WANDLUNGEN MÄLKKI NYQVIST STEREV SUSANNA ANDERS KRASSIMIR KE / ONS / WED 31 / 01 / 2018 TO / THU 01 / 02 /

Transkriptio

1 WANDLUNGEN KE / ONS / WED 31 / 01 / 2018 TO / THU 01 / 02 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE SUSANNA MÄLKKI ANDERS NYQVIST KRASSIMIR STEREV

2 Orpheus, sinfoninen runo nro 4 FRANZ LISZT Franz Lisztin ( ) kiertue-elämä kaikkien aikojen pianovirtuoosina päättyi kyllästymiseen 1840-luvun lopulla hänen saatuaan pestin Weimarin hovin musiikkipäällikkönä. Aiemmin lähinnä oman egonsa ruokkimiseen tekemänsä (usein tyhjänpäiväiset) taiturinumerot vaihtuivat nyt syvällisiin, kaavamaisia muotoja ja harmonioita ravistelleisiin sävellyksiin, myyttisiin ja filosofisiin aihepiireihin ja musiikinhistorian todellisiin merkkiteoksiin. Hänen suurin saavutuksensa olivat sinfonisuuden ulkoiseen tarinaan yhdistävät 12 sinfonista runoa, joilla Liszt naulitsi musiikillisen muotoihanteen lähes sadaksi vuodeksi eteenpäin. Niin Sibelius, Strauss kuin Skrjabin muiden joukossa ovat monista teoksistaan velkaa nimenomaan Lisztille. Oli kyseessä sitten maalaus, runo, näytelmä tai myytti, Liszt onnistui siirtämään sen uskottavasti sävellyksensä kannattelevaksi taustavoimaksi ja eheäksi kokonaisuudeksi. Valittu inspiraation lähde ohjaa kokonaisuutta jopa enemmän kuin musiikilliset muodot. Myytteihin ja legendoihin Liszt sävelsi kasakkakuningas Mazeppan, titaani Prometheuksen sekä muusikoiden alkuisän Orpheuksen, jonka taito pehmittää soitollaan kivet ja kesyttää pedot, herätti varmasti samastumisen tunteita kaikkivoipaisessa Lisztissä. Sinfoninen runo Orpheus (1854) syntyi C.W. Gluckin oopperan Orfeus ja Eurydike esityksen alkunumeroksi. Poiketen Gluckista, jonka ooppera seuraa Orfeuksen Manalan-matkaa, Liszt kuvaa musiikissaan Louvressa näkemäänsä saviruukkumaalausta. Siinä Orfeus soittaa lyyraa metsän eläinten keskellä rauhan vallitessa. Lisztin partituuriin kirjoittama pitkällinen pohdinta Orfeuksen musiikillaan aikaansaamasta vastakohtien lähentymisestä ja taiteen voimasta on esimerkki säveltäjän filosofiasta, joka ulottui kauas ulos konserttisalista ja musiikin vaikutuspiiristä. Kenties teoksen lopussa kuulaan Lisztin viesti kuulijoille, kun Orfeus astelee eteerisiä sointuja pitkin taivaaseen jätettyään ihmiskunnalle sopuisan sivilisaation rakennusohjeet. 2

3 Dirty Angel BERNHARD GANDER Itävaltalainen Bernhard Gander (s. 1969) kuuluu aikamme kiinnostavimpiin nykysäveltäjiin. Hän opiskeli pianoa, säveltämistä ja orkesterinjohtoa Tirolin konservatoriossa ja myöhemmin Grazissa sävellystä Beat Furrerin ohjauksessa. Teoksissaan Gander yhdistelee elektroakustisia ilmiöitä, metallimusiikkia, kauhuestetiikkaa ja populaarikulttuuria. Esimerkiksi teoksessa Lovely Monster lähtökohtana on Iron Maiden -yhtyeen musiikki. Pianoteoksessaan Peter Parker (2007) Gander kuvaa opiskelijanörtin muuntumista Hämähäkkimieheksi ja orkesteriteoksessa hukl (2012) kuullaan väkivahvan Hulk-mutantin silmittömiä raivokohtauksia. Münchenin Biennaleen tilattu Dirty Angel (2012) on niin ikään väkevää musiikkia. Sen taustalta voi löytää Ilmestyskirjan tunnelmia, visusti piilotetun lainauksen Scarlattin sonaatista sekä solistien ja orkesterin välienselvittelyä. Bernhard Gander kertoo numerolla seitsemän olevan teoksessa merkittävä rooli niin rytmisesti, harmonisesti kuin kokonaismuodollisesti. Klenkkaava seitsemäniskuisuus lomittuu ja törmää yhteen kolme- ja neljäiskuisten rytmien kanssa. Harmoniat rakentuvat kolmen ja neljän puolisävelaskelen muodostamista, duuri- ja molliterssien päällekkäisistä pilareista, ja kokonaisuudessaan teos noudattaa suhdelukua 3:4. Musiikinteoria olkoon asia erikseen; meille kuulijoille lienee avartavampaa viitata Ganderin käyttämään taustatarinaan: Soolosoittimet harmonikka ja flyygelitorvi edustavat enkeliä, joka useasti epäonnistuttuaan saa siipensä lopulta synkronoitua ja nousee ilmaan. Aluksi orkesteri asettuu sen vastustajaksi ja estää lentoaikeet. Musiikillinen sopu kuitenkin syntyy ja enkeli liitää yhdessä orkesterin kanssa. Lopussa enkelin taas epäonnistuttua hän valmistautuu jälleen uuteen yritykseen ja lentää pois. Motto: Hän, joka räpiköi, lentää. (Ernst Jandlin sanomaa mukaillen: Hän, joka ontuu, kävelee.) 3

4 Wandlungen op. 21 GOTTFRIED VON EINEM Itävallassa syntynyt ja toisen maailmansodan aikana Berliinissä ja Bayreuthissa vaikuttanut Gottfried von Einem ( ) ei liene monelle suomalaiselle tuttu, mutta hän on yksi Itävallan sotien jälkeisen ajan tärkeimmistä säveltäjistä. Hän herätti laajaa huomiota etenkin oopperoillaan. Kenties hänen vaikea suhteensa modernismiin on pitänyt hänen musiikkinsa pimennossa täkäläisistä piireistä, joissa Schönbergin, Webernin ja Bergin merkitys on ohittamaton. Ei Von Einem tietenkään voinut välttyä aikansa esteettisiltä trendeiltä, mutta vaikka hän opiskeli 12-säveltekniikkaa ja jopa elektronista musiikkia, hän ei koskaan hylännyt sävellajeja kuten modernistit. Aikanaan konservatiiviksi leimattua Von Einemia voi jälkikäteen ajateltuna pitää yhtenä uus-yksinkertaisen tyylin edelläkävijöistä. Lyhyt orkesterikappale Wandlungen op. 21 (1956) on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka Lounais- Saksan radio tilasi 12 säveltäjältä Donaueschingerin musiikkipäiville Mozart-juhlavuoden kunniaksi. Jokainen säveltäjä sai lähtökohdakseen tulkita omin sävelin aariaa oopperasta Taikahuilu, ja yhdessä teokset julkaistiin nimellä Divertimento Mozartille, 12 näkökulmaa aariaan Jos neidon taikka vaimon vain Papageno saa. Omat versionsa tekivät mm. sellaiset 1900-luvun musiikin suurmiehet kuin Maurice Jarre, Hans Werner Henze ja Luciano Berio. Kokoelman alkusoitto on Von Einemin tekemä Wandlungen. Wandlungen esittelee Von Einemille ominaisia klassisia muoto- ja kauneusarvoja tyyppiesimerkin tavoin. Papagenon aarian pienistä sävelaiheista Von Einem on luonut kaksi kahden tahdin mittaista teemaa, joita pyörittelemällä on syntynyt kolmejaksoinen kokonaisuus hitaasta johdannosta nopeaan keskijaksoon ja aina huolettomaan lopetukseen. 4

5 LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA PE 09 / 02 / VALOA KOHTI Susanna Mälkki, kapellimestari Karina Gauvin, sopraano Katija Dragojevic, mezzosopraano Jussi Myllys, tenori Kristian Lindroos, basso Musiikkitalon Kuoro Jean Sibelius: Rakastava, jousiorkesterille Wolfgang Amadeus Mozart: Messu c-molli Suuri Vuonna 1782 Mozart eli neroutensa kukoistusta jätettyään taakseen kapeakatseisen Salzburgin ja tavattuaan tulevan vaimonsa Constanzen. Uuden luomisvaiheen merkkiteos, Händelin ja Bachin hengessä sävelletty Suuri messu c-mollissa kuuluu säveltäjänsä kauneimpiin saavutuksiin. Majesteettinen, koskettava ja vaikuttavien kuoro- ja solistikohtausten teos tuo lämmön keskelle kylmintä talvea. KE 28 / 02 / TO 01 / 03 / TITAANIT Osmo Vänskä, kapellimestari Beatrice Rana, piano Pjotr Tšaikovsk: Pianokonsertto nro 1 Gustav Mahler: Sinfonia nro 1 Titaani Suurten muotojen konsertissa otetaan yksilöistä mittaa. Mahlerinsa läpikotaisin tuntevan Osmo Vänskän sähköistämänä Titaani-sinfonia avautuu jälleen uusiin ulottuvuuksiin, kun taas häikäisevä italialaispianisti Beatrice Rana tekee Suomen-debyyttinsä. Ranan sensaatiomainen Tšaikovski-tulkinta on kerännyt ylistäviä lausuntoja kriitikoilta ja yleisöiltä. KE 14 / 02 / TO 15 / 02 / KONSERTTO KAHDELLE Markus Stenz, kapellimestari Jan Söderblom, viulu Tuomas Ylinen, sello Franz Joseph Haydn: Sinfonia nro 94 Rummunisku Detlev Glanert: Frenesia Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto Joseph Haydnin yllättävä rummunisku kesken sinfonian oli tarkoitettu herättämään konserttiväki myöhäisillan horroksestaan tässä konsertissa vireystila on taattu muutenkin. Detlev Glanert ottaa teoksessaan Frenesia uuden näkökulman straussilaiseen sankarimusiikkiin kiihkon ja paniikin keinoin. Vastapainon tarjoaa Brahmsin uljas kaksoiskonsertto, jonka tulkitsevat orkesterin omat Jan Söderblom ja Tuomas Ylinen. PE 09 / 03 / INSPIRAATION LÄHTEILLÄ Alexander Shelley, kapellimestari Inon Barnatan, piano Wolfgang Rihm: Verwandlung Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Reiniläinen Saksan pisin joki Rein on ollut niin valtiorajojen, kauppareittien kuin myyttien, tarinoiden ja taideteoksien syntysija. Robert Schumannille siitä pulppusi aiheita kolmanteen sinfoniaan ja myöhemmin hän yritti hukuttautua sen aaltoihin. Düsseldorfin Schumann-korkeakoulun kasvatti Alexander Shelley on tehnyt nimeä saksalaisen musiikin tulkkina. TICKETMASTER: 36 7 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 5

6 Ihmeellinen mandariini BÉLA BARTÓK 6 Balettipantomiimi Ihmeellinen mandariini perustuu Menyhért Lengyelin kirjoittamaan samannimiseen tarinaan vuodelta Librettoa oli ilmeisesti kaavailtu joko Sergei Djagilevin venäläiselle baletille tai Ernö Dohnányille uutta oopperaa varten. Béla Bartók ( ) ehti ensin, ja hän tarttuikin heti toimeen. Pantomiimin pianoversio valmistui vuonna 1919, orkesteriversio viisi vuotta myöhemmin. Teos koki heti vastustusta. Saadakseen Ihmeellisen mandariinin esille oli Bartókin etsittävä myötämielisyyttä Unkarin ulkopuolelta. Katastrofaalinen kantaesitys koettiin Kölnissä marraskuun 27. päivänä 1926, mutta myös saksalaisille teoksen provokatiivinen kuvasto osoittautui sietämättömäksi. Seksuaalisesti virittynyt tarina prostituoituineen, murhineen ja ryöstöineen ja alati väkivaltaisemmaksi yltyvä musiikki järkyttivät ensi-iltayleisöä pahoin. Syttyi kärhämä aivan kuin Stravinskyn Kevätuhrin esityksessä vuonna Etenkin kirkon piirit moraalinvartijoineen ottivat pahasti nokkiinsa. Sahaavasti alkava musiikki vie heti keskelle dekadenttia betonihelvettiä, jossa ihmishengen arvo mitataan taskurahoissa. Sutenöörin ikkunassa keikistelee lumoava nainen (notkea klarinettisoolo), johon iltakävelyllään oleva vanhus (pasuunaglissandot) himoissaan ihastuu. Houkutuslintu on kuitenkin ansa, johon haksahtava menettää paitsi rahansa myös henkensä. Varaton mies kuitenkin armahdetaan ja heitetään kadulle. Sama toistuu tyhjätaskun nuorukaisen kohdalla. Sitten ovelle ilmestyy varakas kiinalainen, mandariini, joka viehtyy naisen viettelevään valssiin. Himokasta leikkiä seuraa pahoinpitelyä, puukotusta ja tukehduttamista, mutta mandariini ei ota kuollakseen. Myös hirttäminen osoittautuu turhaksi. Yhtäkkiä mandariini alkaa loistaa vihreänä ja sinisenä, mitä Bartók värittää sanattomalla kuorolla. Vasta saatuaan tyydytyksensä yhdeltä naisista mandariini saadaan lopulta hengiltä. Orkesterisarja päättyy kohtaan, jossa mandariinin pahoinpitely alkaa. Teos hyllytettiin välittömästi eikä sitä tuotettu näyttämölle Bartókin elinaikana enää kuin kerran,

7 Prahassa vuonna Syy ei ollut yksin sensoreiden tai oopperatalojen: Budapestin oopperan jo käyntiin pannut produktiot 1931 ja 1941 olivat niin sievisteltyjä ja kaukana alkuperäistunnelmasta, että Lengyel ja Bartók kielsivät niiden esittämisen. Näyttämöllä Ihmeellinen mandariini ei edelleenkään nauti erityistä suosioita, mutta konserttisaleissa se pysyy kestosuosikkina. HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HSO SCREEN EN KONSERTKVÄLL I HEMSOFFAN HPO SCREEN ENJOY A CONCERT IN THE COMFORT OF YOUR VERY OWN ARMCHAIR SUORA LÄHETYS MUSIIKKITALOSTA / DIREKTSÄNDNINGEN FRÅN MUSIKHUSET / DIRECT BROADCAST FROM THE HELSINKI MUSIC CENTRE KONSERTTI / KONSERTEN / THE CONCERT 1.2. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 9.2. PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 1.3. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TI / TUE KLO 14.00! helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. 7

8 SUSANNA MÄLKKI Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius- Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja. Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa- Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana ( ) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi

9 SUSANNA MÄLKKI CHRIS LEE 9

10 ANDERS NYQVIST Ruotsissa syntynyt ja Trollhättanissa musiikkikoulutuksensa aloittanut Anders Nyqvist tarttui trumpettiin 10-vuotiaana. Saatuaan lukion jälkeen stipendin hän muutti Hongkongiin opiskelemaan kolmeksi vuodeksi. Sieltä Nyqvistin taival jatkui Lontoon Royal Collegeen. Nyqvist tunnetaan nykymusiikkiin erikoistuneena soittajana, joka on esiintynyt niin Berliinin Saksalaisen sinfoniaorkesterin kuin Wienin radion sinfoniaorkesterin solistina. Klangforum Wienin jäsenenä hän on ollut vuodesta 2004 lähtien. Esiintymistensä ohella hän myös opettaa. Vuodesta 2009 hän on opettanut Grazin musiikin ja esittävien taiteiden yliopistossa ja vuodesta 2011 alkaen Wienin musiikkiyliopistossa. KRASSIMIR STEREV Harmonikkataiteilija Krassimir Sterev on monessa mukana. Hän esiintyy niin teatteri- ja tanssiproduktioissa kuin lastentapahtumissa, kamarimuusikkona ja orkesterisolistina. Bulgariassa syntynyt Sterev aloitti opintonsa Plovdivissa ja jatkoi Grazissa ja myöhemmin stipendiaattina Kööpenhaminan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa. Kotimaassaan Bulgariassa harmonikalla on maine perinnemusiikin soittimena, mutta Stereviä kiehtoivat ennen kaikkea sen moniulotteiset mahdollisuudet. En pitänyt silloin enkä pidä nytkään harmonikkaa perinnesoittimena. Halusin vain aina soittaa juuri sitä kun sain lapsena mahdollisuuden valita. Nykyäänkään en voi sanoa soittavani klassista harmonikkaa. Toivon, että harmonikka säilyy modernina, mikä sai minutkin päätymään siihen. Jostain syystä harmonikka ei vanhene koskaan, Sterev perusteli Modern Accordeon Perspectives -julkaisulle. Sterev on myös nykymusiikkispesialisti. Hän liittyi Klangforum Wienin jäseneksi vuonna 2003, ja on esiintynyt Wienin sekä Lontoon filharmonikoissa sekä lukuisissa nykymusiikkiyhtyeissä. Monet nykysäveltäjät, kuten Bernhard Gander, Pierluigi Billone ja Olga Neuwirth ovat kirjoittaneet musiikkia varta vasten Stereville. 10

11 KATJA NYMAN, EEVA KARHU 11

12 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen syksyllä 2016 käynnistynyt kautensa jatkuu kevääseen Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 12

13 FRANZ LISZT Orfeus, symfonisk dikt nr 4 I slutet av 1840-talet hade alla tiders största pianovirtuos, Franz Liszt ( ), blivit utled på konsertturnéer och därför tagit emot tjänsten som Weimars hovs musikaliska ledare. Tidigare hade Liszt mest komponerat intetsägande virtuosnummer. Nu började han däremot skriva en djupsinnig, såväl strukturellt som harmoniskt vågad musik som utgick från mytiska och filosofiska motiv. Hans största insats blev de 12 symfoniska dikterna vilka kombinerar ett symfoniskt grepp med en yttre berättelse. Det nya musikaliska formidealet kom för att stanna i nära hundra års tid. Symfoniska dikter av Sibelius, Strauss, Skrjabin och alla de andra står i stor skuld till uttryckligen Liszt. Vare sig det rörde sig om en målning, en dikt, en pjäs eller en myt lyckades Liszt göra den till sin kompositions bärande element på ett övertygande sätt. Den valda inspirationskällan formar dessutom helheten i en mycket högre grad än vad musikaliska strukturer gör. Då Liszt utgående från myter och legender komponerade kosacken Mazeppa, titanen Prometheus och musikernas anfader Orfeus, som med sitt spel förtrollar allt och alla omkring sig, identifierade han sig säkerligen med sina huvudpersoner. Den symfoniska dikten Orfeus (1854) skrevs som introduktion till C.W. Glucks opera Orfeus och Eurydike. Operan skildrar Orfeus färd till underjorden, men Liszt utgår istället från en krukmålning som han hade sett i Louvren. På målningen spelar Orfeus lyra omgiven av skogens lyssnande djur. Partituret innehåller Liszts långa utläggning om hur Orfeus musicerande uttrycker en övervunnen motsättning och konstens kraft. Detta är ett exempel på hur tonsättarens filosofi var riktad långt utanför konsertsalarna och musikens krets. I verkets slut kan man uppfatta ett budskap: Orfeus vandrar på eteriska klanger upp till himlen efter att ha lämnat människorna med receptet för ett fredligt samhälle. BERNHARD GANDER Dirty Angel Österrikaren Bernhard Gander (f. 1969) är en av de intressantaste samtida tonsättarna. Han studerade piano, komposition och orkesterdirigering vid Tyrolens konservatorium. I Graz studerade han komposition för Beat Furrer. Ganders musik kombinerar elektroakustiska fenomen och metallmusik med skräckestetik och populärkultur. Exempelvis Lovely Monster utgår från Iron Maidens musik, pianoverket Peter Parker (2007) skildrar nördens omvandling till Spindelmannen, och i orkesterstycket hukl (2012) 13

14 hör man den starka Hulk-mutantens rabiata raserianfall. Även Dirty Angel (2012), beställd av Münchens Biennale, är en kraftfull musik. Här stöter man på stämningar ur Uppenbarelseboken, ett vält dolt citat ur en sonat av Scarlatti och en uppgörelse mellan solister och orkester. Gander har berättat att siffran sju har betydelse i verket såväl rytmiskt och harmoniskt som strukturellt. Ett haltande stegande i sju kolliderar med rytmer med tre eller fyra slag. Harmonin bygger på ackord innehållande tre eller fyra halvtonsteg vilka bildar dur- och mollterser. Helheten följer proportionerna 4:3. För den musikteoretiskt oinitierade torde det dock vara mera belysande att ta del av tonsättarens följande text: Soloinstrumenten dragspel och flygelhorn representerar en ängel som efter flera misslyckade försök lyckas synkronisera sina vingar och flyga upp i luften. Orkestern försöker till en början förhindra flygfärden. Till sist uppstår dock ett musikaliskt samförstånd och ängeln glider fram tillsammans med orkestern. I slutet försöker ängeln lyfta efter ett nytt misslyckande - och flyger bort. Motto: Den som sprattlar på ytan flyger (en parafras på Ernst Jandls Den som haltar traskar ). 14 GOTTFRIED VON EINEM Wandlungen op. 21 Gottfried von Einem ( ), som under andra världskriget var verksam i Berlin och Bayreuth, torde inte vara bekant för många finländare trots att han är en av det efterkrigstida Österrikes viktigaste tonsättare, uppskattad för framförallt sina operor. Det är kanske hans komplicerade relation till modernismen som gjort honom rätt okänd i finländska kretsar vilka så gärna lyfter fram Schönbergs, Weberns och Bergs betydelse. I och för sig kunde inte heller von Einem undvika sin tids estetiska trender. Men trots att han studerade 12-tonsteknik och även elektronisk musik övergav han aldrig tonarterna. Von Einem, som på sin tid stämplades som konservativ, kan så här efteråt uppfattas som en föregångare till ny-enkelheten i musiken. Det korta orkesterstycket Wandlungen op. 21 (1956) utgör en del av en större helhet. Sydväst-Tysklands radio hade av 12 tonsättare beställt verk till Donaueschingens musikdagar för att fira Mozart-jubileumsåret. Varje tonsättare fick på eget sätt tolka en viss aria ur operan Trollflöjten. Helheten publicerades som Divertimento åt Mozart, 12 perspektiv på arian Ein Mädchen oder Weibchen. Arian presenterades i versioner skapade av flera av 1900-talets musiks stora män i stil med Maurice Jarre, Hans Werner Henze och Luciano Berio. Von Einems Wandlungen fungerar som helhetens uvertyr.

15 Wandlungen utgår från för von Einem typiska form- och skönhetsideal. På basen av små motiv i Papagenos aria har von Einem skapat två teman bestående av två takter var. Dessa bearbetas i tre partier. Först kommer en långsam introduktion, sedan ett snabbt mellanparti och till sist en bekymmerslös avslutning. BÉLA BARTÓK Den underbara mandarinen Balettpantomimen Den underbara mandarinen bygger på en berättelse av Menyhért Lengyel från år Librettot torde ha varit avsett att användas av Sergej Djagilevs ryska balett eller i en opera av Ernö Dohnányi. Den som först grep tag i materialet var dock Béla Bartók ( ). Balettpantomimens pianoversion fullbordades år 1919, orkesterversionen fem år senare. Verket möttes genast av motstånd och för att få det framfört var Bartók tvungen att söka sympati utanför Ungern. Premiären i Köln den blev en katastrof. Tyskarna reagerade kraftigt på berättelsens sexuellt och kriminellt provokativa inslag och på den efter hand allt mer våldsamma musiken. Resultatet blev ett upplopp jämförbart med slagsmålen i samband med Stravinskys Våroffers premiär år Framförallt de kyrkliga kretsarnas moralväktare blev djupt indignerade. Den sågande inledningsmusiken kastar omedelbart in oss i ett dekadent betonghelvete där människovärdet kan räknas i småslantar. En vacker kvinna (ett klarinettsolo) står i sutenörens fönster för att locka kunder. En äldre herreman (basunglissandi) på kvällspromenad faller för lockelsen och är nära att förlora både sina pengar och sitt liv. Men han är så harmlös att han till sist bara slängs ut på gatan. Samma drabbar en medellös ung man. Sedan dyker en förmögen kines, en mandarin, upp. Han dras med i kvinnans förföriska vals. Den passionerade leken ersätts av misshandel, knivhuggning och kvävning. Men mandarinen vägrar dö. Man hänger honom och inget sker nu heller. Plötsligt börjar mandarinen lysa i grönt och blått (en ordlös kör). Först då mandarinen tillfredsställts av en av kvinnorna avlider han. Balettpantomimen drogs genast bort från scenen. Under Bartóks livstid gavs den endast en gång till, i Prag år Att det gick så berodde inte enbart på censur eller operahusen. I de produktioner som skulle sättas upp av Budapests opera åren 1931 och 1941 ville man dämpa innehållet i så hög grad att det inte längre hade något att göra med originalet, och både Lengyel och Bartók vägrade godkänna detta. På scenen har Den underbara mandarinen förblivit sällan framförd, men i konsertsalarna har den blivit en favorit. 15

16 16 SUSANNA MÄLKKI Susanna Mälkki är född i Helsingfors, där hon även tillbringade sin ungdom. Hon har vuxit upp ackompanjerad av Helsingfors stadsorkester: som liten gick hon på orkesterns konserter med sin familj, och som ung musikstuderande följde hon noggrant med orkestermusikernas arbete och världens bästa solisters uppträdanden. År 2004 fick hon för första gången dirigera orkestern. Hösten 2016 inledde hon sitt arbete som orkesterns 13. chefdirigent. Vägen till dirigent tog sats från Sibelius-Akademins och Stockholms Edsberg-instituts celloklasser. Mälkki segrade i Åbo nationella cellotävling och blev Göteborgs symfonikers solocellist. Redan tidigt var hon dock intresserad av att få dirigera. I Stockholm dirigerade hon en ensemble med orkesterelever. Nästa gång fick hon dirigera samma skolas kammarorkester i närvaro av Sveriges radios symfoniorkesters dåvarande chefdirigent Esa- Pekka Salonen. I det ögonblicket stod det klart för Mälkki att hon hade funnit sin verkliga passion. Den känslan har inte försvunnit. Mälkki gjorde sitt genombrott på Helsingfors festspel år Hon fick sin första tjänst som musikalisk ledare för Stavangers orkester. Som konstnärlig ledare för den legendariska orkestern för ny musik, Ensemble Intercontemporain ( ) befäste hon sitt rykte som en suverän tolkare av vår tids musik. Mälkki har dirigerat flera av världens bästa orkestrar såsom Amerikas s.k. Big Five-orkestrar, Concertgebouw i Amsterdam, Berlins filharmoniker och Londons symfoniker. Hon har gästat bl.a. Metropolitan i New York, operan i Paris och La Scala i Milano. Säsongen debuterade hon på Staatsoper Wien. Hösten 2017 inledde hon sitt arbete som Los Angeles filharmoniska orkesters första gästdirigent. År 2017 valde tidningen Musical America Mälkki till Årets dirigent. ANDERS NYQVIST Anders Nyqvist är född i Sverige. Han inledde sina musikstudier i Trollhättan och började spela trumpet 10 år gammal. Efter slutförda gymnasiestudier tilldelades han ett stipendium med vars hjälp han kunde flytta till Hongkong, där han studerade i tre års tid. Därefter fortsatte studierna vid Royal College i London. Nyqvist har blivit känd som en instrumentalist som är specialiserad på ny musik. Han har uppträtt som solist med bl.a. Berlins tyska symfoniorkester och Wiens radiosymfoniker. Han tillhör Klangforum Wien sedan år Nyqvist är aktiv även som pedagog. Från och med år 2009 undervisar han på Graz konstuniversitet och från och med år 2011 på Wiens musikuniversitet.

17 KRASSIMIR STEREV Dragspelsmusiker Krassimir Sterev är en mångsysslare. Han uppträder i teater- och dansproduktioner och i evenemang för barn, spelar kammarmusik och är orkestersolist. Sterev föddes i Bulgarien. Han studerade i Plovdiv och Graz och var stipendiat vid Köpenhamns kungliga musikaliska akademi. I hemlandet är dragspelet förknippat med folkmusik, men Sterev har alltid varit fascinerad av instrumentets breda möjligheter. Jag tyckte vare sig förr eller senare att dragspelet är ett folkmusikinstrument, konstaterar han i boken Modern Accordeon Perspectives. Jag ville alltid spela det då det som barn var möjligt. Jag kan inte påstå att jag ännu heller spelar klassiskt dragspel. Jag hoppas dragspelet förblir modernt, för det var därför jag fastnade för det. Av någon anledning åldras dragspelet aldrig. Sterev är en specialist på även ny musik. Han gick med i Klangforum Wien år 2003, och har uppträtt med bl.a. Wiens och Londons filharmoniker och flera ensembler för samtida musik. Bland annat Bernhard Gander, Pierluigi Billone och Olga Neuwirth har skrivit kompositioner åt honom. HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin period som orkesterns chefdirigent hösten 2016 och fortsätter fram till våren År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. 17

18 FRANZ LISZT Symphonic Poem No. 4 In the late 1840s, Franz Liszt ( ) got sick of the life of a travelling virtuoso pianist and a composer of music mainly designed to feed his ego. Installed as director of music at the court in Weimar, he turned his attention instead to the composition of 12 symphonic poems on profound, mythical and philosophical topics that shook the very foundations of the forms and harmonies prevailing at the time. One of these was Orpheus (1854), written as the opening number for Gluck s opera Orpheus and Eurydice. But unlike Gluck, whose opera describes the hero s visit to the underworld to retrieve his wife, Liszt focuses on the images on an Etruscan vase he had seen in the Louvre showing Orpheus - whose playing could soften stones, tame wild beasts and enchant all nature - calmly playing his lyre surrounded by animals. The published edition of the symphonic poem is preceded by a long introduction revealing that Liszt was less concerned with the legend than with a personal philosophy that extended way beyond the concert hall and the realm of music. BERNHARD GANDER Dirty Angel Bernhard Gander (b. 1969) is an Austrian composer of music combining electroacoustic phenomena with metal, horror and popular culture. Lovely Monster, for example, was inspired by the music of Iron Maiden. Of Dirty Angel (2012) he says: The two solo instruments - accordion and flugelhorn - symbolise the angel, who makes several false starts but ultimately manages to coordinate the flapping of his two wings and takes off. At the beginning, the orchestra takes on the role of the adversary and interrupts the angel s hesitant attempts. A subsequent musical rapprochement follows, and the angel flies with the orchestra. In the end, after failing, the angel begins the attempt once again and flies away. The number 7 plays an important role in this piece. Rhythmically, harmonically, formally. Limping 7-beat rhythms are combined with and overlapped by 3 and 4-beat rhythms. The harmonic basis consists of layers of thirds taken to the extreme by quoting a passage of thirds by Scarlatti. 18

19 GOTTFRIED VON EINEM Wandlungen, Op. 21 Gottfried von Einem ( ), a leading post-war Austrian composer known especially for his operas, never abandoned tonality in the manner of his Modernist contemporaries. Rather, he was a pioneer of Neo-simplicity. The short Wandlungen (1956) is one of the works commissioned from 12 composers by the Southwest German Radio for the Donaueschingen Music Days to celebrate the Mozart jubilee year. Each composer was asked to create a piece based on an aria from Mozart s The Magic Flute and the twelve were published together as a Divertimento for Mozart. von Einem s Wandlungen was the introduction to the set and is based on Papageno s aria Ein Mädchen oder Weibchen. It is a typical example of his classical attitude to form and beauty. Using two two-bar themes he creates a three-part entity consisting of a slow introduction, a quick middle section and a cheerful ending. BÉLA BARTÓK The Miraculous Mandarin The ballet pantomime The Miraculous Mandarin is based on a story of that name by Menyhért Lengyel of The libretto was presumably intended for the Ballets Russes of the great impresario Serge Diaghilev or a new opera by Ernö Dohnányi, but Béla Bartók ( ) got in first. His piano version dates from 1919 and an orchestral one followed five years later. Audiences at the premiere in 1926 were shocked to the core by this sexually-provocative tale of prostitution, violence and murder in which life is worth nothing. A seductive woman (a solo clarinet) in a pimp s window catches the eye of an old man (trombone glissandos) out for an evening stroll. It is a trap to rob him of his life and money, but he turns out to be penniless and the thugs throw him out. The same happens to a young man. The next catch is a wealthy Chinese mandarin, who leads the woman in a seductive waltz. But despite then being assaulted, stabbed, throttled and hanged, he refuses to die. Instead, his body begins to glow with a greenish-blue light (a vocalise). Not until his lust has been satisfied is he dealt the final deathblow. Though the ballet is seldom performed, the music is a regular concert-hall number. 19

20 SUSANNA MÄLKKI A conductor born and bred in Helsinki, Susanna Mälkki grew up to the accompaniment of the Helsinki Philharmonic Orchestra. In 2004 she received her first invitation to conduct the orchestra of which she would become Chief Conductor in autumn Her path to the conductor s podium passed through the cello classes of the Sibelius Academy and the Edsberg Institute in Stockholm, however, and the position of principal cellist in the Gothenburg Symphony Orchestra. She made her conducting breakthrough in 1999, at the Helsinki Festival, and her first regular conducting appointment was as Artistic Director of the Stavanger Symphony Orchestra. Her Music Directorship of the celebrated Ensemble Intercontemporain ( ) established her as a profound interpreter of music of the present day. Susanna Mälkki has conducted the world s finest orchestras. She makes her debut at the Vienna State Opera this season and takes over as Principal Guest Conductor of the Los Angeles Philharmonic. Musical America voted her Conductor of the Year ANDERS NYQVIST His studies took Swedish-born flugelhorn player Anders Nyqvist - who began with the trumpet at the age of ten - from Trollhättan to the Royal College of Music in London via Hong Kong, and he is nowadays known as a specialist in contemporary music. He has been the soloist with prestigious orchestras and joined the Klangforum Wien in He also teaches in Graz and Vienna. KRASSIMIR STEREV Krassimir Sterev, a Bulgarian accordionist equally at home in theatre and dance productions, events for children, chamber and orchestral repertoire is also a specialist in contemporary music. A member of the Klangforum Wien since 2003, he has also been the soloist with the Vienna and London Philharmonics and numerous contemporary ensembles. Many composers, among them Bernhard Gander, have tailored works specifically for him. 20

21 THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn She began in her position as Chief Conductor in autumn 2016 and continues until spring Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in Käsiohjelma / Programblad / Program Teos- ja taiteilijaesittelyt / Verk- och artistpresentationer / Programme notes and artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2018 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus:

22 22 I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Elina Lehto ** Anna Vähälä ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Eva Ballaz ** Terhi Ignatius ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 6 Tuula Saari 7 ** Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Anu Airas ** Elina Heikkinen ** Maarit Holkko ** Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Markus Hallikainen ** Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Callum Jennings 4 ** Jiri Parviainen 6 Tuomo Matero 6 * Paul Aksman Eero Ignatius Martti Pyrhönen Adrian Rigopulos Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula

23 FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Antti Nisula ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 23

24 I & II SARJAT / SERIER / SERIES SUSANNA MÄLKKI kapellimestari / dirigent / conductor ANDERS NYQVIST flyygelitorvi / flugelhorn KRASSIMIR STEREV harmonikka / dragspel / accordion Franz Liszt ( ) Orpheus, sinfoninen runo nro 4 ( ) 11 symfonisk dikt nr 4 symphonic poem No. 4 Bernhard Gander (1969-) Dirty Angel flyygelitorvelle, harmonikalle ja orkesterille (2010) 12 för solo flugelhorn, solo dragspel och orkester for solo flugelhorn, solo accordion and orchestra väliaika / paus / interval Gottfried von Einem ( ) Wandlungen op. 21 (1956) 6 Béla Bartók ( ) Ihmeellinen mandariini op. 19, sarja ( ) 20 Den sällsamme mandarinen, svit Th e Miraculous Mandarin, suite 1.2. HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 20.45