TYÖASIAKIRJA 4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta TYÖASIAKIRJA 4 EU:n tietoihin liittyvistä Yhdysvaltojen valvontatoimista ja niiden mahdollisista oikeudellisista seurauksista transatlanttisille sopimuksille ja yhteistyölle Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Claude Moraes Axel Voss (yhteisesittelijä) DT\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 Yhdysvaltojen valvontaohjelmien vaikutus transatlanttisille sopimuksille EU:n kansalaiset odottavat, että Euroopan parlamentti ryhtyisi ainoana kansalaisten suoraan valitsemana Euroopan unionin toimielimenä toimenpiteisiin paljastuneiden Yhdysvaltojen valvontatoimien laajuuden vuoksi. Parlamentin ei pitäisi ainoastaan reagoida näihin paljastuksiin, vaan sen olisi sen sijaan sitouduttava suorittamaan perusteellinen tutkimus, joka perustuu kestäviin oikeudellisiin periaatteisiin ja tiedonhankintaan, jotta tietojen siirtämistä Yhdysvaltoihin koskeva oikeudellinen kehys voidaan arvioida perin pohjin. Tietojen siirto Atlantin yli ei tapahdu oikeudellisen kehyksen ulkopuolella olevalla harmaalla alueella, vaan siihen sovelletaan useita olemassa olevia transatlanttisia sopimuksia. Yhdysvaltojen valvontatoimien vuoksi monet poliittiset toimijat ovat vaatineet jäädyttämään osan tehdyistä transatlanttisista sopimuksista. EU:n kansalaisten laajamittaisesta sähköisestä valvonnasta tehdyn LIBE-valiokunnan selvityksen päätelmien ja LIBE-valiokunnan valtuuskunnan Washingtoniin (DC) lokakuussa 2013 tekemän matkan perusteella on selvää, että meidän on vahvistettava taloudellista transatlanttista yhteistyötä ja varmistettava asianmukainen tasapaino EU:n kansalaisten tietosuojaa koskevien perusoikeuksien ja lakia kunnioittavien lainvalvontatoimien välillä, jos haluamme palauttaa luottamuksen transatlanttisiin suhteisiin. Koska LIBE-valiokunnan selvitys EU:n kansalaisten laajamittaisesta sähköisestä valvonnasta on kesken ja koska valiokunta esittelee lopullisen asiakirjan vasta vuoden 2014 alussa, tässä työasiakirjassa keskitytään olemassa oleviin transatlanttisiin sopimuksiin, jotka poikkeavat toisistaan laajuutensa, sisältönsä ja oikeudellisen soveltamisen osalta. Terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma (TFTP-sopimus), EU:n ja Yhdysvaltojen matkustajarekisterisopimus (EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimus) ja tietosuojaa koskeva safe harbor -sopimus ovat kolme täysin erillistä sopimusta, jotka liittyvät Yhdysvaltoihin liittyvien tietovirtojen sääntelyyn. Toisaalta TFTP-sopimus ja EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimus ovat oikeus- ja sisäasioihin liittyviä sopimuksia ja työkaluja maailmanlaajuisen terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Toisaalta safe harbor -sopimus on mekanismi, jolla nopeutetaan tiedonsiirtoja liiketoiminnan alalla. Safe harbor Safe harbor on Yhdysvaltojen viranomaisten (Yhdysvaltojen kauppaministeriön, kilpailuviranomaisen ja liikenneministeriön) ja Euroopan komission käyttöönottama mekanismi, joka toimii työkaluna EU:n kansalaisten henkilötietoja käsitteleville yhdysvaltalaisille yrityksille, jotta ne voivat siirtää tietoja Yhdysvaltoihin samalla kun säilytetään riittävä suojataso. Yhdysvaltojen safe harbor -mekanismi perustettiin Yhdysvaltojen yksityisyydensuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen riittämättömyydestä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Safe harbor -sopimuksella tarjotaan EU:ssa toimivalle rekisterinpitäjälle mahdollisuus siirtää henkilötietoja Yhdysvalloissa toimivalle organisaatiolle, joka on itse vahvistanut noudattavansa safe harbor -sopimusta ja sitoutunut noudattamaan safe harbor -periaatteita. Safe harbor on aiheuttanut poliittisia ristiriitoja perustamisestaan asti. Euroopan parlamentti on nostanut esille useita eri huolenaiheita, joita ovat oikeudellisen muutoksenhakuoikeuden puuttuminen yksityishenkilöiltä ja se, että yrityksiä ei velvoiteta maksamaan korvauksia PE v /8 DT\ doc

3 laittomasti käsitellyistä tiedoista ja että Yhdysvaltojen sisällä on erilaisia suojajärjestelmiä, joiden soveltaminen riippuu siitä, ovatko tietojen omistajat eurooppalaisia. Päätöksen 2000/520/EY rikkomisen osalta on määritelty kaksiosainen järjestelmä mekanismin toiminnan keskeyttämiseksi tai sen voimassaolon päättämiseksi. Päätöksen 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaiset voivat käyttää nykyisiä toimivaltuuksiaan ja keskeyttää organisaatiolle suunnatut tietovirrat, jos on huomattavan todennäköistä, että periaatteita loukataan, ja jos tietojen siirron jatkaminen aiheuttaisi välittömän vakavan haitan vaaran rekisteröidyille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tapauksista komissiolle. Komission on arvioitava päätöksen soveltamista saatavilla olevien tietojen perusteella ja raportoitava kaikista asiaankuuluvista havainnoista direktiivin 95/46/EY 31 artiklan nojalla perustetulle komitealle. Komissio voi sen jälkeen todeta, että safe harbor -sopimuksen täytäntöönpano tai soveltaminen ei toimi, ja ehdottaa toimenpiteitä esimerkiksi päätöksen soveltamisen keskeyttämiseksi tai sen voimassaolon päättämiseksi. Safe harbor -sopimusta pidetään nykyisin mahdollisena esteenä EU:n tietosuojamääräysten täytäntöönpanolle. Lisäksi epäillään, että se muodostaa osan oikeudellisista perusteista, joita on käytetty Yhdysvaltojen PRISM-massatiedusteluohjelman perusteena. Komissio ilmoitti julkisesti Yhdysvaltojen safe harbor -sopimuksen arvioinnista vasta sen jälkeen, kun tiedotusvälineissä oli paljastettu NSA:n laajamittainen sähköinen valvonta ja se, että merkittävimmät Yhdysvalloissa toimivat sähköisen viestinnän yritykset, joista jokainen oli vahvistanut itse noudattavansa safe harbor -sopimusta, oli osallistunut näihin valvontatoimiin. Tässä arvioinnissa 1 tunnustetaan merkittävällä tavalla tarve safe harbor -sopimuksen tarkistamiselle siten, että huomioon otetaan tietovirtoja valtavasti lisänneet uudet teknologiat, tietovirtojen lisääntynyt merkitys erityisesti transatlanttiselle taloudelle, safe harbor -periaatteisiin sitoutuneiden yhdysvaltalaisten yritysten määrän nopea kasvu ja Yhdysvaltojen valvontaohjelmista äskettäin julkaistut tiedot. Tiedonannossa määritellään 13 tärkeää suositusta, jotka Yhdysvaltojen olisi pantava täytäntöön havaittujen merkittävien puutteiden korjaamiseksi. Nämä muodostavat perustan safe harbor -periaatteiden toiminnan kokonaisvaltaiselle uudelleenarvioinnille. Näistä komission toimenpiteistä huolimatta on esitetty kysymyksiä siitä, ovatko safe harbor -periaatteet riittäviä, kun otetaan huomioon yksityiseen käyttäytymiseen kohdistuneen massavalvonnan laajuus. NSA:n suorittaman EU:n kansalaisten sähköisen massavalvonnan osalta on olemassa laajalle levinnyt poliittinen sopimus siitä, että Euroopan unionin olisi pyrittävä lopettamaan safe harbor -periaatteiden suojan riittävyyden arviointi ja löydettävä uusia oikeudellisia ratkaisuja. EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojatyöryhmän 27. marraskuuta 2013 antamassa raportissa todetaan 2, että Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei myönnetä muille kuin Yhdysvaltojen kansalaisille mitään oikeudellisia tai hallinnollisia keinoja saada tietoja tai hakea muutosta lainvalvontaa ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tarkoituksia varten käsiteltyihin henkilötietoihin liittyen. Safe harbor -sopimus ei ole enää turvallinen. 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle safe harbor -periaatteiden toiminnasta EU:n kansalaisten ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten näkökulmasta (COM(2013)0847), annettu 27. marraskuuta Neuvoston asiakirja 16987/13, 27. marraskuuta yksittäisillä henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada, oikaista tai poistaa tietoja tai käyttää hallinnollisia tai oikeudellisia muutoksenhakukeinoja DT\ doc 3/8 PE v01-00

4 Safe harbor -sopimuksen jäädyttäminen tai kumoaminen on myös osa poliittista keskustelua, mutta sillä voisi olla taloudellisia seurauksia. Yhdysvallat ja EU ovat merkittäviä talouskumppaneita. Siksi on erittäin tärkeää rakentaa uudelleen transatlanttisten kumppaneiden välinen keskinäinen luottamus, jotta luottamusta talouteen voidaan vahvistaa ja jotta voidaan hyväksyä yhteiset tai riittävät tietosuojavaatimukset molemmilla puolin Atlantin valtamerta. Tämän avulla voitaisiin myös edistää transatlanttisten suhteiden palauttamista vakaammalle pohjalle pitkällä aikavälillä. Mahdollisten taloudellisten seurausten vaikutukset jäävät vielä nähtäviksi. Jos EU päättää kumota 26. heinäkuuta 2000 tehdyn safe harbor -päätöksen, sillä voi olla vakavia vaikutuksia kaikille merkittävimmille yhdysvaltalaisille internetyhtiöille. Niiden olisi käytettävä silloin muita direktiivissä 95/46/EY säädettyjä välineitä, kuten sopimukseen perustuvia tai yritystä koskevia sitovia sääntöjä. Kansallisten tietosuojaviranomaisten olisi kuitenkin harkittava, tarjoavatko nämä välineet riittävän suojan, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen lainsäädäntö tiedustelutoiminnasta ja kansallisesta turvallisuudesta sekä näiden yritysten osallistuminen Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen laajamittaisiin valvontatoimiin. TFTP-sopimus Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman tarkoituksiin (jäljempänä TFTP-sopimus ) tehtiin 13. heinäkuuta 2010 ja tuli voimaan 1. elokuuta Terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma on tärkeä työkalu terrorismin rahoituksen ja vakavan rikollisuuden torjunnassa, sillä se tarjoaa terrorismintorjunnan tutkijoille mahdollisuuden löytää tutkinnan kohteiden ja terrorismin rahoituksesta epäiltyihin laajempiin terroristien verkostoihin kuuluvien muiden mahdollisten epäiltyjen välisiä yhteyksiä. Euroopan parlamentti hyväksyi TFTP-sopimuksen pitkien neuvottelujen jälkeen sillä perusteella, että sopimuksessa tarjottiin tasapainoinen lähestymistapa terrorismin torjuntaan ja samalla kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suoja sekä varmistettiin yksityisyydensuoja ja tietosuoja. Väitteet NSA:n suorittamasta SWIFT-tietokannan vakoilusta ovat nostaneet esille vakavia kysymyksiä siitä, tarjottiinko sopimuksessa todellisia oikeudellisia takeita ja suojaa EU:n kansalaisten henkilötiedoille. Komissiota vaadittiin yli puoluerajojen tutkimaan perusteellisesti väitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TFTP-sopimusta koskevista vakavista rikkomuksista, jotta Yhdysvaltojen kanssa ylläpidettyihin transatlanttisiin suhteisiin voitaisiin palauttaa luottamus ja luotettava yhteistyö. Euroopan parlamentin enemmistö äänesti SWIFTsopimuksesta Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston harjoittaman seurannan yhteisessä päätöslauselmassa 1 sen puolesta, että Euroopan komissio keskeyttää nykyisen sopimuksen soveltamisen. TFTP-sopimuksen 21 artiklan mukaan sopimuksen jäädyttäminen on laillisesti mahdollista seuraavasti: Kumpikin sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen 1 PE v /8 DT\ doc

5 välittömästi, jos toinen sopimuspuoli rikkoo sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, ilmoittamalla asiasta diplomaattiteitse. Voimassaolon päättyminen tulee voimaan kuuden (6) kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Osapuolten on neuvoteltava ennen mahdollista sopimuksen keskeyttämistä tai sen voimassaolon päättämistä siten, että niille jää riittävästi aikaa päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Tämän sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen tai sen voimassaolon päättämisestä huolimatta kaikkia Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön tämän sopimuksen nojalla saamia tietoja on edelleen käsiteltävä tämän sopimuksen suojatoimien, myös tietojen poistamista koskevien määräysten mukaisesti. 1 Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöstä todettiin komission jäsen Malmströmille ja Washingtoniin (DC) ( lokakuuta 2013) matkan tehneelle LIBE-valiokunnan valtuuskunnalle virallisesti, että Yhdysvaltojen hallitus (NSA luokitellaan tältä osin osaksi hallitusta) ei ole kerännyt ja käsitellyt SWIFT-tietoja millään muulla kuin sopimuksessa hyväksytyllä tavalla. Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö antoi myös takeet SWIFT-muotoisten sanomien saatavuudesta muiden käytössä olevien oikeudellisten työkalujen mukaisesti. Komission jäsen Malmström raportoi LIBE-valiokunnalle TFTP- ja TFTS-sopimukseen liittyvistä viimeisimmistä tapahtumista 27. marraskuuta Komission jäsen Malmström on ollut useasti yhteydessä Yhdysvaltoihin TFTP-sopimukseen liittyvän kuulemismenettelyn perusteella, eikä kyseisissä kuulemisissa ole paljastunut mitään, mikä olisi osoittanut, että Yhdysvallat olisi rikkonut TFTP-sopimusta. Lisäksi Yhdysvallat on tarjonnut kuulemisissa kirjallisen vakuutuksen siitä, että tietoja ei ole kerätty suoraan vastoin TFTP-sopimuksen säännöksiä. Europol- ja SWIFT-virkamiehet ovat raportoineet LIBE-valiokunnan alaiselle tutkintavaliokunnalle, että NSA:n syyllistymisestä TFTP-sopimuksen rikkomiseen ei ole ollut viitteitä. Näistä Yhdysvaltojen ja komission vakuutuksista huolimatta tietyt poliittiset ryhmät ovat esittäneet kysymyksiä esitetyistä selvennyksistä, koska teknisiä tutkimuksia ei ole suoritettu ja koska asiassa on luotettu Yhdysvaltojen antamiin lausuntoihin. Luottamus on luotava uudelleen, jotta Yhdysvaltojen ja EU:n menestyksekäs yhteistyö voidaan varmistaa. EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimus EU:n ja Yhdysvaltojen matkustajarekisterisopimus (jäljempänä EU:n ja Yhdysvaltojen PNRsopimus ) tehtiin aiemman Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 ja 38 artiklan nojalla. Matkustajarekisterit ovat tietoja, joita lentoyhtiöt luovat tietokonepohjaisissa paikanvarausjärjestelmissä jokaisesta lentomatkustajasta. EU:n ja Yhdysvaltojen PNRsopimus on EU:n ja kolmannen maan välinen sopimus, minkä vuoksi sitä varten tarvittiin Euroopan parlamentin hyväksyntä. Uusi sopimus tehtiin marraskuussa 2011, ja se sisältää selvän soveltamisalan, enimmäisajan tietojen säilyttämiseksi, mahdollisuuden EU:n virkamiehille valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa Yhdysvalloissa ja tarkistuslausekkeen. 1 Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman tarkoituksiin, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 215/7, 25. elokuuta DT\ doc 5/8 PE v01-00

6 EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimus sisältää lausekkeet sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ja voimassaolon päättymisestä. Toisaalta 24 artiklassa säädetään, että sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää sopimuksen täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä asioista aiheutuvien riita-asioiden vuoksi. Jos neuvottelut eivät johda riidan ratkaisemiseen, kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti diplomaattiteitse; keskeyttäminen tulee voimaan 90 päivän kuluttua ilmoituksesta, elleivät osapuolet sovi muusta voimaantulopäivästä. EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä riippumatta kaikkien Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriön tämän sopimuksen nojalla ennen sopimuksen soveltamisen keskeyttämistä saamien matkustajarekistereiden käsittelyä ja käyttöä voidaan jatkaa tämän sopimuksen suojatoimien mukaisesti. On kuitenkin pantava merkille, että sopimuksen rikkomisen voidaan katsoa olevan ratkaisevan tärkeä tekijä ja se voi johtaa sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen. Toisaalta EU:n ja Yhdysvaltojen PNRsopimuksen 25 artikla on laillinen sopimuksen voimassaolon päättymistä koskeva lauseke. Kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa päättää tämän sopimuksen voimassaolon ilmoittamalla asiasta kirjallisesti diplomaattiteitse. Sopimuksen voimassaolo päättyy 120 päivän kuluttua ilmoituksen päivämäärästä, elleivät osapuolet sovi muusta päivästä 1. Komissio laati Yhdysvaltojen valvontaohjelmien EU:ssa herättämien vakavien huolenaiheiden perusteella yhteisen tarkastelun matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen täytäntöönpanosta näiden sopimusten soveltamisen varmistamiseksi. Yhteinen tarkastelu suoritettiin EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimuksen osalta siten, että siihen osallistuivat sekä EU:n että Yhdysvaltojen tietosuoja-asiantuntijat, jotka perehtyivät sopimuksen täytäntöönpanoon. Tämän loppuraportin 2 mukaan Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriö on ilmoittanut, että se jakaa matkustajarekistereitä Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön kanssa, jos kyseessä on vahvistettu tapaus, jolla on selvät yhteydet terrorismiin. Tietojen jakaminen tapahtuu aina sopimuksen vaatimusten mukaisesti. Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriö teki tarkastelun aikana 23 matkustajarekisteritietojen paljastusta Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuusvirastolle (NSA) tapauskohtaisin perustein terrorismin torjuntaan liittyvien tapausten tukemiseksi sopimuksessa säädettyjen erityisehtojen mukaisesti. Tarkastelun mukaan tietojen jakamista kolmansien maiden kanssa tulkitaan tiukasti ja myös sopimuksen mukaisesti. Siksi tarkastelun mukaan ei ole olemassa viitteitä EU:n ja Yhdysvaltojen PNR-sopimuksen rikkomisesta. Loppuraportissa ei kuitenkaan mainita, että muilla kuin Yhdysvaltojen kansalaisilla ei ole Yhdysvaltojen lainsäädännön perusteella mitään oikeudellisia tai hallinnollisia keinoja oikeuksiensa suojelemiseksi tapauksissa, joissa henkilötietoja käsitellään tiedustelutarkoituksissa. Perustuslaillinen suoja on myönnetty ainoastaan Yhdysvaltojen kansalaisille. 3 1 Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimus matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle, Euroopan unionin virallinen lehti L 215/5, Matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen täytäntöönpanon yhteinen tarkastelu, joka täydentää komission kertomusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen täytäntöönpanon yhteisestä tarkastelusta, SEC(2013)0630 lopullinen, Bryssel, EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojatyöryhmän raportti. Neuvoston asiakirja 16987/13, 27. marraskuuta PE v /8 DT\ doc

7 Yhdysvaltojen valvontaohjelmat ja niiden vaikutus transatlanttisten sopimusten tulevaisuuteen Yhdysvaltojen massavalvontaan liittyvien paljastusten seurauksena luottamus on palautettava EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisten suhteisiin ja sitä on vahvistettava. Tulevat transatlanttiset sopimukset edellyttävät luottamuksellista suhdetta, jotta yhteistyö molempien osapuolten välillä olisi mahdollinen sovun löytämiseksi sekä EU:n että Yhdysvaltojen kansalaisille tärkeistä kysymyksistä. On välttämätöntä, että Yhdysvallat tunnustaa, että perusoikeuksien ja tietosuojan kunnioittaminen on olennainen osa EU:n ja jäsenvaltioiden oikeudellista kehystä ja yksi EU:lle tärkeimmistä kysymyksistä. Tyydyttävien valvontatoimien puute tietoturvan takaamiseksi EU:n kansalaisille ja Eurooppaan sijoittautuneille yrityksille vaikuttaa kielteisesti tuleviin transatlanttisiin sopimuksiin. NSA:n tai muiden Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen suora tai ilman keskinäisen oikeudellisen avun mekanismien käyttämistä tapahtuva pääsy EU:ssa käsiteltyihin ja tallennettuihin tietoihin on heikentänyt vakavalla tavalla transatlanttista luottamusta ja vaikuttanut myös luottamukseen EU:ssa toimiviin yhdysvaltalaisiin organisaatioihin. Tätä on korostanut entistä enemmän se, että Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei ole säädetty oikeudellisia tai hallinnollisia muutoksenhakukeinoja EU:n kansalaisille erityisesti tiedustelutarkoituksiin liittyvien valvontatoimien yhteydessä. Euroopan parlamentin olisi arvioitava transatlanttisten sopimusten merkitystä arvioidessaan uudelleen asemansa, jotta se voi varmistaa, että vastuu ei pääty sopimuksen kannattamisen jälkeen. Euroopan parlamentti on demokraattisesti valittuna toimielimenä velvollinen varmistamaan, että EU:n kansalaisten perusoikeuksia kunnioitetaan kaikkien transatlanttisten sopimusten yhteydessä nyt ja tulevaisuudessa. Suositukset EU:n ja Yhdysvaltojen lähestymistavat tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan poikkeavat perusteellisella tavalla toisistaan. Kun EU:ssa tietosuoja kuuluu perusoikeuksiin, Yhdysvalloissa se nähdään osana kuluttajansuojaa ja on järjestetty alakohtaisesti. Kun EU:n sisällä pyritään jatkuvasti löytämään tasapaino tietosuojan ja yksityisyyden suojan ja lainvalvonnan välille, Yhdysvallat vaikuttaa asettavan etusijalle ainoastaan turvallisuuden ja lainvalvonnan. NSA:n valvontatoimet vaikuttavat pääasiassa EU:n kansalaisten yksityisyyden suojaan mutta myös Yhdysvaltojen ja EU:n välisiin suhteisiin. Yhdysvaltojen EU:n tietoihin liittyvillä valvontatoimilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia nykyisille transatlanttisille sopimuksille ja tulevalle transatlanttiselle yhteistyölle. Transatlanttisten kumppaneiden välinen luottamuksen puute ja jännitteet ovat seurausta Yhdysvaltojen ja EU:n välisten laillisten sopimusten rikkomisesta. Nykyisten transatlanttisten sopimusten soveltamisen (tilapäinen) keskeyttäminen ja uudelleen neuvotteleminen voisi olla yksi mahdollinen oikeudellinen seuraus Yhdysvaltojen valvontatoimista. Kuten edellä on jo todettu, tämä koskee edellä mainittua ehdotusta safe harbor -sopimuksen voimassaolon päättämisestä transatlanttisten suhteiden tasapainottamiseksi. Euroopan komissiota kehotetaan tältä osin vahvasti saattamaan päätökseen käynnissä olevat neuvottelut lainvalvontaan liittyviä tarkoituksia koskevasta tietosuojasopimuksesta (kattosopimus). Tämä sopimus on äärimmäisen tärkeä, ja se toimisi perustana tiedonsiirron helpottamiseksi poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa. Lisäksi sen avulla EU:n kansalaisille tarjottaisiin oikeus oikeussuojakeinoihin DT\ doc 7/8 PE v01-00

8 Yhdysvalloissa aina, kun heidän tietojaan käsitellään Yhdysvalloissa lainvalvontaan tai oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä tarkoituksissa. Tällä sopimuksella olisi pantava täytäntöön EU:n kansalaisten tietosuoja ja yksityisyyteen liittyvät oikeudet samalla kun sen avulla palautetaan luottamus transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa. PE v /8 DT\ doc