Hannukaisen kaivoshanke

Transkriptio

1 Hannukaisen kaivoshanke Kysymyksiä ja kommentteja ympäristölupahakemukseen, pääpaino vesiasiat ja päästöt Muonionjokeen Leif Ramm-Schmidt DI, Kemia, erikoisala vesienpuhdistus

2 KSANTAATEISTA

3 MIKSI KSANTAATTI ON HANNUKAISEN TAPAUKSESSA NIIN TÄRKEÄ: Ksantaatit ovat myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä vesistöissä Kaivosyhtiö aikoo päästää näitä kemikaaleja Muonionjokeen (Natura 2000 joki) Toimitaan arktisissa olosuhteissa, ksantaatit eivät talvella hajoa Hannukaisissa käyttömäärä on erittäin suuri (lähes t vuodessa) Se on ilmeisesti Suomen suurin käyttömäärä yhdessä kaivoksessa (muualla tyypillisesti muutama sata tonnia vuodessa) Vastaanottava vesistö (Muonionjoki) on äärettömän herkkä ja ainutlaatuinen Muonionjoen virtaama talvella on yllättävän pieni Viipymäaika päästöaltaassa (Rautuvaara) on poikkeuksellisen lyhyt (keskim. n. 3 pv) Kaivosyhtiö on jättänyt asian tutkimatta kokonaan

4 Kaivosyhtiön väite: Ksantaatit häviävät prosessissa Jäämäpitoisuudesta jäteveteen tai hajoamisesta ei ole tehty minkäänlaisia arvioita Ksantaateista jää aina jäämiä prosessiveteen puoliintumisajat ovat talvella pitkiä

5 PUOLIINTUMISAIKA MITÄ SE ON? Aika, jossa pitoisuus putoaa puoleen ei ole hajoamisaika! Esimerkki: Haitallisen aineen lähtöpitoisuus 20 mg/l Puoliintumisaika 8 pv 8 pv:n jälkeen pitoisuus on 10 mg/l 16 pv:n jälkeen pitoisuus on 5 mg/l 24 pv:n jälkeen pitoisuus on 2,5 mg/l Vasta n. 10 x puoliintumisaika voidaan sanoa, että aine on hajonnut Huom! Hajoamistuote (Rikkihiili CS 2 ) on myös myrkyllinen, ja sillä on oma puoliintumisaikansa. Emäksisissä olosuhteissa vapautuu myös myrkyllistä rikkivetyä (H 2 S)

6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE (ALGOL CHEMICALS Oy MAAHANTUOJA) Algolin tiedotteet ovat saatavissa netistä, ja ne täyttävät REACH vaatimukset Puoliintumisaika vrk ph = 7,5, T = 15 o C Kun lämpötila putoaa 10 o C, puoliintumisaika viisinkertaistuu!

7 ALGOL CHEMICALS:IN REACH REKISTERÖINNISTÄ Jos EU:n ulkopuolinen valmistaja ei ole nimennyt niin sanottua ainoaa edustajaa EU:n alueelle ja näin osaltaan hoitanut REACH-asetuksen tuomia velvoitteita, on maahantuojan hoidettava REACH-rekisteröinti. Rekisteröintivelvollisuus syntyy, mikäli REACH-asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa ainetta tuodaan EU-alueelle joko sellaisenaan tai seoksessa yli 100 tonnia. Vuonna 2018 raja-arvo laskee tuhanteen kiloon vuodessa. Rekisteröintiprosessi vei aikaa reilun vuoden, mutta nyt voimme ylpeinä todeta olevamme kaliumisoamyyliksantaatin johtava rekisteröijä. Algol Chemicals on Pohjoismaissa ainoa REACH-rekisteröinnin haltija näissä tuotteissa, Bergen-Kavanto iloitsee. Lähde: ALGOL Chemicals Uutiset Vastuullisuus kaivoskemikaalien tuonnissa Eurooppaan

8 Talvitilanne 2,5 o C Kesätilanne 20 o C Huom! Kaivosyhtiö ei ole tehnyt arviota ksantaatin jäännöspitoisuudesta jätevedessä. Arvio 30 mg/l perustuu tieteelliseen laskelmaan sekä toiminnassa olevien kaivosten kokemukseen talvitilanteessa Viite: Prof. Kari Heiskanen 2017

9 Kirjallisuusviite: 36 Mustafa S. et al (2004). Effect of ph, Temperature and Time on the stability of potassium ethyl xanthate. J. Chem. Soc. Pak, 26, no 4, pp Viite: Prof. Kari Heiskanen 2017

10 Talvella ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti Ksantaattien hajoaminen nopeutuu hieman kuparin läsnäollessa, mutta samalla myrkkyvaikutus korostuu. Kesällä hajoaminen on nopeampaa Ksantaattien hajoamista edistää myös UV-valo, eli ongelma on pienempi kesällä

11 KSANTAATTIEN MYRKYLLISYYS

12 KAIVOSYHTIÖ TOTEAA MYRKYLLISYYDESTÄ: Kaloille ksantaatit ovat myrkyllisiä tasossa mg/l (vuorovaikutustilaisuus ) Myrkkyvaikutukset selkärangattomiin pohjaeläimiin (=kalojen ruoka) ja vaikutus kalojen lisääntymiseen jätetään kuitenkin mainitsematta! (nämä tasot ovat paljon pienemmät)

13 NATRIUMETYYLIKSANTAATTI (ALGOL CHEMICALS OY) Aine on luokiteltu erittäin myrkylliseksi vesiympäristölle Kala (kuolleisuus) LC50 (96 h): 0,12 mg/l Huom! Eri ksantaattien myrkkyvaikutus eroaa toisistaan Kala (lisääntymisen estyminen) (28 vrk): < 0,03 mg/l

14 RIKKIHIILI ON VIELÄ MYRKYLLISEMPI! Ote käytöturvallisuustiedotteesta Jos SEX-ksantaattipitoisuus jätevedessä on 30 mg/l, tarvitaan kertainen laimennus, jotta taso 0,03 mg/l saavutetaan!

15 MIKÄ ON LC50 LUKU? LC50 luku on myrkkyaineen pitoisuus, jossa puolet kaloista kuolee Turvallinen raja on n. 1/10 tästä Esimerkki: l Kaikki kalat kuolee 1 30 mg on yhtä paljon, kuin sadasosa (1/100) sokeripala 250 l Puolet kaloista kuolee Kalat eivät lisäänny 1 litra jätevettä 30 mg ksantaattia = 30 mg/l (SEX-xantaatti) 250 litraa Muonionjokivettä + 1 litra jätevettä = 0,12 mg/l 250 kertainen laimennus litraa Muonionjokivettä + 1 litra jätevettä = 0,03 mg/l kertainen laimennus

16 TESTIOLOSUHTEET VAIKUTTAVAT MYRKYLLISYYSARVOIHIN Ote ECHA (European Chemicals Agency) rekisteristä: Preliminary testing of eight collectors (xanthates) and four frothers in 96-h static and 28- day flow-through bioassays using rainbow trout as the test organism show a great disparity in the toxicity of the chemicals administered in these two ways... The long-term tests using potassium ethyl, sodium isopropyl, sodium ethyl, and potassium amyl xanthate indicated that in the flow-through system, the toxicity of the chemicals was in the order of 100 fold greater compared with the static bioassay results. (Viite: Ksantaattien myrkyllisyys pitkäaikaistestissä läpivirtausmenetelmällä lisääntyy 100 kertaisesti verrattuna staattiseen testiin!

17 1.000-kertainen laimennus ei näitten tietojen valossa ilmeisesti edes riitä. 10-kertaisella turvamarginaalilla tarve olisi kertainen laimennus!

18 KAIVOSYHTIÖ ON LIITTÄNYT HAKEMUKSEN MUKANA VANHENTUNEITA KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEITA, JOISSA ON PUUTTEELLISESTI TIETOA

19 Yritys ei enää valmista ksantaatteja Flottec on korjannut virheelliset tiedot Yritys ei enää valmista ksantaatteja Tiedotteet eivät täytä REACH vaatimuksia ekotoksisuustietojen osalta! Puoliintumisajat puuttuvat. 2007

20 Vanhentunut tiedote 2009 Tämä tuote ei ole luokiteltu vaaralliseksi ympäristölle

21 Uudistettu tiedote 2015 Myrkyllisyysrajat merkittävästi alemmat Tiedot poikkeavat täysin v tiedotteesta! Tiedote on saatavissa netistä ja valmistajalta. Tämäkään ei täytä REACH vaatimuksia. Kalojen lisääntymistesti puuttuu.

22 Kysymys Kaivosyhtiölle: Miten on mahdollista, että tällainen vahinko on päässyt syntymään?

23 VASTAUS VIRANOMAISTEN TÄYDENNYSPYYNTÖÖN TÄYDENNYSPYYNNÖN KOHTA 44 Arvio ksantaattipitoisuuksista poistovesissä. Vastaus: Ksantaatit päätyvät kaivosvesikiertoon rikastushiekka-alueilta. Poistovesien ksantaattipitoisuuksia ei voida suoraan arvioida esim. lähtevän veden kalium- ja natriumpitoisuuksien perusteella, sillä osa lähtevän veden kaliumista ja natriumista on peräisin louhosvesistä, sivukivialueilta ja vedenkäsittelystä. On myös huomioitava, että esimerkiksi rikastushiekasta eroavan veden kaliumpitoisuus ei myöskään ole kaikki peräisin ksantaattijäämistä, vaan osa kaliumista on peräisin prosessoitavasta malmista. Siten lähtevän veden ksantaattipitoisuutta ei voi arvioida myöskään rikastushiekoista eroavan veden kalium- ja natriumpitoisuuksien perusteella. Hakemuksessa esitetyt ksantaattimäärät perustuvat tehtyihin prosessin koeajoihin. Ksantaattien kulutus tarkentuu prosessin jatkotestien yhteydessä. Myös ksantaattijäämien arviota voidaan tarkentaa prosessitestauksen jälkeen. Ksantaattien määrittämiseksi ei ole olemassa mittausmenetelmää. Siksi muiden toiminnassa olevien kaivosten päästövesistä ei ole pystytty mittaamaan ksantaatteja. Väärin. Suurin osa tulee suoraan rikastamosta Väärin. Mittausmenetelmiä löytyy useita. Mittauksia on tehty muualla

24 MYÖS MUUT KEMIKAALIT PUUTTEELLISESTI TUTKITTU Toksisuudesta ei ole edes tietoa! Myrkkyvaikutuksia ei ole lainkaan pohdittu

25 Kemikaalien cocktail-vaikutus sekä yhteisvaikutus raskasmetallien kanssa pitää myös huomioida!

26 VAIKUTUS MUONIONJOKEEN

27 Muonionjoessa ei virtaa riittävästi vettä, jotta ksantaattien myrkkyvaikutus talvella voidaan varmuudella estää!

28 Kevättulva Vesimäärä talvella hyvin pieni (7,75 m 3 /s v. 2010) Tarvittava vesimäärä, joessa, jos kertainen laimennussuhde tarvitaan (Jätevesimäärä 9 Mm 3 /a) Keskiarvokäyrä Talvi Äkäsjoki lisää hieman virtausta päästökohdassa

29 HANNUKAISEN YKSINKERTAISTETTU VESIKAAVIO Rautuvaaran altaan koko pienenee 6. käyttövuoden jälkeen => 0,057 0,47 Mm 3 Viipymä keskimäärin vain n. 2 3 päivää! Ksantaatit eivät ehdi hajota Säännöstelyyn ei ole tilaa

30 RAUTUVAARAN SELKEYTYSALTAAN SÄÄNNÖSTELYSUUNNITELMA Altaan säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen (Vesienhallintaraportti s. 52) Altaan keskimääräinen tilavuus n. 0,25 Mm 3 (vuosina 6 19) Viipymä 2 3 pv prosessivesikierron suhteen, talvella vielä lyhyempi 0,47 Mm 3 Min. 0,057 Mm 3

31 YHTEISVAIKUTUS KAUNISVAARAN KANSSA HUOMIOITAVA Kaunisvaarasta ei ollut tarkoitus päästää jätevettä Muoniojonkeen talviaikaan lainkaan! (hätäpäästöjä tehtiin kuitenkin) Eli jätevesi varastoidaan suurissa säännöstelyaltaissa Lähde: Internationellt förfarande, Pöyry

32 AARHUS JULKAISU KAIVOSTOIMINNASTA ARKTISISSA OLOSUHTEISSA Eräitä otteita: Arktisia olosuhteita varten tarvitaan omaa lainsäädäntöä Kemikaalit hajoavat hitaammin arktisissa olosuhteissa Ympäristövaikutusten testit pitää tarkentaa. Herkkyyskerroin tarvitaan Ekotoksisuustestit tehdään lämpimissä maissa, eivät ole suoraan sovellettavissa arktisiin olosuhteisiin Tietoa on, mutta ei näiden tutkijoiden tiedossa Ksantaattien hajoamisesta arktisissa olosuhteissa ei ole tietoa Lähde: REVIEW ON ENVIRONMENTAL RISK ASSESSMENT OF MINING CHEMICALS USED FOR MINERAL SEPARATION IN THE MINERAL RESOURCES INDUSTRY AND RECOMMENDATIONS FOR GREENLAND (Aarhus, September 2016)

33 AARHUS JULKAISU KAIVOSTOIMINNASTA ARKTISISSA OLOSUHTEISSA 2 Kymmenkertainen kadmiumin nousu kalojen kiduksissa todettu jo niin matalissa ksantaattipitoisuuksissa kuin ~ 0.2 μg/l (= 0,0002 mg/l) Kun ksantaatteja testattiin raskasmetallien läsnäollessa, myrkyllisyys kasvoi 25 kertaiseksi levien osalta ja 3,5 kertaisesti kalojen osalta Siitä huolimatta, että ksantaatit hajoavat vesissä, on tärkeätä, että ksantaattipitoisia jätevirtoja ei lainkaan päästetä vesistöön Suljettu kierto tarvitaan!

34 KSANTAATTIEN KÄYTTÖMÄÄRÄ Kaivosyhtiön uusi arvio alle 300 g/t malmia (Ida Källberg esitys ) SRK Limited:in arvio (Ympäristölupahakemuksesta) Malmimäärä 6 Mt/a GTK:n kokeissa arvioitu t/vuosi => 957 g/t malmia 767 g/t malmia Mihin tämä uusi arvio perustuu? Huomaa, että SRK:n ja GTK:n määrät on ilmoitettu rikastamoon syötettävän kokonaistonnimäärän mukaan, ei ns. syötemäärän mukaan!

35 KSANTAATIN KÄYTTÖMÄÄRÄT MUUALLA Talvivaarassa ei käytetä ksantaatteja lainkaan Hannukaisen käyttömäärä on erittäin suuri. Ilmeisesti Suomen suurin käyttäjä (tiedot ympäristöluvista tai hakemuksista)

36 VESITASEIDEN SIMULOINNISSA, VEDENKÄSITTELYSUUNNITELMISSA JA KEMIKAALIEN KÄYTÖSSÄ RUNSAASTI VIRHEITÄ TAI VÄÄRIÄ OLETTAMUKSIA

37 KAIVOSYHTIÖN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija katsoo, ettei jäteveden määrälle tarvitse sen ominaisuuksien vuoksi asettaa lupaehdoksi enimmäismäärää. Hakija esittää pitoisuus raja-arvot seuraaville vedenlaatumuuttujille: veden ph, kiintoaine-, nikkeli-, kupari-, sulfaatti- ja kokonaistyppipitoisuus. Hankkeesta aiheutuvat vesistövaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Äkäsjoen, Niesajoen ja Muonionjoen vesistöalueilla kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat arvioidaan voitavan kompensoida vuotuisella kalatalousmaksulla. Ehdotettu raja-arvo Arvioitu päästö Aine mg/l t/vuosi mg/l t/vuosi Kerroin ph 5,5-9,5 6,3 Nikkeli 0,3 2,7 0,083 0,7 3,6 Kupari 0,5 4,5 0,2 1,8 2,5 Sulfaatti ,1 Kokonaistyppi , ,5 Kiintoaine 10,00 89? Jäteveden määrä 8,9 Mm 3 /vuosi, n m 3 /h Vaikutusta Muonionjoessa ei ole tarkasteltu ehdotettujen raja-arvojen mukaan! Myös vesimäärä voi olla merkittävästi suurempi! Pumpputeho enimmillään m 3 /h Talven minimivirtaamatilanne kriittisin.

38 VAIKUTUS MUONIONJOKEEN Minimivirtaamatilanteessa talvella (11 m 3 /s) laimenema on 1:38 (Tieto hakemuksesta) Todellinen sulfaatin nousu joessa on talvella tällöin: - Ennustettu päästö: µg/l (6,5 -kertainen) - Raja-arvon mukaan: µg/l ( 20 -kertainen) Sama kertaluokkaero myös raskasmetallien ja typen osalta! Laskelmat pitää tehdä minimissä, keskiarvo ei anna oikeata kuvaa!

39 JÄTEVESIEN KÄSITTELYSUUNNITELMA (HANNUKAINEN) Aktiivinen käsittely vain happoa muodostuvan sivukivialueen vesille Lipeä < 1 t/vuosi!? Kalkki Ensimmäisessä vaiheessa saostetaan happamissa olosuhteissa saostuvat metallit, kuten rauta(iii), alumiini ja kupari (Ote vesienhallintaraportista) ph = 5-6 ph = 9-10 Toisessa, emäsalueella tapahtuvassa saostuksessa saostetaan mm. nikkeli, kromi ja kadmium.

40 SAOSTUKSEN KEMIAA pienin liukoisuus ph:ssa 8,1 Virhe: Kupari ei saostu hydroksidina ph:ssa 5 6! Alumiinin erotus hydroksidina haastava (hyytelöityy) ph pitää nostaa alueelle n. 8, jotta kupari kunnolla saostuu!

41 VIRANOMAISTEN TÄYDENNYSPYYNTÖ ASIASSA 35 TÄYDENNYSPYYNNÖN KOHTA 35 PAF-sivukivialueen suoto- ja valumavesien monivaiheisen käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus käyttää lipeää ph:n nostoon. Tarkennettu esitys lipeän käsittelymääristä sekä Napitoisuuden noususta ja sen vaikutuksesta sulfaatin poiston tehokkuuteen käsittelyn toisessa vaiheessa. Vastaus: Käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa ph on suunniteltu nostettavan tasolle 5, mikäli tulevan veden ph on tätä alhaisempi. Kyseisellä ph-alueella tarvittavan Kaivosyhtiön laskelmissa merkittävä virhe! natriumhydroksidin tarve on verrattain pieni, ja optimisaostuksella veteen jäävän vapaan natriumin pitoisuus on vain noin 0,02 0,03 mg/m³ käsiteltyä vettä (mikäli tulevan veden ph luokkaa 1).... lipeän annostus on kuitenkin niin pientä ja veteen jäävän vapaan natriumin pitoisuudet niin pieniä, että tällä ei ole merkitystä sulfaatin poiston tehokkuuteen käsittelyn jälkimmäisessä vaiheessa

42 LIPEÄN (NaOH) MÄÄRÄSSÄ MERKITTÄVÄ VIRHE Jos PAF-vesimäärä on 0,57 Mm 3 /vuosi, ja ph on 1, on laskennallinen lipeän tarve >2.300 t/vuosi (100% lipeä) Natriumin nousu > mg/l (heikentää merkittävästi kipsin saostamista) Lipeän arvio olisi siis jopa kertaisesti virheellinen! (Jos ph on selvästi korkeampi, on lipeän kulutus pienempi)

43 RIKKIHAPON MÄÄRÄ ARVIOITU LIIAN PIENEKSI GTK:n kokeissa rikkihapon käyttö oli 1,076 kg/t malmia Tämän mukaan määrä olisi > t/vuosi Koska suurin osa rikkihapon sulfaatista jää jäteveteen (80%?), on tämän korottava vaikutus n. 530 mg/l (vuodet 17 19) Tai lisämäärän osalta n. 300 mg/l Hakemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että rikkihapon vaikutus jäteveteen on kokonaan unohtunut! Tämä enemmän kuin kaksinkertaistaisi sulfaatin määrän. Samalla metallipitoisuus nousee vastaavasti, jotta ionitasapaino toteutuisi

44 VIRHEITÄ VESIEN IONIKOOSTUMUKSEN SIMULOINNISSA 1 38 TÄYDENNYSPYYNNÖN KOHTA 38 Vesienhallintaraportin taulukoissa 6-1 ja 6-2 on esitetty arvio jäteveden laadusta aktiivisen (kemiallisen) käsittelyn jälkeen. Mistä elektrolyyteistä (kationit/anionit) käsitellyn veden sähkönjohtavuus pääasiallisesti muodostuu, kun sulfaattipitoisuus (anioni) on luokkaa 3,0 3,5 g/l? Vastaus: Pääasialliset kationit ovat kalsium, kalium, magnesium ja natrium. Niiden arvioidut pitoisuudet ovat: Ca mg/l; K mg/l; Mg 50 mg/l; Na 200 mg/l. Tarkistuslaskelma Max mg/l Yhdiste SO 4 mg/l Ca 95 CaSO K 200 K 2 SO Mg 50 MgSO Na 200 Na 2 SO Ilmoitettu sulfaattipitoisuus 3500 Laskettu sulfaatti suhteessa ilm. 31 % Metallien (kationien) pitoisuus aktiivisen käsittelyn jälkeen on arvioitu aivan liian pieneksi sulfaattiin nähden! Virhe on noin kolminkertainen. Kipsi ei saostu näin pienellä kalsiumpitoisuudella (Ca), virhe on n kertainen!

45 VIRHEITÄ VESIEN IONIKOOSTUMUKSEN SIMULOINNISSA 2 Muonionjokeen päästettävän jäteveden pitoisuuden simuloinnissa merkittävä virhe kationien määrässä suhteessa anioneihin, pääasiassa sulfaattiin ja kloridiin (Vesienhallintaraportti Taulukko 6-4) Tarkistuslaskelma kationimäärästä Vuosi 7 57 % % Keskimäärin vuodet % Toteutuma Kationien määrä (= metallit, mukaanlukien raskasmetallit) jätevedessä pitää olla n. 1,7 2 kertaa ilmoitettua enemmän. Raskasmetalleja puuttuu siis merkittävä määrä, joilloin vaikutus Muonionjokeen aliarvioidaan. Koska sulfaatin määrä lisäksi on aliarvioitu, voi metallien määrä todellisuudessa olla vieläkin suurempi!

46 TYPPIPÄÄSTÖISTÄ MUONIONJOKEEN 41 TÄYDENNYSPYYNNÖN KOHTA 41 Tarkennettu suunnitelma toimenpiteistä Muonionjokeen johdettavien typpipäästöjen rajoittamiseksi (esim. räjähdysaineiden hallintasuunnitelma). Perustelut, miksi Muonionjokeen johdettavien vesien typpipitoisuuden raja-arvoksi esitetään 50 mg/l, jota on pidettävä korkeana Ote vastauksesta: Alivirtaamatilanteessa typpipitoisuudet saattavat purkuputken alapuolella nousta teoriassa hyvin korkeiksi. Alivirtaama ajoittuu todennäköisesti kuitenkin kasvukauden ulkopuoliseen aikaan, jolloin perustuotantoa on joessa hyvin vähän Raja-arvon mukaan typpipäästö olisi 445 t/vuosi, joka on enemmän kuin Helsingin Viikinmäen puhdistamon typpipäästö mereen (keskim. 384 t vuosina ). Tässä käsitellään hengen jätevedet! Tämä on merkittävä kuormitus Itämereenkin! Viite: ESAVI Nro 240/2015/2 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Helsinki 2015

47 TYPPIPÄÄSTÖISTÄ MUONIONJOKEEN Räjähteet ote hakemuksesta: Tässä on t/vuosi typpeä, paljonko menee veteen? Päästöt ilmaan vain 45%, mihin loput? Päästöt ilmaan vain 17%, mihin loput?

48 Aktiivinen käsittely (lipeä, kalkki) Määrä 65 m 3 /h JÄTEVEDEN KÄSITTELY VAJANAISTA Rikastamolle > m 3 /h Muonionjokeen > m 3 /h Rikastamon jätevesille ei ole mitään käsittelyä! Määrä > m 3 /h Aktiivinen käsittely (kalkki) Määrä 17 m 3 /h Avolouhosten vesille ei esitetä aktiivista käsittelyä. PAF-vesiä valuu kaivoksiin! Selkeytysaltaasta vesi lähtee suoraan Muonionjokeen ilman käsittelyä. Pahimmillaan selkeytysaika on vuorokauden mittainen. Kiintoaine ei laskeudu, vesi jää sameaksi Kaivosyhtiön asenne on, että kaikkia vesiä ei kannata puhdistaa koska Muonionjoessa virtaa niin paljon vettä että saasteet mahtuvat sinne Käsiteltävät määrät vesienhallintaraportin taulukon 5-3 mukaan

49 Sivukivien PAF ja NAF erottelu happoa muodostavaksi ja ei-happoa muodostavaksi ei käytännössä onnistu (Asiantuntijalausunto Prof. Kari Heiskanen) Taulukko PAF- ja NAF-sivukivialueiden suotoveden laatu Ei happoa tuottava Happoa tuottava Keskimääräinen Keskimääräinen Kerroin NAF (NAG-testi) PAF (NAG-testi) PAF/NAF ph 7,2 4,1 SO4 mg/l Cu mg/l 0, , Ni mg/l 0,0057 4,4 780 (Arvot perustuvat vesienhallintaraportin taulukon 5-10 tietoihin) Jos ei-happoa tuottava sivukivi happamoituu edes osittain, nousee sulfaatti ja metallipitoisuus merkittävästi Seurauksena huomattava lisäkuorma jäteveteen

50 Kaivos Sivukivien läjitys PAF = happoa muodostava NAF = ei happoa muodostava OVB = pintamaa Vesien erottaminen toisistaan ei käytännössä onnistu Kaivos

51 JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ YLEENSÄ Jätevesien aktiivista käsittelyä esitetään vain n. 8 %:ille syntyvistä jätevesistä, loput menevät suoraan Muonionjokeen (n.s. passiivisen käsittelyn jälkeen). Selkeytysajat ja viipymät ovat todella lyhyitä Typpipäästöille ei esitetä mitään käsittelyä

52 KAUNISVAARAN TYPPIPÄÄSTÖT MUONIONJOKEEN Jos Kaunisvaaran kaivos käynnistyy, sieltä tulee typpipäästöjä saman verran. Tästä seuraa merkittävä rehevöityminen! Typpipäästöjä on pakko rajoittaa!

53 HÄTÄPÄÄSTÖ TALVELLA Jos talvella joudutaan tekemään hätäpäästöja Muonionjokeen m 3 /h nousee ksantaattien ja metallien pitoisuudet ekosysteemille akuutisti myrkylliselle tasolle. Minimivirtaamalla metallien pitoisuusnousut joessa voivat äärimmillään olla jopa 100-kertaiset kaivosyhtiön simuloimiin pitoisuuksiin verattuna (Vesienhallintaraportti Taulukko 6-4, laskettu ehdotettujen raja-arvojen mukaan)

54 YHTENVETO Jätevesien simuloidut analyysit ja virtaamat sisältävät merkittäviä virheitä. Todellinen kuormitus Muonionjokeen voi olla moninkertainen. Jäteveden hätäpäästö talvella voi tuhota koko ekosysteemin Kaivosyhtiö systemaattisesti vähättelee vaikutuksia!

55 PATOTURVALLISUUDESTA

56 ALTAIDEN RAKENNE Hannukaisen ja Rautuvaaran patojen pohjarakenne on pelkästään maavarainen, ilman tiivistäviä pohjarakenteita. Kaivosyhtiön tutkimuksissa on todettu, että maaperän vedenläpäisevyys altaiden alueella vaihtelee suuresti, jolloin saastunutta jätevettä voi vuotaa pohjaveteen ja jokiin suurempiakin määriä (Ympäristölupahakemus sivut ) Rautuvaaran selkeytysaltaasta voi Niesajokeen karata merkittäviä määriä ksantaattipitoista ja raskasmetalleja sisältävää jätevettä. Kysymys: Mikä on arvioitu vuotomäärä sekä Äkäsjokeen että Niesajokeen?

57 PATOTURVALLISUUS JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN Patovahingot ovat yllättävän yleisiä kaivoksilla riski ei ole nolla! Kaivos Vuosi Tapahtuma Talvivaara 2012 Erittäin iso patovuoto Hitura, Nivala (konkurssissa 2015) 2002 Patovuoto Suurkuusikko, Kittilä Iso patovuoto (340 m 3 /h), pohjavesi saastunut, Seurujoki suolaantunut Kaunisvaara, Pajala (konkurssissa 2014) Useita patovuotoja Laivakangas, Raahe 2012 Jätevesivuoto (putkirikko) Pahtavaara, Sodankylä 2012 Patovuoto Pyhäsalmi 2004 Kalakuolema, järviveden ph 4 (sulfaatti pääsyyllinen)

58 PATOTURVALLISUUS JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN Lähde: YLE-uuutiset

59 PATOTURVALLISUUS JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN

62 PATOTURVALLISUUS JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN Kittilän kaivoksen ympäristölupaa koskeva valitusasia KHO päätös 2201/2016 Toiminnan sulfaattipäästöt ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin luvan saaja on alun perin arvioinut. Vaikutustarkkailun perusteella sulfaattipäästöt ovat aiheuttaneet Seurujoessa lajimuutoksia Ote KHO:n päätöksestä: Sulfaattipäästöjen osalta luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastoon pintavalutuskentille johdettavien vesien puhdistuksen tehostamissuunnitelma. Suunnitelmassa on oltava tavoitearvona käsiteltyjen jätevesien alle mg/l:n sulfaattipitoisuus. Kalkkisaostuksella päästään parhammillaan vain n mg/l sulfaattitasoon

64 JOS KAIVOS TOTEUTETAAN KAIVOSYHTIÖN EHDOTTAMALLA TAVALLA, ON SUURI RISKI, ETTÄ KÄY NÄIN Esimerkki Intiasta lääketehtaan padon murtumisesta

65 TALOUS JA KANNATTAVUUS SRK Consulting Technical Report 2014: Investointiarvio (1. vaihe) 624 MUSD Kokonaisinvestointi 810 MUSD Takaisinmaksuaika 9 vuotta Sulkemiskustannukset >97 MEUR Ei sisällä ympäristöinvestointeja Lähde: TECHNICAL REPORT ON THE HANNUKAINEN IRON-COPPER-GOLD PROJECT, KOLARI DISTRICT, FINLAND, JANUARY 2014 Tapojärvi Oy:n talousluvut 6/2016 Liikevaihto 79,6 MEUR Liikevoitto 7,3 MEUR Kaivosyhtiön investointiarvio on 256 MEUR neljän ensimmäisen vuoden aikana! (Viite: Gaia aluetalousselvitys )

66 TALOUS JA KANNATTAVUUS Milloin saamme paikalle kaivosyhtiön edustajan, joka voi vastata kaivoshankkeen talous- ja kannattavuuskysymyksiin? Nyt vallitsee käsitys kaivosammattilaistenkin piirissä, että kaivos ei ole kannattava. Investointiarvio on raskaasti aliarvioitu. Kunnan päättäjillä pitää olla tieto siitä, minkälaisen riskin ottavat!

67