AVI: ME JA NE - LUOKASSA ÄÄRIAJATTELUN KOHTAAMINEN OPPILAITOKSISSA

Transkriptio

1 AVI: ME JA NE - LUOKASSA ÄÄRIAJATTELUN KOHTAAMINEN OPPILAITOKSISSA Maria Edel, opetusneuvos, Opetushallitus Katja Vallinkoski, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto

2 LUENNOITSIJAT JA LUENNON RUNGOSTA Maria Edel, Opetusneuvos, OPH Katja Vallinkoski, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 1. Kansallinen näkökulma 2. Kiistanalaisten aiheiden käsittely oppilaitoksissa 3. Tilannekuva suomalaisissa oppilaitoksissa 4. Harjoitteet

3 BLOB TREE - KUKA OLET?

4 1. KANSALLINEN NÄKÖKULMA

5 2. VÄKIVALTAISEN ÄÄRIAJATTELUN KOHTAAMINEN OPPILAITOKSISSA Väkivaltaisen ääriajattelun kohtaamiseen oppilaitoksissa on erotettavissa toisiaan täydentäviä, osittain päällekkäistä teemoja, jotka: Huolitilanteet Ennaltaehkäisy Kiistanalaisten aiheiden käsittely (tämän luennon fokus) tapahtumat kiistanalaiset aiheet Kiistanalaiset aiheet ovat: Aiheita, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja jakavat mielipiteitä yhteisöjen sisällä ja yhteiskunnassa. poliittinen tulenarkuus Euroopan Neuvoston materiaali Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Kiistanalaisten aiheitten opettaminen demokratiaja ihmisoikeuskasvatuksen keinoin. Kiistanalaisia aiheita käsittelevän keskustelun jälkeen on tarpeen vahvistaa ja välittää myönteisiä viestejä Yhteenkuuluvuus Moninaisuuden kunnioittaminen Ihmisoikeudet Nuorten osallistumismahdollisuudet

6 KASVATTAJIEN NIMEÄMIÄ KIISTANALAISIA AIHEITA OPPILAITOKSISSA

7 MIKSI KÄSITELLÄ EKSTREMISMIIN LIITTYVIÄ TEEMOJA KOULUISSA? Ennaltaehkäisyn lisäksi ekstremismiin ja terrorismiin liittyviä psykologisia, emotionaalisia ja intellectual aspekteja tulisi käsitellä Valtaosa oppilasaineksesta on niitä, jotka joutuvat todistamaan maailmanlaajuisia kriisejä, terrori-iskuja sekä kansallisia ja kansainvälisiä konflikteja (mm. median kautta). Nämä ilmiöt itsessään aiheuttavat yhteiskuntien polarisoitumista ja polarisoitumisen mukanaan tuomat haasteet ovat itse ääriliikkeiden toimintaan kattavampi ja laajempaa hajaannusta aiheuttava tekijä. Jos lapset ja nuoret eivät saa tukea koululta, he saattavat jäädä täysin vaille opastusta eivätkä löydä luotettavia keinoja käsitellä kiistanalaisia aiheita rakentavasti. On myös vaarana, että mikäli he eivät saa tukea keskusteluun oppilaitoksissa, he hakeutuvat keskustelemaan aiheista areenoille, joissa kohdataan omien mielipiteiden kaikukammio uhkana kognitiivinen sulkeuma, jonka jälkeen ihminen ei omaksu uusia ajatuksia, jos se on ristiriidassa omien arvojen / maailmankuvan kanssa. Uusia kiistanalaisia aiheita syntyy kaiken aikaa jos nuoret oppivat käsittelemään kiistanalaisia aiheita nyt, heillä on paremmat valmiudet käsitellä niitä myös tulevaisuudessa. Koska oppilaitokset toimivat ympäröivän yhteiskunnan mikrokosmoksena ja peilinä, tulee siellä käsitellä niitä teemoja, jotka ovat esillä yhteiskunnassa. Turun puukotusten jälkeen: Kuulin, että olitte puhuneet Turun puukotuksista. Minun lapsille siitä ei saa puhua, me emme katso uutisia. Käytännössä lapset voivat kuitenkin kehittää magical explanations tai jäädä jumiin yksittäiseen kuvaan. 9/11 iskujen jälkeen osa lapsista kuvitellut, että lukuisia lentokoneita on törmännyt kaksoistorneihin, koska videokuvaa toistettiin kerta toisensa jälkeen uutisissa ym. (Garbarino et al. 2015) Keskeistä ikätasoinen käsittely, realistinen tilannekuva, huomio toimiviin rakenteisiin yms.

8 Monet koulut eivät kuitenkaan tarjoa nuorille mahdollisuutta käsitellä kiistanalaisia aiheita, koska niiden opettamista pidetään liian haastavana. Daviesin (2018) tutkimuksessa Kasvattajat kokevat haasteita ekstremismistä ja terrorismista keskustelemisessa, sillä he kuvaavat, etteivät ymmärrä itse aihetta tarpeeksi. Keskustelua vetävän ekspertin roolista keskustelun fasilitaattorin rooliin Konsensus kuitenkin siitä, ettei kaikkeen voi olla vastauksia, mutta että epäkohtien kokemuksilla (engl: grievances) on keskeinen rooli selittävänä tekijänä Keskusteleminen kehittää ajattelua Interrupting Extremism by Creating Educative Turbulence (Davies 2014) Vahvistetaan lasten ja nuorten kykyä tunnistaa ja suojautua väkivaltaan yllyttäviltä viesteiltä vaikuttamiselta. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret pystyvät itse ja yhdessä muiden kanssa torjumaan väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin yllyttäviä viestejä ja propagandaa. (Sismäinisteriö 2016).

9 MIKSI KÄSITELLÄ KIISTANALAISIA AIHEITA OPPILAITOKSISSA Ipsos Morin (market research organisation in UK ) tutkimuksista (2016; 2017) Kansainvälinen kysely tutkii 38 maassa ihmisten oletusten ja todellisuuden välistä suhdetta ja sitä, miksi olettamukset suhteessa oman maan väestöön ovat niin virheellisiä Teemoina mm. terrorismissa kuolleiden määrä, muslimien osuus väestöstä, ulkomailla syntyneiden osuus vangeista. Suurimmat erot oletusten ja todellisuuden välissä havaitaan niissä teemoista, joista keskustellaan laajasti medioissa: Medianäkyvyyden lisäksi näitä vääristymiä selitetään myös sosiaalipsykologisilla tekijöillä, vahvistusvinoumilla, ennakkoluuloilla ja yksinkertaistuksilla Yliarviointi liittyy erityisesti niihin teemoihin, joista ollaan huolissaan ja jotka aiheuttavat voimakkaita tunteita Aiheista keskusteltava, jotta päästään kiinni näihin olettamuksiin ja niiden aikaansaamiin tunneaffekteihin. Perceptions are not reality (Ipsos Mori 2017)

10 IPSOS MORI (2017)

11 ENNALTAEHKÄISYN JA KÄSITTELYN LEIKKAUSPINNOISTA IPSOS MORI:n tutkimuksissa huomasimme, että ne käsitykset, joita ihmisillä on, eivät useinkaan perustu todelliseen asiantilaan. Amjad & Wood (2009) tutkimus muslimi-juutalaiskontekstissa Tutkimuksessa taustaoletuksena, että jos vahvat normatiiviset käsitykset ennustavat alttiutta hyväksyä ja käyttää väkivaltaa, muuttamalla näitä käsityksiä voidaan vähentää väkivallan oikeutusta tai sen käyttöä. Taustatutkimusten perusteella myös huomattu, että face-to-face keskustelut väkivallan oikeutuksesta muuttaa asenteita: tarjoamalla positiivista ja empaattista informaatiota, voidaan vähentää myös ryhmien välisiä ennakkoluuloja. Eksperimentissä testattiin Voiko lyhyt interventio muuttaa näitä normatiivisia käsityksiä väkivallan oikeutuksesta juutalaisia kohtaan Voiko interventio vähentää todennäköisyyttä liittyä antisemitistiseen ekstremistiseen ryhmään

12 Jako koe- ja kontrolliryhmiin Kontrolliryhmän osallistujille normaali luento kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta (cognitive-behavioral therapy) Koeryhmälle luento Perceptions of Jews among Muslims muslimi-juutalaiskysmykseen erikoistuneelta psykologilta. Luento sisälsi mm. juutalaisten historiaa, uskontojen historian yhtenemäkohtia, yms. Ennen ja jälkeen luentojen mitattiin normatiivisia uskomuksia liittyen väkivaltaan juutalaisia kohtaan kyselylomakkeella Kolme päivää luentojen jälkeen osallistujia lähestyttiin, ja pyydettiin liittymään ekstremistiseen antisemitistiseen Muslim Youth Force ryhmään. Reaktion perusteella heidät jaettiin ryhmiin: Kieltäytyjät Lisätiedon pyytäjät Liittyjät Keskusteluinterventio vähensi yksilöiden normatiivisia uskomuksia väkivallan oikeutuksesta juutalaisia kohtaan, joka puolestaan pienensi yksilön todennäköisyyttä liittyä ekstremistiseen ryhmään. Tulosten mukaan kontrolliryhmään kuuluvat, eli ne, jotka eivät olleet osallistuneet interventioon jossa keskusteltiin muslimi-juutalaiskysymyksestä 5.29 kertaa useammin pyysivät lisätietoja ekstremistisestä ryhmästä ja kertaa useammin liittyivät ekstremistiseen ryhmään. Tutkimuksessa havaittiin, etteivät opiskelijoiden normatiiviset uskomukset olleet kovin vahvoja, sillä ne olivat suotuisi muuttumaan. Toisaalta heikotkin normatiiviset uskomukset riittivät siihen, että ihminen liittyi ekstremistiseen ryhmään (kontrolliryhmä); Pohdittava kuitenkin, kuinka kauan intervention teho säilyy, sisällyttäminen osaksi toimintakulttuuria.

13 KÄSITTEELLINEN TARKKUUS KESKEISTÄ Väkivalta väkivaltainen radikalisoituminen Radikaalit ajatukset Radikalismi Väkivaltainen radikalisoituminen Ekstremismi Terrorismi Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen on yksilöllinen prosessi, joka voi johtaa siihen, että yksilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaa. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terroristisiin tekoihin. (Sisäministeriö 2016, 11.) Hyväksyttävyyden radikaalien ideoiden eteenpäin vieminen menettää, jos ideologioiden tavoitteluun ei pyritä demokraattisin, väkivallattomin keinoin.

14 Young people (and perhaps some of their teachers) may be attracted to radicalism and they may hold extreme views but this is the very stuff of [religious] Education. To fail to address such issues in a way that will lead to dialogue, disagreement, investigation, analysis and criticism is to fail those young people and to fail to promote their moral development. Miller 2013, 197

15 MATERIAALEJA AIHEEN KÄSITTELYYN Jamieson, A. & Flint, J. (2015). Radicalisation and Terrorism. A Teacher s Handbook for Addressing Extremism. Brilliant Publications. (Ages: 11-14yrs) Jamieson, A. & Flint, J. (2017). Talking about Terrorism. Responding to Children s Questions. Brilliant Publications. (Ages: 7-11yrs) Mcqueeney, K. (2014). Disrupting Islamophobia: Teaching the Social Construction of Terrorism in the Mass Media. International Journal of Teaching and Learning in Higher Education, 26(2), pp Minun silmin sinun silmin, vihapuheen, ääriajattelun ja vastakkainasettelun torjuntaan tähtäävään ICThinking metodi Extreme Dialogue TerRa Digital Disruption Kiistanalaisia aiheita opettamassa UNESO 2016

16 3. TILANNEKUVA SUOMALAISISSA OPPILAITOKSISSA (Vallinkoski 2018, forthcoming) Suhteellisen kiintiöinnin periaatteita noudattava ositettu otanta kenttää diagnosoivaan kyselyyn Kerätty keväällä 2018, n = 1149, keskimääräinen vastausaika 38 minuuttia / vastaaja Luotettavuuden arviointi valikoituiko vastaajajoukko niihin, joilla kokemuksia?

17 Kyselyn osiot: 1. Demografiset tiedot 2. Kokemukset VRE:n käsittelystä ja tulkinnat sen esiintymisestä ilmentymät/aiheet/ideologiat/ ns. tilannekuva 3. Kokemus omasta tiedollisesta ja taidollisesta kompetenssista käsitellä ja ennaltaehkäistä VRE:ä, sekä täydennyskoulutustarpeet 4. Asenteet ja näkemykset VRE:ä ja sen käsittelyä/ennaltaehkäisyä kohtaan esim. eri toimijoiden vastuut, ennaltaehkäisevät teemat, oma kontribuutio ennaltaehkäisyyn

18 TILANNEKUVA TEEMAN KÄSITTELYN SUHTEEN

19 TILANNEKUVA TEEMAN KÄSITTELYN SUHTEEN KOULUASTEITTAIN

20 OLETKO KOHDANNUT TYÖSSÄSI OPPILAIDEN KYSYMYKSIÄ JA/TAI KESKUSTELUITA VÄKIVALTAISEN RADIKALISOITUMISEN JA EKSTREMISMIN TEEMOISTA? (Vallinkoski, forthcoming) Käsiteltävät diskurssit Mekanismit, joilla aiheet nousevat keskusteluun

21 BLOB TREE - KUKA OLET?

22 Siispä niin kauan kuin uskomme, että pahalla ihmisellä on sarvet, meidän on mahdotonta havaita häntä. (Erich Fromm, 1976) KIITOS!