Karin Hemmann LAITUMEN MERKITYS HEVOSEN HYVINVOINNILLE

Transkriptio

1 LAITUMEN MERKITYS HEVOSEN HYVINVOINNILLE Karin Hemmann Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

2 Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten hyvinvointitukijoiden vuonna 2003 muodostama monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Tutkijoiden verkottuminen ja tutkimusprojekteja Levittää tutkittua tietoa kaikille sitä tarvitseville Kotisivut: Tutkimusryhmässä on tällä hetkellä 22 tutkijaa, joista 9 on väitellyttä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

3 Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu Monitieteinen kansallinen eläinten hyvinvoinnin (EHV) tutkijakoulu Rahoitus Suomen Akatemialta vuosille jatko-opiskelijaa, joista 8 on väitellyt toimintakauden aikana. Hevostutkimusta: Elena Autio väitteli vuonna 2008 hevosten kylmäpihattokasvatuksesta. ELTDK:ssa aiheena on hevosten häiriökäyttäytyminen ja siihen liittyvät ympäristö- ja perinnölliset tekijät. Materiaalin keruu on aloitettu suomenhevosten kesäihottumatutkimusta varten. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

4 Hevosten luonnollinen käyttäytyminen ja hyvinvointi Milloin hevonen voi hyvin? Suuria eroja eri käyttäytymisiin käytetyssä ajassa/vrk/verrattuna villihevosiin on pidetty huonon hyvinvoinnin mittana/ perusarvoina vertailuissa. Luonnollisesti? Luonnossakaan hevonen ei käytä koko käyttäytymis-repertuaariaan vaan sopeuttaa käytöksensä ympäristöoloihin Kuinka villi hevonen on? Syömiseen käytetty aika ja vuorokaudenaika Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

5 Laumaeläimen päiväjärjestys Laumakäyttäytyminen Tutkimuksessa havaittu suurin muutos liittyi hevosten liikkumiseen paikasta toiseen Ruokailu 55-63%, seisominen hereillä 4-14%, seisominen leväten 11-23%, lepääminen maaten 1-9%, liikkuminen 5-113% / 24h (Flannigan, 2002) Hevosen kannalta parempi vaihtoehto lieneekin suuri ja monimuotoinen laidun, jossa on mahdollisuus vaelteluun sekä sopivia varjoisia lepopaikkoja. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

6 Mitä on häiriökäyttäytyminen? puunpurenta, ilmannielentä eli imppaus, kutominen, karsinan ympärikiertäminen, kolisteleminen sekä karsinan seinien potkinen ja pureminen? (Imppaaminen: hevonen jännittää kaulalihaksensa ja päästää korahtavan äänen joko tukemalla samalla hampaitaan jotain pintaa vasten tai ilman tukipintaa) Stereotyyppinen käyttäytyminen: ilmenee toistuvasti, useita kertoja peräkkäin ja on vailla ilmeistä merkitystä ilmenemisyhteydessään. Luonnossa hevosilla ei ole tavattu edellä mainittuja käyttäytymisiä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

7 Impataanko laitumellakin? puunpurentaa on saatu vähenemään muuttamalla olosuhteita siten, että ne mahdollistavat hevosen luonnollisen käyttäytymisen: lisäämällä korsirehun määrää ja antokertoja, päivittäistä vapaata liikuntaa ja sosiaalisia suhteita sekä vähentämällä väkirehujen määrää (Bachmann, 2003). Tutkimuksemme haastattelujen perusteella suurin osa muutoin imppaavista hevosista ei imppaa laitumella tai ne imppaavat huomattavasti normaalia vähemmän. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

8 Mahahappoisuus Hevonen tuottaa noin 2 litraa ph 2.0 mahahappoa tunnissa. Pureskelu käynnistää syljentuotannon. Syljen emäksinen ph neutralisoi mahalaukun happoisuutta Kenties imppaamisella hevonen lisää syljentuotantoaan ja näin lievittää mahalaukun ärtyisyyttä? Laidun on luonnollista ruokaa hevosille, hevosella on pieni määrä rehua jatkuvasti mahassa Uusimpien tutkimusten mukaan syy puunpurennan alkamiseen saattaa hyvinkin olla ruokintaan ja mahahappoisuuteen liittyvä stressi, mutta stereotypian kehittymiseen ja sen pysyvyyteen vaikuttavat muut mekanismit. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

9 Kesäihottuma ja polttiaiset Vuodesta toiseen, erityisesti kesäaikaan ilmenevää vakavaa kutinaa, joka saa hevosen hankaamaan harjaansa ja häntäänsä kauttaaltaan. Pahimmillaan iho menee rikki, paksuuntuu ja siihen tulee verestäviä haavoja, jotka tulehtuvat. Kesäihottuman syyksi epäillään Culicoides suvun polttiaisia, ja oireista kärsiviltä hevosilta onkin allergiatesteissä löydetty tämän suvun polttiaisten sylkirauhasten proteiinien vasta-aineita. Kutinasta kärsiviä hevosia on kutsuttu hankureiksi. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

10 Kesäillan ilot? Pitkä altistus polttiaisille? Culicoides-suvun polttiaiset selviävät kohtuullisen hyvin hengissä pienistä yöpakkasista. Ne lisääntyvät munimalla vesikasveihin, kosteaan maahan ja lantakasoihin. Polttiaisten aktiivinen kausi osuu auringonnousun- ja laskun aikaan, mutta tyynellä säällä ne ovat aktiivisia koko päivän. Nurmirehu syynä? ei ole juurikaan tieteellistä näyttöä, mutta joidenkin hevosten oireet saattavat ennemminkin johtua ravinnon muutoksesta kuin itse ravinnosta. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

11 Hevoset laitumella Tietoa kesäihottuman oireista ja kokemuksia niiden hoitoyrityksistä on jo usean vuosikymmenen ajalta: Hevoset voi pitää tallissa säiden mukaan osan vuorokautta ja pahimpia kosteikkoja ja lantakasoja on hyvä poistaa laitumelta Hyönteiskarkotteet ja jo vaurioituneiden alueiden huuhtelu vedellä sekä suojaus miedolla voiteella saattaa helpottaa oireita (Riek, 1953). Vain pieni osa hevosista kärsii kesäihottumasta Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

12 Matojen laidun Normaalin immuunipuolustuksen kannalta nuoren hevosen on hyvä kohdata kohtuullisia määriä suolistoloisia. Parasiitteihin liittyvä IgE-välitteinen immunologinen vaste on perinnöllinen ominaisuus (Marti, 2009). Laitumilta hevoset saavat myös matoja. Joidenkin suositusten mukaan hevoset madotetaan alle vuoden ikäisenä jopa 6 kertaa Loishäätöjen olisikin kenties syytä ennaltaehkäisevän madotuksen sijaan perustua tehtyyn diagnoosiin, jolloin hevosista lääkittäisiin ne yksilöt, joiden näytteissä EPG-arvot (EPG, eggs per gram) ovat yli 200. Hevosten yleistä hyvinvointia lisäävät riittävän suuret ja puhtaina pidettävät laitumet, muiden hevosten seura ja auringolta suojaavat katokset. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

13 Perinnöllistä? Suomenhevosten kesäihottuman taustalla epäillään olevan myös perinnöllinen alttius, ja tätä ollaan tutkimassa Helsingin yliopiston ja Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteistyönä uunpurijat.htm Tutkimukseen on ilmoittautunut jo yli 200 suomenhevosta Kiitos! Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi