VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän (TRS-yhdisteet) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo terveyskeskuksen mittauspisteessä ei ylittynyt kertaakaan. Ohjearvo on 10 µg/m 3. "Hajutunteja" oli eniten helmikuussa. Koko vuonna niitä oli 4,0 mittausajasta. Sorrilan mittauspisteessä ohjearvo ylittyi kerran maaliskuussa. "Hajutunteja" oli eniten kesäkuussa. Koko vuonna niitä oli 1,1 mittausajasta. Rikkidioksidin mittauksia suoritettiin terveyskeskuksen mittauspisteessä uudella menetelmällä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli raja-arvosta 38 ja suurin vrk-keskiarvo 12 raja-arvosta. Typpidioksidin mittaukset siirtyivät myös mitattavaksi uudella menetelmällä. Typpidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Typpidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli raja-arvosta 20 ja suurin vrk-keskiarvo 32 raja-arvosta. Raja-arvot tulee saavuttaa mennessä. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli suurin maaliskuussa (104 µg/m 3 ). Ohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi kaksi kertaa maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 ylittyi 7 kertaa. Ylityksiä oli 6 kertaa maaliskuussa ja kerran joulukuussa (vuositasolla ylityksiä saa olla 35 kpl). Hengitettävien hiukkasten sinkkipitoisuudet ovat olleet hiekkatekonurmella edellisvuoden tasoa vähän alhaisemmat. Vuoden keskilämpötila oli vähän alhaisempi kuin edellisenä vuotena. Vallitsevat tuulen suunnat olivat etelän ja lännen väliltä.

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. YLEISTÄ MITTAUSTOIMINNASTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ 2.1. Mittauspisteet ja -komponentit 2.2. Mittausmenetelmät 2.3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 2.4. Mittausten ajallinen edustavuus 3. SÄÄOLOSUHTEET 4. PÄÄSTÖT VUONNA TULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 5.1. Haisevat rikkiyhdisteet, TRS 5.2. Rikkidioksidi, SO Typpidioksidi, NO Hengitettävät hiukkaset 5.5. Hengitettävien hiukkasten sinkki 5.6. Kokonaisleijuma 5.7. Ilmanlaatuindeksi 6. TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Liitetaulukot Liite 1 ohjearvot ja raja-arvot Liite 2 mittauspaikat

4 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 4 1. JOHDANTO Vuosiraporttiin on koottu ympäristönsuojelulain 86/ mukaiset Valkeakosken yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot. Valkeakosken mittausverkko käsittää kolme mittausasemaa, joissa kaikki mittaukset ovat jatkuvatoimisia. Ilmanlaatuun Valkeakoskella vaikuttaa selluteollisuus, tekokuituteollisuus ja liikenne. Ilmansuojelulaki ja -asetus tulivat voimaan vuonna Se velvoittaa kunnat huolehtimaan ilman laadun seurannasta ja päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta. Ilmansuojelulakia ja - asetusta muutettiin 1996 ja kumottiin Ilmansuojelua koskevat säännökset on sisällytetty nykyisin ympäristönsuojelulakiin. Valtioneuvosto antoi päätökset ilmanlaadun ohjearvoista, rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96), ilmanlaadun raja- ja kynnysarvoista (481/96), jotka astuivat voimaan Raja- ja kynnysarvoja muutettiin asetuksella (711/2001), jotka astuivat voimaan (Liite 1) Valkeakoskella ilmanlaatua on seurattu vuodesta 1968 lähtien. Jatkuvatoimiset mittaukset alkoivat vuonna 1981 rikkidioksidin ja leijuman mittauksina. Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua vuonna 2007 suoritettiin 2005 uusitun tarkkailusopimuksen mukaan. Sopimusosapuolet ovat: Bemis Valkeakoski Oy, Metso Paper Valkeakoski Oy, Styropalast Oy, Säteri Oy, UPM-Kymmene Oyj Tervasaari, Valkeakosken Energia Oy lämpöosasto ja Valkeakosken kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. Uutena mukaan tuli Fortum Saarioisten lämpövoimala vuoden 2006 alusta. Tarkkailun käytännön toteutuksesta vastaa Valkeakosken kaupungin ympäristöpalvelut. Vuosiraportin lisäksi mittaustulokset ilmoitetaan kuukausittain sopimusosapuolille. Sopimuksen mukaan mitattavia komponentteja olivat: rikkidioksidi (SO 2 ), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä TRS (Total Reduced Sulfur), typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (halkaisijaltaan <10 :m). Hengitettävistä hiukkasista määritettiin sinkkipitoisuus. Sääolosuhteista mitattiin lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta. Tarkkailun käyttökustannukset vuonna 2007 olivat euroa, jotka jaettiin sopijapuolten kesken.

5 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 5 2. YLEISTÄ MITTAUSTOIMINNASTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ 2.1. MITTAUSPISTEET JA -KOMPONENTIT Taulukossa 1 on esitetty ilmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat epäpuhtaudet. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1. Ilmanlaadun mittauspisteet ja -komponentit Valkeakoskella vuonna 2007 Sorrila Terveyskeskus Haisevat rikkiyhdisteet Haisevat rikkiyhdisteet Rikkidioksidi Typpidioksidi Säähavainnot Hiekkatekonurmi Hengitettävät hiukkaset Sinkki 2.2. MITTAUSMENETELMÄT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS-YHDISTEET) Terveyskeskuksessa haisevat rikkiyhdisteet mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla (API 100 A), johon oli liitetty TRS-yhdisteitä hapettava konvertteri (PPM 891). Näyteilma johdettiin suodattimen läpi konvertteriin, joka poisti rikkidioksidin näyteilmasta. Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta.

6 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 6 Myös Sorrilassa oli samaan menetelmään perustuva laitteisto (API 100 A) ja konvertteri (PPM 891 A). Näyteilma otettiin Sorrilassa noin 7 metrin korkeudelta katutasosta. TRS-analysaattoreiden tulokset olivat kahden minuutin keskiarvoja ja ilmoitettiin µg/m 3 rikiksi laskettuna. Mittaustulokset siirrettiin modeemilla ympäristötoimiston Envidas for Windows ja Enviev 2000 tiedonkeruu- ja raportointiohjelmilla. RIKKIDIOKSIDI Terveyskeskuksessa rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Europe ML 9850). Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta. TYPPIDIOKSIDI Terveyskeskuksessa typenoksideja mitattiin kelmiluminesenssimenetelmään perustuvalla jatkuvatoimisella analysaattorilla (Monitor Europe ML 9841). Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidi pitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta. HENGITETTÄVÄTHIUKKASET JA NIIDEN RASKASMETALLIPITOISUUDET Hiukkasia mitattiin Hiekkatekonurmen huoltorakennukseen sijoitetulla jatkuvatoimisella pölymittarilla TEOM 1400A. Huoltorakennuksen katolla on PM 10 -leikkuri, joka päästää lävitseen alle 10 :mµn hiukkaset. Samalla näytevirta jaetaan päävirtaukseen 3 l/min, joka johdetaan mittausyksikköön värähtelijän päässä olevaan suodattimeen. Massan lisäys muuttaa värähtelytaajuutta, joka korjataan sähköisesti ja näin saadaan pitoisuus. Ohivirtaus 13,66 l/min johdettaan suodatinlaitteistoon. Suodatin vaihdettiin kerran kuukaudessa, josta määritettiin sinkki.

7 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 7 Jatkuvatoimisesta pölymittarista saatiin kahden minuutin keskiarvoja, jotka kerättiin ympäristötoimiston tietokoneelle. Hengitettävien hiukkasten sisältämä sinkki määritettiin menetelmän SSO mukaan. Tulokset ilmoitettiin yksikössä :g/m 3. SÄÄTIEDOT Rehnin WS-3-RU sääasemalla mitattiin säätietoja tuulen suunnasta, tuulen nopeudesta ja lämpötilasta. Tulokset saatiin ympäristöpalveluiden tietokoneelle sisäisen atk-verkon avulla. KALIBROINNIT TRS-analysaattorit kalibroitiin kolme kertaa vuodessa JP-kalibroinnin toimesta. Lisäksi laitteiden nolla ja alue tarkistettiin sisäisellä nollailmasuodattimella ja permeaatioputkella (Sorrila). TRS-analysaattorien nollaus tarkistetaan automaattisesti kerran vuorokaudessa ja lisäksi Sorrilan laitteelle tehdään aluetarkistus. Rikkidioksidi- ja typenoksidi- analysaattorit kalibroitiin JP-kalibroinin toimesta kerran. Lisäksi laitteiden nolla- ja aluetarkistus tehdään automaattisesti kerran vuorokaudessa. Lisäksi osallistuttiin Ilmatieteenlaitoksen vertailumittauskierrokseen. Jatkuvatoimiselle pölyanalysaattorille tehtiin kerran K0 tarkistus ja massavirtauksien säädöt JP-kalibroinnin toimesta ILMANLAADUN OHJE JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto antoi päätökset ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) ja ilmanlaadusta (711/2001). Nämä ohjearvoja koskevat päätökset eivät kuitenkaan kata kaikkia Valkeakoskella mitattavia epäpuhtauksia. Mittaustuloksia voi yleensä verrata ohjearvoon vain, mikäli tuloksia on vähintään 75 maksimimäärästä. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos mittaustuloksia on vähintään 9 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tässä raportissa on esitetty tähdellä (*) merkittynä sellaisia vuosikeskiarvoja, joita laskettaessa on ollut käytettävissä mittaustuloksia vain maksimimäärästä tai mittaustuloksia on ollut riittävästi, mutta puuttuvat tulokset ovat yhtenäiseltä jaksolta.

8 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 8 Kun verrataan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää ohjearvoon, tarkastellaan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa. Rikkidioksidin yhden tunnin raja-arvo 350 µg/m 3 sallii 24 ylitystä kalenterivuodessa ja 24 tunnin raja-arvo 125 µg/m 3 sallii 3 ylitystä kalenterivuodessa. Rikkidioksidin ohjearvoa 250 µg/m 3 verrataan kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipisteeseen ja ohjearvoa 80 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Typpidioksidin yhden tunnin raja-arvo 200 µg/m 3 sallii 18 ylitystä kalenterivuodessa ja kalenterivuoden raja-arvo 40 µg/m 3 ei saa ylittyä kertaakaan. Siirtymäkauden raja-arvoa 200 µg/m 3 verrataan vuoden tuntiarvojen 98 prosenttipisteeseen. Typpidioksidin ohjearvoa 150 µg/m 3 verrataan kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipisteeseen ja ohjearvoa 70 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Hiukkasten PM tunnin raja-arvo 50 µg/m 3 sallii 35 ylitystä kalenterivuodessa ja kalenterivuoden raja-arvo 40 µg/m 3 ei salli yhtään ylitystä. Ohjearvoa 70 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Hiukkasten, kokonaisleijuman (TSP) ohjearvoa 120 µg/m 3 verrataan vuoden vuorokausiarvojen 98 -pisteeseen. Vuosi ohjearvoa 50 µg/m 3 verrataan vuosikeskiarvoon.. TSP-arvot voidaan laskea kertomalla PM 10 -arvot 1,2:lla MITTAUSTEN AJALLINEN EDUSTAVUUS Taulukko 2. Mittausten ajallinen edustavuus (prosenttia vuoden mittausajasta) vuonna 2007 Terv.keskus Sorrila Hiekkatekonurmi TRS Säätiedot 99 SO 2 72 NO 2 99 PM Sinkki 99 TRS = haisevat rikkiyhdisteet, SO 2 = rikkidioksidi, NO 2 = typpidioksidi, PM 10 = hengitettävät hiukkaset

9 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 9 3. SÄÄOLOSUHTEET Valkeakosken säätilaa seurattiin terveyskeskuksen katolla olevalla mittausasemalla. Vuoden keskilämpötila oli vähän alempi kuin edellisen vuoden eli +6,0 0 C. Helmikuu oli kylmin, jolloin keskilämpötila oli 11,9 0 C. Kuukausista lämpimin oli elokuu, jolloin keskilämpötila oli +17,2 0 C. Korkein vuorokauden keskilämpötila mitattiin 7. elokuuta 23,0 0 C. Matalin vuorokauden keskilämpötila mitattiin 7. helmikuuta -26,9 0 C. Vuorokausilämpötilat Kuva 1. Lämpötilan vuorokausikeskiarvot terveyskeskuksen säähavaintoasemalla Taulukossa 3 on esitetty tuulen suunnan jakaumat () Valkeakoskella vuonna Taulukko 3. Tuulen suunnan jakaumat ( mittausajasta) Pohjoinen 12, Koillinen 10, Itä 6, Kaakko 10, Etelä 17, Lounas 18, Länsi 16, Luode 7,4 Yleisin tuulen suunta Valkeakoskella vuonna 2007 oli etelän ja lännen väliltä.

10 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI PÄÄSTÖT VUONNA 2007 Taulukossa 4 on esitetty ilmoitusvelvollisten laitosten päästötiedot. Edelliseen vuoteen verrattuna rikkidioksidipäästöt lisääntyivät 102 t, joka aiheutui ainoastaan Kuitu Finland Oy.n päästöjen lisääntymisestä. Typenoksidien päästöt vähenivät 217 t edellisvuodesta, jonka sai aikaan Tervasaaren 238 t päästöjen vähentyminen. Kuitu Finland Oy:n päästöt lisääntyivät 40 t. Hiukkaspäästöjen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 36 t, jonka aiheutti Kuitu Finland Oy:n päästöt. Säterin rikkihiilipäästöt vähenivät edellisvuodesta 227 t. TRS-päästöt lisääntyivät 19 t johtuen Tervasaaren ja Säterin päästöjen lisääntymisestä. Taulukko 4. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt tonneina vuonna 2007 SO 2 No x Hiukkaset TRS CS 2 UPM-Kymmene Oyj Tervasaari ,4 69,4 Kuitu Finland Oy , ,7 Fortum, Liha Saarioinen 2,4 Metso Paper Valkeakoski Oy 0,9 1 Valkeakosken Energia Oy 55 3,9 Walki Group Walki Oy 0,3 Yhteensä ,9 419,3 181,4 1651,7 SO 2 Rikkidioksidi NO x Typen oksidit, laskettu NO 2: na eli typpidioksidina TRS Haisevat rikkiyhdisteet, laskettu rikkinä CS 2 Rikkihiili, laskettu rikkinä Liikenteen aiheuttamat päästöt perustuvat laskentamalliin vuodelta 1996, jota on korjattu kertoimella rikkidioksidia 3 tonnia, typen oksideja 530 tonnia, hiukkasia 35 tonnia ja bentseeniä 10 tonnia.

11 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 5.1. HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS-YHDISTEET) Valkeakoskella haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin kahdessa mittauspisteessä, terveyskeskuksessa ja Sorrilan koululla. Taulukko 5. TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot µg/m 3 vuosina Terveyskeskus Sorrila Roukko ,5 1, ,2 2, ,4 1, ,6 2, ,4 2, ,1 1,9 1, ,5 2,0 1, ,0 1, ,0 1, ,1 2, ,1 2, ,3 1,6 Terveyskeskus Kalenterikuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat välillä 2,7-9,6 µg/m 3, ohjearvo ei ylittynyt kertaakaan. Kuukausien suurimmat tuntikeskiarvot olivat välillä µg/m 3, joista suurin oli lokakuussa. Kuukausikeskiarvot olivat välillä 0,8 3,8 µg/m 3. Suurin kuukausikeskiarvo oli helmikuussa. "Hajutunneilla" tarkoitetaan mittausaikoja tunteina, jolloin tuntikeskiarvo on suurempi kuin 10 µg/m 3. "Hajutunteja" oli eniten helmikuussa 69, joka oli 10 mittausajasta. Yhteensä niitä oli koko vuonna 349, joka oli 4,0 mittausajasta (edellisenä vuonna 448, joka oli 5,1 mittausajasta). Vuosikeskiarvo oli 2,3 µg/m 3, kun se edellisenä vuonna oli 3,1 µg/m 3. Sorrila Kalenterikuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat välillä 1,0 7,4 µg/m 3, ohjearvo ylittyi kerran maaliskuussa. Kuukausien suurimmat tuntikeskiarvot olivat välillä 6,6-141 µg/m 3, joista suurin oli maaliskuussa. Kuukausikeskiarvot olivat välillä 0,5 2,6 µg/m 3. Suurin kuukausikeskiarvo oli kesäkuussa. "Hajutunteja" oli eniten kesäkuussa 26, joka oli 3,6 mittausajasta. Yhteensä niitä oli koko vuonna 92, joka oli 1,1 mittausajasta (edellisenä vuonna 186, joka on 2,1 mittausajasta). Vuosikeskiarvo oli 1,6 µg/m 3, kun se edellisenä vuonna oli 2,1 µg/m 3.

12 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI suurin vrk ka µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou Kuva 2. Haisevien rikkiyhdisteiden eri kuukausien 2. suurin vuorokausiarvo (ohjearvo 10µ g/m 3 ) terveyskeskuksessa vuonna suurin vrk ka µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou Kuva 3. Haisevien rikkiyhdisteiden eri kuukausien 2. suurin vuorokausiarvo (ohjearvo 10 µg/m 3 ) Sorrilassa vuonna 2007.

13 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 13 Haisevien rikkiyhdisteiden päästölähteet, UPM-Kymmenen Tervasaaren tehtaat ja Säteri Oy, tulevat esille mitattujen pitoisuuksien tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakaumasta (Kuvat 4 ja 5). Kuva 4. Haisevien rikkiyhdisteiden tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s. UPM-Kymmenen Tervasaaren tehtaat sijaitsevat lounaassa (vasemmalla) ja Säteri Oy koillisessa (ylhäällä oikealla). Kuva 5. Haisevien rikkiyhdisteiden tuulensuuntajakauma Sorrilassa Tuulennopeus > 0,2 m/s. UPM-Kymmenen Tervasaaren tehtaat sijaitsevat länsi-luoteessa (vasemmalla) ja Säteri Oy koillisessa (ylhäällä oikealla).

14 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI RIKKIDIOKSIDI Valkeakoskella mitattiin ensimmäisen kerran yhdyskuntailman rikkidioksidipitoisuutta vuonna Jatkuvatoimisin laittein sitä on mitattu vuodesta 1981 lähtien ensin ns. sekvenssikeräimillä ja jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla. Vuonna 1990 siirryttiin DOAS-menetelmään, jolla mittauksia suoritettiin kahdella linjalla. Vuonna 2007 mittauksia suoritettiin SO 2 -anlysaattorilla terveyskeskuksessa. Taulukossa 6 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvot vuosina Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. Taulukko 6. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot µg/m 3 vuosina Linja 1/terv.keskus Linja ,2 5, ,9 4,3* ,3* 3,9* ,5* 3,0* ,3 3, ,7 4, ,0 6,1* ,1 6, ,4* 4,0* , ,1* ,8 Rikkidioksidipitoisuus vuonna 1971 oli Valkeakoskella 60 µg/m 3 ja 80-luvun alkupuolelta luvun puoliväliin tasolla 15 µg/m 3. Sen jälkeen rikkidioksidipitoisuus vuositasolla on vaihdellut välillä 2,0-13 µg/m 3. Taulukko 7. Rikkidioksidin vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste ja vuoden vuorokausiarvojen mediaani µg/m 3 vuosina Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. 98. prosenttipiste mediaani Linja 1/terv.ke Linja 2 Linja 1/terv.ke Linja * 2,8 4,6* ,6 8,7 2,5 4, * 11* 2,6* 3,3* * 10* 2,3* 3,0* ,8 11 2,0 3, ,8 10 2,3 3, ,0 13* 2,6 5,7* ,5 6, ,5* 9,1* 2,0* 3,7* , , ,8* --- 3,0* ,8 1,4

15 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 15 Vuoden suurin tuntiarvo oli 133 µg/m 3 (raja-arvo 350 µg/m 3 ) ja suurin vuorokausiarvo oli 15 µg/m3 (raja-arvo 125 µg/m 3 ). Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteet olivat välillä 1,1-17 µg/m 3 (ohjearvo 250 µg/m 3 ) ja toiseksi suurimmat vuorokausiarvot olivat välillä 0,9 5,8 µg/m 3 (ohjearvo 80 µg/m 3 ). Ohjearvojen ja raja-arvojen ylityksiä ei ollut vuonna Taulukko 8. Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo µg/m 3 (raja arvo 350 µg/m3) ja suurin vuorokausikeskiarvo µg/m 3 (raja arvo 125 µg/m3) ja raja-arvojen ylitysten lukumäärä vuosina tunti ka ylitykset vrk ka ylitykset ) , ) 21* -- 6,6* ) Mittaus suoritettu DOAS- menetelmällä, 2) Mittaus suoritettu DOAS- menetelmällä alkuvuonna 18 Ohjearvo 250 µg/m3 99tuntiarvo µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou kuukausi Kuva 6. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 250 µg/m 3.

16 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI suurin vrk keskiarvo µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou kuukausi Kuva 7. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 80 µg/m 3. Kuva 8. Rikkidioksidin tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s.

17 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TYPPIDIOKSIDI Typpidioksidia on mitattu vuodesta 1990 lähtien DOAS-menetelmällä aluksi kahdelta linjalta. Vuonna 2007 mittauksia suoritettiin NO 2 -anlysaattorilla terveyskeskuksessa. Taulukossa 9 on esitetty typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot vuosina Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina (NO). Ulkoilmassa typpimonoksidi hapettuu otsonin kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi (NO 2 ). Taulukko 9. Typpidioksidin vuosikeskiarvot vuosina Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. Linja 1/terv. keskus Linja ,5 19, ,8 21, ,9* 17,2* ,9* 18,8* ,8 20, ,9 12* , ,3* 11* , ,6* ,7 Vuosikeskiarvolle ei ole ohjearvoa. Vuosikeskiarvon raja-arvo 40 µg/m 3 viimeistään mennessä. tulee saavuttaa Taulukko 10. Typpidioksidin vuoden tuntiarvojen 98. prosenttipiste µg/m 3 vuosina Raja-arvo on 200 µg/m 3. Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. Linja 1/terv. keskus Linja * 69* * 70* * * 50* *

18 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 18 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteet olivat välillä µg/m 3 (ohjearvo on 150 µg/m 3 ) ja kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot olivat välillä µg/m 3 (ohjearvo on 70 µg/m 3 ) tuntiarvo µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou kuukausi Kuva 9. Typpidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste µg/m 3 terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 150 µg/m suurin vrk keskiarvo µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou kuukausi Kuva 10. Typpidioksidin toiseksi suurin vuorokausiarvo µg/m 3 terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 70 µg/m 3.

19 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 19 Kuva 11. Typpidioksidin tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PM 10 Hengitettäviä hiukkasia mitattiin hiekkatekonurmen mittausasemalla. Mittaus suoritettiin jatkuvatoimisesti. Suurin hengitettävien hiukkasten 2. suurin vuorokausikeskiarvo oli 104 µg/m 3, joka mitattiin maaliskuussa, ohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi maaliskuussa kaksi kertaa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 ylittyi 7 kertaa. Ylityksiä oli 6 kertaa maaliskuussa ja kerran joulukuussa (vuositasolla ylityksiä saa olla 35 kpl). Taulukko 11. Hengitettävien hiukkasten suurin vuoden kuukausien 2. suurin vuorokausiarvo, raja-arvon 50 µg/m 3 ylitykset ja vuosikeskiarvo Hiekkatekonurmen mittausasemalla suurin vrk-arvo 50 µg/m 3 ylityksiä vuosi ka

20 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI suurin vrk keskiarvo µg/m tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou kuukausi Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurimmat arvot µg/m 3 mittauspisteessä vuonna hiekkatekonurmen Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s.

21 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SINKKI Sinkkipitoisuudet vaihtelivat 0,0044-0,032 µg/m 3, joista suurin pitoisuus mitattiin helmielokuulla. Vuosikeskiarvo oli 0,013 µg/m 3. Taulukossa 11 on esitetty hengitettävien hiukkasten sinkkipitoisuuden vuosikeskiarvot vuosina Taulukko 12. Hengitettävien hiukkasten sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot (µg/m 3 ) vuosina , , , , , , , , ,013 0,0350 0,0300 0,0250 0,0200 0,0150 0,0100 0,0050 0, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :55 Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten sinkkipitoisuus µg/m 3 hiekkatekonurmen mittauspisteessä vuonna 2007.

22 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI KOKONAISLEIJUMA TSP Kokonaisleijumaa ei varsinaisesti mitata, mutta kokonaisleijuman raja-arvoon verrannollinen pitoisuus voidaan laskea kertomalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus 1,2:lla. Vuoden vrk-arvojen 95 -pisteen raja-arvoon verrattava pitoisuus oli hiekkatekonurmella 35 µg/m 3 (raja-arvo 300 µg/m 3 )ja vuosikeskiarvo oli 18 µg/m 3 (raja-arvo 150 µg/m 3 ). Vuoden vrk-arvojen 98 -pisteen ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 27 µg/m 3 (ohjearvo 120 µg/m 3 ) ILMANLAATUINDEKSI Valkeakoskella otettiin 1999 käyttöön YTV:n (pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin avulla voidaan ilmanlaadusta tiedottaa selkeämmin. Indeksi on käytössä useissa Suomen kaupungeissa. Indeksilaskennassa mukana ovat TRSyhdisteet ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Kullekin komponentille lasketaan oma yksittäinen indeksinsä tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta indeksin raja-arvoihin (taulukko 13). Suurin yksittäisen komponentin tunti-indeksi on kyseisen tunnin ja sen vuorokauden indeksiarvo. Pitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo, indeksi saa arvon 100. Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksin raja-arvot eri komponenteille µg/m 3. Ilmanlaadun kuvaus Indeksi NO 2 1 h SO 2 1 h PM 10 1 h TRS 1 h HYVÄ 0 50 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITÄIN HUONO Taulukko 14. Ilmanlaatuindeksin vuorokausiarvojen luokkajakautumat kuukausittain vuonna HYVÄ TYYDYTTÄ VÄVÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

23 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TULOSTEN TARKASTELU Haisevat rikkiyhdisteet Haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS-yhdisteiden päästöt laskivat voimakkaasti 1990-luvun alussa Tervasaaren tehtaiden ja Säteri Oy:n tehostettua niiden talteenottoa. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt yhteensä ovat pysyneet tämän jälkeen lähes samansuuruisina. Vuonna 2000 Tervasaari paransi laimeiden haisevien rikkiyhdisteiden talteenottoa ja niiden polttoa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksille yhdyskuntailmassa on ominaista hetkelliset hyvinkin suuret vaihtelut, mikä johtuu ensisijaisesti ilmasto- olosuhteista, tuulen suunnasta ja myös prosessipäästöjen vaihteluista. Terveyskeskuksessa "hajutunteja" mitattiin 4,0 mittausajasta, mikä on yhden prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. TRS-yhdisteille annettu ohjearvo ei ylittynyt. Sorrilassa mitatut pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan matalampia kuin terveyskeskuksessa. Tämä johtuu mittauspisteen suotuisasta sijainnista päästölähteisiin, kun otetaan huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet. Vuorokauden ohjearvo ylittyi kerran maaliskuussa Sorrilassa. Hajutunteja esiintyi Sorrilassa 1,1 mittausajasta, joka oli myös prosentin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. TRS-yhdisteille annettu ohjearvo ylittyi kerran maaliskuussa. Rikkidioksidi Yhdyskuntailman rikkidioksidipitoisuudet Valkeakoskella ovat pienentyneet alle viiteen prosenttiin 70-luvun alun pitoisuuksista. Mitatut pitoisuudet ovat huomattavasti alle annettujen uusien raja- ja ohjearvojen. Tähän on vaikuttanut käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuden lasku ja teollisuuden prosessimuutokset. Typpidioksidi Typpidioksidipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina ja vuorokautinen ohjearvo on joskus pakkaspäivinä ylittynyt. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt ovat lähes vuosittain kasvaneet, mutta poikkeuksen teki vuosi Matalan päästökorkeuden takia on liikenteen osuus mitatuista pitoisuuksista merkittävin. Mitatut pitoisuudet vuonna 2007 eivät ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan suurimmillaan keväällä katupölystä ja kaukokulkeutumasta johtuen. Ohjearvon ylityksiä oli maaliskuussa kaksi kappaletta. Numeerinen raja-arvo 50µg/m 3 ylitettiin kuutena päivänä maaliskuussa ja poikkeuksellisesti kerran joulukuussa.

24 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 24 Liitetaulukko1 Haisevien rikkiyhdisteiden l. TRS-yhdisteiden pitoisuudet rikkinä (S) µg/m3 terveyskeskuksen mittauspisteessä vuonna Mittausmenetelmä UV-fluoresenssi. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo 2,0 3,8 2,1 2,8 2,1 3,2 2,6 2,6 0,8 2,0 1,8 1,7 2,3 suurin vrk keskiarvo 7,1 11 7,2 5,4 12 8, ,1 15 7, suurin vrk 6,2 9,6 4,3 4,6 5,8 7,0 7,1 8,3 2,7 7,3 7,3 3,7 keskiarvo suurin tuntikeskiarvo tuntiarvo validiteetti vrk- ka. yli 10 µg/m hajutunteja (yli µg/m3) hajutunteja 3,9 10,3 3,0 1,1 4,4 5,1 4,7 4,8 1,1 2,4 5,3 2,2 4,0 Liitetaulukko 2. Haisevien rikkiyhdisteiden l. TRS-yhdisteiden pitoisuudet rikkinä (S) µg/m3 Sorrilan mittauspisteessä vuonna Mittausmenetelmä UV-fluoresenssi. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo 1,7 1,8 2,5 2,1 2,1 2,6 2,2 0,7 1,0 0,8 1,0 0,5 1,6 suurin vrk keskiarvo 4,1 5,1 17 4,3 4,9 12 4,5 2,1 2,4 2,6 2,5 1,0 2. suurin vrk 3,3 4,7 12 3,3 3,6 7,4 4,4 1,7 2,3 1,3 2,1 1,0 keskiarvo suurin tuntikeskiarvo , ,6 99tuntiarvo 9, , ,7 5,5 4,1 6,3 1,9 validiteetti vrk- ka. yli 10 µg/m hajutunteja (yli µg/m3) hajutunteja 0,9 1,6 2,2 0,7 1,7 3,6 1,3 0,3 0,1 0,1 1,1 Liitetaulukko 3. Rikkidioksidin pitoisuudet µg/m3 vuonna tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo 1,0 1,0 1,7 2,4 1,3 0,8 2,5 2,7 1,8 1,5 1,9 2,6 1,8 suurin vrk keskiarvo 1,4 1,8 3,8 4,2 1,9 0,9 6,0 8,1 10,4 6,0 3, suurin vrk 1,3 1,7 1,8 3,8 1,4 0,9 2,8 5,0 3,8 3,5 3,1 5,8 keskiarvo suurin tuntikeskiarvo 1,7 4,0 8,5 5,0 4,9 1, , tuntiarvo 1,5 3,6 5,9 4,7 4,4 1, ,7 6,8 6,8 Validiteetti vuoden vuorokausiarvojen 98. 5,8 µg/m3 prosenttipiste vuoden vuorokausiarvojenmediaani 1,4 µg/m3

25 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 25 Liitetaulukko 4. Typpidioksidin pitoisuudet µg/m3 vuonna tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo , ,7 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo suurin tuntikeskiarvo tuntiarvo validiteetti Vuoden tuntiarvojen µg/m3 prosenttipiste Liitetaulukko 5. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet µg/m3 Hiekkatekonurmen mittauspisteessä vuonna Mittausmenetelmä TEOM. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo , ,2 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo vrk-arvo yli 50 µg/m validiteetti vuoden vuorokausiarvojen µg/m3 prosenttipiste Liitetaulukko 6. Kokonaisleijuman (TSP) pitoisuudet µg/m3 Hiekkatekonurmen mittauspisteessä vuonna Laskettu TEOMin tuloksista. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo , ,2 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo validiteetti Liitetaulukko 7. Säätiedot Terveyskeskuksessa vuonna Mittausasema Rehn. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. tuulen nopeus ka. 2,1 1,1 1,7 2,4 2,0 1,4 1,6 1,6 1,8 1,9 8,0 2,5 lämpötila ka. -3,3-11,9 2,4 4,9 10,7 16,0 17,1 17,2 10,6 6,7 0,0 1,3 6,0 validiteetti

26 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 26 ILMANLAADUN RAJA-ARVOT ( VNA 711/2001) LIITE 1 Aine Laskenta Raja-arvo Sallittuja ylityksiä ajankohta mihin aika kalenterivuodessa mennessä Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 350 µg/m tuntia 125 µg/m Typpidioksidi ( NO 2 ) 1 tunti 200µg/m vuosi 40 µg/m Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 24 tuntia 50 µg/m Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia µg/m Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, joita ei ennen edellisessä kohdassa säädettyjä ajankohtia saa pitoisuudet ylittää Rikkidioksidi (SO 2 ) 80 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen mediaani 250 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98 -prosenttipiste Typpidioksidi ( NO 2 ) 200 µg/m 3 vuoden tuntiarvojen 98 -prosenttipiste Kokonaisleijuma (TSP) 300 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 95 -prosenttipiste 150 µg/m 3 vuosikeskiarvo RAJA-ARVOT KASVILLISUUDEN JA EKOSYSTEEMIN SUOJELEMISEKSI Aine Laskenta Raja-arvo ajankohta mihin aika mennessä Rikkidioksidi (SO X ) kalenterivuosi ja 20 µg/m talviaika Typen oksidit ( NO x ) kalenterivuosi 30 µg/m

27 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 27 OTSONIN KYNNYSARVOT Peruste Kesiarvon laskenta aika Kynnysarvo Terveyshaittojen ehkäiseminen 8 tuntia 110 µg/m 3 Kasvillisuuden suojeleminen 1 tunti 200 µg/m 3 24 tuntia 65 µg/m 3 Tiedotuskynnys 1 tunti 180 µg/m 3 Varoituskynnys 1 tunti 360 µg/m 3 ILMANLAADUN OHJEARVOT (VNp 480/1996) Hiilimonoksidi ( CO ) 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 tuntiarvojen liukuva 8 h ka. Typpidioksidi ( NO 2 ) 150 µg/m 3 kk:n tuntiarvo 99 -prosenttipiste 70 kk:n 2. suurin vrk-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 250 µg/m 3 kk:n tuntiarvo 99 -prosenttipiste 80 kk:n 2. suurin vrk-arvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98 -prosenttipiste 50 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m 3 kk:n 2. suurin vrk-arvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä(trs) 10 µg/m 3 kk:n 2. suurin vrk-arvo TRS ilmoitetaan rikkinä

28 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 28