Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59 Liite 1

60 Liite 3 Heiskanen Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n asianajaja Sakari Niemelän pyynnöstä olen tutustunut Kolarin kunnan Ramboll Oy:llä teettämään Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava ehdotukseen Asiakirjassa todetaan aluksi kaavoituksen tavoitteina olevan Valtakunnallisella tasolla o Toimiva aluerakenne o Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu o Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat o Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto o Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakunnallisella tasolla o Arktinen talous vahvistuu o Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä o Puhdas luonto, hyvä elinympäristö, kulttuuri ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia o Hyvä saavutettavuus mahdollistaa kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin o Läpileikkaavat teemat ovat: kansainvälisyys, kestävä kehitys ja resurssitehokkuus, vähähiilisen elämäntavan edistäminen, digitatlisaatio, yhdessä tekeminen, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo Kunnallisella tasolla o Ympäristöarvot huomioidaan kaikessa toiminnassa, ekologinen ajattelu o Matkailuelinkeino kehittyy ja monipuolistuu ympärivuotiseksi o Luontaiselinkeinot ovat säilyneet ja ne tuottavat laadukkaita tuotteita o Kaivostoiminta toteutuu yhteisön ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, ja kaivostoiminnasta kehittyy kuntaan merkittävä elinkeino o Kolarin luonnonvarat ovat merkittävät ja niitä hyödynnetään nostamalla jalostusaste kunnassa mahdollisimman korkealle o Eri elinkeinojen yhteensovittaminen onnistuu, jotta monipuolinen elinkeinorakenne voi toteutua ilman ristiriitoja o Asuinympäristöjen viihtyisyytta kehitetään, ja olemassa olevaa infraa hyödynnetään o Kolarin sijainti on logistisesti merkittävä sekä kauttakulkuliikenteelle että solmuna o Porotalouden toiminta edellytykset turvataan. Lapin liitto ( ) on todennut, että "Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähialueen matkailu-, virkistys- ja luontoarvot. Kaivostoiminta tulee suunnitella siten, ettei se Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalueen Natura verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura verkostoon". Esitettyjen tavoitteiden lisäksi MRL 39 edellyttää m.m. ympäristöhaittojen vähentämisen sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen huomioonottamisen sekä edellyttää em. asioiden selvittämisen yleiskaavan laadinnalle riittävällä tarkkuudella. Osayleiskaavassa on edellä esitettyjen tavoitteiden ja määräysten toteutumiseksi osin merkittäviä puutteita. 1

61 Kaivoksen vesitaseen muodostamat riskit ja haasteet osayleiskaavalle Osayleiskaava perustuu kaivoksen päivitettyyn vesien hallinnan raporttiin Hannukaisen kaivoshanke- luvitusvaihe, vesienhallinta ja -käsittely (Pöyry 2018). Kuten aikaisemminkin, raportin prosessitekninen osa jättää rikastamon veden käytön kokonaan huomiotta (kuva 1). Sama näkyy myös osayleiskaavan ohella Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaavassa. Rikastamo tarvitsee toimiakseen vettä noin 4 m 3 /tonni. Aikaisemmassa GTK:n koeraportissa Northlandille kulutus oli 5,5 m 3 / tonni. Rikastamon läpi kiertää siis vettä m 3 /vuodessa (noin 35% hienoa jauhettua kiintoainetta sisältävänä seoksena, lietteenä). Kyseisen lietteen viipymäaika rikastamolla on vain muutamia tunteja. Kuvan 1 perusteella vesi kulkee suoraan rikastamolta High-S ja LIMS läjitysalueille ja siitä suotautuen Rautuvaaran selkeytysaltaalle. Teknisesti rikastamon kaikille lietefraktioille, niin tuotteet kuin jätejakeet, on tehtävä vedenpoiston ensiaskeleena sakeutus. Tyypillisesti pinta-alaa sakeutusaltaille tarvitaan merkittävästi. Tyypillinen mitoitusperuste on noin 2-3 m 2 /vuorokausitonni. Hyvin hienolle jopa selkeästi alle 1 m 2 /vuorokausitonni. Tehdasalueelle eivät tarvittavat sakeuttimet mahdu. Suurin sakeuttimista saattaa olla jopa 100 m halkaisijaltaan. Mitoitustietoja ei ole julkisuudessa, joten tämä on valistunut arvaus kaivosten tavanomaisilla mitoitusperusteilla. Sakeuttimien lietevirrasta erottama vesi on noin 85-95% vesivirrasta riippuen tuote/jätejakeesta. Vettä erotetaan lietteestä suuruusluokkana m 3 /vuodessa. Tämän veden viipymäaika sakeutuksessa ennen paluuta rikastamon syöttövedeksi on alle pari tuntia, joten voidaan olettaa, että jäännöskemikaalien konsentraatiot eivät ole siinä laskeneet. Siihen lisätään joka kierroksella merkittävä määrä kemikaaleja, joista merkittävimmät ympäristön kannalta ovat rikkihappo (sulfaatin lisäys) ja ksantaatit, mitkä ovat ympäristömyrkkyjä pienissäkin pitoisuuksissa. Tämän lopputuloksena on, että sakeuttimien veteen, sen kiertäessä prosessissa, vähitellen kumuloituu kemikaaleja. Uudesta salaisesta koeajoraportista on kaivosyhtiö ilmoittanut, että ksantaattien kulutus on vuositasolla tonnia, rikkihapon kulutus tonnia ja sammutetun kalkin käyttö tonnia. Jotta tällaista kemikaloitua vettä voidaan jatkuvasti käyttää, se joko pitää laimentaa tai varastoida pitempiä ajanjaksoja (tyypillisesti useita kuukausia). Yleiskaava ei mahdollista veden varastointia, koska tilaa ei ole (EK alueet). Kolmen kuukauden varastointiin tarvittaisiin allas, jonka tilavuus on suuruusluokkaa m 3. Tällaisen varastoaltaan tulisi toimia jätteen sijoitusaltaan kanssa yhdessä. Ainoa osayleiskaavaan sisällytetty allas on 0,47Mm 3. Jäljelle jäävä vaihtoehto on laimentaminen. Laimennusprosenttia ei voi laskea, koska tiedot on salattu. Valistunut arvaus on 20-30% uutta vettä. Määrä olisi tällöin m 3 /vuodessa. On täysin mahdollista, että tuoreveden osuus on lopulta tätäkin korkeampi. Rikastamolle pumpattavasta tuorevedestä kaikki muu kuin jätesakeutuksien alitetuotteen (se mikä varastoidaan) sisältämä vesi (n m 3 /v) täytyy purkaa Niesajoen yläjuoksulla olevan pienen 0,47Mm 3 altaan kautta purkuputkeen. Altaalla se yhdistyy ja sekoittuu jätekasoilta tulevaan suodosveteen ja koko kaivosalueen kuivana pitovesiin ja hulevesiin (pieni osa on luonnontilaista ja voidaan ohjata muuta reittiä). Kuten aikaisemmin on esitetty (lausunto YVA:sta), on ksantaatin tarve magneettikiisun vaahdotuksessa erittäin korkea vastaten useamman ksantaattimolekyyli-ionin paksuista kerrosta magneettikiisupinnoilla. Vaahdotuskemiasta voi olettaa, että tässä tapauksessa ksantaatti-ioni on hapettunut siten, että kaksi ksantaatti ionia muodostaa diksantogeeni molekyylin. Se puolestaan ei sitoudu kemiallisesti magneeettikiisun pintaan, vaan sidos on fysikaalinen. Se on pääosin pestävissä pois!. (kaaviokuva 2) 2

62 Kuva 1. Ksantaatti magneettikiisun pinnalla (esim. Hu, Sun, Wang (2009). Electrochemistry of flotation of sulphide minerals, Springer Verlag) Kemiallisista syistä ei voida olettaa, että jätevesissä ei olisi varsin korkeitakin pitoisuuksia ksantaattia ja/tai sen hajoamistuloksia kuten rikkihiiltä. Jos GTK:n kokeet on tehty Outokummun vesijohtovedellä, niiden todistusvoima kierrätyksen aiheuttamaan tilanteeseen on siinä tapauksessa hyvin matala. Paikallisen veden käyttö on tavanomainen tapa. Kuva 2. Raportin vedenkäsittelykaavio (Pöyry 2018). On siis olemassa merkittävä todennäköisyys, että jopa (yli) puolet Rautuvaaran altaasta pumpattavasta vedestä sisältää merkittäviä ksantaattikonsentraatioita. Koko suunnitellun ja kaavaehdotuksen mukaisen vedenkäsittelyjärjestelmän viipymä ajat ovat niin pieniä, että ksantaatin konsentraatioissa ei varsinkaan talvisaikaan ehdi tapahtua suuria muutoksia ennen Tornionjokea. Samoin on todettava, että sulfaattipitoisuudet tulevat olemaan merkittäviä. 3

63 Yhtiö ei ole suunnitellut, eikä yleiskaavaehdotuksessa ole alueita, Rautuvaaran altaalta Tornionjokeen pumpattavan veden puhdistamista. Sulfaatin puhdistamiseksi on olemassa tekniikoita; esim. ettringiitti-prosessi, missä alumiinisuolalla saostetaan sulfaatti pois vedestä. Sen vaatima tila on suuri, investointikustannus iso ja käyttökulut korkeita (useampi /m 3 ). Ksantaatin poistamiseksi ei kaupallisia tekniikoita ole. Yhtiön laskelmia ksantaattijäämistä ei voida tiedon salauksen vuoksi tarkistaa, mutta kirjallisuus ja muiden kaivosten kokemukset eivät ole yhtiön olettamuksiin perustuvia laskelmia tukevia. EKT (kem-2) alueella ei ole osayleiskaavassa tai asemakaava ehdotuksessa tilaa tarvittaville sakeuttimille eikä riittävälle jäteveden puhdistukselle. Jos jätevettä puhdistetaan, tarvitaan osayleiskaavassa myös tilaa puhdistussakkojen varastoimiseksi, mitä sitäkään ei ole. Mahdollisuus ympäristölle vaarallisen korkeista jäteveden ja Natura jokivesien ksantaattipitoisuuksien toteutumisesta on selkeä. Tapahtuman seuraamukset ovat erittäin merkittäviä ja pitkäaikaisia. Riskiluokitusta on pidettävä korkean kriittisenä. Ksantaattiriskistä osayleiskaava ehdotuksessa Ksantaatti toimitetaan laitokselle todennäköisesti tynnyreissä. Ksantaattia käytetään vesiliuoksena. Liuotuksen aikana syntyy lipeää ja rikkihiiltä, joista jälkimmäinen on sekä myrkyllinen että erittäin tulenarka. Osayleiskaavassa EKT (kem-2) alue, missä kemikaalien valmistus tapahtuu, sijaitsee suoraan Sotkavuoman suoalueen (merkintä MY-1) yläpuolella, mistä puolestaan on laskuoja Niesajokeen. Jos tapahtuu samankaltainen onnettomuus, kuin on tapahtunut Kalajoella, missä hitsauskipinästä (?) alkanut tulipalo tuhosi koko ksantaattivaraston ja sammutusvedestä Kalajokeen syntynyt päästö tappoi suuren määrän kaloja, voidaan todeta, että tällaisessa tapauksessa Niesajoen Natura alue merkittävällä todennäköisyydellä tuhoutuu ja Sotkavuoman luontoarvot kärsivät. Osayleiskaavan EKT (kem-2) paikka on riskialtis. (HUOM! Kaivospiiripäätöksen (KaivNro K8126) mukaan Sotkavuoman aapa ei ole osa kaivospiiriä, joten kaivosyhtiöllä ei ole siellä valtuutta toimia, esim. rakentamalla hätäpatoja.) Rikastamojäteen Naturalle muodostama riski Poiketen aikaisemmasta, on uuden rikastuskoeraportin mukaan kaikki jäte, sekä korkearikkinen että matalarikkinen, luokiteltava mahdollisesti happoa tuottavaksi. Taulukko 1 Jauhettujen jätejakeiden hapontuotto (koerikastusjätteen karakterisointiraportti) 4

64 Osayleiskaava edelleen esittää, että matalarikkinen jäte varastoidaan Rautaruukin vanhan jätealueen päälle (EK-ej) ja korkearikkinen erillisiin altaisiin vanhan jätealueen Alaisen Rautuvaaran puoleiseen rinteeseen (EK-ej-1). Oman erikoisuutensa tuo Kaivosyhtiön teettämässä koeraportista julkaistu tieto, että olisi tehty rikkirikastetta. Se on erittäin marginaalisesti kauppatuote. Jotta näin olisi on rikin pitoisuuden oltava vähintään 50-52% ja raskasmetallien (kuten kupari, sinkki) yhteenlaskettu pitoisuus alle 0,1%. Rikkikiisussa on 53% ja magneettikiisussa vain 36% (stokiömetr.). Magneettikiisua ei tuotteessa voi olla. On erittäin todennäköistä, että tälle tuotteelle ei ole markkinoita, vaan se on varastoitava jonnekin. Ainoa paikka on EK-ej-1 altaat, missä se muodostaa oman erillisen voimakkaasti happoa muodostavan ja raskasmetallipäästöjä aiheuttavan jakeensa. Kaivosyhtiö on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, että matalarikkisen jätteen käsittelyssä käytettäisiin ns. pastasakeutusta, tekniikkaa, missä kemikaalien avulla (mitkä puuttuvat ympäristölupa hakemuksen kemikaalilistasta) jäte saadaan varsin vähän vettä sisältäväksi hammastahnaa muistuttavaksi pastaksi. Periaatteessa tällainen pasta asettuu usean asteen kulmaan lisäten merkittävästi jätealueen kapasiteettia. Jos kulma on kolme astetta, niin EK-ej jätealueen lisäkapasiteetti on noin m 3 riippuen siitä miten korkealle luode-kaakkois suunnassa (Alainen Rautuvaara-Vittajärvenmaa) jätteen pintaa vodaan nostaa. Kuten myöhemmin esitetään, on hieman epäselvää, voidaanko koko toiminnan aikainen jätemäärä m 3 varastoida pitkäaikaisesti ja turvallisesti osayleiskaavan osoittamalle alueelle EK-ej. Osayleiskaavassa on huomioitava, että jätteen luokitus on muuttunut happoa tuottamattomasta (NAF) mahdollisesti happoa tuottavaksi (PAF). Koerikastusjätteen karakterisointiraportissa puolustetaan matalarikkisen (nyt siis PAF luokitetun) jätteen varastoimista edelleen pastana seuraavasti: Matalarikkisille rikastushiekka-altaille on laskettu mukaan tietty määrä veden pinnan yläpuolella olevan, hapettuvan hiekan vaikutusta. Osa allasalueesta on kuitenkin veden peitossa. Oletuksena on käytetty, että reaktiivisena massana kaivoksen toiminnan aikana on keskimäärin päällimmäinen 0,1 m. Teoriassa maa-aineksen paikallaan pysyvyys riippuu merkittävästi sen tiiveydestä. (Heiskanen K. jauhemaisten aineiden käsittely, TKK luentomoniste 154 s, 2004). Tiivistyminen tapahtuu, kun vesi poistuu jätepartikkeleiden välistä eikä korvaannu ilmalla. Mitä tiiviimpää sitä suurempi leikkauslujuus. Tilannetta vodaan tarkastella siten, että jätekerros alkaa liukua toisen kerroksen päällä, kun leikkausjännitys ylittyy. Jos pasta saa lisää vettä sen tiiveys laskee ja kerrosten välinen liukuminen tulee todennäköisemmäksi. Pasta-altaalla ei saa olla vettä. Oletus reaktiivisesta syvyydestä 10 cm ei täytä mitään tieteellistä kriteeriä. Jo kymmenen laboratorion jäätymis-sulamis sykliä on siirtänyt syvyyden yli 40 cm syvyydelle. Toinen merkittävä ongelma on jätteen jäätyminen ja sulaminen. Periaatteessa sulan ja jäässä olevan kerroksen vesipitoisuus kasvaa ja siten tiiveys laskee. 5

65 Kuva 3. Periaate kuva pastasakeutetun jätteen käyttäytymisestä (Knutson et al Stability considerations for thickened tailings due to freezing and thawing, Paste 2016 conference, Santiago, Chile). Knutson et al (2016) ovat selvittäneet LKAB:n Svappavaaran pastasakeutuksen stabiilisuutta vuoden jäätymis- ja sulamissyklien aikana. Kriittinen hetki on, kun sulaminen alkaa edetä ja sulavesi pakkautuu roudan ja sulan rajapintaan. Tällöin heidän mukaansa voi tiiveydestä riippuen stabiili pastan läjityskulma olla merkittävästi alle yhden asteen. (ilmiöllä on yhteneväisyyksiä kevään kelirikkoon sorateillä). Tietoa ei ole Hannukaisen jätteen tiiveydestä sulamissyklin aikana. Svappavaaran tulokset antavat kuitenkin aiheen merkittävään huoleen, että keväällä jäte saattaa liikkua ja ryöstäytyä Niesajoen laaksoon tuhoten sen biotoopin. On lisäksi todettava, että kaivospiirihakemuksessa ja siitä johtuvassa päätöksessä ei puhuta pasta sakeutuksesta, vaan todetaan, että vähärikkisen jätteen osalta mainitaan Nykyisten suunnitelmien perusteella rikastushiekka tullaan varastoimaan rikastushiekka-alueelle lietteenä. LIMS-rikastushiekassa kiintoainepitoisuus on 35 %,. Tämä on täysin kaikesta aikaisemmasta poikkeava esitys eikä mitenkään ole rikastamoiden tavanomainen ratkaisu. Jos näin kuitenkin on, kasvaa jätealueelta tulevan veden virtaama noin 2 Mm 3 arviosta yli 15 Mm 3 arvoon. Se johtaa välittömästi Rautuvaaran sakeutusaltaan ylikuormaan ja kasvaneisiin sulfaattipäästöihin. Se asettaa myös patorakenteet uuden tilanteen eteen. Niihin kohdistuva hydraulinen paine kasvaa ja patomurtumariski kasvaa huomattavasti. Koska vähärikkiselle jätteelle ei ole suunniteltu pohjarakenteita, kasvaa tässä vaihtoehdossa suotautuma merkittävästi lisäten entisestään patomurtumariskiä. Isompia jätepatojen murtumia on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen maailmassa 20 kpl, joissa kussakin on luontoon päässyt satojatuhansia tai miljoonia kuutiometrejä jätettä. (WISE Uranium project: Chronology of major tailings dam failures). Tapahtuman todennäköisyys on pieni (ei kuitenkaan nolla), mutta seuraamukset erittäin suuret, joten riskiluokitus on korkea. On hyvin vaikea saada selvää kuvaa vesikierroista ja jätteen käsittelystä ja niiden tarvitsemista tekniikoista ja tilatarpeista, kun eri hakemuksissa asia on esitetty usealla eri tavalla ilman, että käytettävistä tekniikoista on kuvausta. Osayleiskaava ei ota mitenkään huomioon edellä esitettyjä riskejä. Yksi suojeltava lapinkämmekän kohde on suoraan mahdollisen vesi- ja jäteylivuodon reitillä. Pienenä yksityiskohtana osayleiskaavaan on merkitty muuntoasemalle (EN) samalle ylivuodon reitille. 6

66 Natura riskit Osayleiskaavaan on merkitty Natura alueiksi muutama pieni järvi (Rautujärvi, Saivojärvi, Vittajärvi ja Riipisenjärvi) sekä Äkäsjoki. Saatavilla olevan kartta-aineiston mukaan Naturaan kuuluvat myös kaikki sivupurot, jopa nykyinen Rautuvaaran selkeytysallas, mikä on kaavaehdotuksessa merkitty EK-ej merkinnällä. ( haettu ) Naturaan kuuluvia puroja, joita ei ole merkitty (W-nat), joihin kaivoksen vaikutus voi ulottua ovat Hannukaisessa Valkeajoki, Kivivuopionoja, Laurinoja ja Kuerjoki sekä Rautuvaarassa Niesajoki, Sivakkaoja ja Rautuvaaran alueelta lähtevä Rautujärven kautta Äkäsjokeen laskeva Rautujoki. Jättämällä merkitsemättä Natura-alueet osayleiskaavaan on syntynyt tilanne, että on voitu esittää kaavoitusta, mikä ei ota huomioon Naturan vaikutuksia. Edellä esitetyistä puroista Kivivuopionoja ja Laurinoja häviävät täydellisesti teollisuusalueen sekä maan ja kivenläjityksen alle (EK-1; EK-2 ja EKT-kem/1). Muut Hannukaisen alueen joet joutuvat kaivoksen muutaman toimintavuoden jälkeen tilanteeseen, että niiden kohdalla pohjaveden pinta on merkittävästi joen pohjaa alempana. Kuva 4 esittää maaston muodot varjostavalle kartalle piirrettynä SRK:n mallintamat pohjaveden alenemat. Kuten raportissa todetaan ovat sama-arvo viivat laskettu pohjaveden kahden (2) metrin alenemalle. Valkeajoella näin on mahdollista tapahtua puolentoista kilometrin matkalla joen alaosassa ja noin toisen puolentoista kilometrin matkalla joen latvaosassa. Vaikka Kuerjoki kulkee osakaava-alueen ulkopuolella, niin sen latvavedet (Kivivuopionoja) ovat SRK:n mukaan liki kolmen kilometrin matkalta pohjaveden aleneman piirissä. Osayleiskaava ei mitenkään ota huomioon alueella olevia lähteitä. Kuva 4. SRK:n mallintama pohjaveden alenema (2 metriä) kaivoksen eri toimintavuosina. SRK Hydrogeological Impact assessment, Phase II (2013) SRK:n mallinnus esittää, että pohjaveden alenema pysähtyy Äkäsjoen rantatörmään. Aikaisemmissa lausunnoissa on esitetty, että veden suotautumisen mahdollisuus Äkäsjoesta kaivokseen pitäisi tutkia. Nykyisellään sitä on pidettävä kartoittamattomana riskinä, minkä todennäköisyys ei ole suuri, mutta mahdolliset seuraamukset erittäin vakavia, joten riskiluokitus on korkea. 7

67 Yhteenveto Osayleiskaavan suunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon yleisiä ympäristöarvoja eikä ohjattu toimintaa kestävämpään suuntaan. Tornion-Muonionjoen jokialueen Naturaa ei ole suunnitelmassa juurikaan huomioitu. Tärkeimmät lausunnossa esitetyt huomiot: Osayleiskaava ei huomioi Muonion-Tornionjoen vesistöalueen Natura luokitusta edes kaavamerkinnöissä. Osayleiskaava ei mahdollista prosessilietteiden (tuotteet ja jätejakeet) asianmukaista käsittelyä, puhdistamista ja varastointia (ml. puhdistussakat). Osayleiskaavan ja siihen liittyvien asemakaavojen esitykset johtavat riskialttiisiin vaihtoehtoihin ja luontoarvojen merkittävään vaarantumiseen (erikoisesti jokiluonnon Natura arvot, Tornion-joen pääuoma mukaan lukien). Osayleiskaavan Rautuvaaran tehdasalue on sijoitettu erittäin riskialttiiseen paikkaan pohtien vain liikenneyhteyksiä. Teollisuusalueella tapahtuvat kaikki onnettomuudet (pienetkin: esim. öljyvuodot) vaarantavat Sotkavuoman ja Niesajoen luontoarvot merkittävällä tavalla. Osayleiskaavassa ei mitenkään ole varauduttu pastasakeutuksen synnyttämään lietteen tulvimisen ja pato-onnettomuuksien riskiin. Osayleiskaava ei ota huomioon kaivoksen kuivana pidon aiheuttamaa pohjaveden alenemaa. Kaivoksen aiheuttama kahden metrin pohjaveden pinnan alenema ja vaikutus ulottuu kaivoksen toiminta-aikana kaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaava sallii kahden tärkeän Natura luokitetun kutujoen hävittämisen. Lähteitä ei osayleiskaava ehdotus edes mainitse. Helsingissä Kari Heiskanen TkT, prof (emer) 8

68 Leif Ramm-Schmidt Liite Muistio koskien Kaunisvaaran ja Hannukaisen kaivosten jätevesipäästöjen yhteisvaikutusta Muonionjoessa Yhteenveto Kaunis Iron AB on Pajalassa käynnistämässä Kaunisvaaran konkurssiin menneen (Northland Resources AB) rautakaivoksen siten, että toiminta yhtiön tiedotteiden mukaan alkaa heinäkuussa Kaunis Iron AB:n toiminta lähtee todennäköisesti käyntiin Rajajokikomission v myöntämän ympäristöluvan mukaan Tapulin esiintymän hyödyntämisellä. Heillä on tässä lupa louhia 20 Mt malmia ja tuottaa siitä 5 Mt rikastetta. Kaivoslupa on myös voimassa. Louhosten pohjalle kerääntyneen veden pumppaus Muonionjokeen on aloitettu. Kaunisvaaran tuotanto on siis 2,5 kertainen Hannukainen Mining Oy:n suunniteltuun tuotantoon verrattuna. Norrbottens Länsstyrelsen ja Ruotsin naturvårdsverket toteavat, että konkurssiin mennyt Northland ei toiminut lupaehtojensa mukaisesti. Esimerkiksi altaat eivät täytä RIDAS-ehtoja, ja ne edustavat suurta patoriskiä. Northland on lisäksi laskenut jätevesiä Muonionjokeen myös talvella, mikä ei ollut alkuperäinen tarkoitus. Syynä on, että selkeytysaltaan koko on vain 6% suunnitellusta (7 ha), joka ei mahdollista säännöstelyä. Uuden yhtiön suunnitelmista esimerkiksi selkeytysaltaan osalta tai jäteveden aktiivisesta puhdistuksesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa. Kaunis Iron on lehtitiedotteiden mukaan laatimassa uuden ympäristölupahakemuksen tämän vuoden loppuun mennessä. Uusi hakemus sisältää myös Stora Sahavaaran kiisupitoisen malmin hyödyntämisen sekä tuotantolaitoksen laajentamisen flotaatiolinjalla. Kaunis Iron voi kuitenkin toimia vanhan luvan mukaan toistaiseksi (kunhan Länsstyrelsenin osoittamat virheet korjataan). Voimassa oleva lupa ei käytännössä rajoita päästöjä millään tavoin. Jätevedelle ei ole asetettu päästörajoja (paitsi samentuma). Aktiivista puhdistusta ei vaadita. Tämä asia tuo uuteen valoon kahden kaivoksen yhteisvaikutuksen Muonionjoessa. Yhteisvaikutusarvio on tehty suomalaisen Northland Mines Oy:n taholta v ennen konkurssia (Internationellt förfarande, komplettering av miljölovsansökan för gruvprojektet i Hannukainen, Pöyry Finland Oy ). Tästä ruotsinkielisestä dokumentista on otettu pääosin samat tiedot Hannukainen Mining Oy:n päivättyyn ympäristölupahakemukseen. Kaivosyhtiön johtopäätöksenä on, että yhteivaikutuskaan ei aiheuta Muonionjoelle vaaraa. Oletus on väärä! Tähän selvitykseen liittyy hyvin runsaasti virheitä ja vääriä olettamuksia! Ksantaateista jätevedessä arktisissa olosuhteissa ja niitten mittaamisesta on myös saatu uutta tietoa, kun mittaukset Bolidenin Kevitsan kaivoksessa on julkaistu marraskuussa Ottaen huomioon jo tehdyt limnologiset selvitykset pelkästään Hannukaisen arvioitujen päästöjen perusteella, kahden jättikaivoksen yhteisvaikutukset Muonionjoessa olisivat alivirtaamatilanteissa ja varsinkin mahdollisen hätäpäästön seurauksena katastrofaaliset. Sekä Kaunisvaaran että Hannukaisen päästöt täytyy korjata ja päivittää, jotta Hannukaisen päästöille ja toiminnalle voidaan asettaa sellaiset ehdot, että Muonionjoessa ei tapahdu ympäristövaurioita! 1

69 Leif Ramm-Schmidt Tilanne Kaunis Iron AB on ostanut Ruotsin Pajalan Kaunisvaarassa sijaitsevan suljetun rautakaivoksen Northland Resources AB:n konkurssipesältä hintaan n. 1% alkuperäisestä investoinnista ja suunnittelee kaivoksen avaamista uudelleen heinäkuussa Northlandin toiminta päättyi joulukuussa 2014 vain kahden vuoden yrittämisen jälkeen ja johti Ruotsin valtion kautta aikojen suurimpaan konkurssiin, velat n. 1,3 miljardia euroa. Kaunis Iron haluaa nyt lähteä liikkeelle Rajajokikommission v myöntämän ympäristöluvan pohjalta (viite 1) ja on pyytänyt vahvistusta Norrbottenin lääninhallitukselta (Norrbottens länsstyrelse, jäljempänä Länsstyrelsen), että voivat näin toimia. Länsstyrelsen on valvova viranomainen tässä asiassa. Toiminta keskittyisi alkuun Tapulin rautaesiintymän hyödyntämiseen ja olisi samanlainen kuin konkurssiin menneen Northland Resources AB:n aikana. Kyseisen ympäristöluvan mukaan yhtiö voi louhia enintään 20 miljoonaa tonnia rautamalmia vuodessa Tapulin esiitymästä (Tapuli 1 ja Tapuli 2), mikä mahdollistaisi n. 5 miljoonaa tonnia rautarikastetta vuodessa (saannolla 25%). Tuotantomäärä olisi kuitenkin alkuun enintään n. 2 miljoonaa tonnia rautarikastetta vuodessa, johtuen tuotantolaitoksen kapasiteetista. Tarkoitus on laajentaa tuotantokapasiteettia 5 miljoonaan tonniin vuodessa ja samalla avata myös viereisen Stora Sahavaaran kiisupitoinen rautamalmiesiintymä. Nyttemmin on ilmennyt, että konkurssiin mennyt Northland Resources AB ei toiminut lupansa eikä hakemuksensa mukaisesti. Tämän ovat todenneet sekä Länsstyrelsen että Ruotsin ympäristönsuojeluviraso (jäljempänä Naturvårdsverket) (jäljempänä kohdat 3 ja 4). Viranomaiset huomauttavat mm. että padot on väärin rakennettu ja muodostavat suuren patoriskin. Selkeytysaltaan koko on aivan liian pieni, minkä johdosta jätevesiä on päästetty Muonionjokeen myös talvella. Kaikkia Länsstyrelsenin ja Naturvårdsverketin havaitsemia virheitä ei ensi kesäksi ilmeisesti ehditä korjaamaan, eli toiminta jatkunee edelleen luvan vastaisena, kuten esimerkiksi jätevesien johtaminen Muonionjokeen talvisaikaan. Tämä antaa kuvan, että Kaunis Iron AB ei tulisi suhtautumaan vakavasti ympäristön suojelemiseen. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa ympäristöinvestoinneille ei helposti löydy varoja. Lisäksi Kaunis Iron AB on lehdistötiedotteiden mukaan perustamassa suhdannekaivosta, jossa toiminta keskeytetään huonoina aikoina. Sen johdosta he palkkaavat vakinaisiksi työntekijöiksi minimimäärän henkilöitä ja urakoivat kaikki varsinaiset työt. Tämä asettaa lisää haasteita mm. jätevesipäästöjen hallinnalle keskeytysten aikana. Hannukaisen jätevesipäästöjen yhteisvaikutus Muonionjoessa tulee nyt täysin uuteen valoon. Northland Mines Oy:n vuonna 2014 laatima yhteisvaikutusarvio, joka on myös Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemuksessa, on virheellisesti ja puutteellisesti laadittu. Se sisältää lisäksi vääriä olettamuksia. 2. Ympäristölupatilanne Konkurssipesän voimassaolevassa ympäristöluvassa (viite 1) määrätään vesien päästöstä hyvin niukasti (koko lupa on vain 12 sivua pitkä), ainoastaan kohdissa 4 ja 5: 2

70 Leif Ramm-Schmidt Yhtiön on pyrittävä rajoittamaan toiminnasta purkuvesistöön johdettavaa ylijuoksutusta niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista. Jos ylijuoksutusta kuitenkin tarvitaan, sen on tapahduttava silloin kun sen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi purkuvesistössä. Vesistöön johdettavien vesien kiintoaineen hehkutusjäännöksen ohjearvo on 20 mg/l. Mikäli tähän ei päästä, on asiasta välittömästi ilmoitettava lääninhallitukselle ja esitettävä suunnitelma toteuttavista toimenpiteistä. 5. Mikäli vesistöön johdettavat päästöt seurannan perusteella poikkeavat hakemuksessa esitetystä, yhtiön on tehostettava vesien käsittelyä lääninhallituksen ohjeiden mukaisesti ja merkittävien poikkeamisten osalta haettava lupapäätöksen tarkistamista. Kaunis Iron on käynnistämässä uuden ympäristölupahakemuksen laatimisen, jossa toiminta laajenee Stora Sahavaaran esiintymän hyödyntämiseen. Tämän esiintymän malmi on varsin rikkipitoinen, jonka johdosta tuotantolaitosta suunnitellaan laajennettavaksi flotaatiolinjalla rikkipitoisen materiaalin erottamiseksi. Tuotantokapasiteetti kasvaisi n. 5 miljoonaan tonniin rautarikastetta vuodessa eli olisi näin jopa 2,5 kertainen Hannukaiseen verrattuna. Kaivosyhiö arvioi ympäristölupahakemuksen valmistuvan vuoden 2018 lopussa. Kaivoslupa laajennukselle on jo olemassa, Bergsstaten (Ruotsin kaivosviranomainen) on siirtänyt luvat Kaunis Ironille. Northland Resources AB oli jo v jättänyt uuden ympäristölupahakemuksen, jossa kysymys oli samasta laajennuksesta. Northlandin konkurssista johtuen asia jätettiin pöydälle konkurssipesän pyynnöstä Länsstyrelsenin vastaus Länsstyrelse vastaa (viite 2), että lupa on voimassa ja toimintaa voidaan sinänsä jatkaa Rajajokikomission vuonna 2010 myöntämän luvan mukaisesti, mutta ei Northlandin harjoittamalla tavalla. Syynä, että Northlandin toimintaan liittyi useita luvanvastaisuuksia ja puutteita. Länsstyrelsen toteaa mm. että rikastushiekka- ja vesialtaat on rakennettu virheellisesti käyttäen vääriä rakennemateriaaleja vastoin RIDAS-sääntöjä, altaat vuotavat sekä läpi viereiselle suoalueelle että pohjavesiin. Altaat on lisäksi perustettu osittain tai kokonaan kaivospiirin rajojen ulkopuolelle (Liite 1). Varsinaisen selkeytysaltaan pinta-ala on Länsstyrelsenin mukaan vain 20-25% kaivosyhtiön ilmoittamasta, joka ei mahdollista säännöstelyä (viite 8). (Allekirjoittaneen mittauksen mukaan altaan pinta-ala on arviolta vain n. 7 ha kartasta mitattuna (liite 1A) ja tilavuus n m 3, jos sallittu enimmäissyväys on 3 metriä. Mikäli jätevesimäärä on 8,3 miljoonaa m 3 vuodessa, on keskimääräinen viipymä vain n. viikon verran). Tämän johdosta kaivosyhtiö joutui ja joutuu myös jatkossa päästämään jätevesiä Muonionjokeen talvisaikaan, mikä ei ollut kaivosyhtiön hakemuksen hengen mukaista. Länsstyrelsen huomauttaa lisäksi, että altaiden virallinen tarkastus on laiminlyöty. Altailla ei siis ole virallista käyttölupaa. Länsstyrelsen on lisäksi esittänyt huolensa rikastushiekan läjittämisestä pastasakeutustekniikkaa käyttäen. Tämä menetelmä lisää riskiä, että happokäyminen lähtee liikkeelle ennemmin tai myöhemmin, koska hapen pääsyä rikkipitoiseen materiaaliin ei tällä tekniikalla varmuudella voida täysin estää. Tämä koskee erityisesti Stora Sahavaaran rikkipitoista malmia, mutta myös Tapulin 3

71 Leif Ramm-Schmidt malmissa on todettu merkittäviä määriä rikkipitoista materiaalia (viite 9). Länsstyrelsen viittaa huonoihin kokemuksiin mm. Kanadassa, tarkemmin Kidd Creek Xstratassa (viite 10). Myös Lapin ELY-keskus on ollut samoilla linjoilla lausunnossaan (viite 11). 4. Naturvårdsverket - lausunto Naturvårdsverket on myös lausunut näkemyksensä tilanteesta (viite 3). He ovat monessa asiassa samalla linjalla Länsstyrelsenin kanssa. Uumajan maa- ja vesioikeus, jolle Ruotsin nykyisen lain mukan kuuluu päätäntävalta asiassa, on todennut niinkin myöhään kuin (asia M ), että konkurssipesä ei ole voinut osoittaa, että altaat vastaavat voimassaolevia määräyksiä, eikä ole edes voinut selvittää niiden toimintaa. Altaat eivät ole hyväksyttäviä sen paremmin ympäristö- kuin turvallisuusnäkökohdistakaan katsottuna ja ne edustavat suurta patoriskiä. Ne on ehdottomasti korjattava, ennen kuin niitä saa ottaa uudelleen käyttöön. Naturvårdsverket toteaa jätevesiin liittyvistä lupaehdoista, että ne ovat hyvin puutteelliset evätkä aseta juuri minkäänlaisia rajoja päästöille. Kaivosyhtiö voi siis päästää kuinka paljon vettä tahansa, milloin tahansa eikä ole mitään rajoituksia metallien, ph:n, kemikaalien (esim. ksantaattien), typpiyhdisteiden ja sulfaattien osalta. Ainoastaan samentumalle on asetettu ylärajaksi 20 mg/l (hehkutusjäännös), mitä voidaan pitää korkeana. Lupaehdoissa ei ole vaatimusta minkäänlaisesta aktiivisesta jäteveden puhdistuksesta. Tämän Naturvårdsverket katsoo olevan vastoin Ruotsin sitoumuksia EU:n jäsenmaana. Naturvårdsverket toteaa edelleen, että haitta-aineita on nyt jo päästetty Muonionjokeen siinä määrin, että on riskinä, että useat raja-arvot ovat ylittyneet. Muonionjoki on suojeltu Natura 2000 määräyksillä. Pohjaveden alenemasta Naturvårdsverket huomauttaa, että pohjavesi aleni 16 metriä kaivoksen reuna-alueella, kun kaivosyhtiö oli arvioinut, että alenema olisi siinä kohdassa vain muutamia desimetrejä. Kyseinen 16 metrin alenema on kasvattanut merkittävästi kaivosalueelta poistettavan jäteveden määrää. 5. Yhteisvaikutusarvio Hannukaisen kanssa Yllä olevat asiat tuovat uuteen valoon kahden kaivoksen yhteisvaikutuksen Muonionjokeen. Yhteisvaikutusarvio on alunperin tehty Northland Mines Oy:n aikana ja se on Pöyryn laatima, päiväys (viite 4). Tästä dokumentista on otettu pääosin samat tiedot Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemukseen, päiväys , sivut (viite 5). Tähän yhteisvaikutusarvioon liittyy useita virheitä, puutteita ja vääriä olettamuksia! Hannukainen Mining Oy:n hakemuksen sivulla 156 (viite 5) todetaan: Alla on tarkasteltu yhteisvaikutuksia Muonionjokeen, jos kaivos aloittaisi toiminnan uudelleen. Kaunisvaaran vedenlaatutiedot perustuvat kaivoksen toimintavaiheessa saatuihin tietoihin. 4

72 Leif Ramm-Schmidt Tämä viittaus kaivoksen toimintavaiheen vedenlaatuihin puuttuu alkuperäisestä ruotsinkielisestä tekstistä (viite 4). Jos ne todella perustuvat Tapulin kaivoksen ensimmäisten vuosien mittauksiin, jolloin happokäyminen ei ole lähtenyt vielä liikkeelle (Tapulin malmin rikkipitoisuus on lisäksi alhainen), ne eivät missään tapauksessa vastaa tilannetta, jossa myös Stora Sahavaara on käynnissä. Arviossa ilmoitetut metallipitoisuudet ovat silmiinpistävän alhaiset. Raskasmetallien pitoisuus on vain n. 40% Hannukaisen arviosta, vaikka anionien pitoisuus on merkittävästi korkeampi (Liite 2). Stora Sahavaaran malmin rikkipitoisuus vastaa lähinnä Hannukaisen malmin pitoisuutta. Stora Sahavaaran koeporausten perusteella jopa 40% sivukivestä on potentiaalisesti happoa muodostavaa (viite 2). Länsstyrelsen on lisäksi todennut, että Tapulin malmin rikkipitoisuus todellisuudessa oli paljon korkeampi kuin alunperin arvioitu (vähintään 10%). Sivukivien erottelu selkeästi happoa muodostavaan (PAF) ja ei happoa muodostavaan (NAF) ei käytännössä onnistu, kuten Hannukaisen osalta aikaisemmin on todettu. Ympäristölupahakemuksen yhteisvaikutusselvityksen sivulla 156 todetaan päästömäärästä: Kaunisvaaran vesitaseen perusteella kaivokselta puretaan vuositasolla keskimäärin noin 8,3 Mm 3 käsiteltyjä prosessivesiä Muonionjokeen. Päästömäärä on liian pieni! Oikea määrä Kaunisvaaran jatkohakemuksen mukaan on 10,5 Mm 3 keskimäärin vuodessa, ja huippupäästö 13,5 Mm 3 vuodessa (viite 17). Tämä tieto oli olemassa jo vuonna Isompi päästömäärä tarkoittaa myös vastaavasti kasvanutta haitta-aineiden päästöä Muonionjokeen. Hannukaisen yhteisvaikutusselvityksen sivulla 157 (viite 5) todetaan päästöjen ajoituksesta: Huomioitavaa myös on, ettei kaivosalueelta pureta vesiä Muonionjokeen talvikuukausina marraskuun alusta maaliskuun loppuun (Taulukko 5-28). Väite on virheellinen! Northlandin ympäristöluvassa (viite 1) ei ole mitään rajoituksia päästöjen ajoitukselle. Mitään muita viranomaisten asettamia ehtoja, jotka rajoittaisivat päästöjä talvella, ei ole olemassa. Länsstyrelsenin mukaan (viite 6) vesiä on lisäksi jatkuvasti päästetty Muonionjokeen, siis myös talvella, sekä kaivoksen toimintavaiheessa vuosina että sen jälkeenkin, syynä liian pienet allastilavuudet, jotka eivät mahdollista säännöstelyä. Länsstyrelsen on arvioinut, että vaikka selkeytysaltaan koko olisi ollut kaivosyhtiön hakemuksen mukainen, päästöjä joudutaan joka tapauksessa tekemään myös talvella, kun kaivostoiminta on edennyt täyteen tuotantoon. Hannukaisen yhteisvaikutusselvityksen lopuksi (viite 5, sivu 161) on päätelmä: Arvioinnin perusteella kaivosten yhteisvaikutukset näkyvätkin lähinnä Muonionjoen sulfaattipitoisuuden kasvuna. Arvioitu sekoittumispitoisuus noin 15 mg/l jää kuitenkin alhaiseksi, eikä hankkeiden yhteysvaikutusten arvioida heikentävän Tornion-Muonionjoen ekolgista tilaa. Huomioitavaa myös on, että pitoisuudet laskevat entisestään vesien edetessä alavirtaan Tornion- Muonionjoen uoman vesimäärän kasvaessa. Kaunisvaaran ja Hannukaisen kaivoshankkeiden kumulatiiviset vaikutukset arvioidaankin näin vähäisiksi Muonionjoessa. Johtopäätös on vähättelevä! Tarkastelussa on arvioitu vain sulfaattipitoisuuden muutosta, mutta jätetty raskasmetallien pitoisuusmuutos arvioimatta Muonionjoessa minimivirtaamatilanteessa talvella (11 m 3 /s)! Erityistilanteita, kuten hätäpäästöt talvella on jätetty vaille tarkastelua. Ei ole myöskään tarkasteltu tilannetta, jossa Hannukaisen päästöt vastaavat Hannukainen Mining Oy:n ehdottamia päästörajoja. 5

73 Leif Ramm-Schmidt Koska Kaunisvaaran kaivosten päästöille ei ole rajoituksia (samentumaa lukuunottamatta), olisi syytä tarkastella tilannetta, jossa päästöt on ennustettu suurella varmuusmarginaalilla. On myös pantava merkille, että Kaunisvaaran lupien mukaan minkäänlaista aktiivista puhdistusta ei ole vaadittu, eikä laitoksella sellaista nyt ole. Kaunisvaaran päästöarvio, taulukko 5-28 on virheellinen (viite 5). Taulukon kationi/anionitasapaino on täysin vääristynyt. Laskelman mukaan kationeista (metallit) puuttuu n. 90% anionipitoisuuteen verrattuna. Koostumus ei voi perustua todelliseen analyysiin tai kemiallisesti oikeaan simulointiin. On vaikea ymmärtää, miten tähän on päädytty. Onko peukalotuntumalla lisätty anioneja (mm. sulfaatti ja kloridi), koska ne muuten näyttäisivät liian pieniltä ilman, että kationeja on vastaavasti lisätty? Onko tässä oletettu, että happokäyminen on lähtenyt liikkeelle? Mahdollisesti on arvioitu, että sulfaattipitoisuus nousee, koska Sahavaaran kiisupitoisen malmin rikastuksessa tarvitaan merkittäviä määriä rikkihappoa. Rikkihapon sulfaatti päätyy ennemmin tai myöhemmin jätevesiin. Mikäli kationit korjataan vastaamaan sulfaatteja ja klorideja, todelliset metallipäästöt olisivat 10-kertaiset. Hannukaisen vesilaatuarviossa on jo aikaisemmin todettu, että Muonionjokeen johdettavasta jäteveden kationeista puuttuu 43% (viite 6). Typpipäästöt Taulukon typpipäästö on hämmästyttävän alhainen, Kaunisvaara 24,4 t/vuosi, Hannukaisen arvio 288 t/vuosi, vaikka Kaunisvaaran tuotanto täydessä tuotantotilanteessa on jopa 2,5 kertainen. Kaunisvaaran räjähdysainemäärän on arvioitu olevan tonnia vuodessa (viite 7), kun Hannukaisen arvio on tonnia vuodessa (viite 5). Räjähdysaine on samantyyppinen ammoniumnitraattipohjainen kummassakin kaivoksessa. Kaunisvaarassa ei ole esitetty mitään varsinaista puhdistusratkaisua typen poistamiselle (kuten ei Hannukaisissakaan). Myös Suomen ELYkeskus on vastineessaan huomauttanut typpipäästöjen pienuudesta (viite 17). Typpipäästöjen (N) osalta ei ole ilmoitettu, mikä osuus on ammoniumtyppeä (NH 4 -N). Ruotsin viranomaiset ovat olleet huolestuneita erityisesti ammoniumtypestä sen myrkyllisyyden vuoksi. Ammoniumtyppi dissosioituu osittain ammoniakiksi, kun ph nousee alkaaliselle puolelle. Jo ph:ssa 7,3 ja lämpötilassa 20 o C on ammoniakkiosuus 1% ammoniummäärästä. Jos ph nostetaan arvoon 9,5, mikä on Hannukainen Miningin ehdottama yläraja jätevedelle, on ammoniakkiosuus 55%. Ruotsin Havs- och Vattenmyndigheten toteaa Hannukaista koskevassa lausunnossaan (viite 16) ammoniakin ja nitriitin myrkyllisyydestä seuraavasti: Bolaget (= Hannukainen Mining) anser att utsläppsberäkningar av ammoniak och nitrit inte behövs utan endast nitrat-kväve. Havsoch vattenmyndigheten delar inte denna åsikt då ammoniak och nitrit är mycket giftigt för vattenlevande organismer och därför bör ingå. Kväveutsläppsberäkningarna ska enligt Bolaget uppdateras i samband med miljölovsansökan och här bör även ammoniak och nitrit ingå. Usealla Ruotsin kaivoksella on siksi raja-arvot ammoniakille. LKAB Kirunan ympäristöraportin (viite 13) mukaan todetaan: Halten ammoniak (icke joniserat ammonium, NH 3 ) får inte överstiga 0,005 mg/l vid utloppet från klarningsmagasinet. (Suomeksi: Ammoniumpitoisuus (ei ionisoitu ammonium, NH 3 ) ei saa nousta yli 0,005 mg/l selkeytysaltaasta lähtevässä vedessä). Koska vaatimus koskee lähtevän jäteveden pitoisuutta, se on tiukka. Hannukainen Mining ei ole korjannut ammoniumia koskevaa virheellistä käsitystään ympäristölupahakemuksessaan, vaikka heillä oli tiedot jo olemassa. 6

74 Leif Ramm-Schmidt Muut puutteet Yhteisvaikutusarviossa ei ole mitään mainintaa prosessikemikaalijäämistä, mm. ksantaatit. Kun Stora Sahavaara tulee tuotantoon, ksantaatteja ja mm. rikkihappoa tarvitaan merkittävän paljon (flotaatioprosessi, kuten Hannukaisissa). Vertailun muista puutteista voidaan mainita uraanin puuttuminen (Ruotsin puolella ei ole tehty arviota uraanista) sekä samentuma, jonka arvona laskelmassa on käytetty 10 mg/l, vaikka lupaehtojen mukaan raja on 20 mg/l (hehkutusjäännös). Northland Resources AB:n uuden (v. 2014, ks. yllä kohta 2) ympäristölupahakemuksen yhteydessä on Ruotsin viranomaisten lisäkysymyksillä pyydetty selvitystä siitä, miten paljon kaivosalueen jätevesistä valuu suoraan lähivesistöihin sekä kaivoksen toiminnan että lopetuksen aikana (viite 12). Stora Sahavaaran sivukivikasa ulottuu eteläpäässä aivan Kaunisjoen tuntumaan. Kaunisjokeen valuu näin ollen osa sivukivikasan mahdollisesti happamoituneista jätevesistä. Kaunisjoki laskee Muonionjokeen Kolarin kohdalla. Myös Aareajokeen ja muihin lähivesistöihin valuu osa kaivosalueen jätevesistä ja siitä edelleen Kaunisjokeen. Näitä vesiä Hannukainen Mining ei ole huomioinut Muonionjoen kuormituksen yhteisvaikutuksen arvioinnissa. Naturvårdsverket huomauttaa, että Muonionjoki on NATURA-2000 aluetta. Asiakirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että NATURA 2000 selvitys on jäänyt keskeneräiseksi. 6. Ksantaattipäästöistä ja mittaamisesta Ksantaattijäämistä kaivosjätevesissä ja prosessivesissä on äsken saatu lisää tietoa, kun Sodankylässä sjaitsevan Kevitsan kupari-nikkelikaivoksen mittaukset on julkistettu marraskuussa 2017 (viite 14). Siellä on todettu jäämäpitoisuuksien talvella nousevan eräässä jätevirrassa enimmillään jopa arvoon 9 mg/l. Syynä alhaiset lämpötilat ja jääpeite, joka estää UV-valon hajottavaa effektiä. Julkaisussa todetaan myös, että ksantaattien mittaus vuonna 1973 kehitetyllä UV/VIS menetelmällä onnistuu. Menetelmä on vaativa, kun mitataan käytännön prosessiliemiä, mutta onnistuu oikeantyyppisellä kalibroinnilla. Julkaisun johtopäätöksessä todetaan: UV/VIS is simple and easy method to measure residual xanthate in critical flotation concentrator streams were xanthate is the primary collector. Kevitsan ksantaattimäärä oli 567 tonnia vuodessa vuonna Hannukaisen yli tonnia (hakemuksen mukaan, viite 5). Hannukaisen jätevirtojen jäämäpitoisuudet voivat siis nousta moninkertaisiksi verrattuna Kevitsan arvoihin. Käyttöturvallisuustietojen ja tehtyjen limnologisten arvioiden mukaan myrkkyvaikutus Muonionjoessa voi nousta huolestuttavan korkeaksi jo pelkästään Hannukaisen päästöjen perusteella (viite 15). Kun tähän lisätään Kaunisvaaran ksantaattipäästöt, jotka hyvinkin voivat olla samaa luokkaa kuin Hannukaisessa, Muonionjokeen liittyvä riski korostuu entisestään. Myös Havs- och Vattenmyndigheten on lausunnossaan (viite 16) huomauttanut Hannukaisen hankkeen ksantaattijäämistä ja kyseenalaistaa kaivosyhtiön väitteet siitä, että ksantaatit häviävät prosessissa: Bolaget redovisar de kemikalier som används och det hävdas i tabell 7.1 sidan 23 i kompletteringen att de flesta kemikalierna försvinner i processen. Havs- och vattenmyndigheten ifrågasätter korrektheten i detta ställningstagande. Flera av flotationskemikalierna är troligen registrerade och tillståndspliktiga enligt REACH som t.ex. Natriumisopropyl-xantat (CAS nr ) och K/Na-amylxantat (CAS nr )... Dessa ämnen finns 7

75 Leif Ramm-Schmidt registrerade hos ECHA och är klassade H411 och då krävs ett specifikt exponeringsscenario för att de ska få användas... Dessa ämnen är inte persistenta i miljön men bryts ner förhållandevis långsamt och kan förväntas släppas ut och spridas över en lång sträcka i vattendraget. Vaikka tämäkin asia oli Hannukainen Miningin tiedossa ympäristölupaa laadittaessa, tämä seikka on jätetty täysin vaille huomiota! 7. Johtopäätökset Yllä esitetyn valossa voidaan perustellusti väittää, että nyt tehty yhteisvaikutusarvio ei vastaa todellista tilannetta. Se aliarvioi merkittävästi vaikutuksia Muonionjoessa ja on lisäksi puutteellinen. Sekä Kaunisvaaran että Hannukaisen päästöarvioissa on kemian lakeihin liittyviä merkittäviä virheitä. Päästöarvioissa ei ole mukana arviota kemikaalien jäämistä, erityisesti ksantaatit. Tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa uuden kaivosyhtiön (Kaunis Iron) suunnitelmista esimerkiksi jäteveden aktiivisesta puhdistuksesta, selkeytysaltaan laajentamisesta eikä kemikaalien käyttömääristä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tällaisia vaatimuksia ei ole. Uusi lupahakemus, jossa Stora Sahavaaran kiisupitoisen esiintymän hyödyntäminen on mukana, on vasta laadittavana. Jos uusi lupa pitkittyy tai sitä ei myönnetä, kaivosyhtiö voi harjoittaa tuotantoa Tapulin esiitymästä 20 miljoonaan tonniin malmia vuodessa vanhan luvan mukaan. Nähdäkseni uuden pätevän yhteisvaikutusarvion tekemiseksi on joko odotettava, että saadaan uusia korjattuja päästöarvioita uudelta kaivosyhtiöltä (esim. Kaunis Iron AB:n uudesta ympäristölupa-hakemuksesta), tai sitten on päästö arvioitava riittävällä marginaalilla. Kaunisvaaran 2,5 kertainen tuotantomäärä Hannukaiseen verrattuna ja kiisupitoinen malmi sekä jäteveden aktiivisen käsittelyn täydellinen puuttuminen voivat nostaa päästöt jopa moninkertaisiksi Hannukaisen päästöihin verrattuna. Myös Hannukainen Miningin päästöarvioiden virheet tulee korjata, kuten olen aikaisemmin esittänyt (viite 6). Tämän jälkeen on päivitettävä myös limnologinen arvio vaikutuksista Muonionjoessa (viite 15). Ottaen huomioon jo tehdyt limnologiset selvitykset pelkästään Hannukaisen arvioitujen päästöjen perusteella (viite 15) kahden kaivoksen yhteisvaikutukset Muonionjoessa olisivat alivirtaamatilanteissa ja varsinkin mahdollisen hätäpäästön seurauksena katastrofaaliset. Talvitilanne on kaikkein kriittisin. Mitä Suomen ja Ruotsin viranomaiset aikovat tehdä kaikkien vaarallisten aineiden (mm. raskasmetallit, typpi ja ammonium) ja kemikaalien (erityisesti ksantaattien) haittavaikutusten estämiseksi Muonionjoessa? Koska ksantaattien mittaus onnistuu, niillekin voidaan asettaa päästörajoja. Leif Ramm-Schmidt DI, Kemia, erikoisala teollisuuden vaativien jätevesien puhdistus 8

76 Leif Ramm-Schmidt Viitteet: 1) Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, lupapäätös M11/09, päivätty ) Länsstyrelsen yttrande Dnro ; Angående förutsättningarna för återstart av Tapuli gruva och anrikningsverk 3) Naturvårdsverket skrivelse, Ärende nummer: NV ) Northland Mines Oy, Internationellt förfarande, komplettering av miljölovsansökan för gruvprojektet i Hannukainen, Pöyry Finland Oy ) Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemus , sivut ) Asiantuntijalausunto Hannukainen Mining Oy:n kaivoshankkeen vesiasioista, Leif Ramm- Schmidt ) Underlag för samråd angående gruvverksamhet vid Sahavaara, Pajala kommun, Northland resources ) Länsstyrelsen föreläggande, Angående utförande av dammar för sand- och klarningsmagasin inom del av Tapulivuoma vid Tapuli gruva med anrikningsverk i Kaunisvaara, Pajala kommun, Dnro , ) Länsstyrelsen yttrande till Umeå tingsrätt, Northland Resources AB:s ansökan om tillstånd till Kaunisvaara gruvverksamhet, Pajala kommun, Dnro , , , , ) Henkilökohtainen kommunikaatio David Berggård, Länsstyrelsen Leif Ramm-Schmidt, ) Lapin ELY-keskus, Komplettering av tillståndsansökan för gruvorna i Sahavaara och Tapuli samt anrikningsverket i Kaunisvaara/Efterbehandlingsplan. LAPELY/136/07.00/2012, ) Northlan Resources AB, Kaunisvaaran hakemuksen täydennys suullisen käsittelyn jälkeen Liite A 13) LKAB Kiruna Miljörapport 2016, sivu 13 14) Ishamael Muzinda, Nóra Schreithofer, Water quality impact on flotation: Impacts and control of residual xanthates, School of Chemical Engineering, Aalto University, Finland, presented at MEI flotation 2017, Cape Town, Nov , ) Kukka Pakarinen, FT, Limnologinen lausunto ) Havs och Vattenmyndigheten, Yttrande i samråd enlig Esbokonventionen angående kompletterande underlag samt naturabedömning av gruvprojektet Hannukainen, Kolari kommun Finland, ) Lapin ELY-keskus, Komplettering av tillståndsansökan för gruvorna i Sahavaara och Tapuli samt anrikningsverket i Kaunisvaara. LAPELY/136/07.04/2012,

77 Leif Ramm-Schmidt LIITE 1 Kaivospiirin raja Selkeytysallas, pinta-ala n. 7 ha Osa hiekka- ja selkeytysaltaasta on kaivospiirin ulkopuolella 10

78 Leif Ramm-Schmidt LIITE 1A Kuvia Northlandin kaivostoiminnasta Tapulin kaivosalue Ote Google maps Toteutettu selkeytysallas, pinta-ala n. 7 ha Alkuperäisen hakemuksen mukainen selkeytysallas, pinta-ala n. 120 ha Toteutettu selkeytysallas on vain n. 6 % hakemukseen verrattuna! 2000 m Ote Samrådsunderlag Sahavaara Bilaga 1 2 ( ) 11

79 Leif Ramm-Schmidt LIITE 2 Vertailu jätevesipäästöt Kaunisvaara ja Hannukainen Jätevesimäärät Kaunisvaara m 3 /a Hannukainen m 3 /a Kaunisvaara Hannukainen Suhdeluku % Parametri mg/l mg/l Kaunisvaara/Hannukainen ph ei rajaa 5,5-9,5 Anionit Cl 133,9 35,3 379 % F? 1,12 P 0,244 0, % SO % NO 3 -N 2,94 25,0 12 % Kationit Ag? 0,0007 Al 0,059 0,48 12 % As 0,0030 0, % Ca 24,1 59,0 41 % Cd 0,0001 0,006 2 % Co 0,007 0,03 22 % Cr 0,002 0, % Cu 0,013 0,20 6 % Fe 0,637 0, % Hg 0, , % K? 55,0 Mg 0,241 19,0 1 % Mn 0,033 0,2 17 % Mo 0,084 0, % Na 18,1 55,0 33 % Ni 0,043 0,10 43 % Pb 0,0008 0, % Sb 0,005 0, % U? 0,020 Zn 0,067 0, % Raskasmetallit yht. 0,257 0, % Kationeista puuttuu 90 % 43 % Lähteet: Internationellt förfarande, Pöyry (viite 4) Viitteen 17 mukaan Kaunisvaaran oikea päästömäärä on 10,5 Mm 3 /a! 12

80 Liite Asiantuntijalausunto - Kaavakommentit Leif Ramm-Schmidt Nämä kommentit liittyvät Hannukaisen kaivoskaavan toiseen kuulutusvaiheeseen, Kolarin kunta Yhteenveto Yhteenvetona totean, että koko kaivoshanke on muuttunut siinä määrin, että se ei enää vastaa sitä, mistä Northland Mining aikoinaan aloitti. Muutokset YVA:aan nähden ovat sen verran suuria, että koko YVA voidaan perustellusti asettaa kyseenalaiseksi. Tällä on omat vaikutuksensa myös kaavoitukseen. Tässä alla esitän muutamia oleellisia seikkoja. 1. Koerikastusraportti ja prosessikemikaalit Totean ensiksi, että GTK:n uusin koerikastusraportti on kaivosyhtiön vaatimuksesta julistettu salaiseksi. Siitä on selektiivisesti julkistettu vain kaivosyhtiön vastineessa ilmoitetut tiedot. Näitten tietojen perusteella prosessin kemikaalimäärä on noussut kolminkertaiseksi ympäristölupahakemukseen ja YVA:aan verrattuna. Se samalla tarkoittaa, että koko prosessin vesitase uhkaa mennä uusiksi. Taulukkoon 1 olen koonnut kemikaalit yhteen ja verrannut lukuja sekä vuoden 2011 koerikastusraporttiin että ympäristölupahakemuksen ja YVA:n tietoihin. Kaikkien prosessikemikaalien kulutus on lisääntynyt lähes 3-kertaiseksi YVA:aan verrattuna. Rikkihapon vuosikulutus on yli 5-kertaistunut (kemikaalitaulukossa ilmoitettu määrä tonnia). Päivitetyissä hakemusasiakirjoissa tämä lisäys ei näy Muonionjokeen laskettavassa jätevedessä mitenkään! Uudesta taulukosta puuttuu flokkulointikemikaalit, joita ehdottomasti tarvitaan sakeutuksessa. Näitten määrä voi olla jopa 500 tonnia vuodessa. Syytä, miksi nämä on jätetty pois, ei ole kaivosyhtiön puolesta annettu. Mikäli 80% rikkihapon sulfaatista päätyisi jäteveteen, tämä tekisi 3. toimintavuonna jopa 10,5 kertaisen sulfaattilisäyksen (Päivitetty Vesienhallintaraportti, taulukko 6-6). Jätevesimäärällä 2,73 Mm 3 /a sulfaatin pitoisuusnousu olisi jopa mg/l. Vuonna 16 vastaavat luvut olisivat 3,5 kertainen lisäys ja pitoisuusnousu mg/l. On lisäksi pidettävä mielessä, että sulfaatti on ioni, joten samalla nousee myös kationimäärä stökiömetrisesti kemian lakien mukaisesti. Ilman aktiivista puhdistusta nämä kemikaalit päätyvät Muonionjokeen. Uudella kemikaalimäärällä on merkittävä vaikutus prosessin vesitaseeseen. Kaivosyhtiö on ilmoittanut, että kaikki prosessin jätevesi menee jätealueen eli rikastushiekka-alueen kautta. Määrä on hakemuksen tietojen perusteella yhteensä 2 Mm 3 vuodessa, joka on vain n. 7% prosessin koko vesimäärästä ja näin ollen 93% vedestä kiertäisi takaisin ilman varsinaista käsittelyä. Näin korkea kierrätysaste ei ole mahdollinen, koska kipsipitoisuus nousee liian korkeaksi. Se tarkoittaa, että prosessin tuorevesitarve nousee merkittävästi ja

81 prosessista on poistettava erillinen jätevesijae suoraan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Lisäveden määrä nousee vastaavasti, jopa niin paljon, että kaivosalueen sisältä alkuvuosina ei saada riittävästi vettä, ja sitä pitää ottaa ympäröivistä vesistöistä. Oikeat määrät selviävät vasta prosessin suunnittelun edetessä. Hannukainen Mining Oy, Prosessin kemikaalikäyttö Syksyn 2017 rikastuskokeissa käytettyjen kemikaalimäärien mukaan laskettu kemikaalitarve vuositasolla (6,5 Mt), vertailu aikaisempiin tietoihin Hakemus 2016 Hakemus 2016 Pilotkoe 2017 (6,5 Mt) Pilotkoe 2011 (6,5 Mt) Muutos% 7 Mt 6,5 Mt Muutos% Kemikaali g/t t/a g/t t/a 2011->2017 t/a t/a Hakemus-> 2017 Vaahdotuksessa käytettävät kemikaalit % % Danafloat % MIBC (Metyl-Isobutyl-karbinoli) % % DF/MIBC 41, % - - Flotanol C % % Flopam anh913 sh % DOW Vaahdotuksen painajakemikaalit - CMC (Karboksyyli-metyyli-selluloosa) % % Vaahdotuksen kokoojakemikaalit, ksantaatit % % PAX (Kalium-amyyli-ksantaatti) % % SEX (Natrium-etyyli-ksantaatti % % SIBX (Natrium-isobutyyli-ksantaatti) % % ph arvon säätämiseen tarkoitetut kemikaalit % % Rikkihappo, ph:n alentaminen % % Sammutettu kalkki, ph:n nosto % % Kaikki kemikaalit yhteensä % % Huom. Ympäristölupahakemuksen kalkin käytössä vain prosessin osuus (vedenkäsittelyn osuus ei mukana) Lähteet: - Ympäristölupahakemuksen selitykset, Pöyry ja päivitys , Pilotkokeen kemikaalien käyttö, taulukko 4.1. Kulutusluvut ovat jauhatukseen tulevan raakamalmin suhteessa - GTK pilotraportti Ympäristölupahakemus Taulukko 1. Prosessin kemikaalikäyttö 2017 ja vertailu GTK:n 2011 kokeeseen sekä ympäristölupahakemukseen ja YVA:aan. Vertailun vuoksi hakemuksen (2016) luvut on muutettu 6,5 Mt:n mukaan. 2. Rautuvaaran selkeytysaltaan viipymälaskenta ja riittävyys Kaivosyhtiö on laskenut viipymät väärin (Vastineet, sivu 36, taulukko 4-6). Mahdollisesti ovat unohtaneet, että altaan kautta johdetaan myös Hannukaisen altaan ylitevesi (näin on mm. Vesienhallintaraportin mukaan).

82 Todelliset viipymät 16. toimintavuonna, normaalisadantana ovat todellisuudessa vain neljäsosa kaivosyhtiön ilmoittamista arvoista, ks. taulukko 2. Talvi Vuosi Vuosi 16 Virtaama Viipymä Virtaama Viipymä Kaivosyhtiön ilmoitus Mm 3 Mm 3 /kk vrk Mm 3 /kk vrk vrk Minimitilavuus säännöstelyn alarajalla 0,057 0,340 5,0 0,700 2,4 10 Maksimitilavuus 0,470 0,340 41,5 0,700 20,1 83 Keskitilavuus tammi-huhtuikuu 0,200 0,340 17,6 0,700 8,6 Taulukko 2. Korjattu viipymälaskenta ja vertailu kaivosyhtiön ilmoittamaan lukuun. Virtaamatiedot perusuvat päivitettyyn Vesienhallintaraporttiin taulukko 5-6. Keskitilavuus on arvioitu Vesienhallintaraportin kuvan 5-12 mukaan. Taulukossa on sekä talvivirtaama (keskiarvo tammikuu huhtikuu) että vuoden keskivirtaama. Kaivosyhtiön ilmoittama luku on talvivirtaamilla kaksinkertainen ja vuosivirtaamilla nelinkertainen. Luvuissa ei ole mukana prosessista suoraan altaaseen poistettavan jäteveden määrä. Taulukossa 2 laskemani viipymät edustavat maksimiviipymää, oletuksena joko täydellinen sekoitus altaassa tai putkivirtaus tulo- ja lähtöpisteiden välillä. Käytännössä näin ei tapahdu, vaan todelliset viipymät ovat merkittävästi lyhyemmät. Talvella jääkansi lyhentää viipymiä entisestään. Näin ollen ksantaattipitoisia vesiä saatetaan johtaa Muonionjokeen talvella jopa alle päivän viipymällä. Viipymään vaikuttaa lisäksi se, miten paljon vettä joudutaan poistamaan prosessikierrosta suoraan Rautuvaaran altaaseen. Kaivosyhtiö ei ole esittänyt, miten prosessin vesitase toimii ja kuinka paljon vettä joudutaan poistamaan prosessin toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi kaivosyhtiö on todennut, että ennen lumen sulamiskautta säännöstellään altaat minimitasoon. Tässä ote päivitetystä Vesienhallintaraportista: Altaan säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen. Altaaseen tulee Hannukaisen purkuvesien lisäksi rikastushiekan läjitysalueiden sulamisvedet. Silloin virtaamat kasvavat ja viipymät lyhenevät merkittävästi. Tämä edustaa tilannetta, joka voi jatkua useita viikkoja tai kuukausia. Ksantaatit eivät ehdi hajota. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä vaaroja Muonionjoessa sekä kohonneina ksantaattipitoisuuksina että raskasmetalleina. Kaivosyhtiö väittää, että Rautuvaaran selkeytysallas on kooltaan riittävä. Tämä siitä huolimatta, että kolme viranomaistahoa, ELY:n Patoturvallisuusviranomainen, GTK ja ELY:n luonnonvarayksikkö ovat tästä täysin eri mieltä. On ilmeistä, että altaiden kokoja täytyy merkittävästi kasvattaa. Tällä on vaikutuksia alueen kaavan. 3. Äkäsjokiriski ja pohjavesi Hannukaisen alueella Kaivosyhtiö väittää, että Hannukaisen alueen pohjavesioloja tunnetaan riittävästi. Tästä puolueettomat tutkijat ovat eri mieltä (viitteet: T. Nurminen Progradu 2013 sekä Veli-Pekka Salonen, Kirsti Korkka-Niemi, Julien Moreau ja Anne Rautio, Kaivokset ja vesi, esimerkkinä Hannukaisen hanke, Geologi 1, 2013). Geologi 1 julkaisusta selviää, että: Syvällä olevan pohjaveden pinnasta ei ole juurikaan suoria havaintoja, sillä suurin osa alueelle asennetuista pohjavesiputkista on tavoittanut vain keskimmäisen tai ylimmän orsivesipinnan (Nurminen 2013). Tämä vaikeuttaa pohjaveden virtaussuuntien määritystä.

83 T. Nurmisen progradu tutkielmasta selviää, että: Alueen hydrostratigrafia on monimutkainen, maaperän vedenjohtavuus on hyvä, pohjavettä voi olla useassa kerroksessa ja aluetta ympäröivät joet saavat huomattavan osan vedestään alueella muodostuvasta pohjavedestä. Alueen maaperä koostuu moreenien sijasta jäätikön sulamisvesi-virtojen kasaamista hiekoista ja sorista. Nykyisten jokien laaksoista löytyy lisäksi lajittuneita hiekkoja, jotka liittyvät Muonion jääjärven purkuvesivirtojen muodostamien palmikoivien jokien kasaamiin kerrostumiin. Hiekka- ja sorakerrostumien vedenjohtavuus on verrattain hyvä ja ne sisältävät huomattavia määriä vettä. Hienoainesyksiköt ovat ohuita ja epäjatkuvina kerroksina ne pidättävät vettä muodostaen orsivesiä ja paineellisia pohjavesiä. Asiasta on kaivosalan prof. Kari Heiskanen varoittanut asiantuntijalausunnossaan jo Lisäksi huomautan, että Hannukaisen vesivarastoalueen ja Valkeajoen välissä on pohjavesialue (Liite 1). Koska vesivarastoallas on ilman tiivistävää pohjarakennetta, on suuri riski, että saastunutta vettä suotautuu Valkeajokeen. Asiantuntijoiden mukaan altaat vuotavat aina vettä, kuten julkaisussa Geologi 1 todetaan: Eräs kaivostoiminnassa huomioitava tekijä näet on, että mikään pohjatiiviste ei ole täysin pitävä. Vaikutus pohjaveden ottamoihin: Äkäslompolon nykyinen vedenottamo sijaitsee Kuertunturin pohjoispuolella vain n. 3,4 km kaivospiirin rajalta. Sen veden riittävyys ei ole taattua, mikäli kulutus kasvaa merkittävästi. Ylläksen Veden seuraava vedenottamo tulisi sijaitsemaan Aavahelukan alueella. Tähän kaivoksen toiminnalla voi olla merkittävä vaikutus. Pitää myös arvioida, miten pohjavedet liikkuvat tällä alueella sulkemisen jälkeenkin. Kaivoksen vaikutusalueella on lisäksi tehty tutkimus jokiin purkautuvista lähteistä (viite: Thermal infrared remote sensing in assessing groundwater and surface-water resources related to Hannukainen mining development site, northern Finland Anne B. Rautio & Kirsti I. Korkka-Niemi & Veli-Pekka Salonen, Hydrogeol.J., ). Lähteet: Tuoreen tutkimuksen mukaan kaivoksen lähellä oleviin jokiin, eli Äkäsjoki, Valkeajoki ja Kuerjoki purkautuu n. 500 lähdettä. Suuri osa näistä tyrehtyvät kaivostoiminnan seurauksena. Koska kylmillä lähteillä on suuri merkitys kalakannoille, tämä asia voi merkittävästi heikentää esim. uhanalaisen meritaimenen lisääntymistä. Lähteet ovat talvella erityisen tärkeitä, koska tämän kautta tulee valtaosa joen vedestä. Tätä vaikutusta ei ole selvitetty riittävästi. 4. Vaikutus Muonionjoken Vaikutuksesta Muonionjokeen on laadittu erillinen muistio (Leif Ramm-Schmidt ). Sen perusteella voidaan perustellusti väittää, että nyt tehty yhteisvaikutusarvio ei vastaa todellista tilannetta. Se aliarvioi merkittävästi vaikutuksia Muonionjoessa ja on lisäksi puutteellinen. Sekä Kaunisvaaran että Hannukaisen päästöarvioissa on kemian lakeihin liittyviä merkittäviä virheitä. Päästöarvioissa ei ole mukana arviota kemikaalien jäämistä, erityisesti ksantaatit. Tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa uuden kaivosyhtiön (Kaunis Iron) suunnitelmista esimerkiksi jäteveden aktiivisesta puhdistuksesta, selkeytysaltaan laajentamisesta eikä kemikaalien käyttömääristä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tällaisia vaatimuksia ei ole. Uusi lupahakemus, jossa Stora Sahavaaran esiintymän hyödyntäminen on mukana, on mahdollisesti vasta laadittavana. Tässä vaiheessa Norrbottenin lääninhallituksella ei ole mitään tietoa, että hakemus olisi työn alla. Jos uusi lupa pitkittyy tai sitä ei

84 myönnetä, kaivosyhtiö voi harjoittaa tuotantoa Tapulin esiitymästä 20 miljoonaan tonniin malmia vuodessa vanhan luvan mukaan. Uuden pätevän yhteisvaikutusarvion tekemiseksi on joko odotettava, että saadaan uusia korjattuja päästöarvioita uudelta kaivosyhtiöltä (esim. Kaunis Iron AB:n uudesta ympäristölupa-hakemuksesta) tai sitten on päästö arvioitava riittävällä marginaalilla. Kaunisvaaran 2,5 kertainen tuotantomäärä Hannukaiseen verrattuna ja kiisupitoinen malmi sekä jäteveden aktiivisen käsittelyn täydellinen puuttuminen voivat nostaa päästöt jopa moninkertaisiksi Hannukaisen päästöihin verrattuna. Myös Hannukainen Miningin päästöarvioiden virheet tulee korjata, erityisesti uuden koerikastuksen valossa. Tämän jälkeen on päivitettävä myös limnologinen arvio vaikutuksista Muonionjoessa (viite: Kukka Pakarinen, asiantuntijalausunto ). Ottaen huomioon jo tehdyt limnologiset selvitykset pelkästään Hannukaisen arvioitujen päästöjen perusteella kahden kaivoksen yhteisvaikutukset Muonionjoessa olisivat alivirtaamatilanteissa ja varsinkin mahdollisen hätäpäästön seurauksena katastrofaaliset. Talvitilanne on kaikkein kriittisin. Koska riski on suuri, että Muoinionjoen kalakanta ja ekosysteemi vaurioituu, sillä on merkittävää haittaa Muoinion- Tornionjoen kalastuselinkeinolle. 5. Pölyn leviäminen, lentokivet PM 2,5 pöly: Edellisellä kaavamuistutuskierroksella huomautin, että kaikkein pienimpien ja terveydelle vaarallisimpien PM 2,5 partikkeleiden leviäminen puuttuu leviämismalleista. Kaivosyhtiö on vastineessaan rajoittanut vastauksensa ilmoittamalla pelkästään näiden hiukkasten osuus leviävästä pölystä. Merkittävä osa pienhiukkasista on peräisin kaivoksella työskentelevien koneiden ja laitteiden pakokaasuista. Leviämismalli tulee laatia, koska sillä on merkittävä vaikutus Ylläksen alueen ihmisten terveyteen ja on siksi tärkeä myös matkailun kannalta. PM 2,5 partikkeleiden leviämistä on tutkittu muualla Suomessa ns. Mineramallilla (esim. Liukonlahdella) eli tällaisen mallin laatimiseen on olemassa mallinnustyökaluja srv.hosting.fi/fi/P%C3%B6lyn_levi%C3%A4minen_kaivosalueelta Viitteessä todetaan seuraavasti: Minera-mallissa keskitytään tällä hetkellä PM 2.5:een, koska niiden terveysvaikutukset on todettu merkittävimmiksi. Toinen, tekninen syy on se, että käytettävissä oleva leviämismalli laskee pitoisuudet PM 2.5:lle, ja sen käyttäminen suuremman kokoluokan hiukkasiin liioittelisi pitoisuuksia selvästi, koska ne laskeutuvat maahan paljon nopeammin eli ilmapitoisuudet pienenevät nopeammin kuin PM 2.5-pitoisuudet. Terveysvaikutusten kannalta on siis erityisen tärkeää arvioida nimenomaan pienhiukkasten päästömääriä eri prosesseista. Pölyntorjunta talvella: Kaivosyhtiö ei ole vastineessaan antanut pätevää selitystä siihen, miten pölyntorjunta toteutetaan talvella. Pakkasella kastelua ei voi käyttää. Muista kaivoksista saatujen kokemusten perustella talviaika on ongelmallinen (esim. Kevitsa ja Aitik, Ruotsi). Ajotiet täytyy hiekoittaa ja sepelöidä välittömästi lumisateen jälkeen, eli lumisade ei anna helpotusta aiaan. Pölynsidonta-aineiden käyttö (suola, orgaaniset aineet) on siinä mielessä ongelmallinen, että ne joutuvat jäteveden mukana vastaanottavaan vesistöön. Ohessa kuva Aitikin kaivokselta talvella Kuva on otettu välittömästi lumisateen jälkeen, kun pakkasta oli -10 o C (Kuva 1).

85 Kuva 1. Dumpperin aiheuttama pölyäminen talvella (Aitik, ) Suojavallin vaikutus pölyn leviämiseen: Kaivosyhtiö väittää suojavallin estävän myös pölyn leviämistä. Valli tullaan rakentamaan varsin laakeana, leveys voi olla jopa sata metriä, kun korkeus on metriä. Vallilla ei pitkään aikaan kasva puita, jotka hidastaisivat tuulen nopeuden. Aerodynaamisten lakien mukaan tuulen nopeus kiihtyy ylittäessään vallin ja jatkuu voimakkaana vallin takana. Tässä voidaan tehdä vertailu lentokoneen siipeen. Kaivosyhtiön pölymallinnuksessa tätä ilmiötä ei ole otettu huomioon. Ilmiö on pahimmillaan kun tuuli on lännestä pohjoisesta. Silloin pöly leviää Hannukaisen asutusalueille. Mallin laatimisessa tulee ottaa huomioon aerodynamiikan lait. Lentokivistä: Valli ei estä lentokiviä lentämästä asutusalueelle. Sellainen kivi, joka on lentämässä esim. 500 metriä on vallin yläpuolella ainakin 100 metriä. Kaivosyhtiö toteaa itsekin, että kivet äärimmillään voivat lentää 1000 m. Huolellisella panostuksella voidaan riskiä pienentää, mutta suojaetäisyydet on määritelty siltä varalta, että tapahtuu inhimillinen virhe. Väite, että Hannukaisessa voidaan nyt asua turvllisesti vallin ansiosta ei perustu mihinkään tieteelliseen näyttöön. Leif Ramm-Schmmidt DI, Kemia, erikoisala teollisuuden vaativien jätevesien puhdistus

86 LIITE 1 Viite: Ympäristölupahakemus, kuva 7-37

87 Liite 6.1

88 Liite 6.2 Suomen Kuvalehti Petteri Lindholm Ylläkselle suunnitellun kaivoksen lupahakemuksesta paljastuu karkeita virheitä suojeltu lohijoki uhan alla Suurimmat epäselvyydet liittyvät ympäristölle myrkyllisen ksantaatin määrään. Rautakaivosta Kolariin suunnittelevan Hannukainen Mining Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta on paljastunut karkeita virheitä, jotka liittyvät kemikaalien käyttöön ja ympäristöpäästöihin. Kahdeksan kilometrin päähän Yllästunturilta kaavailtu kaivosalue olisi kokonaisuudessaan noin 30 neliökilometrin kokoinen. Sen sisään mahtuisi yli jalkapallokenttää tai Keravan kaupunki. Suunnitelman mukaan kaivos koostuisi avolouhoksesta ja sen eteläpuolella Rautuvaarassa sijaitsevasta rikastamosta, jonne louhittu malmi on tarkoitus kuljettaa maastoon sijoitettavalla hihnakuljettimella. Suurimmat epäselvyydet liittyvät ympäristölle myrkyllisen vaahdotuskemikaali ksantaatin käyttömäärään sekä pitoisuuteen jätevedessä, jonka kaivosyhtiö aikoo laskea Muonionjokeen. Muonionjoki on Suomen tärkeimpiä meritaimenen ja -lohen kutujokia ja EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu vesistö. Kaloille ja ihmisille oireita aiheuttavista ksantaateista pitkään käyty keskustelu nousi julkisuuteen maaliskuun lopulla, kun diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt epäili Luoteis-Lappi-lehdessä yhtiön ksantaattien käytöstä esittämiä lukuja.

89 Keskiviikkona 4. huhtikuuta kaivosyhtiö kirjoitti verkkosivuilleen tiedotteen. Se myönsi virheitä ympäristölupahakemukseen 14. maaliskuuta jättämissään päivityksissä ja vahvisti Ramm-Schmidtin epäilyt oikeiksi. Tiedote korjasi ksantaattien vuotuisen käyttömäärän lähes kaksinkertaiseksi: tonnista tonniin. Korjattu virhelukema johtui yhtiön mukaan inhimillisestä erehdyksestä ja kommunikaatiokatkoksesta rikastuskokeen tehneen Geologian tutkimuskeskus GTK:n kanssa. Lukujen osalta oli epäselvää, olivatko ne rikastamon syötettä vai osaprosessin syötettä kohti suhteutettuja lukuja, yhtiö tiedotti. Rikastamon syötteellä tarkoitetaan kaivokseen kokonaisuudessaan menevää malmimäärää, osaprosessilla taas myöhempään käsittelyyn syötettävää malmia, joka on määrältään huomattavasti kokonaiskulutusta pienempi. Teollisuuden jätevesien asiantuntija, omaa konsulttitoimistoaan pyörittävä Leif Ramm-Schmidt pitää yhtiön selitystä virheellisistä luvusta epäuskottavana ja syyttää kaivosyhtiötä virheellisen tiedon syöttämisestä viranomaisille ja julkisuuteen. Satoja tunteja Hannukaisen kaivoksen lupahakemuksia läpikäynyt Ramm-Schmidt on Ylläksen alueen mökkiläinen ja mökkiläisten etuja ajavan Ylläksen ystävät ry:n jäsen. Ramm-Schmidt ei saa selvityksistään korvausta. Hannukaisen ksantaattilukemat laskenut GTK kertoi Ramm-Schmidtin mukaan, että ksantaattikulutus on ilmoitettu samassa taulukossa sekä rikastamon syötteen että osaprosessin mukaan. Ramm-Schmidtin GTK:lta saaman tiedon mukaan kaivosyhtiö on varta vasten pyytänyt myös osaprosessin lukemat. Näillä tiedoilla kaivosyhtiön on täytynyt tietää, mikä luku on ksantaattien koko vuosikulutus ja mikä pienempi osaprosessin lukema. Lukuja ristiin laskemalla saadaan liian pieni vuosikulutus. GTK:n vanhempi tutkija Tapio Knuutinen vahvistaa puhuneensa Ramm-Schmidtin kanssa, mutta ei kerro keskustelun sisällöstä, koska kaivosyhtiölle laadittu raportti on julistettu salaiseksi liikesalaisuuksien nojalla. Kaivosyhtiö kiistää virheellisten tietojen tahallisuuden jyrkästi. Emme missään nimessä toimittaisi väärää tietoa tarkoitushakuisesti tai tahallaan, yhtiön hankejohtaja Jaana Koivumaa vakuuttaa. Koivumaan mukaan Hannukainen Mining ei myöskään ole varta vasten pyytänyt GTK:lta osaprosessin lukuja, kuten Ramm-Schmidt väittää GTK:n kertoneen. Hannukainen Mining kieltäytyi toimittamasta Suomen Kuvalehdelle salatun raportin osaa, joka käsittelee ksantaattimääriä. Raportista on annettu julkisuuteen tiivistelmä.

90 Kuten olette arvelleet, rikkihapon lisäys nostaa kuormitusta noin kaksintai kolminkertaiseksi. Ksantaattien vuotuisen käyttömäärän nousu ei kaivosyhtiön mukaan kuitenkaan vaikuta pitoisuuteen Muonionjokeen laskettavassa jätevedessä. Kaivosyhtiön tiedotteen mukaan jokeen laskettavan jäteveden päästöt ovat selvästi alle ympäristölle vaarallisten tasojen. Joen ksantaattipitoisuus jää yhtiön mukaan kaikissa tilanteissa alle yhden mikrogramman. Ramm-Schmidt pitää lukemaa mahdottomana. Jotta ksantaattipitoisuus olisi joessa alle yhden mikrogramman, sinne päätyisi Ramm-Schmidtin laskujen mukaan vain kilo ksantaattia päivässä, mikä olisi vain 0,01 prosenttia kaivoksella käytettävästä ksantaatista. Ramm-Schmidtin mukaan tutkimukset osoittavat, että päästömäärä on tavallisesti yhden ja kymmenen prosentin väliltä. Päästölukeman laskeneella Pöyryllä on käytössään virheellinen ksantaattimäärä, Ramm-Schmidt sanoo. Yhtiön tiedotteessa ja viranomaisille toimitetussa luvan päivityksessä on Ramm-Schmidtin mukaan virhe lisäksi ksantaatin vuosikäytön suhdeluvuissa. Hannukaisen mukaan ksantaatin vuosimenekki on pudonnut 69 prosenttiin aiemmasta, muutama vuosi sitten tehdystä testistä. Ramm-Schmidtin mukaan menekki on pudonnut vain 74 prosenttiin. Hannukainen Miningin ympäristöinsinööri Maria Mäntylän mukaan 69 prosentin luku on varmistettu moneen kertaan. Hannukainen Miningin ympäristölupahakemuksesta paljastuu virheitä myös muiden kemikaalien käyttöä koskevista suunnitelmista. Yhtiön maaliskuussa aluehallintovirastolle (avi) toimittamissa ympäristöluvan vastineissa prosessikemikaalien käyttö on kokonaisuudessaan noin kolminkertaistunut alkuperäiseen ympäristölupaan verrattuna. Tästä huolimatta Muonionjokeen laskettavien jätevesien kemikaalipitoisuus ei yhtiön päivittämissä päästöarvioissa nouse. Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaan mukaan nousua ei tule, koska vesi tullaan puhdistamaan. Päivitetyn vesienhallintaraportin mukaan aktiivinen eli koneellinen vedenpuhdistus koskee kuitenkin vain noin kymmentä prosenttia kaivoksen vesistä.

91 Koivumaan mukaan uutta vedenpuhdistusta suunnitellaan parhaillaan. Teemme nyt selvitystä, että saisimme jaettua vesijakeita tarkemmin. Siten saamme lähtevän veden käsittelyyn tehokkuutta. Kaivoshankkeen vesien käyttöä suunnittelevan insinööritoimisto Teollisuuden Veden toimitusjohtaja Maija Vidqvist kävi SK:n pyynnöstä läpi Hannukaisen päästölaskelmia ja löysi niistä virheitä. Vidqvistin tekemän tarkastuksen perusteella Muonionjokeen laskettavan jäteveden kemikaalipäästöt lisääntyvät, vaikka kaivoksen päivitetyissä päästöarvioissa nousua ei näy. Kuten olette arvelleet, rikkihapon lisäys nostaa kuormitusta noin kaksin- tai kolminkertaiseksi riippuen siitä, miten tilanteita verrataan, Vidqvist kirjoittaa. Osa rikistä muodostuvasta sulfaatista saostuu Vidqvistin mukaan ennen vesistöön laskemista, mutta jokeen laskettavan jäteveden sulfaattipitoisuus nousee silti huomattavasti. Myös kalsiumin määrä jätevedessä nousee. Rikkihapon sulfaatit sitovat itseensä raskasmetalleja, joten samalla kasvaa niidenkin määrä. Ympäristölupa on haettava jollakin tiedoilla. Hannukaisen ympäristölupahakemuksesta saattaa paljastua vielä useita virheitä, Vidqvist myöntää. Vielä on hirveästi epävarmuutta esimerkiksi ksantaattien kokonaiskäytössä, määrässä jätevesissä ja siinä, paljonko ksantaatit ehtivät hajota ennen jokeen laskemista. Vesienkäytön suunnittelu siirtyi Teollisuuden Veden vastuulle helmikuussa, kun Hannukainen Mining solmi yhtiön kanssa kumppanuussopimuksen. Ympäristölupahakemuksen ja siinä esitetyt päästölukemat kaivokselle laati konsulttitoimisto Pöyry. Parhaan ymmärryksen kaivoksen vedenkäytöstä pitäisi Vidqvistin mukaan olla nyt Teollisuuden Vedellä, mutta siirtymän vuoksi tiedoissa on aukkoja. Yhtiö on tutustunut kaivoksen suunnitelmiin helmikuun alusta lähtien. On surullista, jos sieltä tällaisia virheitä löytyy, mutta aineisto on ollut todella haastava kenelle tahansa tehdä, koska vastineita on ollut erittäin paljon. Nyt on vain pakko niellä nämä ja jatkaa lukuihin tutustumista. Tällä hetkellä suunnittelussa on käynnissä esitietovaihe, jossa Teollisuuden Vesi käy läpi vesienkäytön nykytilan ja kyseenalaistaa nykyiset lukemat ja prosessit, Vidqvist kertoo. Nykyiset luvut ovat tavallaan alustavia. Ympäristölupa on haettava jollakin tiedoilla. Se on aika normaalia monilla teollisuuden aloilla, Vidqvist sanoo. Ympäristönsuojelulain mukaan lupaa hakevaa tahoa sitoo selvilläolovelvollisuus, mikä sälyttää vastuun ympäristöarvioiden paikkaansapitävyydestä hakijalle.

92 Luvan myöntämistä punnitseva avi on siis hakijan toimittamien tietojen varassa. Katsomme lupahakemuksista, että niissä esitetyt luvut on perusteltu järkevästi, mutta ei meillä ole resursseja tehdä selvityksiä niiden paikkansapitävyydestä, Pohjois-Suomen avin ympäristölupajohtaja Erkki Kantola toteaa. Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan on tavallista, että kansalaiset ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat merkittävässä roolissa lupahakemusten tarkastamisessa, koska viranomaisten resurssit eivät riitä. Joukko Ylläksen alueen matkailu- ja porotalousyrittäjiä on teetättänyt Hannukaisen kaivoshankkeen edetessä useita ympäristöselvityksiä asiantuntijoilla ja laatinut vastineita kaivoksen ympäristölupahakemukseen. Mukana olevat yrittäjät ja kansalaiset ovat käyttäneet asiantuntijapalkkioihin ja juridiseen konsultaatioon noin euroa omaa rahaansa, sanoo mökkejä vuokraavan Destination Laplandin toimitusjohtaja Mauri Kuru. On kohtuutonta, että joudumme itse maksamaan selvityksistä niin paljon, Kuru sanoo. Avin ympäristölupajohtaja Erkki Kantola arvioi, että päätös ympäristöluvasta tehdään vuoden 2019 keväällä. Lupahakemus kuulutetaan uudestaan lähiviikkoina, jolloin aville voi jättää uusia lausuntoja kaivoshankkeen suunnitelmista. Uusi lausuntokierros järjestetään, koska hakemus on muuttunut huomattavasti alkuperäisestä. Avi vaati loppuvuonna 2015 vireille tulleeseen hakemukseen 120 täydennystä ja myöhemmin vielä 17 tarkennusta. Ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan täydennyspyyntöjen määrä kertoo huolimattomuudesta tai osaamisen puutteesta. Tämän kokoluokan hankkeelle se ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellista, Kokko sanoo. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin Hannukaiselle myöntämästä kaivosluvasta on tehty kuusi valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Puoli vuotta sitten tehtyihin valituksiin odotetaan ratkaisua kuluvan vuoden aikana. Viranomaiset ja tutkijat ovat kritisoineet kaivoshanketta aiemmin puutteellisista ympäristöselvityksistä ja epärealistisista kannattavuuslaskelmista. Lapin ely-keskuksen kalatalousyksikön lausunto vaati loppuvuonna Hannukainen Miningin ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen hylkäämistä. Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikkö puolestaan suositteli, että hakemus kirjoitetaan kokonaan uudestaan puutteiden ja ristiriitaisuuksien vuoksi. Kaivosteollisuuden mineraalitekniikoihin erikoistunut emeritusprofessori Kari Heiskanen piti helmikuussa 2017 laatimassaan raportissa todennäköisenä, että kaivos tulisi olemaan raskaasti tappiollinen.

93 Limnologi eli vesistötutkija Kukka Pakarisen ja kalatalouden professori Hannu Lehtosen aville jättämissä lausunnoissa arvioidaan, että kaivoshanke on vaaraksi Muonionjoen kaloille ja muille vesieliöille. Kaivoshanke on jakanut Kolarin kunnan kahtia kaivoksen vastustajiin ja puolustajiin. Hannukaisen mukaan kaivos työllistäisi rakennusvaiheessa 500 henkeä ja arvioidun 17 vuoden toiminta-aikana noin 300 henkilöä ympärivuotisesti. Lisäksi syntyisi välillisiä työpaikkoja esimerkiksi palvelusektorille. Hankkeen vastustajat epäilevät, että kaivos vaarantaisi matkailun tulevaisuuden. Puhtaalla luonnolla markkinoitavan Ylläksen maine kärsisi kaivoksen aiheuttamasta melusta ja jopa sadan metrin korkeuteen kohoavan sivukivikasan maisemahaitoista. Kolarin kunnan Gaia Consulting Oy:lta tilaaman aluetalousselvityksen mukaan kaivoksen tulo heikentäisi matkailua, mutta toisi suuremmat tulot palkansaajille ja kunnalle. Jos kaivosta ei toteuteta, matkailu kasvaa voimakkaasti ja tuottaa enemmän työpaikkoja ja tuloja kolarilaisille yrityksille, selvityksessä todetaan. Myös eduskunnassa on kannettu huolta kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista. Lue myös Kaivosalan asiantuntija tyrmää Kolarin kaivoshankkeen: Toisi miljoonatappiot Muonionjoki ja sen lohet vaarassa? Viime syyskuussa 13 vihreiden kansanedustajaa teki Satu Hassin johdolla kirjallisen kysymyksen Hannukaisen ympäristöluvasta. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Hassi, Hanna Halmeenpää (vihr) ja Pertti Salolainen (kok) jättivät uuden kirjallisen kysymyksen, jossa penättiin selvitystä Hannukaisen kaivoksen ja Ruotsin puolella ensi kesänä avattavan Kaunisvaaran kaivoksen yhteisvaikutuksista Tornion-Muonionjokeen. Jutussa on käytetty taustahaastateltavana mineraalitekniikan emeritusprofessori Kari Heiskasta. Heiskanen antoi viranomaisille lausuntoja edellisellä lupakierroksella. Hän ei halua kommentoida Hannukaisen kaivoksen nykysuunnitelmia, koska hän pitää kaivosyhtiön julkisuuteen antamia uusia tietoja puutteellisina ja ristiriitaisina.

94 Liite 7 FINNISH LAPLAND TOURIST BOARD - LAPIN MATKAILUELINKEINON LIITTO RY Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27249

95 Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 1 (25) Nissi Markku FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

96 Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 2 (25) Nissi Markku Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen tausta ja tavoitteet Matkailun merkitys Globaali merkitys Kansallinen merkitys Matkailun merkitys Lapissa Matkailu ja aluetalous Aluetalouden ja työllisyyden vaikutusmekanismit CASE-esimerkit Yleistä Majoitustoiminta Ohjelmapalvelutoiminta Hiihtokeskustoiminta Matkailu ja muut toimialat...21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

97 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 1 (23) Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa 1 Johdanto Tämä selvitys on osa Lapin matkailuelinkeinon liiton Laki ja oikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanketta. Hankkeen yksi kokonaisuus on maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa, jonka tehtävänä on laatia selvitys matkailuelinkeinoa koskevista maankäyttöoikeudellisista, maastoliikenneoikeudellisista, vesioikeudellisista, kaavoitusoikeudellisista ja ympäristöoikeudellisista kysymyksistä ja niihin liittyvistä haasteista. Lapin matkailu perustuu suurelta osin luontoon ja luonnossa liikkumiseen. Useat matkailuyritykset toimivat luonnossa, usein jopa vuokramaalla. Maanomistussuhteiden muuttuessa ja ohjelmapalvelujen kehittyessä kohdataan usein yllättäviä juridisia ongelmia itse kunkin toimijan oikeuksista. Hankkeen tavoitteena on tehdä selvitys ja lisätä matkailuyrittäjien tietämystä maankäyttöön ja siihen liittyvään rakentamiseen liittyvissä asioissa. Selvityksen pohjalta laaditaan myös yhteisiä pelisääntöjä ja suosituksia niin, että riitatilanteet vähenevät. Hankkeen tavoitteena on lisäksi Lapin maakunnassa toimivien matkailuyrittäjien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärryksen ja oikeudellisen osaamisen lisääminen alueiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lapin matkailuyrityksille tehtiin vuoden 2015 lopulla kartoitus, joissa selvitettiin keskeisiä tietotarpeita. Tarkoituksena oli varmistaa, että selvityskokonaisuus vastaa mahdollisimman hyvin matkailuyritysten tietotarpeisiin. Tietotarpeita koottiin ja täsmennettiin myös kolmessa workshop-tilaisuudessa. Kartoituksen perusteella selvityskokonaisuus muodostuu seuraavista osa-alueista: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

98 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 2 (23) 2 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tämä selvitys vastaa selvityskokonaisuuteen 2, jossa tarkastellaan matkailuinvestointien ja toiminnan vaikutuksia verotuloihin ja työllisyyteen sekä tuodaan ilmi matkailun merkitystä aluetaloudessa. Tavoitteena tässä selvityksessä on: tuoda esiin matkailun merkitystä toimialan tunnuslukujen valossa, tuoda esiin matkailutoiminnan vaikutusmekanismit talouteen ja työllisyyteen investointien rakentamis- ja toimintavaiheessa, analysoida esimerkein matkailuinvestoinnin ja matkailutoiminnan vaikutusta työllisyyteen ja vertotuloihin verrata matkailutoiminnan merkittävyyttä suhteessa muihin toimialoihin Tuloksia voidaan hyödyntää suuntaa-antavasti perusteltaessa matkailutoiminnan vaikuttavuutta yleisellä tasolla. 3 Matkailun merkitys 3.1 Globaali merkitys Viime vuosikymmenten aikana matkailu on kasvanut ja muodostanut tärkeän teollisuuden alan koko maailmassa. Globaalisti tarkasteltuna matkailun liiketoiminnan volyymi vastaa ja jopa ylittää öljyn viennin, elintarvikkeet ja autoteollisuuden. Matkailusta on muodostunut yksi kansainvälisen kaupan avainpelaaja ja se on myös yksi tärkeimmistä tulonlähteistä kehittyneille maille. Matkailu on luonut talous- ja työllisyyshyötyjä myös monille muille toimialoille kerrannaisvaikutustensa kautta - rakentamisesta maatalouteen, kaupan palveluihin tai televiestintään. Viimeisin kehitys ja ennusteet: Kansainväliset matkailijoiden saapumiset kasvoivat 4,3 % vuonna 2014 yhteensä miljardiin Vuonna 2014 kansainvälinen matkailun vienti generoi yhteensä 1,5 biljoonaa dollaria Maailman matkailujärjestö UNWTO ennustaa kasvun jatkuneen myös vuonna 2015 (3-4 %) (Lähde: Kansainvälinen matkailu (matkustaminen ja matkailuliikenne) on 30 % maailman matkailun palveluiden viennistä ja 6 % kaikkien hyödykkeiden ja palveluiden viennistä. Maailman bruttokansantuotteesta matkailun osuus on 10 % (suora, välillinen, johdettu) ja joka 11. työpaikka on matkailun luoma. Vuoteen 2030 mennessä kansainvälisten matkailijasaapumisten odotetaan kasvavan 3,3 prosentin vuosivauhtia. (Lähde: UNWTO Tourism Highlights 2015.) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

99 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 3 (23) 3.2 Kansallinen merkitys Matkailu on Suomessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. Matkailu on yksi niistä harvoista toimialoista, joka on jatkanut kasvuaan yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Muutamia keskeisiä faktoja: Yksi (1) matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille. Matkailutoimialat muodostavat 2,5 % Suomen BKT:stä, joka on: o o Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous Puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus 19,8 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä Suomessa, joista 14,3 miljoonaa kotimaisia ja 5,5 miljoonaa ulkomaisia yöpymisiä Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2014 oli yhteensä 14,2 mrd., joka sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaisten osuus matkailun kulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa. Matkailu työllisti vuonna 2014 yhteensä työntekijää yritystä o Yli 3000 uutta yritystä vuosina o o o Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin Matkailualat työllistävät myös muiden alojen osaajia Matkailuelinkeinon merkitys korostuu syrjäisillä alueilla Pääomasijoitukset 1,2 miljardia euroa o Satojen miljoonien eurojen investoinnit hotelleihin Vientiin rinnastettava matkailutulo on 2014 yhteensä 4,03 mrd. o o o Kaksinkertaistunut 2000-luvulla Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknologian vienti Suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä Matkailu kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia (Lähde: TEM, Matkailun infograafi 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

100 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 4 (23) Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailu- ja ravintola-alaan kannattaa panostaa, koska ala on erittäin työvoimavaltainen. Kysynnän lisäys alalla synnyttää Suomeen keskimäärin enemmän työpaikkoja kuin muilla toimialoilla. Toimialan työpaikat ja verotulot pysyvät Suomessa ja eivät vuoda missään olosuhteissa ulkomaille. Alan yritykset maksavat käytännössä kaikki veronsa Suomeen. Verojen osuus toimialan palvelujen hinnasta on suuri. Ala tuo valtiolle ja kunnille yli 5 miljardia euroa verotuloja. MARA:n hallitusohjelmatavoitteiden mukaan alan kehittymiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Veroja on alennettava Vähemmän sääntelyä ja valvonta riskin mukaan Suomi saavutettavaksi Suomi tunnetuksi Matkailulle strateginen ohjelma Matkailukeskusten toimintaedellytykset turvattava (Lähde: Työtä ja hyvinvointia. MARAN hallitusohjelmatavoitteet 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

101 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 5 (23) Kokonaisuudessaan matkailuklusteri on liikevaihdoltaan siis lähes 17,1 miljardin euron kokonaisuus, joka työllistää lähes työntekijää yli yrityksessä Suomessa. Perinteisesti laaja matkailuklusteri sisältää majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä ohjelmatoiminnan lisäksi henkilöliikenteen toimialoja, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Matkailun ydinklusterin (majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelutoiminta) osalta liikevaihto on 9,1 miljardia euroa ja työllistävyys lähes henkilöä. Taulukko 1. Matkailun koko yritysklusterin toiminnan laajuus Suomessa v (ennuste). (Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

102 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 6 (23) Matkailun laajan klusterin liikevaihto onkin ollut varsin nousujohteista. Vuodesta 2005 kasvu on ollut tasaista. Vuoden luvuissa näkyy taantuman vaikutus, ja samoin vuonna 2014 pieni notkahdus on näkyvissä seuraavassa kuviossa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

103 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 7 (23) Kuva 1. Matkailun laajan klusterin liikevaihdon kehitys (Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

104 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 8 (23) 3.3 Matkailun merkitys Lapissa Matkailu on merkittävä toimiala Lapissa, sillä se työllistää väestöä myös alue ja kuntakeskusten ulkopuolella, auttaa ylläpitämään liikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta, sekä tuo positiivista elinvoimaa maaseudulle. Matkailukeskukset ovat tärkeitä palvelukeskittymiä myös paikallisen väestön tarpeisiin. Kansainvälisyys on luontainen osa Lapin matkailua ja se heijastuu myönteisesti myös muuhun aluetalouteen. Muutamia keskeisiä faktoja: 2,36 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä Lapissa, joista 1,33 miljoonaa kotimaisia ja 1,03 miljoonaa ulkomaisia yöpymisiä Lapin matkailu työllistää 4343 henkilötyövuotta + vuokratyövoiman osuus vuositasolla o o o 3,6 kertainen Lapin kaivostoiminnan ja louhinnan työllisyyteen (2013) 80 % Lapin kauppa-alan työllistävyydestä Matkailu työllistää erityisesti nuoria Matkailun ydinklusterin liikevaihto 471 miljoonaa euroa o Lähes kaksi kertaa Lapin kaivosteollisuuden liikevaihto 2013 o Lapin vuotuisen matkailutulon arvioidaan olevan noin 632 M (2013) o Matkailun osuus yritysten liikevaihdosta Kolarissa 48 %, Enontekiöllä 47 % ja Pelkosenniemellä 46 % 1600 matkailualoilla toimivaa yritystä o o o o Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin Suurin osa yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys talouteen ja työllisyyteen korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkakohteissa, joissa palvelutarjonta hyödyttää myös paikallisia Matkailun imussa syntyy yrityksiä ja työpaikkoja myös muille toimialoille (Lähde: Lapin liitto. 10 faktaa Lapin matkailusta 2015, TEM. Toimiala Online) Kokonaisuudessaan matkailuklusteri on liikevaihdoltaan Lapissa siis lähes 600 miljoonan euron kokonaisuus, joka työllistää reilut työntekijää. Matkailun ydinklusterin (majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelutoiminta) osalta liikevaihto on 475 miljoonaa euroa ja työllistävyys lähes henkilöä. Seuraavassa taulukossa esitetään tuoreimmat saatavilla olevat tiedot Lappia koskien vuodelta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

105 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 9 (23) Taulukko 2. Matkailun koko yritysklusterin toiminnan laajuus Lapissa v (Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus) LAPPI 2014 Toimipaikat Henkilöst ö Liikevaihto (1000 eur) MAJOITUSTOIMINTA Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet Muu majoitus RAVITSEMUSTOIMINTA Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut Baarit ja kahvilat OHJELMAPALVELUTOIMINTA Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Esittävät taiteet Esittäviä taiteita palveleva toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Urheilulaitosten toiminta Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Muu huvi- ja virkistystoiminta Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut VUOKRAUS- JA LEASINGTOIMINTA Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing Ilmaliikennevälineiden vuokraus ja leasing HENKILÖLIIKENNE JA SITÄ PALVELEVA TOIMINTA Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne Taksiliikenne Muualla luokittelematon maaliikenteen henkilöliikenne Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus Sisävesiliikenteen henkilökuljetus Matkustajalentoliikenne Maaliikennettä palveleva toiminta Vesiliikennettä palveleva toiminta Ilmaliikennettä palveleva toiminta KOKO MATKAILUKLUSTERI YHTEENSÄ YDINKLUSTERIT (majoitus, ravitsemus, ohjelmapalvelut) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

106 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 10 (23) Kuva faktaa Lapin matkailusta (Lähde: Lapin liitto 2015). Majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on Lapissa noin 340 milj. ja henkilöstömäärä henkilötyövuotta. Hotellien ja vastaavien majoitusliikkeiden osuus on 159 milj. ja reilut henkilötyövuotta. Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, varaus- ja matkaopas sekä huvi- ja virkistystoiminnan liikevaihto on Lapissa vajaa 130 milj. ja henkilöstömäärä 952 henkilötyövuotta. Ulkomaiset matkailijat tuovat merkittävän osan Lapin matkailun liikevaihdosta. Lapin majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon voimakas kasvu tasaantui vuonna , mutta jatkoi kasvuaan vuonna Vuodesta 2010 liikevaihto on kasvanut reilun viidenneksen. Henkilöstömäärän trendi kääntyi vuoden 2013 vahvan kehityksen jälkeen hienoiseen laskuun vuoden 2014 alkupuolella. Hotellien osalta liikevaihdon kasvu on ollut poikkeuksellisen vahvaa vuosina , mutta se kääntyi laskuun vuonna 2014 johtuen osittain venäläismatkailijoiden vähenemisestä. Henkilöstömäärä on vaihdellut sesongeittain, mutta ollut hienoisessa kasvussa vuoden 2014 loppuun mennessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

107 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 11 (23) Kuva 3. Lapin maakunnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu majoitus- ja ravitsemistoiminnan osalta (Lähde: Lapin liitto 2016, Tilastokeskus) Kuva 4. Lapin maakunnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu matkailutoiminnan osalta (Lähde: Lapin liitto 2016, Tilastokeskus) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

108 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 12 (23) Kuva 5. Lapin maakunnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu hotellien ja vastaavien majoitusliikkeiden osalta (Lähde: Lapin liitto 2016, Tilastokeskus) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

109 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 13 (23) Kuva 6. Lapin matkailukeskusten suhdannekehitys (Lähde: Lapin liitto 2016, Tilastokeskus) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

110 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 14 (23) 4 Matkailu ja aluetalous Seuraavaksi tarkastellaan matkailun vaikuttavuutta case-esimerkkien avulla. Alussa esitetään aluetalouden ja työllisyyden vaikutusmekanismit, jonka jälkeen esitetään kolme sovittua case-tarkastelua majoitustoiminnan, ohjelmapalvelutoiminnan ja hiihtokeskustoiminnan osalta. Case-esimerkeissä välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset on arvioitu käyttäen panos-tuotos - mallia, Tilastokeskuksen uusimpia työpanoskertoimia sekä vastaavia tapaustutkimuksia. 4.1 Aluetalouden ja työllisyyden vaikutusmekanismit Toteutettava investointi ja siitä syntyvä uusi liiketoiminta vaikuttavat monella tavalla vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa seuraavasti: investoinnin toteuttamisen ja toiminnan välittömät työllisyysvaikutukset välituotepanosten tuotannon ja sen kerrannaisvaikutusten työllisyysvaikutus, tulojen kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvun työllisyysvaikutus. Investointi työllistää eri vaiheissa paitsi suoraan myös välillisesti merkittävän määrän työntekijöitä. Suunnittelu-, rakentamis- ja toimintavaiheessa käytetään runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. rakennusmateriaalit, koneet ja laitteet sekä kuljetus-, huolto- ja muut palvelut. Välituotteiden tuotannossa tarvitaan edelleen muiden alojen välituotteita, joiden valmistaminen työllistää väkeä. Lisäksi hankkeen välittömästi ja välillisesti työllistämät henkilöt saavat työtuloja, joista he käyttävät osan tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Tämä kulutuksen lisäys kanavoituu lisäkysynnäksi tavaroita ja palveluita tuottaville yrityksille ja heijastuu edelleen työllisyyteen. Tämän ketjun kautta syntyviä työllisyysvaikutuksia kutsutaan välillisiksi vaikutuksiksi. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaisvaikutuksesta vaihtelee toimialoittain. Työllisyysvaikutusten kohdentuminen vaihtelee myös alueellisesti. Työllisyysvaikutukset jakautuvat eri tavalla suunnittelu-, rakentamisja toimintavaiheissa. Kaikissa vaiheissa sijaintikuntaan kohdistuvaan osuuteen vaikuttaa oleellisesti yritysten ja työvoiman toimialarakenne. Mitä suurempi osuus sijaintikunnan yrityksistä ja työvoimasta toimii sellaisilla aloilla, jotka voivat tarjota tuotteita tai työvoimaa hankkeen toteutukseen, sitä suurempi osuus vaikutuksista kohdentuu sijaintikuntaan. Kerrannaisvaikutukset syntyvät, kun välittömästi matkailusta hyötyvät yritykset hankkivat (välilliset vaikutukset) ja matkailun ansiosta työllistyneet (johdetut vaikutukset) ostavat tavaroita ja palveluita aluetaloudesta. Nämä hankinta- ja ostoketjut voivat olla pituudeltaan useita kierroksia. Kyse on siis siitä, kuinka matkailijoiden käyttämä raha kiertää aluetaloudessa aikaansaaden tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Osa välittömistä, välillisistä ja johdetuista vaikutuksista suuntautuu kuitenkin alueelta ulos, mikä merkitsee vuotoja aluetaloudesta. Vuotoja tapahtuu työntekijöiden ostojen ja palkkojen mukana, jolloin ne vähentävät myös alueen verotuloja. Toisaalta osa yritysten tavaroiden ja palveluiden hankinnasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

111 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 15 (23) kohdistuu alueen ulkopuolelle. Kerrannaisvaikutukset ilmaistaan tulo- ja työllisyyskertoimilla. Rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutusmekanismeja aluetalouteen, työllisyyteen ja verotuloihin voidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavien kuvien avulla. Kuva 6. Rakentamisen aikaiset vaikutusmekanismit Kuva 7. Toiminnan aikaiset vaikutusmekanismit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

112 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 16 (23) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

113 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 17 (23) 4.2 CASE-esimerkit Yleistä Toimialan vaikutukset työllisyyteen arvioidaan työpanoskertoimien avulla. Välitön työpanoskerroin laskettiin jakamalla toimialan työvoiman määrä (henkilötyövuosina) toimialan tuotannolla (miljoonina euroina). Työpanoskertoimet siis ilmaisevat toimialalla tarvittavien työllisten määrän toimialan miljoonan euron kokonaistuotantoa kohti. Tässä tarkastelussa ei huomioida aluetalouden vuotoja (tulot ja työllisyys Lapin ulkopuolelle) eikä kulutuksen kasvun vaikutuksia. Huomioitava on myös se, että henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Seuraavaan taulukkoon on koottu case-esimerkkeihin liittyvät toimialat sekä keskeisiä muita toimialoja. Sarakkeissa esitetään toimipaikat, henkilöstön määrä, liikevaihto sekä välittömät työpanoskertoimet (henkilöstö/lv) ja välilliset työpanoskertoimet. Välilliset työpanoskertoimet laskettiin välittömien työpanoskertoimen ja Tilastokeskuksen valtakunnallisten työpanoskertoimien avulla (välitön työpanoskerroin * valtakunnallisten työpanoskertoimien välillisen ja välittömän kertoimen suhde). Taulukko 3. Matkailun toiminnan laajuus Lapissa v sekä välittömät ja välilliset työpanoskertoimet yhden miljoonan euron tuotantoa kohti. (Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus) LAPPI 2014 Työpanos Työpanos Toimipaika Henkilöst Liikevaihto 1 M kohti 1 M kohti t ö (1000 eur) (välitön) (välillinen) 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet ,1 4,0 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus ,7 5,2 553 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet ,1 5,7 559 Muu majoitus ,8 5,1 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta ,2 5,2 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut ,6 6,7 563 Baarit ja kahvilat ,5 6,3 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta ,3 5,0 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym ,0 5, Hiihto- ja laskettelukeskukset ,7 9, Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut ,5 3,9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

114 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 18 (23) Majoitustoiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hotellitoiminnan vaikutuksia rakentamis- ja toimintavaiheissa seuraavin oletuksin: Rakennusvaihe o Rakentamisvaiheen kustannukset voivat vaihdella riippuen useasta tekijästä, yleisimmin rakentamisen kustannus on noin / kem o Case-esimerkissä tarkastelussa on 200 majoitusyksikön uusinvestointi (8500 k-m2), jonka kustannukset ovat 14 M (n / k-m2) o Rakentamiseen liittyvä keskeinen toimiala (TOL 2008) on rakentamisen toimiala (41_43 Rakentaminen) o Rakentamisen osalta työllisten määrä 1 M tuotosta (lv) kohti on 6 htv (välittömät vaikutukset) ja 6 htv (välilliset vaikutukset) o Rakentamisen toimialan kokonaisansion keskiarvo on 3272 kuukaudessa eli vuositasolla euroa o Keskimääräinen efektiivinen veroaste 14 % Toimintavaihe o o o o Majoitustoimintaan liittyvä päätoimiala (TOL 2008) on majoitus- ja ravitsemustoiminta (55_56 Majoitus- ja ravitsemustoiminta). Edellisellä sivulla kappaleessa on kuvattu sen alatoimialoja. Liiketoiminnan osalta oletetaan liikevaihdoksi 5 M vuositasolla sisältäen majoitusmyynnin (alv 10 %, 2/3 kokonaismyynnistä) ja ravintolamyynnin (alv 24 %, 1/3 kokonaismyynnistä) Hotellien tai vastaavien majoitusliikkeiden liiketoiminnan osalta työllisten määrä Lapissa 1 M tuotosta kohden on 7,1 htv (välittömät vaikutukset) ja 4 htv (välilliset vaikutukset). Vastaavasti Tilastokeskuksen valtakunnan tason kerroin välittömien vaikutusten osalta 11 htv ja välillisten vaikutusten osalta 6 htv. Case-esimerkissä käytetään Lapille erikseen laskettuja välittömien ja välillisten vaikutusten kertoimia. Hotellitoimialan kokonaisansion keskiarvo on 2626 euroa/kk eli vuositasolla euroa o Keskimääräinen efektiivinen veroaste 14 % Rakennusvaiheessa 14 miljoonan euron investointi työllistää laskennallisesti rakennusaikanaan suoraan 84 htv ja välillisesti 84 htv, joten kokonaisvaikutus on noin 168 henkilötyövuotta. Rakentamisen aikainen palkkatulo on euroa, josta efektiivisen veroasteen mukaisesti laskettu tulovero palkoista on euroa. Toimintavaiheessa 5 M liikevaihto työllistää laskennallisesti suoraan 35,5 htv (5*7,1 htv) ja välillisesti 20 htv (5*4 htv), joten kokonaisvaikutus on noin 55,5 henkilötyövuotta vuositasolla. Toiminnan aikainen vuotuinen palkkatulo on euroa, josta efektiivisen veroasteen mukaisesti laskettu tulovero FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

115 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 19 (23) palkoista on euroa. Arvonlisäveron osuus majoitusmyynnistä (10 %) on euroa ja ravintolamyynnistä (24 %) euroa. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljoonan euron liikevaihdolla pyörivä hotelli: Ohjelmapalvelutoiminta Työllistää vuositasolla suoraan 7,1 htv ja välillisesti 4 htv Palkkatuloa kertyy euroa / v, josta o välittömiä palkkatuloja euroa / v o välillisiä palkkatuloja euroa / v Kunnallisverotuloa palkkatulosta kertyy euroa / v Arvonlisäveroa valtiolle euroa / v, josta o majoitusmyynnin osuus euroa / v o ravintolamyynnin osuus euroa / v Case-esimerkissä tarkastellaan ohjelmapalvelutoiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen vaikutukset (mahdolliset rakennusinvestoinnit ohjelmapalveluita tukeviin toimintoihin) muodostuvat yksinkertaistetusti samalla tavoin kuin edellisessä hotelliesimerkissä. Case-esimerkin kohteena on 1,8 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla pyörivä ohjelmapalveluyritys, joka järjestää talvella ohjattuja moottorikelkka- ja koiravaljakkosafareita ja kesällä koskenlasku-, kalastus- ja metsästysohjelmia. Kokonaisansion keskiarvoksi oletetaan 2200 euroa/kk, joten vuotuinen kokonaisansio olisi euroa. Toiminnan oletetaan olevan ympärivuotista. Tulovero on laskettu efektiivisen veroprosentin mukaan, joka Lapissa on keskimäärin 14 prosenttia. Matkailun toimialaraporteissa (TEM) ohjelmapalvelut on jaettu karkeasti kolmeen pääryhmään: Käyntikohteiksi on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi on nimetty muun muassa urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtokeskukset ja kuntokeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 799) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset. Ohjelmallisten aktiviteettien (799) liikevaihto Suomessa vuonna 2014 oli 296,49 M ja työllisten määrä 1713 htv. Työpanos 1 M tuotosta kohden oli 5,8 henkilötyövuotta (1731 htv / 296,49 M ), joka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Vastaavasti Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston (2014) mukaan ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 7990) liikevaihto oli Lapissa 81,19 M ja työllisten määrä 488 htv. 1 M tuotosta kohti työllisten määräksi Lapissa saadaan 6,0 htv (488 htv / 81,19 M ), joka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastokeskuksen valtakunnallisten työpanoskertoimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus on vastaavasti 5,4 htv yhden miljoonan euron tuotosta kohden. Esimerkissä välitön työllisyysvaikutus on 10,8 htv (1,8*6,0 tv) ja välillinen 9,7 htv (1,8*5,4 htv). Kokonaisvaikutukseksi saadaan 20,5 henkilötyövuotta vuositasolla. Työllisyysvaikutusten perusteella lasketaan vuotuinen palkkatulo- ja sen tuloverovaikutus. Vuosittain palkkatuloa kertyy euroa, josta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

116 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 20 (23) kunnallisveroa kertyy euroa. Arvonlisäveron osuus vaihtelee riippuen ohjelmapalveluyrityksen toimintamuodosta (matkatoimistopalvelu, itse suoritetut palvelut tai palvelun välittäminen), jolloin sovelletaan joko marginaaliverotusta tai yleisiä arvolisäverolain säännöksiä. Tässä oletetaan arvonlisäveroksi 10 % eli euroa vuositasolla. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljoonan euron liikevaihdolla pyörivä ohjelmapalveluyritys: Työllistää vuositasolla suoraan 6,0 htv ja välillisesti 5,4 htv Palkkatuloa kertyy euroa / v, josta o välittömiä palkkatuloja euroa / v o välillisiä palkkatuloja euroa / v Kunnallisverotuloa kertyy euroa / v Arvonlisäveroa valtiolle euroa / v Hiihtokeskustoiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hiihtokeskustoiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen osalta investoinnit voivat jakaantua uusiin hisseihin, rinnealueiden muokkaukseen, lumetusjärjestelmiin, palvelu- ja huoltotiloihin tai muihin koneisiin ja laitteisiin. Hissi-investointeihin liittyvät hankinnat kohdistuvat pääasiassa ulkomaille, jossa laitteita valmistetaan. Muutoin maarakennus- ja kiinteistöinvestoinnit kohdistuvat alueellisemmin. Matkailun toimialaraporteissa (TEM) ja Tilastokeskuksen luokitteluissa hiihtokeskustoiminta kuuluu ryhmään: Hiihto- ja laskettelukeskukset (TOL 2008) Hiihto- ja laskettelukeskusten toimipaikkoja oli vuonna 2014 Suomessa yhteensä 66. Henkilöstön määrä oli 703 ja liikevaihdon määrä noin 62,69 miljoonaa euroa. Lapin osalta toimipaikkoja oli 13, henkilöstön määrä 250 ja liikevaihto 25,8 miljoonaa euroa. Lapissa työpanos 1 miljoonan euron tuotosta kohden oli 9,7 henkilötyövuotta, joka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastokeskuksen valtakunnallisten työpanoskertoimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus on vastaavasti 9,9 htv yhden miljoonan euron tuotosta kohden. Kokonaisuudessaan työllisyysvaikutus on 19,6 henkilötyövuotta vuositasolla 1 miljoonan euron tuotosta kohden. Case-esimerkin kohteena on 7 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla pyörivä rinneyhtiö, jonka liikevaihdosta arvioidaan hissilippumyynnin (alv 10 %) olevan kaksi kolmasosaa (66 %) ja loput muuta myyntiä (alv 24 %). Rinneyhtiö on päättänyt uuden palvelurakennuksen (vuokraamo, lipunmyynti, ravintola) rakentamisesta, joka on kustannuksiltaan 5 miljoonaan euroa. Kokonaisansion keskiarvoksi oletetaan 2000 euroa kuukaudessa, joten vuotuinen kokonaisansio olisi euroa. Rakentamisen välitön työllisyysvaikutus on 30 htv (5*6 htv) ja välillinen 30 htv (5*6 htv) eli yhteensä koko rakentamisen aikana 60 henkilötyövuotta. Tämän palkkatulovaikutus on euroa/vuosi, josta maksettavan kunnallisveron määrä on euroa/vuosi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

117 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 21 (23) Esimerkissä 7 miljoonan euron työllistä vaikutus on 137,2 henkilötyövuotta (7*19,6 htv), josta välitön vaikutus 67,9 henkilötyövuotta (7*9,7 htv). Tämän palkkatulovaikutus kokonaisuudessaan on vuodessa euroa, josta kunnallisveron osuus on vuositasolla euroa. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljoonan euron liikevaihdolla pyörivä hiihtokeskus: Työllistää vuositasolla suoraan 9,7 htv ja välillisesti 9,9 htv Palkkatuloa kertyy euroa vuodessa, joista o välittömiä palkkatuloja euroa / v o välillisiä palkkatuloja euroa / v Kunnallisverotuloa kertyy yhtensä euroa / v Arvonlisäveroa valtiolle euroa / v, josta o hissilippumyynnin osuus euroa / v o muun myynnin osuus euroa / v 5 Matkailu ja muut toimialat Lappi jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 21 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2014 lopussa henkeä. Ennakkoarvion mukaan työpaikkoja oli noin , joista arvion mukaan noin oli julkisen sektorin työpaikkoja. Alueen tuotannon arvonlisäys oli vuonna 2014 ennakkoarvion mukaan noin 5,9 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 3 %. Myös koko maan arvonlisäyksestä Lapin osuus on noin 3 %. Lapissa oli vuonna 2014 noin yritysten ja muiden yhteisöjen (ml. julkinen sektori) toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli vuonna 2014 noin 10,2 miljardia euroa. Lähinnä teollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 3,5 miljardia euroa. Vienti-indikaattori ei pääasiassa sisällä matkailua. (Lapin liitto 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). Taulukko 4. Lapin avainluvut 2014 (Lähde: Lapin liitto 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

118 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 22 (23) Liikevaihdoltaan suurin toimiala Lapissa on kaupan toimiala, jonka liikevaihto oli 2,1 miljardia, henkilöstön määrä 6300 henkilötyövuotta ja välitön työpanos 1 miljoonan euron tuotosta kohden 5 henkilötyövuotta. Vastaavasti rakentamisen toimialalla liikevaihto oli noin 700 miljoonaa euroa, työllisyys 4700 henkilötyövuotta ja työpanoskerroin 6 henkilötyövuotta 1 miljoonan euron tuotosta kohden. Matkailun osalta on käytetty Lapin liiton matkailutuloa ja työllisyyslukuja matkailuliikevaihdon ollessa 640 miljoonaa euroa, työllisyyden 5000 henkilötyövuotta ja työpanoskertoimen 8 henkilötyövuotta 1 miljoonan euron tuotosta kohden. Toimialoista matkailulla on suuri välitön työllistävä vaikutus työpanokseen suhteutettuna. Myös metallituotteiden valmistus työllistää suhteellisesti saman verran. Tukku- ja vähittäiskaupan työpanoskertoimet vaihtelevat alatoimialoittain 3-10 henkilötyövuoden välillä. Myös metsätalouden ja matkailun osalta on eroja alatoimialojen välillä. Matkailun työllisyysluvut eivät sisällä vuokratyövoimaa. Matkailu verrattuna muihin Lapin muihin toimialoihin on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5. Lapin eri toimialojen liikevaihto, henkilöstö ja työpanoskertoimet yhden miljoonan kokonaistuotantoa kohti. (Lapin suhdannekatsaus, Tilastokeskus, Lapin matkailustrategia). Toimiala Liikevaihto M Henkilöstö htv Välitön työpanoskerroin htv / 1 M kohti Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Matkailu Sahatavaran ym. valmistus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

119 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti matkailun merkityksestä aluetaloudessa 23 (23) Metallituotteiden valmistus Kaivostoiminta Kuljetus ja varastointi Metsätalous ja puunkorjuu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

120 Liite 8 YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

121 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen ja työllisyyteen. Vaikutukset arvioitiin aluetaloustieteelliseen viitekehykseen perustuvalla SYVA-arviointimallilla (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) Antaa kokonaiskuvan yrityksen sijoittumisen rakennus- ja toimintavaiheissa syntyvistä suorista ja välillisistä vaikutuksista kaava-alueella, kun koko rakennusoikeuskokonaisuus toteutuu. Rakennusoikeuskokonaisuuden suuruudeksi arvioidaan noin k-m2, josta Ylläksen uuden matkailukylän osuus on k-m2 ( vp). Rakennusoikeuden arvioidaan jakaantuvan 35 % kaupalliseen kapasiteettiin ja 65 % lomarakentamiseen. Rakennusoikeuden toteutuminen on jaksotettu lineaarisesti 20 vuodelle (5 %/vuosi). Rakentamiskustannuksena on käytetty keskimääräisesti 2640 / k-m2, jonka kautta on muodostettu investoinnin suuruus ja rakentamisen aikaiset vaikutukset. Investointien kokonaisarvio 20 vuoden aikana on suuruusluokaltaan 1,6 miljardia euroa. Toimintavaiheen vaikutuksissa on arvioitu kaavan kautta laskennallinen liikevaihto kaupalliselle kapasiteetille, jonka kautta on arvioitu toiminnan työllistävät vaikutukset sekä verotulovaikutukset. Laskennallinen liikevaihto perustuu Ylläksen matkailun tunnuslukuihin ja on luonteeltaan kaavan liiketoimintapotentiaalia kuvastava. Huonekäyttöaste: 46 % Huoneen/yksikön keskihinta (alv 0 %): 98,30 Huoneessa keskimäärin 1,7 hlö/vrk Kaupallisen kapasiteetin osalta on arvoitu mukaan myös ravintolan käyttö: keskiostos 20 eur/vrk (alv 0 %) Huonekäyttöasteelle ja huonekeskihinnalle ei ole arvioitu kasvuprosenttia vaan sen on arvioitu olevan vakio tarkastelujaksolla. Lomarakentamisen osalta on arvoitu, että kapasiteetti on vapaa-ajan omistajien käytössä kokonaan. Todellisuudessa yksityisten majoituskapasiteettia ohjautuu myös välitystoiminnan piiriin, jolla on myös aluetaloudellisia vaikutuksia Page 2

122 Ote Ylläksen osayleiskaavasta Page 3

123 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen arvioidaan toteutuvan lineaarisesti 20 vuoden aikana. Rakentamisen aikana syntyy: Työllisyysvaikutuksia henkilötyövuotta, josta välitön vaikutus on htv ja välillinen htv. Palkkatulovaikutuksia 684 miljoonaa euroa, josta välitön vaikutus on 398,4 miljoonaa euroa ja välillinen 284,6 miljoonaa euroa. Verotulovaikutuksia efektiivisen veroasteen mukaan 87 miljoonaa euroa, josta välitön vaikutus on 50,7 miljoonaa euroa ja välillinen 36,3 miljoonaa euroa. Vaikutukset jakaantuvat koko rakentamisen ajalle paikallis- ja aluetalouteen riippuen työvoiman saannista sekä tuotteiden ja palveluiden hankinnoista. TARKASTELTAVAN TOIMINNAN VAIKUTUKSET ERI TOIMIALOILLA Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset A B C Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus työllisyysvaikutus työllisyysvaikutus (A+B) TOIMIALA htv htv htv 41_43 Rakentaminen Rakentamisen aikaiset verotulovaikutukset Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Kokonaisvaikutus Palkkatulo ( /v) Verotulo ( /v) Page 4

124 Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset on arvioitu vuositasolla kaupallisen kapasiteetin osalta. Kaupallisen kapasiteetin osalta lähtökohtana on k-m2 rakennusoikeuskokonaisuus, joka on jaettu tilatehokkuudella 1,35 hyötyneliöiksi; k-m2 Pääkäyttötarkoituksen mukaisia majoitustiloja arvioidaan olevan 75 % ( k-m2) ja muita tiloja 25 % ( k-m2). Keskimääräisellä huonepinta-alalla 25 m2 laskennalliseksi huonemääräksi saadaan uutta myytävää huonetta koko rakennusoikeuden toteutuessa. Keskimääräisen huonehinnan (98,30 eur/vrk) ja huonekäyttöasteen (46 %) perusteella laskennalliseksi liikevaihdoksi saadaan miljoonaa euroa koko rakennusoikeuden ollessa käytössä Arvioinnin lähtökohtana on, että 5 % kokonaisinvestoinnista toteutuu vuosittain lineaarisesti, joka luo uutta myytävää kapasiteettia. Seuraavassa esitetään vuositason vaikutukset vuosina 5, 10, 15 ja 20. Lisäksi yhteenvetotaulukossa esitetään kumulatiivinen kertymä sekä kokonaiskertymä vuonna 20. Vuosi 5 (25 % investoinneista toteutunut) Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset A B C Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus työllisyysvaikutus työllisyysvaikutus (A+B) TOIMIALA htv htv htv 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Toiminnan aikaiset verotulovaikutukset Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Kokonaisvaikutus Palkkatulo ( /v) Verotulo ( /v) Page 5

125 Toiminnan aikaiset vaikutukset Vuosi 10 (50 % investoinneista toteutunut) Vuosi 15 (75 % investoinneista toteutunut) Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset A B C Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus työllisyysvaikutus työllisyysvaikutus (A+B) TOIMIALA htv htv htv 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Toiminnan aikaiset verotulovaikutukset Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Kokonaisvaikutus Palkkatulo ( /v) Verotulo ( /v) Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset A B C Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus työllisyysvaikutus työllisyysvaikutus (A+B) TOIMIALA htv htv htv 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Toiminnan aikaiset verotulovaikutukset Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Kokonaisvaikutus Palkkatulo ( /v) Verotulo ( /v) Page 6

126 Toiminnan aikaiset vaikutukset Vuosi 20 (100 % investoinneista toteutunut) Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset A B C Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus työllisyysvaikutus työllisyysvaikutus (A+B) TOIMIALA htv htv htv 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Toiminnan aikaiset verotulovaikutukset Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Kokonaisvaikutus Palkkatulo ( /v) Verotulo ( /v) Kiinteistövero Kiinteistövero (1. toimintavuosi): rakennuksen pinta-ala (k-m2) * rakennuksen jälleenhankinta-arvo ( /k-m2) * kiinteistövero-% (kuntakohtainen yleinen kiinteistövero-%). Jälleenhankinta-arvo on 70 % rakennuskustannuksista. Kiinteistöveron osalta ei ole huomioitu ikäalennuksia Kolarin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,03 %. Yhteisövero Yhteisövero lasketaan yrityksen liikevaihdon mukaan. Oletukset: EBIT 5% liikevaihdosta, veron suuruus 20 % (yhteisövero jakautuu seuraavasti: valtio 65,42 %, kunnat 32,03 % ja seurakunnat 2,55 %, vuonna 2016 jako: valtio 69,08 % ja kunnat 30,92 %). Tulokset kiinteistö- ja yhteisöveron osalta esitetään seuraavan sivun yhteenvetotaulukossa Page 7

127 Yhteenveto Toiminnan aikaiset vaikutukset ALV Laskennallinen työllisyys, htv Verotulo palkoista, M Toteutumisaste Liikevaihto Kiinteistövero Yhteisövero % Vuosi M M Välitön Välillinen YHT Välitön Välillinen YHT M M 5% 1 5,18 0, ,16 0,09 0,24 0,57 0,05 10 % 2 10,36 1, ,31 0,17 0,48 1,14 0,10 15 % 3 15,54 1, ,47 0,26 0,72 1,71 0,16 20 % 4 20,71 2, ,63 0,34 0,97 2,28 0,21 25 % 5 25,89 3, ,78 0,43 1,21 2,86 0,26 30 % 6 31,07 3, ,94 0,51 1,45 3,43 0,31 35 % 7 36,25 4, ,09 0,60 1,69 4,00 0,36 40 % 8 41,43 4, ,25 0,68 1,93 4,57 0,41 45 % 9 46,61 5, ,41 0,77 2,17 5,14 0,47 50 % 10 51,79 6, ,56 0,85 2,42 5,71 0,52 55 % 11 56,96 6, ,72 0,94 2,66 6,28 0,57 60 % 12 62,14 7, ,88 1,02 2,90 6,85 0,62 65 % 13 67,32 7, ,03 1,11 3,14 7,42 0,67 70 % 14 72,50 8, ,19 1,19 3,38 7,99 0,73 75 % 15 77,68 9, ,34 1,28 3,62 8,57 0,78 80 % 16 82,86 9, ,50 1,36 3,87 9,14 0,83 85 % 17 88,04 10, ,66 1,45 4,11 9,71 0,88 90 % 18 93,21 10, ,81 1,53 4,35 10,28 0,93 95 % 19 98,39 11, ,97 1,62 4,59 10,85 0, % ,57 12, ,13 1,71 4,83 11,42 1,04 TOTAL 1 087,51 128, ,83 17,91 50,74 119,92 10, Page 8

128 Johtopäätökset Tässä arviossa on arvioitu Ylläksen osayleiskaavan uuden rakentamisen vaikutuksia aluetalouteen rakentamis- ja toimintavaiheessa lineaarisena kasvuna (5 %/vuosi). Käytännössä tämä kasvu tulee ns. orgaanisen kehityksen lisäksi. Ylläksen osayleiskaavassa on osoitettu merkittävää kasvupotentiaalia matkailuinvestointien näkökulmasta. Uusia, mittavia investointeja tarvitaan, sillä ne sysäävät aina liikkeelle uutta kehitystä. 20 vuoden tarkastelujakson aikana kertymä (kokonaisvaikutukset) toimintavaiheessa on: Liikevaihto on arviolta 1,1 miljardia euroa Arvonlisäverot valtiolle 128 miljoonaa euroa Kokonaistyöllisyys henkilötyövuotta Verotulot palkoista 50,74 miljoonaa euroa Kiinteistöverotulot yli 119,92 miljoonaa euroa Yhteisöverotulot 10,88 miljoonaa euroa Kaavan rakennusoikeuksien toteutumisella on merkittävä myönteinen vaikutus aluetalouteen kyseisellä 20 vuoden tarkastelujaksolla. Rakentamisen aikaiset vaikutukset yhteensä: Työllisyysvaikutuksia henkilötyövuotta Palkkatulovaikutuksia 684 miljoonaa euroa Verotulovaikutuksia efektiivisen veroasteen mukaan 87 miljoonaa euroa Rakentamisen vaikutukset kohdistuvat osin kuntaan, mutta myös laajemmin muualle Suomeen ja ulkomaille Matkailu on liiketoiminnallisesti kestävää ja sen elinkaari on jatkuva, koska vaikutuksia aiheutuu myös 20 tarkastelujakson jälkeenkin Page 9

129 Johtopäätökset Arviointia verrattiin Kolarin aluetaloudelliseen arviointiin (Gaia Consulting Oy). Tarkoituksena on tuoda esiin erityisesti matkailun uusinvestointien merkitys, jota oikeusvaikutteinen yleiskaava mahdollistaa nykyisen orgaanisen kasvun lisäksi. Huomioita: Liikevaihdon ja työllisyyden arviointi ja menojen kohdentuminen on laadittu yritysten antamien arvioiden pohjalta, jonka pohjalta on laadittu toimialaryhmittelyjen jälkeen näkemys toimialojen kehityksestä sekä vaikutusten kohdentumisesta tulevaisuudessa. Haasteellista tarkastelussa on yritysten antamien tietojen tarkkuustaso eri vuosille sekä erityisesti vastaamatta jättäneiden yritysten arviot tulevasta kehityksestä. Toisien sanoen vastaamatta jättäneiden yritysten joukossa voi olla sellaisia yrityksiä, joilla voi olla selvästi muista poikkeavia näkemyksiä oman yrityksensä liiketoiminnan kehittymisestä. Elinkeinoharjoittajilta on kysytty oman yrityksensä laajennus- ja ylläpitoinvestoinneista sekä toimialansa investointien kehittymisestä, mutta alueen ulkopuolisten, ja erityisesti kansainvälisten, investoijien ja operaattoreidenkin näkökulma jää puuttumaan samoin kuin yksittäisten vapaa-ajan asuntojen rakentajien. Samalla tavalla kuin edellä vastaajien arvioissa voi olla selviä poikkeamia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat merkittäviä, joita ei ole riittävän kattavasti huomioon. Matkailuinvestointien toteutumiseen vaikuttavat useat tekijät erityisesti kuitenkin matkailuimagon, kysynnän, vetovoiman ja saavutettavuuden muutokset sekä liiketoimintaympäristön muutostekijät (maankäyttömuotojen yhteensovittaminen: mahdollistavat tekijät tai mahdolliset häiriötekijät). Tällä hetkellä matkailu on merkittävällä kasvu-uralla ja matkailuinvestointien toteutumiselle on myönteinen ilmapiiri, mikäli kehitysedellytykset ovat suotuisia. Mikäli matkailuinvestointeja ei tehdä, ei myöskään merkittävä kasvu ole mahdollista. Matkailun kasvun ylläpito edellyttää uusia investointeja, joilla on myös laajempi elinvoimaisuutta lisäävä vaikutus mm. saavutettavuuden (lentoliikenne) säilymiseen ja kehittymiseen sekä välillisten vaikutusten syntymiseen. FCG:n mukaan matkailuinvestoinneilla on esitettyä laajemmat vaikutukset tarkastelun perusteella, kuin mitä on esitetty. Erityisesti matkailuinvestointien näkökulmasta tulisi selvittää tarkemmin ulkopuolisten investoijien, sijoittajien ja yksittäisten vapaa-ajan asunnon rakentajien investointiaikeita ja näkemyksiä Ylläksen matkailualueesta Page 10

130 Lisäselvitystarpeet Ylläs matkailun investointi- ja sijoittumiskohteena alueen ulkopuolisten investoijien, operaattoreiden ja vapaa-ajan asumisen näkökulmasta Kiinteistön omistajien näkemykset arvon kehityksestä Matkailijahaastattelut: mm. imago sekä kokemukset, odotukset ja tarpeet Matkailun elinkaarivaikutukset suhteessa muihin maankäyttömuotoihin Uusien mittareiden ja indikaattoreiden käyttöönotto imagovaikutusten muuttaminen talousvaikutuksiksi eri elinkeinojen absoluuttiset ja suhteelliset vaikutukset kohdealueelle elinkaariajattelun hyödyntäminen (elinkaaren pituuden arviointi sekä pysyväis- ja kerrannaisvaikutukset paikallis- ja aluetalouteen) Page 11

131 Liite 9

132