SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA
|
|
- Paavo Penttilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA UPM Metsä 1
2 Suomen luontaisia puulajeja Tällä kertaa esittelemme julisteessa ja opasvihkosessa Suomen metsissä luontaisesti kasvavia yleisimpiä puulajeja. Metsätalous maassamme perustuu metsiemme luontaisiin, jääkauden jälkeen levinneisiin puulajeihin. Nykyinen puulajistomme on seurausta ilmaston vaihtelusta viimeisen vuoden aikana. Jääkauden jälkeen ilmaston keskilämpötila on muuttunut useaan kertaan luonnollisesti, mikä on tarkoittanut puiden luontaisen esiintymisrajan siirtymistä. Viimeisin ilmaston viileneminen ajoi jalot lehtipuut pitkälle etelään ja teki osasta niihin sitoutuneista lajeista uhanalaisia. Nyt käynnissä oleva ilmaston mahdollinen lämpeneminen voi muuttaa tilannetta niin, että jalot lehtipuut pärjäävät yhä pohjoisemmassa. Maamme metsien valtapuulajeja kuusia, mäntyjä ja koivuja kasvatetaan niiden alkuperäisillä kasvupaikoilla. Luontaiset puulajit ovat yleisyytensä ja suuren biomassansa takia merkittäviä koko ekosysteemille ja luonnon monimuotoisuudelle. Noin puolet Suomessa tavatusta lajistosta onkin metsälajeja. Tämä lajisto on sopeutunut käyttämään täällä jo vuosituhansia kasvaneita puulajeja ravintonaan, pesäpaikkanaan tai kasvualustanaan. Metsien uudistaminen luontaisilla puulajeilla on aina merkittävä teko, sillä näin huolehditaan monen lajin elinympäristöstä. Nykyisten metsänhoitoohjeiden mukaan harvinaisempia puulajeja säästetään metsätaloustoimissa ja jalot lehtipuut säästetään niin taimikonhoidossa kuin harvennus- ja uudistushakkuilla. Jaloja lehtipuita lisätään myös aktiivisesti viljelemällä huolehtien aina alkuperän soveltuvuudesta. Puunistutuksessa kiteytyy metsätalouden pitkäjänteisyys ja metsän uudistaminen osana vastuullista metsien käyttöä. UPM:llä on Suomessa oma Joroisten taimitarha, jossa tuotetaan laatutaimia UPM:n metsäpalveluasiakkaiden ja yhtiön omien metsien uudistamistarpeisiin. Puunistutukseen liittyviä kansainvälisiä ympäristönäkökulmia ovat etenkin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen ehkäisy sekä eroosio- ja tulvariskien välttäminen. 2
3 UPM toteuttaa metsissään kansainvälistä monimuotoisuusohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus osana kestävää metsätaloutta ja edistää alan parhaita käytäntöjä. UPM:n allekirjoittama YK:n monimuotoisuusjulistus on luonteva osa yhtiön pitkäjänteistä työtä kestävän metsätalouden kehittämisessä. Kasvava puu sitoo ilmakehän hiiltä, joten sillä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hiiltä varastoituu uusiutuvasta luonnonvarasta, puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puusta valmistetut tuotteet ovat kierrätettäviä, ja elinkaarensa lopussa ne voidaan hyödyntää bioenergiana. UPM on aikaisemmin julkaissut kymmenen julistetta niihin liittyvine opasvihkoineen. Nyt julkaistava juliste käsittelee ensi kertaa puulajeja. Toivottavasti tästä julisteesta ja opasvihkosesta on sinulle hyötyä ja iloa. SISÄLLYS 4 Mänty 5 Hieskoivu 6 Rauduskoivu 7 Haapa 8 Kuusi 9 Metsälehmus 10 Vaahtera 11 Harmaaleppä 12 Tervaleppä 13 Raita 14 Kataja 15 Tammi 16 Tuomi 17 Pihlaja 18 UPM Metsä 3
4 MÄNTY Tall, Scots pine, Pinus sylvestris Mänty, jota kutsutaan myös petäjäksi tai hongaksi, on yleinen koko maassamme. Mänty kasvaa metriä korkeaksi. Latvus on leveän kartiomainen. Metsistämme mäntyvaltaisia on 65 %. Männyn kellanruskeat ja kartiomaiset kävyt ovat 1 3 kappaleen kimpuissa. Kävyt kypsyvät tavallisesti toisena vuotena kukinnan jälkeen. Neulaset ovat mm pitkiä ja pareittaisia. Rungon tyvi on ruskeanharmaa ja vanhoihin puihin muodostuu paksua kilpikaarnaa, joka suojaa mäntyä mm. metsäpaloja vastaan. Rungon yläosa on punertavan ruskea. Mänty on kuivien kankaiden puulaji ja se vaatii paljon valoa. Männyssä on selvät oksakiehkurat, eikä sillä ole välioksia kuten kuusella. Mänty kasvattaa syvälle maahan ulottuvan paalujuuren, jonka ansiosta se kestää hyvin myrskyjä. Viljellyissä taimikoissa hirvi, hyönteiset ja myyrät tekevät vahinkoa, mutta yleisesti ottaen mänty kestää hyvin tuhoja. Tavallisesti mänty elää vuotiaaksi, mutta Lapissa tavataan jopa 800 vuoden ikäisiä aihkimäntyjä. Kelot ovat pystyyn kuivaneita mäntyjä. Niitä käytetään hirsimökkeihin ja kelohonkaesineisiin. Männyn puuaineessa vaalea pintapuu erottuu selvästi tummemmasta sydänpuusta. Paperiteollisuudessa mäntyä käytetään havusellun raaka-aineena. Sahatavarana mänty sopii hyvin rakennuspuuksi ja huonekaluihin. Se on myös ikkuna- ja oviteollisuudessa yleisesti käytetty raaka-aine. 4
5 HIESKOIVU Glasbjörk, Downy birch, Betula pubescens Hieskoivu kasvaa yleisenä koko maassa. Sen nimi kertoo puun viihtyvän hikevillä mailla ja se menestyy kosteammilla paikoilla kuin rauduskoivu. Soistuneet metsät, rannat sekä peltojen ja teiden reunamat ovat usein hieskoivun valtaamia. Sen kasvu on hitaampaa kuin rauduskoivun eikä se kasva yhtä korkeaksi ja paksurunkoiseksi. Tavallisesti hieskoivu kasvaa 20-metriseksi yksi- tai monirunkoiseksi puuksi. Hieskoivu elää tavallisesti vuotiaaksi. Suomen metsistä 9 % on koivuvaltaisia. Hieskoivun tuohi on hieman kellansävyinen tai punertava. Tyven kaarnoittuminen on vähäisempää kuin rauduskoivulla. Lehdet ovat pyöreähköjä ja vain kertaalleen sahalaitaisia, eivätkä niin kulmikkaita kuin rauduskoivulla. Hieskoivun norkko on riippuva ja mm pitkä. Tuulenpesiä aiheuttavaa sientä tavataan Suomessa vain hieskoivulla. Hies- ja rauduskoivun puuaines on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista, ja niitä käytetäänkin teollisuudessa yhdessä. 5
6 RAUDUSKOIVU Vårtbjörk, Silver birch, Betula pendula Suomen kansallispuu rauduskoivu on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Rauduskoivu on tavallisesti yksi- ja suorarunkoinen, kookas 8 25-metrinen puu. Yleensä rauduskoivu elää vuotiaaksi, mutta alkaa usein lahota jo aikaisemmin. Nuoressa puussa tuohi on hohtavan valkoista ja mustajuovaista, mutta vanhemmiten se muuttuu tyvestä paksuksi ja rosoiseksi kaarnaksi. Lehti on 3 7 cm pitkä, kolmiomainen, pitkäsuippuinen ja sen laita on kaksoissahalaitainen. Rauduskoivu on pioneeripuu, joka valtaa hakkuualan ensimmäiseksi. Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa, valoisissa metsissä. Nopeakasvuinen rauduskoivu on taloudellisesti Suomen kolmanneksi tärkein puulaji. Varsinkin istutettujen koivikkojen vaivana ovat usein myyrät ja hirvet. Koivun vaalea puuaines on arvostettua huonekalupuuna. Se on tasa-aineista, tiivistä, keskiraskasta, lujaa ja kimmoisaa. Koivua käytetään vanerin raakaaineena ja paperin valmistukseen. Hyvän lämpöarvonsa vuoksi koivu on suosittu polttopuu ja tuohi paras sytyke. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun lehdet, ja vihdan punoksiksi hieskoivun sitkeät oksat. Koivu on myös ksylitolin raaka-aine. Rauduskoivu tarjoaa, sekä elinaikanaan että lahotessaan, tärkeitä elinympäristöjä monille eliölajeille. Koivu on yleensäkin tärkeä puulaji suomalaisten metsäekosysteemien toiminnan kannalta. 6
7 HAAPA Asp, Aspen, Populus tremula Haapaa tavataan koko maassa pohjoisia tuntureita myöten. Yleensä haapa kasvaa 5 25-metriseksi. Haapa viihtyy valoisissa, kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, lehdoissa, rehevissä korvissa, kuloja hakkuualueilla, kalliolla, metsänja pellonlaiteilla. Vanhimmat puut ovat harvoin yli 100-vuotiaita. Haapa tekee runsaasti juurivesoja ja usein kasvupaikalle muodostuu samasta yksilöstä peräisin olevia klooneja. Haavan kuori on nuorempana vihertävä, vanhemmiten se kaarnoittuu. Lehvästö on harmaanvihreä, lehti on pyöreä, nyhälaitainen ja pitkän lehtiruotin päässä, mikä saa aikaan haavan lehtien havinan pienessäkin tuulenhenkäyksessä. Syysväritys on komean keltainen tai punainen. Haavan puuaines on hyvin vaaleaa ja kevyttä. Huonon lämmönjohtokykynsä vuoksi se sopii hyvin esim. saunanlauteisiin. Aiemmin haapaa käytettiin mm. tulitikkuihin, kattopäreisiin ja paanukattoihin. Haapa ei anna makua, joten siitä valmistetaan myös ruoka-astioita ja pärekoreja. Haapa on tärkeä puulaji luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tästä syystä haavat jätetään usein hakkuissa säästöpuiksi. Ikääntyneet haavat alkavat usein lahota sisältä päin, jolloin ne ovat erinomaisia pesäpuita linnuille ja muille kolopesijöille. Haapa tarjoaa elinympäristön useille eliölajeille haavalla voi elää jopa 350 lajia sieniä, jäkäliä ja hyönteisiä. Lisäksi nuoria haapoja kaadetaan talvisin riistanhoitosyistä. 7
8 KUUSI Gran, Norwegian spruce, Picea abies Kuusi on metrinen puu. Kuusi kasvaa lähes kaikkialla maassamme pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nuoren kuusen kuori on punertava ja sileähkö, vanhemmiten se paksunee ja lohkeilee suomumaisesti. Kuusen kukinto on 8 15 cm pitkä käpy, joka kypsyy kukintavuoden syksyllä ja putoaa sen jälkeen kokonaisena. Neulaset ovat mm pitkiä, särmäisiä ja neulaisia. Kuusen juuristo on laaja mutta pinnanmyötäinen, ja siksi myrskyt usein kaatavat kuusia. Kuusi kasvaa komeimmaksi tuoreilla ja ravinteikkailla mailla. Kuusi kestää hyvin varjostusta, joten se muodostaa tiheitä alikasvustoja. Pintakasvillisuus sen sijaan usein häviää varttuneista kuusikoista voimakkaan varjostuksen ja happaman neulaskarikkeen vuoksi. Metsistämme 24 % on kuusivaltaisia ja kuusi on taloudellisesti tärkeimpiä puulajejamme. Kuusi säästyy yleensä myyrä-, jänis- ja hirvituhoilta, sillä se on pahanmakuinen. Kuusen merkittävin tuhonaiheuttaja on runkoa lahottava kuusenjuurikääpä. Ohuen kuorensa vuoksi kuusi on myös herkkä metsäpaloille. Kuusen puuaines on vaalean kellertävää, pehmeää ja kevyttä. Vuosilustot ovat selvästi näkyvissä. Paperiteollisuudessa kuusta käytetään selluloosan ja puuhiokkeen raaka-aineena. Kuusi on hyvää rakennuspuuta sekä sisäettä ulkokäyttöön. Siitä tehdään myös vaneria. Kuusi on myös erinomainen materiaali soittimien kaikupohjiin, esimerkiksi viulun kanteen. 8
9 METSÄLEHMUS Skogslind, Small-leaved lime, Tilia cordata Jaloista lehtipuistamme lehmus on yleisin ja pohjoisimmaksi levinnyt. Sitä tavataan Kokkola Iisalmi Nurmes-linjan eteläpuolella. Metsälehmus kasvaa tavallisesti metriseksi puuksi. Metsälehmus voi elää vuotiaaksi. Sitä kutsutaan myös niinipuuksi, joka viittaa kuoresta saatavaan pitkään kuituun, niineen, jota on käytetty köydenpunontaan. Metsälehmus viihtyy sekä kuivissa että tuoreissa, runsasravinteisissa metsissä. Se taimettuu hyvin varjoisissa paikoissa muiden puiden alla. Vanhat puut vesovat runsaasti. Lehmuksen kaarna on nuorena sileää ja ruskehtavaa. Vanhemmiten kaarna halkeilee pitkittäisuurteiseksi. Lehtilapa on herttamainen. Lehmus kukkii myöhään heinä elokuussa. Sen tuoksuvat kukat ovat vaalean vihreänkeltaisia ja ruusumaisia. Vaalea puuaines on kevyttä, pehmeää ja taipuisaa. Sitä käytetään puuveistoksiin ja puuleikkaustöihin, kuten taulujen kehyksiin sekä soittimiin. Niintä käytetään kukkien sidontaan. 9
10 VAAHTERA Lönn, Norway maple, Acer platanoides Vaahtera on metrinen, vahvaoksainen ja rungoltaan haarova puu. Se menestyy luontaisena Keski- ja Etelä- Suomessa, ja on yleinen koristepuu aina Ouluun asti. Vaahtera elää tavallisesti vuotiaaksi. Metsävaahteran tunnistaa kesällä isokokoisista 3 5-halkoisista lehdistä. Runko on nuorena ruskeanharmaa ja sileä, mutta muuttuu tummanharmaaksi ja kapeauurteiseksi. Vaahtera kukkii touko-kesäkuussa lehtien puhjetessa. Kukinnot ovat kellanvihreitä ja tuoksuvia. Kukista kehittyy siivekkäitä lohkohedelmiä. Vaahteran upea punakeltainen syysväritys tekee siitä suositun koristepuun. Vaahtera viihtyy tuoreissa, runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Suomessa sitä esiintyy tavallisesti yksittäisinä puina. Vaahtera leviää helposti runsaan siementuotannon seurauksena ja taimettuu hyvin puiden alle. Taimena se on kuitenkin altis monille tuhoille. Esimerkiksi jänikset, myyrät, peurat ja hirvet järsivät mielellään vaahteran taimia. Vaahteran puuaines on kellanvalkoista, tiivistä ja kovaa. Puuta käytetään huonekaluihin ja muihin puusepäntöihin. Soittimista esimerkiksi viulun pohja tehdään vaahterasta. 10
11 HARMAALEPPÄ Gråal, Gray alder, Alnus incana Harmaaleppä on yleinen koko maassa Ahvenanmaata ja tunturialueita lukuun ottamatta. Se viihtyy valoisilla rannoilla, korvissa, lehdoissa, ojissa, pientareilla, viljelmien laiteilla ja tienvarsilla. Harmaalepästä versoo runsaasti juurivesoja, ja se muodostaa tiheitä lepikkoja. Kasvupaikasta riippuen harmaaleppä kasvaa joko suureksi pensaaksi tai 3 18-metriseksi puuksi. Harmaaleppä ei yleensä elä kovin vanhaksi, vaan alkaa lahota jo 50 vuoden iässä. Alttius laholle tekee harmaalepästä merkittävän luonnon monimuotoisuuden kannalta. Harmaalepän nimi viittaa sekä rungon että lehtien värisävyyn. Kaarna on nuorena sileää, poikkiviiruista ja ruskeanharmaata. Lehdet ovat suippokärkisiä ja alapuolelta harmaakarvaisia. Kävyltä näyttävä siemenperä on kypsänä noin 10x8 mm kokoinen. Harmaalepän puuaine on punertavanvalkoista ja hieman vaaleampaa kuin tervalepän. Puuta käytetään mm. seinäpaneelina. Harmaalepän lastuja käytetään yleisesti kalansavustuksessa. 11
12 TERVALEPPÄ Klibbal, Black alder, Alnus glutinosa Tervaleppä on tavallisesti monirunkoinen, 5 25-metrinen puu. Tervaleppä on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Tervaleppä elää tavallisesti vuotiaaksi. Tervaleppä viihtyy parhaiten ravinteikkailla paikoilla ja veden äärellä. Sen lehdet ovat tummanvihreät, kiiltävät ja lanttopäiset. Rungon kaarna on rosoista ja tummanharmaan ruskeaa. Pienet kävyt ovat perällisiä. Tervaleppä tekee tyvi- ja kantovesoja. Leppien juurinystyröissä elää Frankia-sädesieniä, jotka sitovat typpeä. Siksi leppien ei tarvitse syksyllä ottaa talteen lehtivihreän sisältämää typpeä, vaan ne tiputtavat lehtensä vihreänä. Osa lepän sitomasta typestä vapautuu näin maahan ja parantaa ympäröivää maaperää. Tervaleppäkorvet ovat luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi. Tervalepän puuaines on punaruskeaa. Se on pehmeää, taipuisaa ja sitkeää. Tervaleppää käytetään huonekaluissa, sisustuksissa ja veistotöissä. 12
13 RAITA Sålg, Goat willow, Salix caprea Raita on paju, joka kasvaa parhaimmillaan paksurunkoiseksi puuksi. Koko Suomessa yleinen puulaji kasvaa useimmiten monirunkoisena, metrisenä. Raidan runko on nuorena vihreänharmaa ja sileä, mutta vanhemmiten kaarna halkeilee pitkittäin raidalliseksi. Lehdet ovat suurehkoja, 6 10 cm pitkiä, soikeita, päältä tummanvihreitä ja alta harmaita ja nukkaisia. Raita viihtyy tuoreissa metsissä, rannoilla ja viljelysmaiden pientareilla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta raita on merkittävä puulaji. Aikaisin keväällä kukkivana se on tärkeä mesilähde mehiläisille ja kimalaisille. Pajut ovat lyhytikäisiä ja laholle alttiita. Vanhat raidat ovatkin merkittävä elinympäristö monille lahopuusta riippuvaisille lajeille. Raidan puuaines on pehmeää ja kevyttä. Pintapuu on kellanvalkoista ja sydänpuu vaaleanruskeaa. Puuta käytetään pieniin käyttöesineisiin. Raidan muodostamat tyvipahkat sopivat myös puusepäntöihin. 13
14 KATAJA En, Common juniper, Juniperus communis Katajan ulkonäkö vaihtelee maanmyötäisestä pensaasta pilarimaiseksi puuksi. Soveliailla paikoilla kataja voi kasvaa yli 10-metriseksi puuksi. Kataja elää usein yli 100-vuotiaaksi. Puumaiset katajat ovat rauhoitettuja. Katajan runko on yleensä harmaan- tai punaruskea ja uurteinen. Neulaset ovat lyhyitä, mm pitkiä, terävän pistäviä ja usein sini- tai harmaanvihreitä. Kävyt muistuttavat marjaa ja kypsyvät vasta kolmantena kesänään, jolloin ne ovat sinisiä ja vahapeitteisiä. Katajaa tapaa yleensä aukeilla paikoilla, kuivilla ja tuoreilla mailla, kallioilla ja laitumilla. Katajakedot ovat luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi. Katajan puuaines on melko kovaa, lujaa ja sitkeää. Pintapuu on vaaleaa ja sydänpuu kellanruskeaa. Vuosilustot ovat tiheässä ja ne sijoittuvat aaltomaisesti. Puuaineelle on ominaista pitkään säilyvä kamferimainen tuoksu. Katajasta valmistetaan astioita ja koriste-esineitä. Katajan havuja ja puuta käytetään kalansavustuksessa antamassa aromia, ja katajan marjoja käytetään mausteena juomissa ja riistaruoissa. 14
15 TAMMI Ek, Common oak, Quercus robur Tammi kasvaa yleensä metriseksi. Tammi saattaa elää yli 1000 vuotta vanhaksi. Suomen vanhimmat tammet ovat noin 400-vuotiaita. Suomessa tammea kasvaa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tammi viihtyy parhaiten runsasravinteisilla ja savensekaisilla lehtomailla. Ahvenanmaalla järeät tammet ovat rauhoitettuja. Tammen harmaanruskea runko on vanhoissa puissa paksukaarnainen ja pitkittäisuurteinen. Suomessa tammi kasvaa useimmiten monirunkoisena. Lehdet ovat cm pitkiä, pariliuskaisia, kiiltäviä ja nahkeita. Tammen terhot kypsyvät ja putoavat maahan syksyllä, ja alkavat itää nopeasti. Terhot ovat oravien ja monien lintujen ravintoa. Myyrät ja jänikset käyttävät tammen taimia ravinnokseen. Jos valoa on riittävästi, on nuoren tammen toipumiskyky kuitenkin hyvä. Vanhat tammet ovat usein luonnostaan onttoja. Tammi on erittäin arvokas puu luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maamme puulajeista tammi tarjoaa elinympäristön suurimmalle joukolle eliölajeja sillä on havaittu jopa 500 lajia. Tammea käytetään huonekaluihin, parketteihin ja muihin tarkoituksiin, joissa tarvitaan kovaa ja kestävää puuta. Aromaattisten ominaisuuksiensa vuoksi tammea on käytetty viini-, viski- ja konjakkitynnyreiden valmistukseen. 15
16 TUOMI Hägg, Bird cherry, Prunus padus Tuomi on yleinen puulaji Suomessa pohjoiseen metsänrajaan saakka. Se kasvaa tavallisesti 8 15-metriseksi ja elää vuotiaaksi. Tuomi on useimmiten monirunkoinen ja vesoo runsaasti. Sen voimakastuoksuiset, valkoiset kukat puhkeavat touko kesäkuussa. Rikkoutuneesta tuomen kuoresta erittyy kitkerää karvasmantelin hajua ja makua, mikä johtuu myrkyllisestä amygdaliinista. Marjat ovat mustia luumarjoja. Tuomen runko on himmeän tummanharmaa ja lehdet ovat 6 10 cm pitkiä, soikeita ja suippokärkisiä. Tuomi viihtyy kosteissa ja runsasravinteisissa metsissä. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat metsänlaiteet, peltojen reunat ja tienvarret, puronvarret ja rantametsät. Tuomen riesana on muun muassa tuomenkehrääjäkoi, jonka toukat joinain vuosina syövät lehdet ja peittävät koko puun valkoiseen seittiinsä. Tuomen puuaines on melko pehmeää, kimmoisaa, sitkeää ja lujaa. Yleensä pienen kokonsa ja mutkaisen runkonsa vuoksi tuomen käyttö tarvepuuna on hyvin vähäistä. Tuomesta on valmistettu mm. hevosen luokkeja. 16
17 PIHLAJA Rönn, Rowan, Sorbus aucuparia Pihlaja on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa pensasmaisena tai puumaisena. Pihlaja tulee toimeen hyvinkin karuilla kasvupaikoilla, kunhan saa runsaasti valoa. Parhaiten se kasvaa runsasravinteisessa maaperässä, jolloin siitä kehittyy 4 12 metrin korkuinen monirunkoinen puu. Kotipihlaja elää vuotiaaksi. Pihlajan lehdet muodostuvat useimmiten 15 kapeanpuikeasta sahalaitaisesta lehdykästä. Pihlajan kukinnot ovat valkoisia ja voimakkaantuoksuisia. Marjat ovat oranssinpunaisia. Runko on harmaa ja nuorena sileä, mutta vanhemmiten se alkaa hilseillä. Pihlaja uudistuu helposti kanto- ja juurivesoista. Metsänhoitotoimissa pihlajat säästetään usein turvaamaan metsien monimuotoisuutta. Vaikka pihlajaa ei kasvateta taloudelliseen käyttötarkoitukseen, sen esiintyminen taimikossa säästää muita taloudellisesti arvokkaita puita nisäkästuhoilta, sillä pihlajan taimet ovat myyrien ja hirvien herkkua. Pihlajan puuaines on kellanruskeaa, kovaa ja sitkeää. Pihlaja sopii hyvin puusepäntöihin. 17
18 UPM Metsä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Yhtiön tuotteet valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. UPM Metsä muodostuu Pohjois-Euroopan puunhankinnasta ja metsäliiketoiminnasta. Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen ostosta ja hankinnasta Suomessa, Venäjällä, Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Skandinaviassa. Yhtiön tuotantolaitosten tarvitsemasta puumäärästä valtaosa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM:n Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta tarjoaa metsänomistajille monipuolisia ja kokonaisvaltaisia metsäpalveluita ja vastaa yhtiön omien metsien hoidosta. Yhtiö omistaa Suomessa metsää noin hehtaaria. Yhtiöllä on myös oma taimitarha, joka tuottaa laadukkaita puuntaimia niin UPM:n omiin kuin metsäpalveluasiakkaidenkin metsiin. Laadukkaiden ja kilpailukykyisten metsäpalveluiden lisäksi metsäliiketoiminnan tuotevalikoimaan kuuluvat myös korkealaatuiset Bonvesta-rantatontit ja metsätilat. UPM Metsä on asiantuntevin kumppani metsäasioissa. Palveluvalikoima kattaa kaikki metsäomaisuuden hoitamiseen liittyvät palvelut metsänomistajan itsensä valitsemassa laajuudessa. Kaikki metsässä tehtävät toimenpiteet pohjautuvat metsänomistajan omiin tavoitteisiin ja toiveisiin. Millaisen metsän sinä haluat?
19 19
20 Painettu elokuussa Paperi: UPM Finesse Matt 130 g/m 2
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY
KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
Digikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
Tunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species
Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species
Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than
Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
Toimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ
UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.
ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species
Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
Metsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
kuivahko kangasmetsä
1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.
KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen
Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma
Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013
Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin
Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet
Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet 1. Tervetuloa Sahanperälle! Pilkkeen kohdalla sijaitsi aiemmin vaarallinen Sahanperän alue, joka sai nimensä 1900-luvun alun sahalaitoksista. Tämä
Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
Rataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
Antin arboretum SISÄLTÖ
Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2
Metsät ja metsätalous Evolla
Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät
Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
METSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
Luontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Kankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...