TU-C1030 Luento JK
|
|
- Susanna Saaristo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perusosan kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Investointiprojektin kontekstissa esiteltyjä laskutekniikoita voi soveltaa myös yrityksen tasolla. Silloin tarkastellaan koko yrityksen tulevaa vapaata rahavirtaa, ja niistä laskettavaa nykyarvojen summaa kutsutaan yritysarvoksi (Enterprise Value). Vaikka yksittäisen investointiprojektin ja yrityksen koko liiketoiminnan vapaiden rahavirtojen diskonttaamisen periaate on pohjimmiltaan sama, liittyy eri käyttötilanteisiin erilaista terminologiaa ja kaavoja pitää osata soveltaa oikein. Yritysarvo on keskeinen markkina-arvoiseen taseeseen liittyvä käsite. Markkina-arvoinen tase (Market-Value Balance Sheet) on päärakenteeltaan kirjanpidon taseen kaltainen. Molempia voi kuvata taseyhtälöllä: Varat = Vieras pääoma + Oma Pääoma Assets = Liabilities + Shareholder s Equity Taseyhtälö erittelee toisaalta yrityksen omaisuuden arvon ja toisaalta kuvaa, miten suuri osa tästä arvosta kuuluu yrityksen velkojilla ja miten suuri omistajille. Markkina-arvoisessa taseessa kaikki taseen erät ovat nimityksen mukaisesti markkina-arvoisia. Tilinpäätöksen taseen sisältöä ja erien arvostusta ohjaavat lait, asetukset (Kirjanpitolaki) ja tilinpäätösstandardit (IFRS, International Financial Reporting Standards). Velvoite eritellä omaisuuseriä on myös liitettävissä näiden normien edellyttämiin arvostuskäytäntöihin. 1
2 Verkko-oppitunneissa on käytetty esimerkkinä tarinaa, jossa Matti ja Maija perustavat MM Oy:n, joka puolestaan ostaa maa-alueen. Yrityksen perustajat sijoittavat yhtiöön omia rahojaan, mutta lisäksi yritys voi saada maakaupan rahoittamiseksi lainaa. Maa-alue myydään ja yrityksen toiminta lopetetaan kahden vuoden kuluttua perustamisesta. Paljonko omistajat saavat lopulta rahaa yrityksen realisoinnista? Vastaus tähän kysymykseen esittelee oikeastaan taseen pääelementit: yrityksen omaisuuden arvo, yrityksen sitoumukset velkojille ja yrityksen omistajien osuus. Kaiken perusta tässä tapauksessa on maa-alueen arvonnousu. Maa-alueen myymisestä yritykselle jäävä rahasumma on myyntihinta vähennettynä maakaupan myyntivoitosta määräytyvällä tuloverolla. Kyseinen rahasumma jakautuu velkojille ja omistajille siten, että velkojat ottavat ensin omansa ja omistajat jakavat sitten jäännöksen keskenään. Samalla periaatteella voidaan hahmottaa yrityksen taloudellinen tila myös vuoden kuluttua perustamisesta. Yritykselle omaisuuden myynnistä jäävä rahasumma (C 2) diskontataan vuoteen 1 (V 1=C 2/(1+r)). Diskonttauskorko vastaa maa-alueiden arvonnousuun liittyvä riskiä. Samoin menetellään periaatteessa velkojille kuuluvan osuuden suhteen. Ajatellaan, että yritys on perustamisen yhteydessä ottanut lainaa summan D0, joka lainaehtojen mukaan on maksettava yrityksen lopettamisen yhteydessä takaisin yhdessä lainalle kertyneiden korkojen kanssa. Jos lainan korko on r D, niin D 2=D 0*(1+ r D) 2. Jos yritys maksaisi lainan jo vuonna 1, olisi maksettava kokonaissumma D 1= D 0*(1+ r D). Voidaan myös kirjoittaa D 1= D 2/(1+ r D). Velkoihin liittyvän rahavirran kohdalla diskonttauskorko vastaa kuitenkin velkaan liittyvää riskiä, eli se ei ole sama kuin omaisuuden arvon diskonttaamisessa käytetty korkokanta. Omistajien osuus yrityksen arvosta (E 1) saadaan jälleen laskutoimituksella V 1 D 1 = E 1. Koska MM Oy on kovin yksinkertainen esimerkki yrityksen liiketoiminnasta ja siihen liittyvistä rahavirroista, verkkoluennoissa käytettiin toista esimerkkiä (Merrygoround Oy, jäljempänä MG). 2
3 MG:n ensimmäisen investointiprojektin (teemapuisto) avulla kuvailtiin aluksi käsite vapaa rahavirta (FCF). Diskonttaamalla projektin synnyttämät vapaat rahavirrat saatiin investoinnin kannattavuutta kuvaava nettonykyarvo (NPV). MG:n perustaja Meri Kouranen on rahoittanut yrityksen perustamisen omilla rahoillaan. Ainoana osakkaana hän voi jakaa vuosittain syntyvän vapaan rahavirran itselleen osinkoina ja sijoittaa yrityksestä nostamansa osingon johonkin vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen 10 %:n tuottoodotuksella. Hän saa siis osinkoa 1. vuoden lopussa 27,6 k. Jos hän sijoittaa tämän summan vaihtoehtoiseen kohteeseen, joka kasvattaa sijoituksen arvoa 10 % vuodessa, niin sijoituksen arvo on 4. vuoden lopussa 36,7 k (=27,6*(1+0,1) 3 ). Vastaava laskutoimitus voidaan tehdä myös Merin sijoittamille osingoille 2. ja 3. vuodelta. Jos Meri 4. vuoden lopussa nostaa osinkoa 2,4 k ja realisoi aiemmat sijoituksensa, niin hän saa rahaa yhteensä 102,56 k. Tämän summan nykyarvo (vuonna 0) on 70,051 k (=102,56 / (1+0,1) 4 ). Se on 15 k suurempi kuin Merin yrityksen perustamisen yhteydessä sijoittama 55 k. Tarkalleen ottaen ero on tasan projektin nettonykyarvon suuruinen. Muuntamalla MG:n projektin vuosittaiset vapaat rahavirrat yhdeksi 4. vuoden lopussa syntyväksi rahavirraksi, jonka nykyarvo on yhtä suuri kuin vuosin 1-4 rahavirtojen nykyarvo, olemme pelkistäneet MG:n rahavirrat samanlaiseen yksinkertaiseen muotoon kuin MM Oy:n tapauksessa. Alussa yritykseen sijoitetaan rahaa ja lopussa rahat nostetaan pois yrityksestä, mutta siinä välillä ei synny rahavirtoja. Tästä huomataan, että yleisesti ottaen yrityksen liiketoiminnan arvo perustuu liiketoiminnan synnyttämiin tuleviin rahavirtoihin ja niiden diskonttaamiseen. Tällä tavoin määritellystä liiketoiminnan arvosta käytetään nimitystä yritysarvo (Enterprise Value, V). 3
4 Jos Meri uskoo liiketoimintaansa, niin hän voi osinkojen nostamisen sijaan panostaa yrityksen kasvuun eli käyttää 1. vuoden vapaan rahavirran toisen teemapuiston perustamiseen. Hän joutuu myös sijoittamaan itse lisää rahaa yritykseen, koska toisen teemapuiston alkuinvestointi on suurempi kuin toimivan puiston synnyttämä FCF vuonna 1. Molempien sijoitusvaihtoehtojen tuottoodotus on silti 10 %. (Periaatteessa Meri voisi harkita myös lainarahoitusta tai uusien osakkaiden hankkimista, mutta tässä vaiheessa muut vaihtoehdot vain hämärtäisivät esimerkin ideaa.) Meri luo toimivan pienyrityksen perustamalla vuosittain uusia teemapuistoja, joiden oletetaan olevan taloudellisilta vaikutuksiltaan identtisiä ensimmäisen teemapuiston kanssa. Kun puisto houkuttelee asiakkaita 3 toimintavuoden ajan, niin MG:n liikevaihto, EBIT ja vapaat rahavirrat kasvavat muutaman vuoden ajan, mutta sen jälkeen näiden tunnuslukujen arvot vakiintuvat. Ajatellaan, että olemme vuoden 4 alussa (eli vuoden 3 rahavirrat ovat jo toteutuneet). Vuoden 4 lopussa ja siitä eteenpäin MG:n FCF on 29,6 k /vuosi. Yleensä yritysten elinkaari ei ole ennalta päätetty, vaan yrityksen toiminnan oletetaan jatkuvan toistaiseksi (going concern). Tätä periaatetta noudattaen vakiona pysyvä rahavirta jatkuu äärettömyyteen. Koska diskonttauskerroin (1 / (1+r) n ) pienenee voimakkaasti ajan edetessä (n kasvaa), syntyy äärettömiin jatkuvasta diskontatusta rahavirrasta suppeneva geometrinen sarja, jolle voidaan laskea yksiselitteinen arvo. Present Value of Perpetuity = (1 +) = Kun tätä yleistä kaavaa sovelletaan esimerkkitapaukseen, on muistettava, että nykyhetki on vuoden 4 alku (kaavassa n=0) ja ensimmäinen vapaa rahavirta saadaan vuoden kuluttua, joten vuoden 4 loppu tarkoittaa kaavan ajankohtaa n=1. MG:n yritysarvo vuoden 4 alussa on siis 296 k. Tämän verran Meri odottaa saavansa, jos hän tuolloin myy menestyvän yrityksensä jollekin toiselle taholle. 4
5 Yrityksen liiketoiminnan luonne muuttuu vuosien kuluessa ja MG:kin voi parannella teemapuistokonseptiaan. Voidaan tehdä oletus, jossa vapaa rahavirta kasvaa vuoden neljä jälkeen 1 % vuodessa (). Toisin sanoen FCF 5 = 1,01 * 29,6 = 29,9 ja FCF 6 = 1,01 * 1,01* 29,6= 1,01 * 29,9 = 30,2. Tämäkin johtaa suppenevaan geometriseen sarjaan, jonka ratkaisu yleisessä muodossa on Present Value of Growing Perpetuity = (1+) (1 +) = Kaavassa g on kasvuprosentti. Kun kaavaa sovelletaan esimerkkiin, niin ensimmäinen diskontattava rahavirta (C 1) on suuruudeltaan 29,6 (koska (1+g) (1-1) =1) eli vuoden 4 lopussa syntyvä FCF. Tämä tarkoittaa, että tarkastelumme nykyhetki on edelleen vuoden 4 alku. Yritysarvoksi saadaan esimerkin luvuilla 328,9 k (= 29,6 / (0,1 0,01)). Se on 11 % suurempi kuin ilman kasvuoletusta (g=0) laskettu 296 k. Kahden prosentin kasvulla yritysarvoksi saataisiin 25 % suurempi arvo. Kuten jo kaavastakin voi huomata, g:n arvolla on huomattava vaikutus lopputulokseen. Siitä ei saa tehdä huolimattomia ja varsinkaan turhan optimistisia arvioita. Pessimisti voisi olettaa, että yritys alkaa menettää elinvoimaansa neljännen vuoden jälkeen ja vapaat rahavirrat alkavat laskea 5 % vuodessa (g= -5 %). Pessimistin näkemys yritysarvosta olisi vain 197 k. Entä jos yritysarvo haluttaisiin selvittää vuoden 2 alussa ilman kasvuoletusta. Ensin vuosien 2 ja 3 rahavirrat diskontataan tarkasteluhetkeen: 3,2/(1+0,1) = 2,9 ja 27,2/(1+0,1) 2 = 22,5. Vuoden 4 alun jälkeen syntyvien vapaiden rahavirtojen nykyarvo vuoden neljä alussa eli kaksi vuotta ennen tarkasteluhetkeä on aiemmin laskettu 296 k. Tämä summa pitää vielä diskontata tarkasteluhetkeen eli käyttää kerrointa 1/(1+r) 2 jolloin saadaan 244,6. Yritysarvo saadaan laskemalla lasketut nykyarvot yhteen, eli 2,9 + 22, ,6 =
6 Annuiteetti eli tasaerä tarkoittaa, että Cn=C1). Kasvava annuiteetti (Growing Annuity) tarkoittaa, että rahavirran kasvua voidaan kuvata ensimmäisen erän ja kasvuprosentin avulla: C n = C 1*(1+g) n-1. Aikavälillä n=1..n kasvavan annuiteetin nykyarvo lasketaan siis seuraavasti: = (1+) = (1+) (1+) Kaava voidaan muuntaa pelkistetympään muotoon muodostamalla toinen yhtälö (matematiikkaa): = (1+) (1+) (1+) = (1+) Kun ylemmästä yhtälöstä vähennetään alempi, niin yhtälöiden oikean puolen summalausekkeiden ( ) tekijät kumoavat toisiaan, siten että jäljelle jää vain kaksi tekijää: (1 (1+) (1+) )= 1 (1+) (1+) (1+) Tästä saadaan muokattua havainnollisempi muoto: = 1 ( ) 1 (1+) (1+) Jos tarkastellaan ikuisesti toistuvaa rahavirtaa (perpetuity) eli N= ja lisäksi r > g, niin sulkulausekkeen arvo on 1 ja saadaan edellisellä sivulla käytetty kaava Present Value of Growing Perpetuity = C 1 / (r g). Jos g= 0, saadaan Present Value of Perpetuity = C 1 / r. Kaavojen johtaminen ei kuulu oppimistavoitteisiin, mutta kaavojen tausta ja siihen liittyvät oletukset on syytä ymmärtää.
7 Yrityksen vapaan rahavirran kaava on pääpiirteiltään samanlainen kuin investointiprojektin vapaan rahavirran kaava. Termien sisällön tulkinnassa on kuitenkin tärkeitä eroja. Kun kyseessä on investointiprojekti, poistot lasketaan projektin alkuinvestointiin kuuluvista investointimenoista. Sitä vastoin tarkasteltaessa yrityksen vapaata rahavirtaa joltakin vuodelta n investointimenot tarkoittavat yrityksen kaikkien investointimenojen summaa kyseiseltä vuodelta. Vuoden n investointimenot ovat yhteydessä yrityksen myöhempien vuosien poistoihin. Vuoden n poistot taas liittyvät aiempina vuosina syntyneistä investointimenoista laskettuihin poistoihin. Jos laskelman laatijalla olisi käytössään tiedot kaikista yrityksen toteuttamista ja suunnittelemista investointiprojekteista, niin yritystason luvut muodostuisivat yksittäisten projektien luvuista. Käytännössä tällaista tietoa ei ole varsinkaan yrityksen tulevista investointiprojekteista. Yritystason FCF-laskelman investointimenot perustuvatkin enemmän kokonaisarvioon. Tässä yhteydessä käytetään käsitettä nettoinvestoinnit (Net Investment). Vuoden n nettoinvestoinnit saadaan vähentämällä kyseisen vuoden investointimenoista saman vuoden poistot: Nettoinvestoinnit = Investointimenot Poistot. Vapaan rahavirran kaavat voidaan nyt kirjoittaa muotoon: FCF = EBIT * (1-τ) Nettoinvestoinnit Nettokäyttöpääoman kasvu. Positiiviset nettoinvestoinnit tarkoittavat, että yritys käyttää investointimenoihin enemmän rahaa kuin aiemmista investoinneista tehtävät poistot. Yritys pyrkii investoimaan kasvuun. Jos nettoinvestoinnit = 0, niin yritys pyrkii säilyttämään nykyisen tuotantokykynsä. (Poistot kertovat tuotantokyvyn alentumisesta, ja yritys pyrkii investoimaan vastaavan summan). Nettoinvestoinnit voi toki olla yksittäisenä vuotena myös negatiivinen luku, mutta pitkäaikaisena oletuksena se tarkoittaisi toiminnan jonkinasteista alasajoa. Laskutehtävissä tehdään toisinaan yksinkertaistavaa oletus, että Nettoinvestoinnit = 0. Se yksinkertaistaa laskutoimituksia. 7
8 Jos yleistämme MG-esimerkissä tehdyt laskutoimitukset, voimme kirjoittaa yritysarvolle yllä olevan kaavan. Diskonttaamisen perusidea ei muutu, arvioitiinpa koko yritystä (yritysarvoa) tai yrityksen yksittäistä investointiprojektia, mutta menetelmien soveltaminen eri käyttötilanteissa poikkeaa. Kun yritysarvoa lasketaan, niin laskelman nykyhetki (n=0) on tarkasteluhetki, eikä siihen ajoiteta mitään rahavirtaa. (Investointilaskelmassa alkuinvestointi ajoitettiin nykyhetkeen.) Helpointa on ajatella, että tarkasteluhetki on aina jonkin kalenterivuoden alku ja kyseisen kalenterivuoden rahavirrat ajoitetaan vuoden loppuun. Jos arviointihetki olisi vuoden 2018 alku, niin vuoden 2018 vapaa rahavirta olisi mukana laskuissa. Vuoden 2017 olisi taas tarkastelussa epärelevantti erä, koska kyse on jo tapahtuneesta. Yritysarvon selvittäminen ei käytännössä perustu jokaisen tunnetun ja suunnittelun investointiprojektin vaikutusten summaamiseen, vaan yrityksen vapaiden rahavirtojen tulevaa kehitystä arvioidaan kokonaisuutena. Niinpä vuoden 2017 ja sitä aiempien vuosien lukuja voidaan kuitenkin käyttää apuna arvioitaessa vuosien 2018, 2019 ja 2020 rahavirtaa. Yrityksen kasvusuunnitelmat on myös otettava huomioon, eli tulevaisuutta ei vedetä viivoittimella historiasta. Yksityiskohtaisia arvioita laaditaan vain lähivuosille (n= 1, N). Yrityksen toiminnan oletetaan jatkuvan tämän jälkeenkin. Vuoden N jälkeen syntyviä rahavirtoja (n = N+1 ) arvioidaan karkeammin. Niitä edustaa kaavan jälkimmäinen termi (Continuation value), jonka suomenkielinen vastine on jäännösarvo. Sen nykyarvo vuoden N lopussa lasketaan soveltaen yleistä sarjakehitelmän (Present Value of Growing Perpetuity) kaavaa: V N = FCF N+1 / (r U g FCF). Kuten MG-esimerkissä, näin saatu jäännösarvo on diskontattava tarkasteluhetkeen (n=0). Koska kyse on liiketoiminnan synnyttämästä vapaasta rahavirrasta, pääoman kustannus kuvaa nimenomaan liiketoiminnan riskiä. Sen vuoksi pelkän r:n sijaan kaavassa on r U. Liiketoiminnan riskiä vastaavaan pääoman kustannukseen voi viitata myös alaindeksillä WACC (r WACC). Näiden alaindeksien merkitystä pohditaan tarkemmin perusosan myöhemmillä luennoilla. 8
9 Yritysarvo (Enterprise Value, V) perustuu siihen, miten yritys hyödyntää liiketoimintaa varten hankkimiaan resursseja (omaisuuttaan) kokonaisuutena. Esimerkiksi yksittäisellä tuotantolaitteella on luovutusarvo, mutta toimivan tuotantojärjestelmän arvo on suurempi kuin sen osien luovutusarvojen summa. Yritykseen kertynyt osaaminen eli henkinen pääoma nostaa tuotantojärjestelmän arvoa ja myös yritysarvoa. Henkinen pääoma ei näy tilinpäätöksen taseessa. Yritysarvo voitaisiin tarvittaessa eritellä tilinpäätöksen taseen mukaisiin eriin, mutta se ei tällä kurssilla tarpeellista. Yritysarvo sisältää tuleviin rahavirtoihin perustuvan omaisuuden arvo. Yrityksellä voi olla myös tarkasteluhetkellä aiempina vuosina kertyneitä ja yritykseen jääneitä rahavaroja, kuten pankkitilillä olevaa rahaa. Rahavarat (Cash) sisältävät pankkitileillä olevien rahojen lisäksi sellaisia arvopaperisijoituksia, jotka ovat nopeasti ja riskittömästi muutettavissa käteiseksi (cash and marketable securities). Rahavaroilla voidaan lyhentää velkoja tai ne voidaan jakaa omistajille ilman vaikutusta liiketoiminnalle ja siitä syntyville tuleville vapaille rahavirroille. Rahavarat on otettava huomioon määriteltäessä yrityksen koko omaisuuden markkina-arvoa, mutta niitä ei diskontata. Luennon alussa hahmoteltu kaava (Omaisuuden arvo Velkojen arvo = Omistajille jäävä osuus) voidaan nyt kirjoittaa markkina-arvoisen taseen taseyhtälön muotoon: YRITYSARVO + RAHAVARAT = VELAT + OMA PÄÄOMA Sijoittajat (yhteisöt tai yksilöt) voivat sijoittaa rahojaan yritykseen joko oman pääoman ehdoin (shareholder) tai vieraan pääoman ehdoin (debt holder). Yrityksen velvoitteet näitä sijoittajaryhmiä kohtaan ovat erilaiset. Vieraan pääoman ehdoille on ominaista ennalta sovittu takaisinmaksu ja korvaus sijoittajalle, esimerkiksi lainan lyhennyssuunnitelma ja korko. Tämän vuoksi vieraasta pääomasta (Liabilities) voidaan käyttää lyhyesti nimitystä Velat (Debt, D). Omaa pääomaa (Equity, Shareholder s equity, E) yritykseen sijoittaneet saavat yritykseltä korvauksen voitonjaon muodossa, mutta voitonjako on harkinnanvarainen päätös eikä sidottu maksuaikatauluun. Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Toisaalta velkojilla (vieraan pääoman ehdoin sijoittaneilla) on etuoikeus yhtiön varoihin eli omaisuuteen osakeyhtiötä purettaessa (lopetettaessa) tai erityisessä konkurssiprosessissa. 9
10 Tarkalleen ottaen markkina-arvoisen taseen velat tarkoittavat sellaisia korollisia lainoja, jotka yritys on ottanut rahoitusmarkkinoilta investointeja varten: Velat = Korolliset velat Jos lainanantaja on hinnoitellut lainan oikein, niin korollisten velkojen tasearvo tarkasteluhetkellä on yleensä riittävän hyvä estimaatti markkina-arvosta. Nettovelat (Net Debt) tarkoittavat korollisia velkoja, joista on vähennetty. Nettovelat = Korolliset lainat Rahavarat Markkina-arvoinen tase voidaan nyt kirjoittaa seuraavan yhtälön muotoon: Yritysarvo = Nettovelat + Oma pääoma Usein nettovelkoihin viitataan (esim. oppikirjassa) vain lyhyesti termillä Velat (Debt). Laskutehtävissä Rahavarat on annettu lähtötiedoissa. Jos niitä ei ole annettu, niin niitä ei ole (Cash=0) tai tehtävän velat tarkoittavat nettovelkoja. Markkina-arvoisen taseen velat eivät siis sisällä nettokäyttöpääomaan kuuluvia lyhytaikaisia velkoja, kuten ostovelkoja, arvonlisäveroon liittyviä velkoja tms. Koska nettokäyttöpääoma on mukana jo vapaan rahavirran laskemisessa, tällaiset normaaleista maksukäytännöistä syntyvät velat on otettu huomioon jo vapaiden rahavirtojen laskelmassa. Samasta syystä nettokäyttöpääomaan kuuluvat käteisvarat eivät kuulu tasekaavan rahavaroihin (Cash). Tilinpäätöksen taseessa rahavaroja ei eritellä tällä tavoin kahteen erään, joten tiedon hyväksikäyttäjä joutuu tarvittaessa päättelemään asian muun tilinpäätösinformaation ja yrityksestä muuten hankkimansa informaation perusteella. Laskutehtävät on kuitenkin laadittu niin, ettei tällaisia pohdintoja tarvitse tehdä. Esimerkiksi toiminnan ei tyypillisesti oleteta sitovan käteisvaroja, joten tehtävässä annetaan tiedot vain myyntisaamisten, vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen arviointiin. 10
11 Esimerkkitapausten (MM ja Merrygoround) yhteydessä on pohdittu yhtiön osakkeen hintaa. Yritys voi kasvun rahoittamiseksi hakea lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta laskemalla liikkeelle ja myymällä uusia osakkeita ulkopuolisille sijoittajille. Perustajajäsen saattaa haluta luopua omistuksestaan ja myydä omat osakkeensa ulkopuolisille. Markkina-arvoisen taseen avulla yritysarvosta päästään oman pääoman markkina-arvoon. Osakkeen hinta tarkasteluhetkellä (share price, stock price, P 0) saadaan jakamalla oman pääoman arvo yrityksen osakkeiden lukumäärällä. Koska yrityksen tulevat rahavirrat ja siten myös yritysarvo ovat arvioita, voi osakkeen käyvästä hinnasta olla erilaisia näkemyksiä. Yritys kertoo omista liiketoimintasuunnitelmistaan ja pyrkii perustelemaan hintaa, jolla se haluaisi myydä uusia osakkeita. Osakkeen ostamista harkitseva valistunut sijoittaja tekee oman hinta-arvionsa ja tekee oman päätöksensä. Osakkeen todellinen kauppahinta voi jäädä yrityksen tarjousta alhaisemmaksi tai yritys ei saa osakeannissa kaupaksi tavoittelemaansa määrä osakkeita. Kun myyjän ja ostajan näkemykset kohtaavat, syntyy osakekauppa ja tässä kaupassa käytetty osakkeen hinta voidaan todeta. Edellä kuvatussa tilanteessa kyse oli osakkeiden ns. primaarimarkkinoista, joissa osapuolina olivat yritys ja sijoittaja. Osakkeilla käydään kauppaa myös ns. sekundaarimarkkinoilla, kuten arvopaperipörssissä. Osakekaupan osapuolina ovat silloin sijoittajat. Yritys ei maksa osakkeen myyjälle mitään eikä saa rahaa osakkeen ostajalta. Tässäkin tilanteessa kaupan osapuolet pyrkivät kumpikin omalta näkökannaltaan arvioimaan osakkeen käypää hintaa. Kun useat toisistaan riippumattomat asiantuntijat tekevät vakavassa hengessä arvioita, niin nämä arviot voisivat konvergoitua kohti yhteistä näkemystä yritysarvosta. Käytännössä osakemarkkinat ovat se foorumi, jossa yhteinen näkemys muodostuu joka päivä. Pörssiyritykselle oman pääoman markkina-arvo (Market Capitalization=E) saadaan suoraan kertomalla osakkeen markkinahinta osakkeiden lukumäärällä. Taseyhtälön avulla voidaan silloin selvittää pörssiyrityksen yritysarvo ilman, että vapaita rahavirtoja pitäisi erikseen arvioida. Markkinat ovat sen jo tehneet ja markkinoilla toimivien asiantuntijoiden arviot heijastuvat osakkeen hintaan. 11
12 Yritysarvoon (eli yrityksen vapaan rahavirran diskonttaamiseen) perustuva menetelmä ei ole ainoa tapa arvioida osakkeen käypää hintaa. Toinen päämenetelmä perustuu omistajien yrityksestä saaman rahavirran diskonttaamiseen. Osakkeenomistaja saa rahavirtaa osingoista ja lopulta osakeomistuksen myynnistä. Perusosassa tarkastellaan osinkovirtaan perustuvaa laskentamallia (Dividend Discount Model). Total Payout Model on selitetty jatko-osan oppikirjassa. Nopeita arvioita tai tarkempia menetelmiä varmentavia arvioita voidaan tehdä ns. kerroinmenetelmillä. Niitä käytettäessä oletetaan, että vertailukelpoisista (comparable) yrityksistä laskettujen suhdelukujen arvot ovat yhtä suuret. Tunnetuin kerroin on P/E-luku, jossa P tarkoittaa osakkeen hintaa ja E osaketta kohti laskettua nettotulosta (Earnings Per Share, EPS). Jos meillä on tiedossa yrityksen A osakkeen hinta ja osakekohtainen tulos sekä yrityksen B osakekohtainen tulos, niin yrityksen B osakkeen hinta-arvio saadaan verrannosta P A/EPS A = P B/EPS B Kuten jäljempänä havainnollistetaan, P/E-luku voidaan kuitenkin kytkeä osinkovirran diskonttaamiseen perustuvaan malliin, jossa on sovellettu määrättyjä oletuksia. Vastaavanlainen vapaan rahavirran diskonttaamisen periaatteeseen liittyvä kerroin on V/EBITDA. Siinä V tarkoittaa yritysarvoa ja EBITDA tulosta ennen korkojen, verojen, poistojen ja muiden arvonalentumisten vähentämistä. EBITDA on vapaata rahavirtaa karkeampi arvio yrityksen liiketoiminnan synnyttämästä rahavirrasta. Alan ammattilaiset käyttävät useita menetelmiä haarukoidessaan (estimoidessaan) osakkeen arvoa. 12
13 Ajatellaan, että sijoittaja hankkii yhden kappaleen yrityksen X osaketta tänään hinnalla P 0. Hän omistaa osakkeen vuoden ajan ja myy sen sitten hinnalla P 1. Omistusaikana yritys maksaa sijoittajalle osingon Div 1. Sijoittajan saama tuottoprosentti vuoden ajalta (r E) voidaan ilmaista osinkotuoton (Dividend Yield) ja osakkeen suhteellisen arvonnousun (Capital Gain Rate) summana. Jos tarkasteltaisiin pörssiyrityksen viimeisintä vuotta, niin osingonjako ja arvonnousu olisivat tiedossa. Tavallaan laskettu r E heijastelisi markkinoilla vallitsevaa käsitystä riskistä, joka liittyy kyseisen yrityksen osakkeeseen sijoittamiseen. Markkinoiden näkökulmasta katsottuna, sijoittaa haluaa riskiä vastaavan tuoton (r E = oman pääoman tuotto-odotus). Koska osingonjako ja siten toteutunut tuottoprosentti vaihtelevat vuosittain, yhden vuoden sijoituksesta laskettua toteutunutta oman pääoman tuottoa ei voi kuitenkaan suoraan käyttää estimaattina. Se olisi liian epätarkka. Oman pääoman tuotto-odotuksen arviointiin palataan perusosan myöhemmillä luennoilla. Yrityksen on toisaalta pystyttävä myös sijoittajien tuotto-odotukseen. Muuten yrityksen osakekurssi laskee. Vaikka omaa pääomaa ei lyhennetä eikä osinkoja makseta korkojen tapaan ennalta sovitulla aikataululla, niin yrityksen näkökulmasta osakkeeseen liittyvä markkinoiden tuotto-odotus voidaan rinnastaa lainanantajan tuotto-odotukseen eli lainan korkoon. Rahoitusta tarvitsevalle korko on vieraan pääoman hankinnan kustannus (r D). Vastaavasti osakkeeseen liitetty sijoittajan tuottoodotus on yhtä suuri kuin yrityksen oman pääoman hankinnan kustannus (=r E) Osakkeenomistajan tuottoprosentin kaavasta saadaan myös muokattua osakkeen hankintahintaa P 0 kuvaava kaava, jossa tuleva myyntihinta ja osinko diskontataan nykyhetkeen. Osakkeen nykyhintaa (P 0) voidaan siis perustella suoraan omistajille tulevien hyötyjen (osinkojen ja myyntihinnan) kautta. Jos sijoittaja omistaa osakkeen useita vuosia (N), voidaan hankintahinnalle kirjoittaa seuraava yleinen kaava: = (1+ ) + (1+ ) 13
14 Jos sijoittaja omistaa osakkeen useita vuosia (N), voidaan hankintahinnalle kirjoittaa seuraava yleinen kaava: = (1+ ) + (1+ ) Kaavassa Div n on osaketta kohti maksettu osinko, P N oletus myyntihinnasta ja r E oman pääoman kustannus (equity cost of capital). Kun omistusaika (N) kasvaa, niin osakkeen myyntihinnan (P N) merkitys kaavassa häviää diskonttauksen vuoksi. Koska P 0:n kaava pätee nykyhetken lisäksi myös mille tahansa tulevalle myyntihetkelle ja vastaavalle myyntihinnalle, on lyhytaikaisessakin omistuksessa osakkeen hinnan taustalla loputtomasti jatkuva osinkovirta (N= ). Niinpä voidaan todeta, että osakkeen hinta perustuu vain diskontattuun osinkovirtaan (DDM, Dividend Discount Model). Jos vielä oletetaan vakiokertoimella kasvava osinkovirta, voidaan kirjoittaa seuraava kaava (Constant Dividend Growth Model), jossa g tarkoittaa osinkojen kasvuprosenttia. = Jos osakkeella on markkinahinta ja seuraavan osakekohtaisen osingon suuruudesta ja osinkojen kasvuprosentista voidaan tehdä uskottava oletus, saadaan jälleen karkea arvio yrityksen oman pääoman kustannuksesta (r E) eli markkinoiden osakkeeseen liittämästä tuotto-odotuksesta. Tämäkin arvio oman pääoman kustannuksesta on epätarkka, koska osinko ei kasva tasaisesti ja kasvuprosentin arviointi on hankalaa. Lisäksi on syytä olla varovainen g:n arvon suhteen (g << r E), koska muuten kaukana tulevaisuudessa maksettavien osinkojen merkitys lopputuloksessa kasvaa. Osingoilla on kuitenkin looginen yhteys yrityksen nettotulokseen. Tätä yhteyttä tarkastellaan seuraavaksi. 14
15 Osinkovirta perustuu kykyyn tehdä voittoa, vaikka yritys ei jakaisikaan kaikkea voittoa osinkoina. Tuloslaskelmassa jakokelpoista voittoa kuvaa nettotulos (Net Income, Earnings). Nettotulos = (Liikevoitto Korot) Tuloverot = (Liikevoitto Korot) * (1 veroprosentti) Kaavan avulla yrityksen nettotuloksesta voidaan myös päästä yrityksen liikevoittoon (EBIT), josta päästään edelleen vapaaseen rahavirtaan (FCF). Nettotulos ja FCF ovat siis yhteydessä toisiinsa. Siinä erikoistapauksessa, että Nettoinvestoinnit = 0 ja Nettokäyttöpääoman kasvu = 0, yhteys on varsin suoraviivainen, koska näillä oletuksilla FCF = Liikevoitto * (1 veroprosentti). Kuten jo todettiin P/E luku on osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhde. Osakekohtainen tulos voi olla viimeisimmässä tilinpäätöksessä raportoitu tulos mutta myös arvio seuraavan vuoden osakekohtaisesta tuloksesta (Forward P/E). Jos osakkeen hinnan P 0 paikalle kirjoitetaan kasvavan osinkovirran nykyarvon kaava, voidaan P/E-luku kirjoittaa muotoon, josta näkyy, kuinka suuren osan nettotuloksesta yrityksen oletetaan jakavan osinkoina (Dividend Payot Rate* = Div 1 / EPS). Jos koko tulos jaetaan aina osinkoina eli Div 1 = EPS 1, niin osakkeen hinnalle pätee: P 0 = EPS 1 / (r E g) Osinkojen kasvuprosenttia (g) voidaan arvioida pohtimalla, kuinka suuren osuuden vuoden nettotuloksesta yritys jättää jakamatta osinkoina. Jakamatta jäävä osuus (Retention Rate*) käytetään kannattaviin investointeihin, jotka puolestaan kasvattavat yrityksen nettotulosta. Tässä kannattava investointi tarkoittaa investointia, jonka tuotto (Return on New Investment) on vähintään yhtä suuri kuin oman pääoman kustannus. Jos pidätysosuus säilyy vuodesta toiseen vakiona, nettotuloksen ja osinkojen kasvuprosentti on sama: g = Retention Rate * Return on New Investment. Vertailu P/E-luvulla on nopeaa mutta ei ongelmatonta. Mitä enemmän markkinat odottavat yrityksen tuloksen kasvavan, niin sitä suurempi on P/E-luku. Toisaalta kahdella yrityksellä voi olla yhtä suuri EPS ja g mutta eri P/E-luku, jos yritysten omaan pääomaan liittyvä riski (ja siten myös oman pääoman kustannus) on erisuuri. Tätä asiaa käsitellään seuraavalla luennolla. *) Retention Rate + Dividend Payout Rate = 1 15
16 Tarkasteltiinpa osaketta tai yritysarvoa, niin arvonmääritystä varten on otettava kantaa kyseisessä tilanteessa oleellisiin rahavirtoihin ja oleelliseen pääoman kustannukseen. Diskonttaamisen perustekniikkaa on siis osattava soveltaa eri käyttötilanteissa. Osinkovirran diskonttaamiseen perustuva kaava esiteltiin muodossa, josta voidaan suoraan laskea osakkeen hinta-arvio. Vastaavasti yritysarvon kaava esiteltiin muodossa, josta voidaan suoraan laskea yritysarvo. Toisissa käyttötilanteissa tunnetun osakkeen hinnan tai yritysarvon avulla halutaan kuitenkin arvioida jonkin muun kaavan tekijän arvoa. (Tällaisia tilanteita tulee myös verkkotehtävissä.) Kun esimerkiksi vapaan rahavirran muodostumisesta tekee yksinkertaistavia oletuksia voi FCF:n laskukaavan avulla hahmotella markkinoiden odotuksia liittyen pörssiyrityksen liikevoittoon. Esimerkiksi voidaan olettaa, että nettokäyttöpääoma ei muutu (kasvu=0) ja vuosittaiset investointimenot ovat yhtä suuret kuin vuosittaiset poistot (nettoinvestoinnit=0). Edellä on mainittu, miten osinkovirran diskonttaamisen kaavan avulla voidaan hakea karkeaa arvioita oman pääoman kustannukselle. Käytettiinpä kaavoja missä tarkoituksessa hyvänsä, on syytä muistaa, että yrityksen vapaiden rahavirtojen ja osinkovirran oletetaan jatkuvan äärettömyyteen (yrityksen lopettamisen päivämäärä ei ole tiedossa). Arvosta hyvin suuri osa perustuu oletuksiin yrityksen menestyksestä kaukana tulevaisuudessa. Yrityksen liiketoimintaan liittyvät uutiset muuttavat oletuksia yrityksen tulevasta menestyksestä ja markkinoiden käsitystä arvosta. Yllättävä kielteinen uutinen voi laskea pörssiosakkeen hintaa useilla prosenteilla yhden kaupankäyntipäivän aikana. 16
17 17
Seuraavilla kahdella luennolla keskitytään pääoman kustannukseen vaikuttaviin tekijöihin.
1 2 Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Tämän luennon kontekstina on yritys. Investointiprojektin
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotInvestointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotRahavirtojen diskonttaamisen periaate
Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta
LisätiedotQ Puolivuosikatsaus
Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma
KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat
LisätiedotMuuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0
Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta
LisätiedotTU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen. Jouko Karjalainen 2.1.2016
TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen Jouko Karjalainen 2.1.2016 ALKUSANAT Liiketoiminnassa tehdään erilaisia päätöksiä, mutta kurssin puitteissa
LisätiedotQ Tilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotTuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto
1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista
LisätiedotKONSERNIN TUNNUSLUVUT
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %
LisätiedotHenkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -
2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)
LisätiedotTilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2016 31.12.2016 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2016 10-12/2015 Muutos% 1-12/2016 1-12/2015 Muutos% Liikevaihto, MEUR 238,1 231,7 2,8 % 775,8 755,3 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotYrityksen arvostaminen
Yrityksen arvostaminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 21.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotKorottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6
2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotKahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon
1 2 Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin
LisätiedotElite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %
LisätiedotInvestointilaskentamenetelmiä
Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 4.8% edellisvuodesta ollen EUR 48.4m (EUR 46.2m /2) Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 26.3% edellisvuodesta ollen EUR 51.7m (EUR 4.9m /2) Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen
LisätiedotKertaus. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Kertaus TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 17.3.2016 Rakenne ja ajoitus Luennot kalvot MyCoursessa Luentomoniste Harjoitustehtävät (10 p) Testit (10 p) MyCourses Laskutuvat III periodi
LisätiedotPUOLIVUOSIKATSAUS
PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6
LisätiedotELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3
LisätiedotTILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan
LisätiedotUnited Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu
Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L7
Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotWULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN
WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)
LisätiedotLaskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen
Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L14
Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotKEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /
KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA
OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä
LisätiedotTokmanni-konsernin IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaiset oikaistut vertailutiedot vuodelta 2018
IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET -STANDARDIN KÄYTTÖÖNOTTO TOKMANNISSA 1.1.2019 voimaan astunut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi käsittelee vuokrasopimusten määritelmää, kirjaamista, arvostamista sekä vuokrasopimuksista
LisätiedotKurssilla tarkastellaan yrityksissä tehtäviä liiketoiminnallisia päätöksiä tukevia laskelmia, erityisesti investointilaskelmia. Liiketoiminnallisilla
1 2 Kurssin I vaiheen luennot sijoittuva opetusperiodiin III ja ne muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden sisältöä ja käyttöä syvennetään asteittain. Sen vuoksi on välttämätöntä että asiat opiskellaan
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
LisätiedotTilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1
Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
Liite puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017 Liikevaihto, 1000 EUR 17 962 11 561 25 038 Käyttökate, 1000 EUR 4 358 2 024 5 230 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS
Liiketoimintakatsaus Loka-joulukuu 2018 22.2.2019 2 / 6 ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.10. 31.12.2018 Loka - joulukuu 2018 lyhyesti Konsernin liiketoiminta kehittyi vuoden neljännen kvartaalin aikana
LisätiedotAVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015
Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate
LisätiedotStandardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut
Standardi 5.1 Liite I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Kurssin perusosan luennot sijoittuvta opetusperiodiin III ja ne muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden sisältöä ja käyttöä syvennetään asteittain. Sen vuoksi on välttämätöntä, että asiat opiskellaan annetussa
Lisätiedot1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ)
1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ) Tunnusluvut: Pienituotanto Oy harjoittaa pienimuotoista valmistustoimintaa. Laske ja esitä Pienituotanto Oy:n seuraavat tunnusluvut tilikauden 1.1.-31.12.20X5
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotWinled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67
Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotTilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015
Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17
LisätiedotAVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015
Munksjö Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2016 AVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 302,9 291,2 4% 590,9 571,4 3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*)
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 [tilintarkastamaton] Edelläkävijä kehittyy jatkuvasti Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.2% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.3m (EUR 4.3m /20)
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotInformaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %
1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 12.7% edellisvuodesta ollen EUR 59.6m (EUR 52.9m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden
Lisätiedot1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008
1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.
LisätiedotSaat suursijoittajien käyttämän arvolaskennan keskeiset ominaisuudet käyttöösi edullisesti
SBB Share Valuation, hinta 95 e + alv (Toimii Windowsissa, ei tarvitse Exceliä) SBB Share Valuation Plus sisältyy P-Analyzer tekoälyennusteohjelmistoihin SBB Share Valuation Saat suursijoittajien käyttämän
LisätiedotIFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöönotto, Kesko-konsernin oikaistut vertailutiedot tammijoulukuu
KESKO OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.3.2019 KLO 09.00 IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöönotto, Kesko-konsernin t vertailutiedot tammijoulukuu 2018 1.1.2019 voimaan astunut IFRS 16 Vuokrasopimukset standardi
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto
LisätiedotLiikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto
LisätiedotMIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo. Tuotantotalous 1 /
MIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo Tuotantotalous 1 / 28.2.2017 Luennot AIEMMAT þ MITÄ ON TUOTANTOTALOUS? þ YRITTÄJYYS þ TUOTTEET JA TUOTANTO þ YRITTÄJÄPANEELI þ YRITYKSEN PROSESSIT þ MYYNTI JA MARKKINOINTI
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotAVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, %
Munksjö Tilinpäätöstiedote 2016 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 2016 20 Muutos, % Liikevaihto 282,4 290,0-3% 1 142,9 1 130,7 1% Käyttökate (oik.*) 36,1 22,1 63% 136,7 93,6
LisätiedotKEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /
KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6
LisätiedotYksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.
KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään
Lisätiedot1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2008
1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 447,4 431,5 1 688,3 Liikevoitto, milj. euroa 33,3 45,9 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa 35,3 48,2 109,5 Liikevoittoprosentti 7,4
Lisätiedot