TYÖHYGIENIA. Työsuojelupäällikön perustieto

Transkriptio

1 TYÖHYGIENIA Työsuojelupäällikön perustieto

2 Työhygieeninen toiminta on: Työympäristön terveysvaarojen ennakointia, tunnistamista, arviointia ja hallintaa Kemialliset tekijät Ilman epäpuhtaudet (esim. kaasut, höyryt ja pölyt) Ihoaltistuminen (esim. liuotinaineiden käsittely) Kulkeutuminen elimistöön (esim. käsien kautta ruokailtaessa) Biologiset tekijät Sienet ja loiset (esim. homesienten itiöt tai punkit) Bakteerit ja virukset (esim. borrelioosi tai myyräkuume) Fysikaaliset tekijät Melu jatkuva/vaihteleva; iskuäänet (äänenpainehuiput); ei-toivotut äänet Tärinä käsiin tai kehoon kohdistuva Lämpöolot lämpötila; veto; kosteus; kuumat/kylmät esineet Säteilyt valaistus; mikroaallot; sähkö- ja magneettikentät; röntgensäteily [Ilmastointi ja ilmanvaihto ilmanliikkeiden hallinta; kohdepoistot/ilman epäpuhtauksien hallinta]

3 Altistumisen hallintaa ohjaavat normit Työturvallisuuslaki (738/2002), työnantajavelvoitteet (huolehtimisvelvoite) Työpaikkojen ennakkosuunnittelu ja kehittäminen (8 3) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään vaara- ja haittatekijät poistetaan tai ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla Työympäristön tarkkailuvelvoite (8 4) myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen Työsuojelun toimintaohjelma (9 ) turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otettava huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 ) selvitettävä ja tunnistettava haitta- ja vaaratekijät arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle

4 Fysikaalinen työhygienia Työsuojelupäällikön perustieto

5 Fysikaaliset vaaratekijät = Fysikaaliset altisteet = erilaisten energioiden vaikutus työntekijään Työturvallisuuslaki 738/2002; 39 tärinäasetus 48/2005 astui voimaan heinäkuussa 2005 osin heinäkuussa 2010, maa- ja metsätaloudessa heinäkuussa 2014 Opas: meluasetus 85/2006 astui voimaan helmikuussa 2006 Opas: optiset säteilyt asetus 146/2010 astui voimaan helmikuussa 2010 Opas: sähkömagneettiset kentät asetus 388/2016 astui voimaan Opas: Lämpöolot ja ilmastointi (ei toistaiseksi asetusta) rakennusmääräyskokoelma ohjeena suunnittelussa

6 Melu

7 Mikä on melua? Mikä tahansa epämiellyttävä, ei toivottu ääni terveydelle haitallinen häiriötekijä

8 Esimerkkejä melutasoista Äänenpainetaso, db(a) Melun lähde Huippupainetaso, db(c) ampuma-aseet lekanisku kipuraja 100 moottorisaha 90 MIG-hitsaus 85 kuulovaurion riskiraja 80 vilkas katu, ( vaarallisuuden alin raja) 70 metsäkoneen ohjaamo 60 normaali keskustelu 50 kaupunkiasunto 30 paperin kahina 20 kuiskaus 0 kuulokynnys

9 Päivittäinen melussa oloaika ja altistuminen - Altistumistasolla tarkoitetaan 8 tunnin ekvivalenttiäänitasoa) Melutaso db Aika, jona päiväaltistus ylittää 80 db Aika, jona päiväaltistus ylittää 85 db Vaarallisuus / Turvallisuus -suhde 80 8 tuntia >24 tuntia ,5 tuntia 8 tuntia t 15 min 4 tuntia min 2 tuntia min 1 tunti min 30 min min 15 min sek 2 min sek 28 sek sek 3 sek 10000

10 Altistumisen arviointi Meluasetuksen VNA 85/2006 vaatimukset: Selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle ja sen mukaisesti tunnistettava melua aiheuttavat tekijät. Arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän melulle altistuminen Mittaustulosten arvioinnissa on otettava huomioon mittauksen epätarkkuudet Altistumisen arviointi ja mittaus on suunniteltava ja toteutettava asianmukaisesti Tulee olla tarvittava kyky ja taito arvioida ja mitata melua. Menetelmien ja laitteiden on sovelluttava äänen huippupaineen sekä päivittäisen ja viikoittaisen melualtistuksen määrittelyyn Selvityksen perusteella arvioitava haitta- ja vaaratekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskin arviointi). Soveltuva standardi altistumisen määrittämiseen on SFS EN-ISO 9612 Mitkään kännykkä-appsit eivät täytä vaatimuksia

11 Alempi ja ylempi toiminta-arvo Toimenpiteet alemmalla toiminta-arvolla L EX,8h 80 db Tiedotus ja opastus Työntekijöillä oikeus saada työhön sopivat kuulonsuojaimet Työntekijöillä oikeus käydä kuulontutkimuksessa Toimenpiteet ylemmällä toiminta-arvolla L EX,8h 85 db Laadittava meluntorjunta-ohjelma melualueiden merkintä Työnantajan annettava kaikille työhön sopivat kuulonsuojaimet Työntekijöiden käytettävä kuulonsuojaimia Työnantajan edistettävä kaikin mahdollisin keinoin suojainten käyttöä Säännölliset seurannat ja kuulontarkastukset

12 Meluntorjuntaohjelma Teknisiä toimenpiteitä koskeva dokumentoitu suunnitelma melualtistuksen vähentämiseksi Järjestelmällinen tapa suorittaa meluntorjuntaa Selvitetään raja-arvojen ylityksien syyt Asetetaan tavoitteet ja etsitään keinot melualtistuksen vähentämiseksi Määritetään torjuntatoimien toteuttamisjärjestys ja aikataulu Todetaan kuinka toteuttamista seurataan Määritellään kelle raportoidaan ja mitä On osa lakisääteistä työsuojelun toimintaohjelmaa (Työturvallisuuslaki 9 )

13 Suojainten haitat ja hyödyt Suojaimilla on välittömiä haittavaikutuksia Ihoärsytys Suuntainformaation katoaminen infektiot (tulpilla) Puheen ymmärrettävyyden heikkeneminen Suojaimilla on välittömiä hyötyjä vähemmän tinnitusta/hyperacusiaa pienempi tilapäinen kuulonalenema Suojaimilla on pitkän aikavälin hyötyjä vähemmän kuulovammoja Muista myös! Sinulla on samat korvat niin töissä kuin kotonakin Suojele kuuloasi myös vapaa-ajallasi!

14 Tärinä

15 Tärinän jaottelu heilunta, 0,1-1 Hz esim. laivat aallokossa ei altistumista tärinälle koko kehoon kohdistuva tärinä, 1-80 Hz esim. trukit ja tärisevät työskentelyalustat käsiin kohdistuva tärinä, Hz esim. käsityökalut ja ohjaimet Työperäinen tärinäaltistuminen iskumainen tärinä, iskut ja törmäykset, pulssien taajuussisältö Hz välittömät seuraukset eivät varsinaisesti tärinäaltistumista

16 Tärinä (VNa 48/2005) 3D-suunnat, taajuuspainotetut arvot Käsitärinä (käsiin kohdistuva tärinä) raja-arvo 5 m/s 2, toiminta-arvo 2,5 m/s 2 Vektorisumma liipaisuajalta Kehotärinä (koko kehoon kohdistuva tärinä) raja-arvo 1,15 m/s 2, toiminta-arvo 0,5 m/s 2 Vaakasuunnat 1,4 x, pystysuunta 1 x Suurimman lukuarvon suunta määrää altistumisen Tärinäaltistumisen selvittäminen edellyttää erikoislaitteita ja osaamista.

17 Käsitärinän terveysvaikutuksia ammattitauti (=valkosormisuus) sormien tunnottomuus, pistely, kipu käden puristusvoiman heikkeneminen sorminäppäryyden katoaminen rannekanavaoireyhtymä käden ja niskan lihas- ja jännevammat kämmenen jännekuroumat käden luiden ja nivelten vauriot

18 Kehotärinän vaikutuksia alaselän kivut ja säryt selkä- ja vatsavaivat välilevytyrä nivelrikon riski keskenmenon riski voi kasvaa äärimmäiset iskut, pitkäkestoinen altistuminen väsyminen työtehon heikkeneminen onnettomuusriski

19 Vaatimuksia työnantajalle Selvitettävä työntekijän altistuminen tärinälle ja tärinän aiheuttajien tunnistaminen arviointi tai mittaaminen arviointi perustuu koneen valmistajan antamiin tärinäpäästötietoihin sekä tietoon koneen kunnosta ja kulumisesta Työntekijöiden tärinäaltistus mukaan riskinarviointiprosessiin Altistumistietojen antaminen työntekijälle Opastus tärinäaltistuksen hallintaan Jos toiminta-raja ylittyy, velvollisuus tärinäntorjuntaohjelman laatimiseen

20 Tärinän haittojen vähentäminen Huolla konetta usein hyväkuntoinen kone tärisee vähemmän Käsitärinä Tekniset mahdollisuudet tärinää vaimentavat kädensijat Käytä kohtuullista puristusvoimaa tärinän välittyminen käteen vähenee Työskentele kädet lämpiminä parantaa ääreisverenkierron toimintaa Vähennä tupakointia häkä haittaa ääreisverenkiertoa Kehotärinä Säädä istuimen/seisoma-alustan jousto omalle painolle sopivaksi Työkoneilla suosi ennakoivaa ja jouhevaa ajotyyliä turha kiire pois! Säädä ajonopeus alustan mukaan huolehdi ajoreittien kunnossapidosta.

21 Säteilyt

22 Ionisoimaton säteily työympäristössä

23 Sähkö- ja magneettikentät, Direktiivi 2013/35/EU VNA 388/2016 Asetus voimaan Koskee sähkö- ja magneettikenttien tunnettuja biofysikaalisia ja epäsuoria vaikutuksia... työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Ei koske sähkömagneettisille kentille altistumisen pitkäaikaisvaikutuksia, sillä niiden syy-seuraussuhteesta ei ole pitävää tieteellistä näyttöä. Jos näyttöä altistuksen ja sairauksien yhteydestä löydetään, siihen reagoidaan.

24 Sähkö- ja magneettikenttäasetus VNA 388/2016 Työnantajan on arvioitava kaikki sähkömagneettisista kentistä työpaikalla työntekijöille aiheutuvia riskejä ja tarvittaessa mitattava tai laskettava sähkömagneettisten kenttien tasot, joille työntekijät altistuvat vrt. työturvallisuuslaki Nyt käytössä myös rajat ja erityisesti huomioitavat seikat, kuten: Terveysvaikutukset Erityisen alttiit työntekijät Epäsuorat vaikutukset Valmistajan antamat tiedot

25 SM-kenttien vaikutukset Biofysikaaliset Lämpövaikutukset Muut kuin lämpövaikutukset: lihasten ja hermojen stimulaatio magnetofosfeeni-ilmiö (näkö) kosketusvirtojen aiheuttamat sätkyt Muut vaikutukset Häiriöt lääkinnällisissä laitteissa Ferromagneettisten esineiden sinkoutuminen kentässä => tapaturmat Sytyttimien laukeaminen Kenttien aiheuttamien kosketusvirtojen ja kipinäpurkausten aiheuttamat tulipalot

26 Esimerkkejä mahdollisista ongelmalaitteista ja -töistä demagnetointilaitteet hitsauslaitteet induktiokuumennuslaitteet magneettikuvaus ja muu lääketieteellinen kuvantaminen metallinpaljastin mikroaaltokuivain ruohonleikkurit, lehtipuhaltimet yms. polttomoottorikäyttöiset suurtaajuuskuumentimet Myös kaapelit! Kun moottori lähellä vartaloa sähkögeneraattorit ja moottorit sähkökemiallisten prosessien laitteistot sähkölaitteiden korjaus ja huolto suuritehoiset sähköporat yms. tehokkaat moottorisahat voimakkaat lähetinantennit voimakkaat magneetit muut voimakkaita sähkövirtoja käyttävät laitteet

27 Valaistus ja lämpöolosuhteet

28 Valaistukseen vaikuttavat tekijät Hyvä valaistus Riittävä valaistuksen voimakkuus Kohtuulliset luminanssikontrastit Riittävän hyvät värintoistoominaisuudet Sopiva valon väri Valaistuksen muunneltavuus työntekijän mukaan Häikäisemättömyys Oikea valon suuntaus Sopiva varjonmuodostus Valaistuksen tasaisuus

29 Näkyminen Turvaliivit ja heijastavat vaatteet Vaikka näkyvyyttä ja valoa onkin riittävästi niin joskus valoja on liikaa ja eri kohteiden erottaminen tulee vaikeaksi ja voi johtaa virhearvioihin.

30 Lämpöolot ja ilman liike Korkea ilman lämpötila Kuumat pinnat Suuri suhteellinen kosteus Pieni ilmannopeus Haitat Palovammat Lämpöhalvaus Keskittymisvaikeudet Hikoilu Kuuma Lämpöviihtyyys Matala ilman lämpötila Kylmät pinnat Pieni suhteellinen kosteus Suuri ilmannopeus Kylmä Veto Liikkeiden hidastuminen Paleltumat

31 Kuumatyön tauotus "Työnantajan velvollisuus teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla alle 28 C, kun ulkoilman lämpötila alle 25 C" "Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 C, on työtä ryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle. Altistumisajoiksi ovat kevyissä ja keskiraskaissa, pakkotahtisissa töissä vakiintuneet 50 min tunnin aikana alle 33 C lämpötilassa ja 45 min tunnin aikana yli 33 C lämpötilassa"

32 UV, IR JA LASERIT UV-säteily altistuvia ulkotöissä , hitsauksessa noin ammattitauteja ("hitsarin silmä") noin 100 vuosittain ihon palaminen, ihosyöpäriski IR-säteily, laserit altistuvia ? laserit luokiteltu, käyttö rajattu luokituksen mukaan ei juurikaan tilastoituja työperäisiä sairauksia tai vakavia tapaturmia suojautuminen ja tiedotus toiminut

33 Fysikaalisten tekijöiden riskit - Yhteenveto Melusta suurimmat ilmaantuvuudet ammattitauteina Kuulonsuojaus näyttää onnistuneen, mutta varsinainen meluntorjunta usein unohdetaan Melu (huono kuuleminen) lisää tapaturmariskiä Tärinä aliarvioitu riski Käsitärinästä ammattitauteja, kehotärinästä selkäoireita Yhteys tapaturmiin Valaistus LED-valolähteet yleistyvät kehitystä tapahtuu nopeasti ratkaisuja vai uusia riskejä? Säteilyiden vaikutuksista käydään paljon pohdintaa Ionisoivan säteilyn riskit tarkan säätelyn takia hallinnassa? Sähkö- ja magneettikenttien haitallisuutta tarkasteltava erityisesti lääkinnällisten implanttien käyttäjien kannalta Työstölaserlaitteiden yleistyminen tapaturmat? Lämpöolot koetaan ongelmaksi, mutta objektiivinen riski pieni Toimiala- ja työpaikkakohtaiset erot edelleen kovin suuret Ilmastointitekniikoissa kehittämistä etämittaus avuksi säätöön?

34 Kiitos! Myöhemminkin voi kysyä: Pohjois- ja Itä-Suomi: Länsi- ja Keski-Suomi: Etelä-Suomi: