1.0 Maakohtaiset selvitykset

Transkriptio

1 1.0 Maakohtaiset selvitykset Tässä osassa on 27 maakohtaista selvitystä, joissa esitellään kunkin jäsenvaltion pääasialliset oppisopimus- ja harjoitteluohjelmat. Maakohtaiset selvitykset antavat yleiskuvan näistä ohjelmista ja niiden tehokkuudesta, erityisesti koskien työllistävyyttä ja tärkeimpiä menestystekijöitä. Tarkemmat määrälliset tiedot ohjelmista ovat teknisessä liitteessä. Tässä tutkimuksessa arvioidut oppisopimus- ja harjoitteluohjelmat valittiin seuraavin perustein: Ohjelmat sisältyvät Euroopan komission toukokuussa 2012 julkaisemaan kahteen EU:n laajuiseen tutkimukseen oppisopimustarjonnasta 1 ja harjoittelujärjestelyistä 2; Ohjelmat ovat olleet käytössä tietyssä jäsenvaltiossa kaudella Mikäli mahdollista, mukana ovat myös alkuvuodesta 2013 alkaneet ohjelmat; Ohjelmat ovat saaneet rahoitusta monesta eri lähteestä, mukaan lukien ESR; Ohjelmista on tarjolla tietoa, esim. määrällistä tietoa ja arviointituloksia koskien niiden tehokkuutta ja työllistävyyttä 3. Luokittelu seuraavissa maaraporteissa perustuu määritelmiin, jotka on kuvattu kappaleessa 2. Luokittelu ei kuitenkaan ole selkeää koskien ammatillisia perusopintojen ohjelmia, joihin sisältyy työssäoppimisjaksoja. Useimmat asiantuntijat luokittelivat ammatillisen perusopetuksen käytännön työssäoppimisjaksot harjoitteluksi. Kuitenkin, riippuen maakohtaisesta tilanteesta, jotkut asiantuntijat luokittelivat koko ammatillisen perusopetuksen oppisopimustyyppiseksi ohjelmaksi Euroopan komissio Apprenticeship Supply in the Member States of the European Union. Raportin on laatinut IKEI Research & Consultancy työllisyysasioiden pääosastolle, Euroopan komissio Study on a Comprehensive Overview on Traineeship Arrangements in Member States. Raportin ovat laatineet IES, IRS ja BIBB työllisyysasioiden pääosastolle, Huomaa, että ei saatavilla on lisätty kohtiin, joissa tietoa ei ole saatavilla. CZ, LT, PL, SI 1

2 1.1 Maakohtainen selvitys: Suomi Taulukko 1: Katsaus Suomen oppisopimusohjelmiin Suunnitelman nimi Katsaus Tehokkuus Keskiasteen ammatillinen oppisopimuskoulutus (ammatillinen perus- ja jatkokoulutus, ISCED:n tasot 3 ja 4) (Oppisopimuskoulutus) Nuorisotakuu Tavoitteet: Toimia tienä ammattipätevyyteen: sekä perustason ammattipätevyyteen ammatillisessa peruskoulutuksessa (IVET) että jatko- ja erikoisammattipätevyyteen ammatillisessa jatkokoulutuksessa (CVET). Oppisopimuskoulutuksen pituus: Yleensä 1 3 vuotta. Ohjelman kesto: Osa ammattikoulutusjärjestelmää jatkuva Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Valtion ja kunnan rahoittamia. 131 miljoonaa euroa vuonna 2011 (valtion rahoitus), jonka osuus on 77 % oppisopimuskoulutuksen kaikista menoista. Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: Vuonna 2011 harjoittelijoita oli Tavoitteet: Tarjota työtä, työharjoittelua, opintotoimintaa, työkeskuksia tai kuntoutusmahdollisuuksia kaikille alle 25-vuotiaille ja kaikille alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille 3 kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Oppisopimuskoulutuksen pituus: Yleensä 1 3 vuotta. Ohjelman kesto: Käynnistetty vuonna 2012 ja toiminnassa täysimääräisesti vuodesta Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Valtion rahoittama. Vuosittaiset 10 miljoonan euron lisävarat oppisopimuskoulutuspaikan luomiseksi vuotiaille nuorille aikuisille, jotta he voisivat saavuttaa ammattipätevyyden. Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: Suomessa oli työtöntä nuorta työnhakijaa (alle 25-vuotiaita) tammikuussa Tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksessa on 200 nuorta, ja tavoitteena on kasvattaa määrä kahdeksaan sataan lisärahoituksella. Yleinen tehokkuus: Vuonna % ( harjoittelijaa :sta) suoritti ammatillisen tutkinnon, 6,9% keskeytti (3 570 harjoittelijaa). Työllisyystulosten tehokkuus: Vuonna 2011 ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvista 71% oli mukana työelämässä ja 12 % oli työttömänä. Kolme neljästä työttömästä oli alle 30-vuotiaita. Täsmällistä tietoa oppisopimuskoulutuksessa olleiden opiskelijoiden työllistyvyydestä ei ole käytettävissä. Kustannustehokkuus: Oppisopimuskoulutuksen kustannukset VET-koulutuksessa olivat euroa harjoittelijaa kohti ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa euroa harjoittelijaa kohti. Kokonaiskustannukset kasvoivat 3,1% edelliseen vuoteen verrattuna (Opetushallitus 2012). Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: (i) Yksilölliset opintosuunnitelmat, joissa otetaan huomioon aiempi koulutus ja työkokemus. (ii) Mahdollisuus suorittaa kansallisia ammattitutkintoja oppisopimuskoulutuksen kautta. (iii) Työmarkkinaosapuolet ovat mukana alakohtaisissa tutkintotoimikunnissa. Yleinen tehokkuus: Hallituksen päätöksen mukaan työllisyyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta nuorille lisätään. Työn ja koulutuksen yhdistämiseksi tuetaan uusia toimia, joilla nuoria autetaan siirtymään työelämään. Myös työtä ja opiskelua yhdistäviä ja työllistämistä edistäviä ammatillisen koulutuksen malleja tuetaan. Lisäksi parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten ehtoja nuorten harjoittelijoiden työllistämisen tehostamiseksi. Työllisyystulosten tehokkuus: ei saatavilla Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: Nuorisotakuu käynnistettiin vasta vuonna Muut vastaavat ohjelmat, kuten Sanssi-kortti, antavat työnantajille oikeuden saada osan työntekijöiden palkoista valtiolta. Tämä otettiin käyttöön nuorten työttömien työllistämiskynnyksen alentamiseksi taloudellisen tuen avulla. Tuki kattaa sekä tavallisen työllistämisen että oppisopimukset. Rahoitusta hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. 2

3 Suunnitelman nimi Katsaus Tehokkuus Oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulun suorittamisen jälkeen (ammatillisen korkeaasteen tutkinto ISCEDtasolla 5) (Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa) Tavoitteet: Tarjota oppisopimustyyppistä jatkokoulutusta korkea-asteen koulutuksen suorittamisen jälkeen. Oppisopimuskoulutuksen pituus: Riippuu pilottihankkeesta/sektorista/ohjelmasta. Ohjelman kesto: Riippuu pilottihankkeesta/sektorista/ohjelmasta. Mittakaava: Pilottihankkeet paikallisella tasolla (tällä hetkellä pilottihankkeita on paikoissa, joissa oppisopimuksia ammattikorkeakouluissa on testattu). Toimenpiteen luonne: Kolmen osapuolen välinen Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Valtio, kunta tai alueellinen rahoitus. Valtion rahoitusta miljoona euroa vuonna Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: 116 projektihakemusta opetusministeriöön ja 10 hyväksyttyä pilottihanketta (5 yliopistoista ja 5 ammattikorkeakouluista). Yleinen tehokkuus: Laaja-alainen toteutus osana vallitsevaa korkea-asteen koulutustarjontaa ei ole onnistunut. Työllisyystulosten tehokkuus: ei saatavilla Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: Huomautus: Pilottihankkeita lukuun ottamatta malli ei ole tullut osaksi koulutusjärjestelmää. 3

4 Taulukko 2: Suomen harjoittelijaohjelmien katsaus Suunnitelman nimi Katsaus Tehokkuus Keskiasteen ammatillinen koulutus (ammatillinen peruskoulutus, ISCED:n tasot 3 ja 4) Työssäoppiminen (Työssäoppiminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa) Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelijat todelliseen työelämään työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja työpaikalla vaadittavan ammattitaidon hankkimiseksi. Oppisopimuksen pituus: Täysipäiväinen opiskelu 3 vuotta (120 opintopistettä). Kaikkiin tutkintoihin kuuluu noin 6 kuukautta (vähintään 20 opintopistettä) opetusta ja työssäoppimista työpaikalla. Ohjelman kesto: Jatkuva kansallinen ammattikoulutusjärjestelmä. Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Suomessa ammattikoulutusta rahoittavat valtio ja kunnat. Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: Vuonna 2011 perustason ammatillisessa koulutuksessa (kansalliseen opetussuunnitelmaan perustuvassa) oli osallistujaa. Uusia opiskelijoita oli Yleinen tehokkuus: Ilmeisen tehokas ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden työllisyyden kannalta. Työllisyystulosten tehokkuus: Vuonna 2011 ammatillisen peruskoulutuksen saaneista 71% oli mukana työelämässä ja 12 % oli työttömiä. Kolme neljästä työttömästä oli alle 30-vuotiaita opiskelijaa suoritti ammatillisen tutkinnon (opetussuunnitelman mukaisen). Keskeyttäneiden osuus ammatillisessa koulutuksessa oli 9,1% vuonna Kustannustehokkuus: Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti olivat euroa vuonna Ammatillisen peruskoulutuksen osuus koulutuksen kokonaiskustannuksista oli 52,7%. Kustannukset opiskelijaa kohti ammatillisessa jatkokoulutuksessa olivat keskimäärin euroa vuonna 2011 (OPH 2012). Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: (i) Yksilölliset opintosuunnitelmat, joissa otetaan huomioon aiempi koulutus ja työkokemus. (ii) Mahdollisuus kansallisten ammattitutkintojen suorittamiseen. (iii) Työmarkkinaosapuolet ovat mukana alakohtaisissa tutkintotoimikunnissa ja osaamisperusteisten ammatillisten tutkintojen arvioinnissa. 4

5 Suunnitelman nimi Katsaus Tehokkuus Ammattikorkeakoulut (korkea-asteen ammatillinen koulutus, ISCED-taso 5) Työssäoppiminen (Työssäoppiminen ammattikorkeakoulussa) Korkea-asteen koulutus (ISCED-taso 6): Yliopiston harjoittelu Tavoitteet: Antaa tietoja ja taitoja ammatillisten taitojen ja kehityksen edistämiseksi. Pakollisen käytännön työharjoittelun ansiosta opiskelijat voivat yhdistää koulutusohjelmaan sisältyvän opinnäytetyön käytännön työkokemukseen ja soveltaa teoreettista tietoaan todellisissa tilanteissa. Oppisopimuskoulutuksen pituus: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen menee yleensä 3 4 vuotta. Ohjelman kesto: Jatkuva Mittakaava: Kansallinen Toimenpiteen luonne: Kolmen osapuolen välinen Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Opetusministeriön ja kuntien rahoittama. Rahoitus koostuu perusrahoituksesta, hankerahoituksesta ja tehokkuuden mukaisesta rahoituksesta lisäksi rahoitetaan ammattikorkeakoulujen yhteisiä kustannuksia. Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: Suomessa oli ammattitutkintoa varten opiskelevaa ammattikorkeakouluopiskelijaa vuonna Uusia opiskelijoita oli Tavoitteet: Tarjota perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutuksen pituus: Riippuu opiskelualasta. Esimerkiksi opetusalan opinto-ohjelmissa on noin 20 viikkoa koulutusta ja opetusta kouluissa. Ohjelman kesto: Jatkuva Mittakaava: Paikallinen Toimeenpiteen luonne: Kahdenvälinen Kokonaissumma ja rahoituksen lähde: Yliopistojen kokonaisrahoitus koostuu valtion budjetista peräisin olevasta rahoituksesta ja lisärahoituksesta, joka sisältää maksullisia kursseja, lahjoituksia ja sponsoroitua toimintaa. Yliopistoille annettavan suoran rahoituksen osuus on noin 64% kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen laitoksilla on useita harjoitteluapurahoja, joiden avulla opiskelijat voivat suorittaa harjoitteluohjelmia, yleensä julkisella sektorilla. Rahoitettujen harjoittelupaikkojen määrä: Vuonna 2011 suoritettiin yhteensä yliopistotutkintoa. Niistä noin oli kandidaatin tutkintoja, maisterin tutkintoja ja noin tohtorin tutkintoja. Yleinen tehokkuus: Erittäin tehokas työllisyystulosten kannalta. Työllisyystulosten tehokkuus: Pakollisen työssäoppimisen tarkoituksena on edistää vastavalmistuneiden työllistymistä, ja sen mukaisesti noin 87% ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi vuonna Kustannustehokkuus: Keskimääräiset kustannukset ammattikorkeakouluopiskelijaa kohti olivat euroa vuonna 2011 (OPH 2012). Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: (i) Yhteinen kansallinen laatujärjestelmä opiskelijoiden palautteelle (OPALA). (ii) Painotetaan urapalveluja, jotka toimivat itsenäisinä yksiköinä oppilaitoksissa. Yleinen tehokkuus: Harjoitteluohjelmaan osallistuneilla ja tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on paremmat työllistymismahdollisuudet. Heidän työllistyvyytensä riippuu kuitenkin työmarkkinoiden tarpeista. Työllisyystulosten tehokkuus: 88% maisterin tutkinnon suorittaneista on työelämässä ja noin 88% tohtorin tutkinnon suorittaneista on työelämässä. Suunnitelman onnistumiseen vaikuttavat tekijät: ei saatavilla 5