Maakuntien viitearkkitehtuuri - Landskapens referensarkitektur

Transkriptio

1 Maaseutuvirasto Lausunto / /2018 Asia: VM040:00/2017 Maakuntien viitearkkitehtuuri - Landskapens referensarkitektur Lausunnonantajan lausunto Yleiset kommentit viitearkkitehtuurista Maaseutuvirasto näkee maakuntien viitearkkitehtuurityön erittäin tärkeänä kokonaisuutena maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa ja maakuntien aloitettua toimintansa. Viitearkkitehtuuri luo yhtenäiset kehykset maakuntien toiminnalle. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan viitearkkitehtuurityössä on pääosin ansiokkaasti otettu huomioon maakuntien laaja tehtäväskaala ja maakuntien yhteistyösuunnat. Maaseutuvirasto huomauttaa, että tarkennettavaa löytyy erityisesti maakuntien asiakkaiden ja maakunnan palvelukokonaisuuksien määrittelyssä. Lisäksi Maaseutuvirasto huomauttaa, että EU:n rahoituksen osalta viitearkkitehtuuri on tällä hetkellä hyvin EU:n rakennerahastopainotteinen. Viitearkkitehtuurissa ei ole juurikaan huomioitu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (EAFRD, jäljempänä maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahastoa (EAGF, jäljempänä maatalousrahasto). Yleisenä havaintona Maaseutuvirasto toteaa, että viitearkkitehtuurikuvaus poikkeaa maakuntauudistuksen Palvelut ja prosessit valmisteluryhmän ja maakuntauudistuksen tiekartan Palvelut ryhmän esittämistä palvelukokonaisuuksien kuvauksista. Näissä ryhmissä sovittiin, että maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuus ja maatalous- ja elintarviketuotannon palvelukokonaisuudet ovat omia erillisiä palvelukokonaisuuksia (kuva 9, s. 32), Nämä pitäisi kuvata erillisinä myös viitearkkitehtuurityössä, sillä yhdessä kuvattuna kokonaisuus on varsin sekava. Tämä kommentti koskee koko viitearkkitehtuurityötä, tekstiä, taulukoita, kuvia ja liitteitä. Toisena yleisenä havaintona viitearkkitehtuurin rakenteesta Maaseutuvirasto toteaa, että viitearkkitehtuurissa EU:n maaseuturahastoon ja EU:n maatalouden tukirahastoon liittyvät maakuntien maksajavirastotehtävät on kuvattu tehtävinä, joissa maakunnilla on järjestämisvastuu. Maaseutuvirasto täsmentää, että puhuttaessa maakuntalakiluonnoksen 6 :n 1 momentin 6 kohtaan sisältyvistä viljelijätukien ja maaseudun kehittämistukien hallintotehtävistä, jotka luetaan Euroopan Lausuntopalvelu.fi 1/7

2 parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklan 7 ja Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteen 1 mukaisiksi maksajavirastotehtäviksi, järjestämisvastuu on Maaseutuvirastolla ( alkaen Ruokavirastolla), ei maakunnalla. Hallituksen esitykseen 14/2018 vp sisältyvän maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnassa annetun lakiehdotuksen 2 :n mukaan maakunta on vastuussa tehtävien hoitamisesta, ei tehtävien järjestämisestä. Maaseutuvirasto viittaa myös maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon MmVL 12/2017 vp HE 15/2017 vp, jossa valiokunta toteaa maksajaviraston (Maaseutuvirasto, alkaen Ruokavirasto) olevan EU-säädösten mukaan tehtävien järjestäjä maakuntalain 6 :n 1 momentin mukaisissa maksajavirastotehtävissä. Maaseutuvirasto nostaa tässä lau-sunnossaan esiin tärkeimpiä kohtia, joissa maksajaviraston järjestämisvastuu tulisi huomioida. Maaseutuvirasto pitää välttämättömänä, että maksajaviraston järjestämisvastuu huomioidaan kuitenkin läpi koko viitearkkitehtuurikuvauksen, ei ainoastaan tässä lausunnossa esiin nostetuissa kohdissa. Viitearkkitehtuurin kuvauksen sivulla 27 kuvataan maakunnan palveluiden järjestämisen kyvykkyysaluetta. Maaseutuvirasto huomauttaa, että maatalous- ja elintarviketuotannon palveluihin ja maaseudun kehittämisen palveluihin sisältyvissä maksajavirastotehtävissä mikään kyseisen kyvykkyysalueen palvelutuotantovaihtoehdoista ei sovellu maksajavirastotehtäviin. Maakunnan tulee tuottaa maksajavirastotehtäviin liittyvät viranomaistehtävät maakunnan omana tuotantona eikä maksajavirastotehtäviä voi sijoittaa maakunnan liikelaitokseen. Tämä kielletään hallituksen esitykseen 14/2018 vp sisältyvässä lakiesityksessä maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnille. Viitearkkitehtuurin kuvauksen sivulla 34 esitetään maakunnan järjestämisvastuulla oleva palvelutuotanto ja siihen liittyvät palvelukokonaisuudet. Maaseutuvirasto huomauttaa, että maatalous- ja elintarviketuotannon palveluihin ja maaseudun kehittämispalveluihin sisältyvät maksajavirastotehtävät eivät ole maakunnan järjestämisvastuulla, vaan niissä järjestäjänä on Maaseutuvirasto ( alkaen Ruokavirasto) ja tuottajana maakunta. Palvelukokonaisuuksien kuvauksessa (taulukko 3, s. 36) on kuvattu maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen palvelut. Maaseutuvirasto huomauttaa, että selkeyden ja aikaisemman valmistelutyön perusteella kyseiset palvelukokonaisuudet tulee pitää erillään. Sivun 36 kuvauksessa mainitaan mm. tietopalveluiden tuottaminen, mikä on nykyään (vastaavalla tasolla) melko vähäistä, mutta ei esim. viljelijätukien valvontaa, joka taas työllistää huomattavasti ELY-keskuksia. Maaseutuvirasto ehdottaa, että viljelijätukitehtäviä tarkennettaisiin siten, että sanan viljelijätukitehtävät perään lisättäisiin suluissa tukien hakeminen, myöntö ja valvonta. Nykyiseksi vastuuorganisaatioksi samassa taulukossa on merkitty vain Maaseutuvirasto. Vastuuorganisaatioita on kuitenkin useita Maaseutuviraston lisäksi, mm. kuntien maaseu-tuhallinnon yhteistoimintaalueet, ELY-keskukset, Evira, STM (lomitus) ja Mela (lomitus). Edellä mainitussa palvelukokonaisuuksien kuvauksessa (taulukko 3, s.36) maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen palvelut kohdassa mainitaan myös kala- ja Lausuntopalvelu.fi 2/7

3 riistatalouden edistäminen. Maaseutuvirasto tarkentaa, että kalatalouden palvelut kuuluvat Vesi- ja kalatalouden palvelut palvelukokonaisuuteen, eivät maatalous- ja elintarviketuotannon palvelukokonaisuuteen eivätkä maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuuteen. Kohdassa todetaan, että resurssien järkevämpi käyttö toistuu kaikkialla ylätason kyvykkyysalueella. Tavoitteena on kohdan mukaan korvata tehottomat toimintatavat tehokkailla ja vaikuttavilla toimintatavoilla lakkauttamalla tarpeettomat prosessit ja modernisoimalla tarvittavat prosessit. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan resurssien järkevämpi käyttö ja prosessien modernisointi ovat tärkeitä teemoja maakuntauudistuksen yhteydessä. Tavoitteena tulee olla prosessien modernisointi sähköiseen toimintaympäristöön sopivaksi. Prosessien modernisoinnin yhteydessä resurssien järkevämpi käyttö edellyttää esimerkiksi sitä, ettei viranomaisen olisi tarve ylläpitää manuaalista asioiden käsittelyprosessia (lomakeasiointi) sähköisen prosessin rinnalla. Tätä tulisi pyrkiä edistämään myös lainsäädännön keinoin. Kohdassa 4.2 (taulukko 4, sivu ja kuva sivulla 42) palveluiden järjestäjänä on mainittu maakunta kaikkien maakuntalakiluonnoksen 6 :n mukaisten maakunnan tehtävien osalta. Maaseutuvirasto huomauttaa, että maksajavirastotehtävissä järjestämisvastuu on Maaseutuvirastolla ( alkaen Ruokavirastolla), ei maakunnalla. Maakunnan asiakassegmenttien kuvauksessa (kuva 18, s. 49) elinkeinonharjoittajien segmentti sisältää osittain päällekkäisiä ja epäselviä alasegmenttejä. Maatalouselinkeinonharjoittajat, maatilat ja maaseutuyritykset voidaan yhdistää yhdeksi maatalous- ja maaseutuyritykset alasegmentiksi. Lisäksi kuviosta puuttuu kokonaan maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuuden keskeisiä asiakassegmenttejä, kuten kehittämishankkeita toteuttavat oppilaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Maakunnan prosesseissa ja erityisesti ydinprosesseissa (s. 52 alkaen) on otettu hyvin huomioon organisaatiouudistuksen asiakaslähtöisyyden parantamisen tavoitteet. Viitearkkitehtuurin kuvauksen sivulla 66 kuvataan säädösten noudattamista erityisesti SOTEpalveluiden näkökulmasta. Maaseutuvirasto toteaa, että maakunnan on ainakin EU:n maaseuturahastoon ja EU:n maatalousrahastoon liittyvissä tehtävissään huomioitava näihin tehtäviin liittyvät yksityiskohtaiset EU-säädökset. Yleistietoa maksajavirastokokonaisuuteen liittyvistä EU-säädöksistä on Maaseutuviraston verkkosivuilla: Viitearkkitehtuurin kuvauksen sivulla 76 todetaan, että maakunnalla on laaja vapaus organisaatiomallinsa suhteen. Maaseutuvirasto huomauttaa, että maakunnan organisaatiomallissa on kuitenkin huomioitava lainsäädännön asettamat reunaehdot. Maksajavirastotehtävien hoitamisessa tulee huomioida mm. lakiehdotus maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa (HE 14/2018 vp). Lausuntopalvelu.fi 3/7

4 Lausuntopyynnön liitteen 1 (KA-taulukko.xlsx) välilehdellä Toimijat mainitaan Toimija-sarakkeessa EU-rahoitukseen liittyvä toimielin-/body-/roolivalikoima (rivi 12). Toimijan kuvauksessa (sarake D) on Maaseutuviraston näkemyksen mukaan kuvattu melko epäselvästi maakunnan toimijoiden tehtävät. Ensiksi todetaan, että EU-rahoitukseen liittyvää toimintaa suoritetaan kansallisten vaatimusten mukaisesti itsenäisenä bodynä maakunnan virkamiesjohdon suorassa alaisuudessa muusta maakunnan toiminnasta riippumattomana elimenä. Tähän sisältyy kuvauksen mukaan vain riippumattomuutta edellyttävät ohjaustoimijat. Muut käytännön EU-rahoitustoimintaa hoitavat maakunnan toimijat sisältyvät kuvauksen mukaan maakunnan palvelutuotannon piirissä oleviin toimijoihin. Maaseutuvirasto katsoo, että kuvaus on epäselvästi kirjoitettu, eikä siitä selviä esimerkiksi se, mitä tehtäviä hoidetaan riippumattomassa elimessä ja mitä maakunnan palvelutuotannon piirissä. Kuvaus ei ota huomioon sitä, että eri EU:n rahastojen taustalla vaikuttavat EU-säädökset eroavat toisistaan, jolloin esimerkiksi EU:n rakennerahastoissa on erilaiset EUsäädöksistä johtuvat vaatimukset tehtävien organisoinnille kuin esimerkiksi EU:n maaseuturahastossa ja EU:n maataloustukirahastossa. Kuvausta tulisi Maaseutuviraston näkemyksen mukaan täsmentää ja siinä tulisi selkeyttää eri rahastojen eroja. Edellä mainitun toimijarivin (EU-rahoitukseen liittyvä toimielin-/body-/roolivalikoima) sarakkeen Tehtävät ja vastuut (sarake F) on Maaseutuviraston näkemyksen mukaan epätäydellinen. EUrahoituksen roolivalikoimasta puuttuu kokonaan EU:n maaseuturahaston ja EU:n maatalousrahastoon kuuluvat maksajavirastotehtävät. Lisäksi hallintoviranomaistehtävät ja välittävän toimielimen tehtävät sisältyvät myös EU:n maaseuturahastoon, ei pelkästään nyt kuvauksessa mainittuihin rahastoihin. Edellä mainitun taulukon (KA-taulukko.xlsx) välilehdellä Toimijat rivillä 26 on mainittu maaseudun kehittämisen ja elintarviketuotannon hallinto. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös viljelijätukien hallinto, joka nyt puuttuu kyseiseltä riviltä. Viljelijätukien hallinto sisältyy siis maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut palvelukokonaisuuteen. Saman taulukon Toimijat välilehden riviltä 102 alkaen luetellaan muita yhteistyökumppaneita. Rivillä 104 muuksi yhteistyökumppaniksi on tunnistettu EU:n rahoitusorganisaatio. Kyseisen rivin tehtävät ja vastuut sarakkeessa (sarake F) mainitaan useita EU:n rahastoja. Rahastolistauksesta puuttuu EU:n maaseuturahasto ja EU:n maatalousrahasto. Kommentit viitearkkitehtuurin liitteinä olevista kuvauksista Kommentit liitteestä 2 kyvykkyydet Kyvykkyyksien kuvaukseen ei ole erityistä kommentoitavaa. Maaseutuvirasto toteaa, että maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuuden ja maatalous- ja elintarviketuotannon palvelukokonaisuuden kyvykkyydet sisältyvät oman tuotannon palvelualueen rahoituspalveluihin. Se sisältää palvelukokonaisuuksien koko prosessin, asiakkaiden neuvonnan, koulutuksen, rahoituksen myöntämisen, maksamisen ja viljelijätukien valvonnat. Kommentit liitteestä 3 palvelukartta Lausuntopalvelu.fi 4/7

5 Maaseutuvirasto korostaa, että maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuus ja maatalous- ja elintarviketuotannon palvelukokonaisuus pitää kuvata erillisinä myös viitearkkitehtuurityössä, sillä yhdessä kuvattuna kokonaisuus on varsin sekava. Maakuntien järjestämisvastuulla olevassa palvelutuotannossa maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut ja maaseudun kehittämispalvelut on yhdistetty yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Maaseutuvirasto huomauttaa, että esimerkiksi maakuntien JHS-palveluluokitushankkeessa kyseiset palvelukokonaisuudet käsitellään erillisinä kokonaisuuksina. Tästä syystä Maaseutuvirasto katsoo, että maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut ja maaseudun kehittämispalvelut tulee käsitellä erillisinä palvelukokonaisuuksina maakuntien viitearkkitehtuurissa. Maakunnan palvelukartan maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen palveluissa täydentävät ehdot on nostettu yhdeksi valvontapalveluksi. Täydentävien ehtojen valvonta sisältyy kiinteästi rahoituspalveluihin (tukijärjestelmiin), jolloin sitä ei ole tarkoituksenmukaista nostaa erikseen esiin valvontapalveluna. Maaseutuvirasto katsoo, että täydentävien ehtojen valvonta tulee poistaa valvontapalveluista. Maaseutuvirasto huomauttaa lisäksi, että Riistavahinkolain/riistalain mukaiset korvaukset on tarpeettomasti mainittu kahteen kertaan rahoituspalveluissa. Maakunnan palvelukartan maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen palveluiden rahoituspalveluissa osa palveluista on suunnattu värikoodauksen mukaan yrityksille ja osa yrityksille sekä asukkaille. Ainakin ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit ovat myös yrityksille. Kommentit liitteestä 4 toimijat Maakunnan asiakassegmentit ovat elinkeinonharjoittajien osalta osin päällekkäisiä ja epätäsmällisesti rajattuja. Esimerkiksi asiakasryhmien Maatilat ja maaseutuyritykset sekä Maatalouselinkeinonharjoittaja rajaukset eivät ole selvät. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan maakuntien asiakkuuksiin liittyvää viitearkkitehtuurityötä tulee tehdä vähintään edellä mainitun kahden palveluryhmän osalta tiiviissä yhteistyössä Ruokaviraston asiakkuustyön kanssa. Ruokaviraston asiakkuustyössä on laadittu Ruokaviraston sidosryhmäkartta. Koska maatalous- ja elintarviketuotannon palveluissa ja maaseudun kehittämisen palveluissa Ruokaviraston ja maakuntien asiakkuudet ovat pitkälti yhteneväiset, tulisi maakuntien viitearkkitehtuurin ja Ruokaviraston sidosryhmäkartan olla Maaseutuviraston näkemyksen mukaan pitkälle yhteneväisiä asiakkuuksien osalta. Palvelutuotannon ulkopuolisista sidosryhmistä puuttuu Ruokavirasto. Ruokavirasto toimeenpanee maatalous- ja elintarviketuotannon palveluihin sisältyviä viljelijätukia ja maaseudun kehittämisen palveluihin sisältyviä maaseudun kehittämistukia yhteistyössä maakuntien kanssa. Lausuntopalvelu.fi 5/7

6 Kommentit liitteestä 5 sanasto Kommentit liitteestä 6a palvelupolku 1 Kommentit liitteestä 6b palvelupolku2 Kommentit liitteestä 7 organisaatiomalliesimerkki Kyseisessä dokumentissa kuvassa 2 ja sitä tarkentavassa taulukossa on yhtenä maakunnan organisaation osa-alueena kuvattu Rahoituksen EU-toimielimet. Taulukon tarkemmassa kuvauksessa mainitaan ainoastaan TEM:n hallinnoimat rakennerahastot. Merkittävin osa maakuntien läpi kulkevasta EU-rahoituksesta tulee kuitenkin EU:n maaseutu- ja maatalousrahastoista. Esitetyn karkean organisaatiomallin perusteella Maaseutuviraston näkemyksen mukaan ei ole mahdollista saada selville sitä, mitä Rahoituksen EU-toimielimillä organisaatiokaaviossa tarkoitetaan. EU-rahoituksen toimielinten tehtävää ja suhdetta maakunnan muuhun organisaatioon tulee selkeyttää ja tarkentaa tai vaihtoehtoisesti se tulisi poistaa kokonaan. Maaseutuvirasto korostaa, että myös EU:n maaseuturahastossa ja EU:n maataloustukirahastossa on EU:n sääntelemä hallinto- ja valvontajärjestelmä, mutta sen toteuttaminen ei vaadi erillistä organisaatioyk-sikköä organisaatiokaaviossa. Kommentit liitteestä 8 päätietoryhmät Maaseutuvirasto huomauttaa, että maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen päätietoryhmät puuttuvat kuvauksesta. Lisäksi päätietoryhmiä on useita samankaltaisia, esimerkiksi valvontatiedot ja valvonnan tiedot sekä asiakastiedot, asiakkuustiedot ja potilas- ja asiakastiedot. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan päätietoryhmiä tulisi selkeyttää ja niihin tulisi lisätä em. maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen päätietoryhmät. Kommentit liitteestä 9 loogiset tietovarannot Maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen tietovarantoihin on nimetty kuusi eri tietovarantoa. Epäselvää on, millä tavalla kyseiset tietovarannot on muodostettu ja mitä niihin sisältyy. Loogisia tietovarantoja on kartoitettu myös EU:n tietosuoja-asetuksen toimeenpanon yhteydessä Maaseutuvirastossa. Maaseutuvirastossa on tunnistettu kaksi pääasiallista loogista tietovarantoa maatalous- ja elintarviketuotannon palveluissa ja maaseudun kehittämisen palveluissa, Maaseudun kehittämisen tietovaranto ja Maatilarekisteri. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan maakuntien viitearkkitehtuurin tietovarannot tulee olla linjassa Maaseutuvirastossa tunnistettujen tietovarantojen kanssa. Nyt esimerkiksi loogisten tietovarantojen kuvauksessa esiintyvät EU-tukien tietovaranto ja muiden tukien tietovaranto ja niiden sisältö ovat epäselvät. Lausuntopalvelu.fi 6/7

7 Maaseutuvirasto huomauttaa lisäksi, että EU:n maksajavirastosäädöksistä johtuen maksajavirastotehtäviin liittyvien tietovarantojen omistajuus tulee olla Maaseutuvirastolla ( alkaen Ruokavirastolla). Kommentit liitteestä 10 hallintamalli Kommentit liitteestä 11 tietovarantojen riippuvuudet Kommentit liitteestä 12 yhteenvetokuva Rinne Jaakko Maaseutuvirasto Lausuntopalvelu.fi 7/7