Kehitysvammaisen työ- ja asumismahdollisuudet. Vs. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, Turun kaupungin vammaispalvelut

Transkriptio

1 Kehitysvammaisen työ- ja asumismahdollisuudet Vs. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, Turun kaupungin vammaispalvelut

2 Vammaispalvelut Peltolantie 3, Turku

3 Turun Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Ikääntyvien kuljetuspalvelu Kehitysvammapalvelut Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelut, alle 18-vuotiaiden omaishoidontuki.

4 Vammaispalvelujen organisaatio Hyvinvointitoimiala, Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelutoimiston vakanssit: vammaispalvelujohtaja, vammaispalvelusuunnittelija ja johtava sosiaalityöntekijä 8 sosiaalityöntekijää, joista 3 kehitysvammapalveluissa (myös VpL) Palveluohjaaja, ikääntyvien kuljetuspalvelu 2 palveluohjaajaa tilapäisellä palkkaamisluvalla 3 palveluohjaajaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluissa asiakaspalvelusihteeri, 3 kanslistia Omat kehitysvammayksiköt: 4 asumisyksikköä, tilapäishoitoyksikkö, 4 toimintakeskusta ja päiväkeskus

5 Peruspalvelut ensisijaisia Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti samoja peruspalveluita kuin muutkin. esim. päivähoito, perusopetus ja terveydenhuolto. Jos peruspalvelut eivät ole riittäviä tai vastaa asiakkaan tarpeita, palvelut voidaan järjestää vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella.

6 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut + harkinnanvaraiset (esim. sopeutumisvalmennus) Tavoitteena asiakkaiden omatoimisuuden ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen

7 Kehitysvammapalvelut Turussa Kohderyhmänä henkilöt, joilla on kehitysvamma tai joiden toimintakyky vastaa kehitysvammaisuutta Merkittävää tukea tarvitsevat autismin kirjon henkilöt

8 Kehitysvammahuollon eri palvelujen kustannusten %-osuus kehitysvammaisten palvelujen kokonaisnetto-kustannuksista kunnittain vuonna 2017

9 Kehitysvammaisten laitoshoidon purku Turussa Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaita 70 % vähemmän kuin vuonna Tavoite: Kukaan kehitysvammainen turkulainen ei asu laitoksessa vuonna Laitoshoidon tilalle kuntoutusja kriisipaikkoja.

10 Kehitysvammaisten asumispalvelujen ja laitoshoidon asiakasmäärän kehitys Turussa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 19 turkulaista

11 Kehitysvammaisten aikuisten palvelut Yksilöllinen asiakastyö Kuntoutus- ja palvelusuunnitelma Asumiseen liittyvät palvelut Itsenäisesti asuvien ohjauspalvelu Lyhytaikaishoito Työ- ja päivätoiminta Tutkimusjakso (Perhehoito)

12 Kehitysvammaisten aikuisten palvelut Asiakkaina peruskoulunsa päättäneet nuoret ja aikuiset. Tilanteen ja palvelutarpeen arviointia, palvelujen kartoitusta, neuvontaa ja ohjausta. Omaiset yleensä mukana suunnittelussa ja palvelujen arvioinnissa. Aikuisten kehitysvammapalveluissa on - kolme sosiaalityöntekijää - psykologi - kanslisti Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen osallistuu lisäksi lääkäri (kahden lääkärin työpanos 3-8 tuntia viikossa). Perusterveydenhuolto hoidetaan oman alueen terveysasemalla.

13 Sosiaalityön sisältö vammaispalveluissa Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain määrittelemien palveluiden soveltaminen asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen eri ikäkausina. Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi Kotikäynti, toimistokäynti, verkostot, hoitokokoukset Kertaluontoinen tai säännöllisesti toistuva arviointi Laaja-alainen verkostotyö (asiakas, omaiset, hoitotahot, rakennusala, palvelutuottajat ) Päätöksenteko palvelutarpeen arvioinnin pohjalta Palvelusuunnitelman laatiminen ja seuranta Psykososiaalinen tuki Puhelinneuvonta, palveluohjaus (sosiaalipalveluiden asiantuntijuus) Asiakastyön kirjaaminen Asiantuntijatehtävät: työryhmiin osallistuminen, kehittämistyö, konsultointi mm. muihin kuntiin ja yhteistyötahoihin.

14 Kehitysvammaisten psykologipalvelu Yli 16-vuotiaita turkulaisia, jotka lähinnä kehitysvammaisuuden takia tarvitsevat erityispalveluja. Palvelumuotoja ovat mm. - kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatiminen yhdessä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden sekä lääkärin kanssa - verkostotyö - supportiiviset yksilökäynnit - tarvittaessa kognitiivisten tutkimusten tekeminen Kuuluu Psykososiaaliset palvelut yksikköön

15 Lääkäriresurssi Lääkäriresurssi tulee vammaispalvelujen ulkopuolelta. osallistuu kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen ja muihin vammaan liittyvien etuisuus- ja terapialausuntojen laatimiseen (esim. työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, nuoren kuntoutusraha, edunvalvonta, vammaistuki, hoitotuki, tietyt terapiat kuten fysioterapia) Ei ole neurologia eikä psykiatria Perusterveydenhuolto omalta terveysasemalta, erityissairaanhoito niin kuin muillakin (esim. psykiatrinen avohoito psykiatrian poliklinikoilta) Kehitysvammaan liittyvää osastotasoista hoitoa voidaan ostaa tarvittaessa lähinnä KTO, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriltä.

16 Kehitysvammaisten asumispalvelut Ympärivuorokautiset asumispalvelut, ryhmäkodit (autettu ja vaativa autettu asuminen) Ohjattu asuminen, ei palvelua öisin Tuettu asuminen, kevyempi tuki

17 Tehostettu palveluasuminen (autettu asuminen) Kehitysvammaisten tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asiakas maksaa itse terveydenhuoltokustannukset ja jokapäiväiseen elämään kuuluvat kustannukset. Jotkut autetun asumisen asiakkaat voivat tarvita hyvinkin paljon hoitoa ja huolenpitoa: vaativa autettu asuminen.

18 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumisella tarkoitetaan yksilö- tai ryhmämuotoisesti järjestettävää asumista ja siihen liittyviä palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Palveluasuminen sisältää päivittäisen tuen, mutta ei yövalvontaa. Asiakas maksaa itse terveydenhuolto-kustannukset ja jokapäiväiseen elämään kuuluvat kustannukset.

19 Tuettu asuminen Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Palveluun sisältyy vain kehitysvammaisille myönnetty yksilöllisen tarpeen mukainen tuki. Tuki voi olla jopa päivittäistä, mutta myös selvästi harvemmin eli esimerkiksi vain kerran viikossa annettavaa. Asumismuoto on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi. Yleensä tuetun asumisen asiakkaan tarvitseman tuen tuottaa autetun tai ohjatun asumisen yksikön henkilökunta, ohjauspalvelut tai muu kehitysvammahuollon henkilökunta. Se voidaan myös hankkia ostopalveluna. Ohjaajien tuen lisäksi asumista voidaan tukea esim. kotipalvelulla

20 Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten ohjaaja tukee asiakkaan itsenäistä asumista ja omatoimisuutta elämän eri tilanteissa sosiaalityöntekijän työpari, kutsutaan tiimiin, kun tulee uusi itsenäisesti asuva asiakas avustaa lomakkeiden täytössä mukana arjen hankinnoissa ja muissa ohjausta tarvittavissa hankinnoissa muuttovalmennus, asunnon haku, muuton organisointi- ja järjestelyt kannustaa harrastustoimintaan asiakkaan kanssa yhdessä määritellään kotikäyntien tarve Ohjaaja ei ole: holhooja asioiden puolesta tekijä, sihteeri vastuussa asiakkaiden raha-asioista ja asiakkaan rahan käytöstä Valmius kuitenkin tukea esim. rahan käytön suunnittelussa, opastaa nettipankin käytössä ja laskujen maksussa avustaminen. vastuussa asiakkaan lääkkeistä ja niiden käytöstä Ohjaaja opastaa annostuksissa ja käytössä, mutta vastuu asiakkaalla. Jos asiakas ei kykene huolehtimaan lääkehoidostaan, onko kotihoidon (sairaanhoidon) tarvetta?

21 Asumispalvelujen järjestäminen Kehitysvammaisten asumispalvelut järjestetään kaupungin omana toimintana tai hankkimalla palvelut kuntayhtymiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Turussa noin 70 % asumispalveluista on ostopalvelua. Turkulaisia pitkäaikaisesti asumispalveluissa vuonna 2017: tuettu asuminen 40 ohjattu asuminen 105 autettu asuminen 319 Osa laitoshoidosta asumispalveluihin muuttaneista asiakkaista vaatii erityisen paljon resursseja. Turussa asumispalvelujen kustannusten nousu kohdistuu pääosin tehostettuun palveluasumiseen eli autettuun asumiseen.

22 Asumispalvelut Turussa Omana toimintana tuettu ja ohjattu asuminen on pääosin keskitetty Vammaispalvelujen asunnot -yksikköön. Ohjaajille kuuluu myös satunnaista ohjauspalvelua itsenäisesti asuville asiakkaille. Toiminnan keskittämisellä ja kehittämisellä pyritään keventämään palvelurakennetta. Kevyemmän vaihtoehdon mahdollistaa muun muassa yhteistyö ympärivuorokautisen asumisyksikön kanssa, johon omassa asunnossaan asuva asiakas voi yöllä soittaa kriisitilanteissa. Ostopalveluna enemmän ohjatun ja tuetun asumisen vaihtoehtoja. Ympärivuorokautista asumispalvelua järjestetään omana toimintana Portsan Kehräkodissa, Kotirannassa ja Ruusukujan palveluasunnoissa.

23 Asumispalvelujen prosessi Yhteydenotto vammaispalvelujen sosiaalityöntekijään asumispalvelujen tarpeesta. Asiakas toimittaa hakemuksen tai hakemus täytetään yhdessä hänen kanssaan. Lääkärinlausunto tai muu asiantuntijalausunto, jos uusi asiakas. Asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn selvittäminen. Tarvetta vastaavan asumismuodon harkitseminen. Vapaiden paikkojen kartoittaminen. Asiakkaan ja omaisen tutustumiskäynti asumisyksikköön. Muuttopalaveri ennen muuttoa ja muuton jälkeen: tiedonsiirto, käytännön asioiden hoitaminen, työnjako asumisyksikön ja omaisten välillä. Palvelusuunnitelman päivittäminen / laatiminen. Päätös asumispalvelusta Seuranta: asumisyksiköt toimittavat päivitetyt asiakassuunnitelmat vuosittain

24 Lyhytaikaishoito Koskikodissa Kaupungin oma 10-paikkainen tilapäishoitoyksikkö Noin 100 asiakasta vuodessa, joista suurin osa lapsia Hoitojaksot suunnitellaan yksilöllisesti perheen tilanteen mukaan. Jaksot pyritään järjestämään säännöllisesti, etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Hoidon lähtökohtana asiakkaan yksilöllinen tilanne, hoidon tarve ja omat voimavarat. Koskikodista lähdetään kouluun, päivähoitoon tai muuhun säännölliseen toimintaan oman tilanteen mukaan. Koskikotiin ohjataan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden tai omaishoidon tuen palveluohjaajien kautta. 24

25 Työ- ja päivätoiminta Päivätoiminta Työtoiminta Tuettu työtoiminta Tuettu työ/työhönvalmennus

26 Kehitysvammaisten henkilöiden työja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnan kokonaisuuteen lasketaan työtoiminta, päivätoiminta, tuettu työtoiminta (avotyötoiminta) ja tuettu työllistyminen (tuettu työ). Toiminnan toteutustavat vaihtelevat kunnittain. Asiakas osallistuu toimintaan oman yksilöllisen tarpeensa mukaisesti. Turun omat yksiköt ovat Pompon päiväkeskus, Katariinan toimintakeskus, Orikedon toimintakeskus, Pormestarin toimintakeskus, Toivolan toimintakeskus. Ostopalveluna pääosin KTO V-S erityishuoltopiirin palveluita Työ- ja päivätoiminnan piirissä oli vuonna 2017 noin 400 turkulaista. Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

27 Työ- ja päivätoiminta Päivätoiminta Asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa päivätoimintayksiköissä. Työtoiminta Työn luonteista toimintaa kehitysvammahuollon yksiköissä. Asiakkaille voidaan maksaa työtoiminnasta työosuusrahaa. Tuettu työtoiminta Tavallisella työpaikalla järjestettyä henkilökohtaisen tuen sisältävää huoltosuhteista työtoimintaa. Tuetusta työtoiminnasta voidaan maksaa työosuusrahaa. Tuettu työllistyminen (tuettu työ) Palvelu, jonka avulla henkilö voi toimia tavallisella työpaikalla työsopimukseen perustuvassa palkkatyössä. Työhön perehdytyksen ja tuen antaa kehitysvammahuollon työntekijä, joka tukee tarpeen mukaan myös työnantajaa. Usealla asiakkaalla tulonlähteenä on palkan lisäksi eläke.

28 Vaihtoehtoja toimintakeskuksille? Peruskoulun jälkeen haetaan pääsääntöisesti opiskelemaan. Jos kehitysvammainen henkilö ei pääse opiskelemaan, toimintakeskus voi olla vaihtoehto. Kehitysvammaisten nuorten opinto- ja työllistymismahdollisuuksia selvitetään ennen kuin heille haetaan eläkettä. Ammatti-opinnot suorittaneet kehitysvammaiset ohjataan ensisijaisesti työllistymispalvelujen nuorten ohjaamoon, jos nuorella saattaa olla mahdollisuuksia työllistyä avoimille markkinoille. Harva 60 vuotta täyttänyt asumispalvelujen piirissä oleva turkulainen on enää mukana työ- ja päivätoiminnassa, vaan he osallistuvat esimerkiksi kerhotoimintaan ja kolmannen sektorin järjestämään vapaa-ajantoimintaan.

29 Työ- ja päivätoiminta tulevaisuus? Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta (sosiaalihuoltolaki) Vammaisten henkilöiden työtoiminta (sosiaalihuoltolaki) Erityishuoltoon kuuluva työtoiminta ja työhönvalmennus (kehitysvammalaki) Kuntouttava työtoiminta (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Osallisuutta vai työllistymistä edistävä toiminta: vammaispalvelujen toiminnassa painopiste osallisuutta edistävässä toiminnassa Henkilökohtainen budjetti?

30 Tulevaisuuden haasteita

31 Vammaispalvelujen lainsäädäntö uudistuu Hallituksen esitys eduskunnalle Lain on tarkoitus tulla voimaan Lailla sovitetaan yhteen nykyiset vammaispalveluja koskevat erityislait (vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki). Laki koskee kaikkia vammaisia henkilöitä yhdenvertaisesti. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on turvata vammaisille henkilöille palvelut yksilöllisten tarpeiden mukaan. Diagnoosi ei ole peruste palvelujen saamiselle. Lailla toteutettaisiin YK:n vammaissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita.

32

33 Ota yhteyttä! Vammaispalvelujen yhteystiedot kaupungin verkkosivuilla:

34 Kehitysvammapalvelujen sosiaalityöntekijät (Peruskoulunsa päättäneet kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset) Sosiaalityöntekijä Minna Kivistö Puh Sosiaalityöntekijä Sirpa Soininen Puh Sosiaalityöntekijä Martta Koski Puh Paletin psykologi Psykologi Tanja Lintula Puh (Psykososiaaliset palvelut yksikkö) Käyntisoite: Peltolantie 3, Turku