidaan suursäkeissä kerrallaan noin 6 m 3. Jauhemaiset natriumbikarbonaatti tai kalsiumhydroksidi varastoidaan noin 30 m 3 :n siilossa. Lämpölaitoksen lämmönvaihdinjärjestelmässä kiertävän lämmönsiirtoöljyn määrä on noin 1 m 3. Öljyä ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi. Laitoksella ei käytetä, eikä prosessissa muodostu vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) liitteen X mukaisia prioriteettiaineita. Metsäpirtin kompostointikentän raskas liikenne on noin käyntiä vuodessa. Lämpölaitokselle tuodaan savukaasujen puhdistuksessa tarvittavia kemikaaleja 1 3 kertaa viikossa. Mikäli kaikki poltossa muodostuva tuhka kuljetetaan pois alueelta, on tuhkakuljetuksia noin 300 vuodessa. Lämpölaitoksen raskaan kaluston ajot pyritään ajoittamaan maanantaista perjantaihin kello 6:00 18:00. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Lämpölaitoksessa syntyvät vähäiset määrät sosiaalijätevesiä, jäähdytysvesiä sekä laitosrakennuksen lattiavesiä johdetaan alueella olevaan jätevesiviemäriin ja edelleen Helsingin Veden jätevedenpuhdistamoon Viikkiin. Lattiavedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerotuksen kautta. Metsäpirtin kompostointikenttä on päällystetty vesitiiviillä kumibitumivaluasfaltilla. Hulevedet kompostointikentältä, mukaan lukien lämpölaitoksen piha alue, johdetaan m 3 :n betoniseen keräilyaltaaseen, josta ne pumpataan jätevesiviemäriin.

6 6 (29) Mikäli lämpölaitokselle asennetaan savukaasupesuri, syntyy pesurin toiminnasta jätevesiä arviolta 1 m 3 /h, eli noin m 3 /a. Pesurivedet johdetaan neutraloinnin ja puhdistuksen kautta jätevesiviemäriin. Puhdistustekniikkaa ei ole vielä valittu. Pesurivesien puhdistuksessa voidaan käyttää esimerkiksi hiekkasuodatusta, membraaniteknologiaa tai eri tekniikoiden yhdistelmää. Päästöt ilmaan Savukaasut suunnitellaan puhdistettavaksi hiukkasista syklonin ja letkusuodattimen avulla. Ennen letkusuodatinta savukaasuihin syötetään puhdistuskemikaalia, joka sitoo itseensä mahdollista rikkiä, klooria, raskasmetalleja, elohopeaa ja dioksiineja. Käytettävä kemikaali voi olla esimerkiksi aktiivihiilen sekä kalsiumhydroksidin tai natriumbikarbonaatin seos. Savukaasujen puhdistuksessa voidaan mahdollisesti käyttää edellä mainitusta poiketen pesuria ja/tai sähkösuodatinta. Puhdistetut savukaasut johdetaan 20 metriä korkeaan piippuun. Seuraavassa taulukossa on esitetty lämpölaitoksen arvioidut päästöt ilmaan. Päästökomponentti Arvioitu päästöpitoisuus, mg/m 3 (n) 11 % O 2 Arvioitu päästö vuodessa, t/a Hiukkasten kokonaismäärä 1) 9 1 t/a Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset 10 1 t/a aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) 1) Suolahappo (HCl) 1) 10 1 t/a Fluorivety (HF) 1) 1 0,1 t/a Rikkidioksidi (SO 2) 1) 50 5 t/a Typen oksidit NO 2:na 1) t/a Cd, Tl 2) yhtensä 0,05 5 kg/a Hg 2) 0,05 5 kg/a Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V 2) yhteensä 0,5 70 kg/a, josta suurin osa Zn, Cr ja Cu Dioksiinit ja furaanit 3) yhteensä 0,1 ng 10 mg/a 1) Vuorokausikeskiarvo. 2) Vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitatut kaikki keskiarvot. Mainitut alkuaineet ja niiden yhdisteet. 3) Keskiarvot on määritettävä vähintään kuuden ja enintään kahdeksan tunnin pituisen näytteenottojakson aikana. Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen toiminta ei aiheuta hajuhaittoja. Melu ja tärinä Lämpölaitoksen melu on luonteeltaan tasaista. Merkittävimpiä melunlähteitä ovat puhaltimet. Normaalista poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä laitoksen käynnistämisen, vuosihuoltojen ja häiriötilanteiden yhteydessä. Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen melu ei ylitä 45 db:n rajaa 50 metrin päässä laitoksesta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä Metsäpirtin lämpölaitoksessa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *.

7 7 (29) Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Pohjatuhka ja pohjakuona t Hyötykäyttö, kaatopaikka tai muu viranomaisten Syklonissa erotettu lentotuhka(*) Letkusuodattimessa erotettu lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte* Metalliromu Yhdyskuntajäte Öljyiset jätteet, akut ja loisteputket* , , , hyväksymä loppusijoitus t Hyötykäyttö, kaatopaikka tai muu viranomaisten hyväksymä loppusijoitus t Hyötykäyttö, kaatopaikka tai muu viranomaisten hyväksymä loppusijoitus 1 t Kierrätys 1 t Kaatopaikka 0,4 t Ongelmajätteiden käsittelylaitos Kattila nuohotaan mekaanisesti ja/tai vesinuohouksena. Tuhkat ja savukaasujen puhdistusjätteet varastoidaan suljetuissa konteissa tai siiloissa. Hakemuksen mukaan on ennakoitavissa, että pohjatuhka ja kuona sekä syklonissa erotettu lentotuhka ovat tavanomaiseksi luokiteltavaa jätettä. Niihin voidaan lisätä vettä pölyämisen vähentämiseksi ja materiaalin rakeistamiseksi, jolloin käsiteltävyys on parempi. Tarvittava vesi saadaan lietteen termisestä kuivatuksesta. Hyötykäyttövaihtoehtoja ovat esimerkiksi tuhkan käyttö sorateiden kunnossapidossa, kaatopaikkojen erikoisrakenteissa, pilaantuneiden maiden stabiloinnissa ja rakennusaineteollisuudessa (esimerkiksi sementin lisäaineena). Hakemuksen mukaan tuhkan käytöstä jätevedenpuhdistuksessa neutraloinnissa on myös hyviä kokemuksia. Tällöin tuhka korvaisi kalsiumoksidia (CaO). Pussisuodattimessa erotettu lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte ovat todennäköisesti ongelmajätettä. Materiaali kiinteytetään ja toimitetaan aluksi ongelmajätteiden kaatopaikalle. Myöhemmin selvitetään, voidaanko tämäkin jätejae sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai hyödyntää kaatopaikkarakenteissa tai muussa vastaavassa käytössä. Päästöt maaperään (estäminen) Hakemuksen mukaan lämpölaitoksella käytettävien vaarallisten aineiden määrä ja syntyvien ongelmajätteiden määrä on vähäinen, joten maaperän pilaantuminen on erittäin epätodennäköistä. Laitos sijoitetaan kestopäällystetylle alueelle. Alueen maaperä on kalliota. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on vuonna 2006 julkaissut jätteenpolttoa koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin. Dokumentissa esitetyt BATpäästötasot jätteenpolton päästöille ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa:

8 8 (29) 1 10 Päästökomponentti BAT tason päästöpitoisuus mg/m 3 (n), 11 % O 2 Hiukkasten kokonaismäärä 1) 1 5 Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) 1) Suolahappo (HCl) 1) 1 8 Fluorivety (HF) 1) < 1 Rikkidioksidi (SO 2) 1) 1 40 Typen oksidit NO 2:na 1) (SCR tekniikka) (ei SCR tekniikkaa) Cd, Tl 2) 0,005 0,05 Hg 2) < 0,05 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V 2) 0,005 0,5 Dioksiinit ja furaanit 2) 0,01 0,1 ng 1) Vuorokausikeskiarvo 2) Kertamittaukset Suomen ympäristökeskus on vuonna 2006 tuottanut julkaisun Jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä. Julkaisun mukaan leijupetitekniikkaa voitaneen pitää useimmissa tapauksissa parhaana käytettävissä olevana tekniikkana laitoksissa, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu yhdyskuntalietteen polttoon. Leijupetitekniikalla saavutetaan yleensä muita menetelmiä parempi palamistulos ja muodostuvien savukaasujen määrä on pienempi kuin muilla menetelmillä. Julkaisun mukaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista on kuivata poltettava liete niin, että tukipolttoaineita ei normaalisti tarvita. Kuivaukseen olisi mieluiten käytettävä lietteen poltosta saatavaa lämpöä. Hakemuksen mukaan leijukerrostekniikan tyypillisiä ominaisuuksia ovat korkea palamishyötysuhde, alhaiset typenoksidipäästöt ja mahdollisuus käyttää erilaisia polttoaineita. Lisäksi palamislämpötila on tuhkan sulamis ja pehmenemislämpötilan alapuolella. Letkusuodattimen erotusteho on yli 99,9 % hiukkasille ja raskasmetalleille. Ennen letkusuodatinta savukaasuihin syötetään puhdistuskemikaaleja. Kompostointikentälle suunnitellaan termistä kuivausta, koska se nopeuttaa huomattavasti lietteen käsittelyä ja mahdollistaa suuremmat lietteiden käsittelymäärät. Termisesti kuivatun lietteen tuotannolla Helsingin Vesi voi monipuolistaa kompostointikentän tuotevalikoimaa. Termisesti kuivattu liete on tarkoitettu lannoitekäyttöön, kun perinteinen kompostoitu multa soveltuu viherrakentamiseen. Mikäli lietteen kuivausenergia tuotettaisiin muuten kuin kuivattua lietettä polttamalla, kuluisi siihen hakemuksen mukaan vuosittain noin tonnia kevyttä polttoöljyä tai 2,1 miljoonaa kuutiota maakaasua. Lietteen poltto alueella vähentää lietteen poiskuljetuksista johtuvaa liikennettä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kauppahuone Polynova Oy:llä ei ole käytössä sertifioitua ympäristöjärjestelmää taikka laatujärjestelmää. Energiatehokkuus Kattilan lämmöntuotannon hyötysuhteeksi tulee noin 85 %. Savukaasujen puhdistuksen arvioidaan kuluttavan sähköä noin 120 MWh/a.

9 9 (29) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen ympäristövaikutukset rajoittuvat kompostointikentälle ja sen välittömään lähiympäristöön. Lämpölaitos ei lisää alueen melutasoa, eikä se aiheuta hajuhaittoja ympäristöön. Lämpölaitos vähentää tarvittavaa konetyötä kentällä sekä alueen raskaan liikenteen määrää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpölaitoksen valvomossa on jatkuva päivystys kaikkina niinä päivinä kun lietettä kuivataan. Laitoksen toimintaa ohjaa automaatiojärjestelmä. Prosessien ohjaukseen liittyvä tarkkailu kohdistuu esimerkiksi palamisen hyvyyteen ja lämpötilaan, kuormituksen vaihteluihin, puhdistuslaitteiden kuntoon, polttoaineen kulutukseen sekä päästöihin. Helsingin Vesi analysoi kompostointikentälle tulevasta puhdistamolietteestä metalli ja ravinnepitoisuudet kerran kuukaudessa. Lämpölaitoksen käyttämien polttoaineiden laatua (muun muassa rikkipitoisuus, kosteus ja lämpöarvo) seurataan kokoomanäytteiden perusteella. Polttoaineen kulutus lasketaan tuotetun tehon perusteella. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Mikäli lämpölaitokseen asennetaan savukaasupesuri, jätevesiviemäriin johdettavien pesurivesien laatua esitetään seurattavaksi määräaikaisilla näytteenotoilla sekä seuraamalla pesuriveden ph arvoa. Lämpölaitoksella suoritetaan savukaasumittauksia seuraavasti: Päästöt ilmaan Jatkuvatoimiset mittaukset Määräaikaiset mittaukset Päästökomponentit: Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit NO X Hiilimonoksidi (CO) Apusuureet: Happipitoisuus, paine, lämpötila, vesihöyrysisältö Raskasmetallit Dioksiinit ja furaanit (PCDD/PCDF) Jätteenpolttoasetuksen (362/2003) 18 :n mukaan HCl:n, HF:n ja SO 2 :n jatkuvatoimisia mittauksia ei eräissä tapauksissa tarvitse tehdä, mutta tällöin niitä on mitattava määräajoin. Kun ensimmäisen toimintavuoden mittaustulokset on saatu, esitetään valvontaviranomaiselle ehdotus jatkossa tehtävistä mittauksista ja mittaustiheydestä. Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa.

10 10 (29) Laadunvarmennus Savukaasupäästöjen tarkkailu ja raportointi tehdään kiinteästi asennettujen päästömittauslaitteiden osalta jätteenpolttoasetuksen (362/2003) ja laadunvarmistusstandardin SFS EN (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems) mukaan. Savukaasujen puhdistinlaitteiden huolto sekä mittalaitteiden huollot ja kalibroinnit suoritetaan valmistajien ohjeiden mukaan. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Kauppahuone Polynova Oy:n näkemyksen mukaan lämpölaitoksen osallistuminen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun ei ole tarpeellista. Lämpölaitoksen toiminnasta, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä, polttoaineesta, päästöistä sekä syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen merkittävimpiä riskejä ovat tulipalot ja räjähdykset. Lämpölaitokselle tehdään erillinen vaaranarviointi. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Lämpölaitos varustetaan paineastialainsäädännön edellyttämillä suoja ja varolaitteilla, tarvittavilla palonilmaisin ja sammutusjärjestelmillä sekä muilla turvallisuuden edellyttämillä varolaitteilla. Henkilökunnan koulutuksessa kiinnitetään huomiota kemikaalien aiheuttamien työturvallisuus ja ympäristöriskien minimointiin. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Poikkeukselliset päästöt liittyvät yleensä satunnaisiin ja lyhytaikaisiin prosessihäiriöihin, kuten polttoaineen syöttöhäiriöihin. Ennalta asetetut rajat ylittävä häiriö aiheuttaa laitoksella hälytyksen ja korjaus tai säätötoimiin ryhdytään välittömästi. Vakavassa häiriötilanteessa laitos voidaan ajaa alas. Hälytys voidaan myös kytkeä huoltomiehin matkapuhelimeen huoltotoimien nopeuttamiseksi. Palonilmaisimien hälytykset menevät valvomoon ja hälytyskeskukseen. Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma.

11 11 (29) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Sipoon Sanomat, Uusimaa ja Borgåbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 1480/ on liitetty asiakirjoihin. Luvan hakijalle on annettu mahdollisuus kommentoida muistiossa esitettyjä seikkoja. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sipoon kunnan tekniikka ja ympäristölautakunnalta, Sipoon kunnanhallitukselta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, Porvoon kaupunginhallitukselta ja Porvoon kaupungin terveydensuojelulta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan, että Polynova Oy:n hakemus on ristiriitainen Helsingin Veden vireillä olevan, Metsäpirtin kompostointikenttää koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa. Polynovan hakemuksen mukaan lietteen poltolla korvataan maakaasun poltto ja vähennetään polttoöljyn käyttöä kuivauksessa. Helsingin Veden hakemuksessa puolestaan todetaan, että höyryhygienisoinnissa ja termisessä kuivauksessa pyritään siirtymään maakaasun käyttöön, mikäli maakaasu todetaan teknistaloudellisesti mahdolliseksi polttoainevaihtoehdoksi. Terveydensuojelujaostolla ei ole muuta huomauttamista Polynova Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei se näe estettä luvan myöntämiselle, mikäli toiminta tapahtuu hakemuksen mukaisesti. Jaosto huomauttaa kuitenkin, että Polynova Oy:n ja Helsingin Veden ympäristölupahakemuksissa kerrotaan ristiriitaista tietoa polttoaineesta, jota käytetään höyryn valmistukseen ja lietteen termiseen kuivatukseen. Jaoston mielestä on tärkeää, että vakavista käyttöhäiriöistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi ympäristönsuojeluviranomaisille. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että hanke on luonnonvarojan käytön kannalta järkevä. Toiminta ei todennäköisesti aiheuta ympäristölle merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Savukaasujen laadun seurantaan sekä

12 12 (29) puhdistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Savukaasujen laatua on seurattava ja päästöjen ilmaan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen 326/2003 mukaiset polttolaitosten päästöraja arvot. Laitoksen tulee saavuttaa kaikissa olosuhteissa alin hyväksyttävä polttolämpötila. Mikäli oikeita poltto olosuhteita ei saavuteta, on poltto keskeytettävä. Lupapäätöstä annettaessa tulee harkita, onko toiminnanharjoittaja tarpeen velvoittaa seuraamaan polton ympäristövaikutuksia. Mahdollinen seurannan muoto olisi osallistuminen Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimaan metsien pintajäkälien bioindikaattorien seurantaohjelmaan. Laitoksella tulee käyttää jätepolttoaineena ainoastaan esikäsiteltyä jätevesilietettä. Muun jätteen polttaminen laitoksessa tulee kieltää lupapäätöksessä. Toiminnassa syntyvät tuhkat tulee ensisijaisesti pyrkiä toimittamaan hyötykäyttöön. Tuhkien varastointi alueella tulee tarvittaessa huomioida lupamääräyksin. Mikäli varastoinnista arvioidaan syntyvän vaikutuksia erityisesti pinta ja pohjavesiin, tulee niiden laadun tarkkailua koskevan tarkkailuohjelman haitta ainevalikoimaa tarvittaessa laajentaa. Tuhkien käsittely ei saa aiheuttaa pölyämistä ympäristöön. Alueella käsiteltävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Mikäli toiminnasta aiheutuu vahingon tai muun poikkeuksellisen tilanteen takia päästöjä, joilla on vaikutuksia Porvoon kaupungin puolelle, tulee niistä ilmoittaa myös Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohja ja pintavesien tarkkailutulokset ja vuosiyhteenveto tulee toimittaa tiedoksi myös Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 878 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Kauppahuone Polynova Oy toteaa päivätyssä vastineessaan muun muassa, että tällä hetkellä Metsäpirtin lietteenkuivatuslaitoksen polttoaine on kevyt polttoöljy, josta Helsingin Vesi mahdollisesti siirtyy maakaasun käyttöön syksyllä Polynova Oy:n lämpölaitoksessa poltettava kuivattu liete korvaa kyseiset polttoaineet. Tehdyt ympäristölupahakemukset eivät siis ole ristiriidassa toistensa kanssa, vaan Polynova Oy:n hakemus on jatkoa Helsingin Veden hakemukselle. Mikäli laitoksen toiminnassa havaitaan vakavia käyttöhäiriöitä ja/tai poikkeustilanteita, niistä ilmoitetaan välittömästi ympäristönsuojeluviranomaisille. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kauppahuone Polynova Oy:n Metsäpirtin lämpölaitoksen (polttoaineteho noin 6 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin:

13 13 (29) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet (YSL 43, YSA 20 a, VNA 689/2006, VNA 362/2003) 1. Lämpölaitoksessa voidaan käyttää polttoaineena yhdyskuntajätevesipuhdistamoiden mädätettyä ja kuivattua jätevesilietettä (jätetunnusnumero ) enintään noin t/a. Lisäksi laitoksessa voidaan polttaa puupellettejä, muita puhtaita biopolttoaineita, maakaasua tai kevyttä polttoöljyä. Mikäli poltettavaksi tuodaan jätettä, jonka polttoa ei ole edellä sallittu, on jäte viipymättä palautettava sen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Polttoon ohjattava liete on punnittava, jotta voidaan seurata vuosittain poltetun lietteen kokonaismäärää. 2. Lämpölaitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Poltto olosuhteet (YSL 43, VNA 362/2003) 3. Kattilan savukaasujen lämpötila on lietettä poltettaessa nostettava valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa vähintään kahdeksi sekunniksi 850 C:seen polttoilman viimeisen syötön jälkeen mitattuna tulipesän sisäseinän läheisyydestä. Savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus on todennettava asianmukaisesti vähintään kerran laitoksen käyttöönoton aikana ja epäedullisimmiksi ennakoiduissa käyttöolosuhteissa. Selvitys todentamisesta on liitettävä ensimmäisen toimintavuoden vuosiraporttiin. 4. Kattila on varustettava vähintään yhdellä lisäpolttimella, joka kytkeytyy automaattisesti toimintaan, kun savukaasujen lämpötila laskee alle 850 C:seen polttoilman viimeisen syötön jälkeen mitattuna tulipesän sisäseinän läheisyydestä. Lisäpoltinta on käytettävä laitoksen käynnistys ja pysäytystoimien aikana mainitun lämpötilan ylläpitämiseksi niin kauan kuin tulipesässä on palamatonta lietettä. Kattilassa on oltava käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää lietteen syöttämisen tulipesään, jos savukaasujen lämpötila on alle 850 C tai jos jatkuvatoimiset päästömittaukset osoittavat, että jokin päästöraja arvoista ylittyy puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojen vuoksi.

14 14 (29) 5. Lietteen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että pohjatuhkassa ja kuonassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai materiaalin hehkutushäviö on alle viisi prosenttia materiaalin kuivapainosta. Lupamääräyksessä 24. mainitussa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä menettelyt pohjatuhkan ja kuonan laadun valvomiseksi. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 362/2003) 6. Lämpölaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 20 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Lämpölaitos on varustettava savukaasujen puhdistinlaitteistolla, joka kokonaisuutena täyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimukset. Savukaasut on puhdistettava johtamalla ne syklonin ja letkusuodattimen kautta sekä syöttämällä savukaasuihin aktiivihiiltä ja kalsiumhydroksidia, tai käyttäen muita vähintään yhtä tehokkaita puhdistusmenetelmiä. Savukaasupuhdistuksen mahdolliset pesurijätevedet on neutraloitava ja puhdistettava hiekkasuodatuksella, tai käyttäen muita vähintään yhtä tehokkaita puhdistusmenetelmiä. Tiedot käyttöön otettavista savukaasujen ja pesurijätevesien puhdistinlaitteista on esitettävä lupamääräyksessä 24. mainitun tarkkailusuunnitelman liitteenä. Epäpuhtaus Puolen tunnin keskiarvo, mg/m 3 (n) Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) 1 4 Rikkidioksidi (SO 2 ) Lietettä poltettaessa on noudatettava seuraavia savukaasujen päästöraja arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 11 % happipitoisuuteen): Vuorokausikeskiarvo mg/m 3 (n) Kertamittauksen keskiarvo Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina Cd, Tl yhteensä 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V yhteensä 0,5 mg/m 3 (n) Dioksiinit ja furaanit yhteensä 0,1 ng/m 3 (n) Savukaasujen päästöraja arvot eivät ylity, jos yksikään mitatuista vuorokauden, puolen tunnin tai kertamittausten keskiarvoista ei ylitä raja arvoa. Päästöraja arvojen ylityksiksi ei katsota poikkeamia savukaasun vähimmäislämpötilasta tai viipymästä.

15 15 (29) Lietettä poltettaessa savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus (CO) ei saa ylittää tuntikeskiarvoa 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 11 %:n happipitoisuuteen. 8. Savukaasupäästöjen puolen tunnin ja tunnin keskiarvot on määritettävä mitatuista arvoista, joista on vähennetty seuraavat 95 %:n luottamusvälin arvot: orgaanisen hiilen kokonaismäärä 30 %, hiukkasten kokonaismäärä 30 %, suolahappo 40 %, fluorivety 40 %, rikkidioksidi 20 %, typpidioksidi 20 % ja hiilimonoksidi 10 %. Vuorokausikeskiarvot on laskettava näiden tulosten keskiarvoista. Puolen tunnin keskiarvo tai tuntikeskiarvo on hylättävä, jos sen laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään mittausjärjestelmän toimintahäiriön vuoksi enemmän kuin 1/3. Apusuureiden mittaushäiriöt eivät aiheuta puolen tunnin keskiarvon tai tuntikeskiarvon hylkäämistä. Vuorokausikeskiarvo on hylättävä, jos sen laskentaan käytettävistä puolen tunnin tai tuntikeskiarvoista hylätään enemmän kuin viisi. Jos minkään jatkuvatoimisen mittauksen osalta hylätään enemmän kuin kymmenen vuorokausikeskiarvoa, on siitä viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle. Toimet, joilla mittausjärjestelmän toiminnan luotettavuutta parannetaan, on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa kymmenen vuorokauden kiintiön ylittymisestä. Kokonaispäästöjen laskennassa ei saa vähentää mittaustulosten epävarmuuksia. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, VNA 362/2003) 9. Lämpölaitoksessa muodostuvat jätevedet sekä laitoksen pihan hulevedet on johdettava alueen jätevesiviemäriin ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. 10. Mikäli savukaasujen puhdistuksessa muodostuu jätevesiä, on niiden johtamisessa alueen jätevesiviemäriin noudatettava seuraavia päästöraja arvoja: Epäpuhtaus Raja arvo suodattamattomassa näytteessä Kiintoaineksen kokonaismäärä 95 % 30 mg/l 100 % 45 mg/l Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) 0,03 mg/l Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd) 0,05 mg/l Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) 0,05 mg/l Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) 0,15 mg/l Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) 0,2 mg/l Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) 0,5 mg/l Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) 0,5 mg/l Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni 0,5 mg/l Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) 1,5 mg/l Dioksiinit ja furaanit 0,3 ng/l

16 16 (29) Kiintoaineksen kokonaismäärän päästöraja arvo ei ylity, jos mitatuista arvoista 95 % ei ylitä arvoa 30 mg/l, eikä mikään arvoista ylitä arvoa 45 mg/l. Raskasmetallien päästöraja arvot eivät ylity, jos kuukausittaisista mittaustuloksista enintään yksi kalenterivuodessa ylittää päästöraja arvon. Dioksiinien ja furaanien päästöraja arvo ei saa ylittyä yhdessäkään mittauksessa. Jätevettä ei saa laimentaa päästöraja arvojen noudattamiseksi. 11. Lämpölaitoksen lattiavedet, kevyen polttoöljyn purkupaikan hulevedet sekä mahdollisen öljysäiliön suoja altaan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Laitosalueen hulevesille taikka laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille on oltava allas tai säiliö, joka on riittävän suuri vesien säilyttämiseen. Jätevedet on tarvittaessa tutkittava ja käsiteltävä. Lupamääräyksessä 24. mainitun tarkkailusuunnitelman yhteydessä on esitettävä edellä mainittujen vesien talteenotto, tutkiminen ja käsittely. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 12. Metsäpirtin lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 13. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja.

17 17 (29) 14. Polttoöljysäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu vähintään 110 %:n suoja altaalla. Säiliössä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. Säiliöautojen tyhjennyspaikka on päällystettävä tiiviillä betonilaatalla ja varustettava keräilykaivolla. Pintarakenteen kallistusten avulla on huolehdittava siitä, että kaikki tyhjennyspaikalle valunut polttoaine kertyy keräilykaivoon. Keräilykaivosta öljynerottimeen johtava putki on varustettava sulkuventtiilillä, joka saadaan avata vain kaivon tyhjennyksen ajaksi. 15. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, JA 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 16. Syntyvien polttojätteiden (tuhkat, kuonat ja savukaasujen puhdistusjäte) välivarastointi ja käsittely lämpölaitoksella on toteutettava niin, että jätteen joutuminen ympäristöön estetään. Kuiva pölymäinen polttojäte, kuten lentotuhka, on varastoitava ja kuljetettava suljetuissa säiliöissä. Ennen polttojätteiden käsittely tai hyödyntämistapojen määrittämistä on selvitettävä eri polttojätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja haitallisuus ympäristölle. Selvityksen on koskettava polttojätteen liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärää. 17. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 18. Lämpölaitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

18 18 (29) Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Vastaava hoitaja (YSL 43, JA 10, VNA 362/2003) 19. Lämpölaitokselle on nimettävä lietteen käsittelystä ja poltosta vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Vastaavan hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava ennen laitoksen käynnistämistä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Häiriö ja poikkeustilanteet (YSL 43, YSA 30, VNA 362/2003) 20. Päästöraja arvojen ylittyessä tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava myös vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 21. Mikäli jokin päästöraja arvoista ylittyy puhdistuslaitteiden teknisesti välttämättömien seisokkien, häiriöiden tai vikojen vuoksi, on laitoksen toimintaa rajoitettava tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Kattilassa ei missään olosuhteissa saa jatkaa lietteenpolttoa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöraja arvot ylittyvät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia kalenterivuodessa. Kun poltetaan lietettä, eivät hiilimonoksidin (CO) tai orgaanisen hiilen (TOC) päästöraja arvot saa missään olosuhteissa ylittyä, eikä savukaasujen hiukkaspitoisuuden puolen tunnin keskiarvo saa missään olosuhteissa olla yli 150 mg/m 3 (n).

19 19 (29) Lisäksi on otettava huomioon, mitä lupamääräyksessä 4. on määrätty lietteen syötön estämisestä tilanteessa, jossa jokin päästörajaarvoista ylittyy puhdistuslaitteiden häiriöiden tai vikojen vuoksi. 22. Päästömittauslaitteet saavat olla huollon, häiriöiden tai vikojen vuoksi poissa käytöstä yhtäjaksoisesti korkeintaan neljä tuntia ja kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 60 tuntia. Lietteen polttoa voidaan kuitenkin jatkaa, jos luotettavilla manuaalisilla mittauksilla tai korreloivilla mittauksilla voidaan varmistua siitä, että päästöraja arvot eivät ylity. Lietteen polton jatkamisesta yli neljän tunnin yhtäjaksoisessa mittalaitehäiriössä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle. Lupamääräyksen 24. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet varautumisesta mittalaitteiden käytöstäpoissaolotilanteisiin ja esitykset mahdollisista manuaalisista tai korreloivista mittauksista. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 23. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 46, 108, JL 51, VNA 362/2003) 24. Toiminnanharjoittajan on laadittava lämpölaitoksen tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään neljä kuukautta ennen lietteen polton aloittamista. Tarkkailusuunnitelma käsitellään soveltuvin osin kuten lupahakemus. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: polttoaineiden määrän ja laadun tarkkailu, palamisolosuhteiden seuranta, puhdistinlaitteiden toiminnan tarkkailu, savukaasu ja jätevesipäästöjen mittausmenetelmät, päästömittausmenetelmien vertailu valtioneuvoston asetuksen 362/2003 liitteeseen III, päästömittauslaitteiden kalibroinnit ja laadunvarmistus, päästöraja arvoihin verrattavien pitoisuuksien laskentamenetelmät, jätteiden määrän ja laadun tarkkailu, jätteiden käsittely, huollot, toiminta häiriötilanteissa, käyttö ja häiriötietojen dokumentointi, raportointi valvontaviranomaisille sekä vastuuhenkilöt. Suunnitelman liitteenä on esitettävä savukaasujen ja jätevesien puhdistinlaitteet. Tarkkailusuunnitelmassa on otettava huomioon määräyksissä 1., 5., 6., 11. ja 22. mainitut tarkkailusuunnitelmaa koskevat velvoitteet sekä tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset

20 20 (29) Lupaviranomaisen hyväksymää tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. 25. Savukaasujen ja palamisprosessiin liittyvien muuttujien tarkkailu on suoritettava seuraavasti: Epäpuhtaus tai muuttuja Hiukkasten kokonaismäärä Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) Suolahappo (HCl) * Fluorivety (HF) * Rikkidioksidi (SO 2 ) * Typen oksidit (NO X ) Hiilimonoksidi (CO) Lämpötila polttoilman viimeisen syötön jälkeen mitattuna tulipesän sisäseinän läheisyydestä Savukaasun happipitoisuus, paine ja lämpötila Savukaasun vesihöyrysisältö Cd, Tl Hg Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V Dioksiinit ja furaanit Savukaasujen tarkkailuvelvoite Jatkuvatoiminen mittaus * HCl, HF ja SO 2 on mahdollista mitata määräajoin vähintään kahdesti vuodessa, mikäli voidaan osoittaa, etteivät niiden päästöraja arvot voi ylittyä. Jatkuvatoiminen mittaus, mikäli näytteeksi otettua savukaasua ei kuivata ennen päästöjen analysointia. Ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikana vähintään joka kolmas kuukausi. Tämän jälkeen vähintään kahdesti vuodessa, noin kuuden kuukauden välein. Mikäli toiminnanharjoittaja voi laitoksen 12 ensimmäisen käyttökuukauden jälkeen osoittaa, että suolahapon, fluorivedyn, ja/tai rikkidioksidin päästöt eivät voi missään olosuhteissa ylittää päästörajaarvoja, voidaan kyseiset epäpuhtaudet mitata määräajoin vähintään kahdesti vuodessa. Mahdollinen ehdotus jatkuvatoimisten mittausten lopettamisesta on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ehdotukseen on liitettävä tulokset 12 viimeisimmän käyttökuukauden aikana suoritetusta polttoaineen laadun seurannasta ja savukaasumittauksista. 26. Mikäli savukaasujen puhdistuksessa muodostuu jätevesiä, on kyseisten jätevesien laatua mitattava niiden poistopaikassa seuraavasti: Epäpuhtaus tai muuttuja Happamuus (ph) Lämpötila Virtaus Kiintoaineksen kokonaismäärä Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni, Zn Dioksiinit ja furaanit Jätevesien tarkkailuvelvoite Jatkuvatoiminen mittaus Päivittäiset mittaukset Vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset Ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikana vähintään joka kolmas kuukausi. Tämän jälkeen vähintään kahdesti vuodessa, noin kuuden kuukauden välein.

21 21 (29) 27. Savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittalaitteet on kalibroitava riippumattoman asiantuntijan tekemin rinnakkaismittauksin (QAL2) kolmen kuukauden kuluessa lämpölaitoksen käyttöönotosta ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Muina vuosina savukaasupäästöjen jatkuvatoimisille mittalaitteille on tehtävä tarkastustestit (AST). Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3 menettelyn mukaisesti. Savukaasujen puhdistuksessa muodostuvien jätevesien jatkuvatoimiset mittalaitteet on kalibroitava rinnakkaismittauksin vähintään kolmen vuoden välein. Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä säännöllisesti. Raportit kalibroinneista ja tarkastustesteistä on toimitettava vuosiraportoinnin yhteydessä. Mittalaitteiden ensimmäisistä kalibroinneista sekä hylätyistä ja muista vastaavista poikkeuksellisista tuloksista on kuitenkin raportoitava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa rinnakkaismittausten suorittamisesta. Kaikki mittaustulokset sekä tiedot kalibroinneista ja tarkastustesteistä on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että toimintaa koskevia vaatimuksia ja päästöraja arvoja noudatetaan. 28. Savukaasu ja jätevesimittausten on oltava edustavia. Kaikkien epäpuhtauksien näytteenotot ja analyysit sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO standardien tai muiden vastaavan tasoisten kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52, VNA 362/2003) 29. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: laitoksen käyntiaika (h/a) lämmön tuotanto (GWh/a) polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineiden laatutiedot yhteenveto suoritetuista päästömittauksista ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden toiminta ajoista raportit jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden kalibroinneista ja tarkastustesteistä laskennalliset vuosipäästöt ja niiden laskentaperusteet vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen jätevesien laatu ja määrä

22 22 (29) päästöjen vertailu raja arvoihin merkittävimpien laitoksessa käytettävien kemikaalien kulutus ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteiden ottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys