JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokousaika tiistai klo 18 Kokouspaikka Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Jäsenet/varajäsenet /39 MUUT LÄSNÄOLIJAT Alenius-Taipalus Asikainen Eerola Göös Hintikka Hynynen Illman Jegoroff Katainen Kuntsi Kuparinen Kuusela Laakkonen Lajunen Lampinen Latvala Mustonen Mäkinen Nokelainen Pekkarinen Pirttimäki Puhalainen Pulli Puolimatka Reinikainen Saarela Sipinen Sompa Suonperä Taivassalo Tiainen Tuunanen Tynkkynen Venäläinen Vilpunaho Väliniemi Weijo Wilhelms Viitala Arto Lajunen Anu Laitinen Markku Rönnkvist Marjo Anu Aimo Matti Riitta-Liisa Pauli Marjatta Hilkka Mikko Eero Tuulia Liisa Eero Vesa Heimo Tapio Esko Minna Riitta Jussi Raija Tomi Erkki, varapj. Terhi Mia Pertti Kerttu Raija Mauri Juha Maria Eila Inkeri Heikki, pj. Juha Pentti Tuulikki, kn edustaja Pirkko Pipsa kirkkoneuvoston puheenjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kirkkoneuvoston pöytäkirjanpitäjä viestintäpäällikkö Tarkastajien nimikirjaimet

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus sekä nimenhuuto 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu kirkkovaltuuston kokoukseen on lähetetty valtuuston ja neuvoston jäsenille Kokouskutsu ja luettelo käsiteltävistä asioista sekä kuulutus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla alkaen. Esitys Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoon kutsuttu ja että se jäsenmäärään nähden on kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaisesti päätösvaltainen. Päätös 2 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Hyväksytään valtuutetuille jaettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Päätös 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Päätös 4 Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen ja Huhtasuon alueneuvoston varsinaisen jäsenen valitseminen Kirkkoneuvosto / 86: Matti Björk on menettänyt vaalikelpoisuutensa seurakunnan luottamustehtävään alkaen. Hänet on valittu kirkkovaltuustoon ehdokaslistalta II (Perusseurakuntalaisten ja sitoutumattomien valitsijayhdistys -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakun- Tarkastajien nimikirjaimet

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA nan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkon vaalijärjestys 50 : Vaalin tuloksen määrääminen ja varajäsenet Äänestyksen tulos lasketaan erikseen kirkkovaltuuston jäsenten, yhteiseen kirkkovaltuustoon kustakin seurakunnasta valittavien jäsenten ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa. Tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan eri ehdokaslistoilla olevien ehdokkaiden nimet heidän saamiensa vertauslukujen osoittamaan järjestykseen. Kunkin kohdalle merkitään myös hänen vertauslukunsa. Valituksi tulee kussakin vaalissa tämän nimisarjan alusta niin monta ehdokasta, kuin siinä vaalissa on jäseniä valittava. Ehdokaslistalta valittujen varajäseniksi nimetään kussakin vaalissa esiintyneen saman ehdokaslistan valitsematta jääneet ehdokkaat heidän saamiensa vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheen-johtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakunta-vaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Huhtasuon alueneuvoston kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Marjatta Hynynen, pj. Sari Malmberg Kristian Muurinen Matti Björk Kyllikki Vuorinen, Vpj. Olavi Haapiainen Tero Kelhälä Vuokko Honkamäki Henkilökohtainen varajäsen: Ellen Tuikkanen Pirjo Petrescu Vesa Karvinen Veikko Salonen Irja Peura Marja-Leena Rantalainen Pertti Keinänen Hannu-Pekka Kinnunen Esitys: Kirkkoneuvosto 1) toteaa, että Matti Björk on menettänyt vaalikelpoisuutensa Jyväskylän seurakunnan luottamustoimeen ; Tarkastajien nimikirjaimet

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) esittää, että kirkkovaltuusto toteaa Matti Björkin luottamustoimet Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa ja Huhtasuon alueneuvostossa lakanneeksi ; 3) esittää, että kirkkovaltuusto kutsuu Matti Björkin tilalle kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ao. valitsijayhdistyksen 4. varajäsenen Jorma Uskin vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi (valitsijayhdistyksen 1. varajäsenelle kirkkovaltuusto on myöntänyt eron luottamustehtävistä , 2. ja 3. varajäsen ovat seurakuntavaalien jälkeen tulleet vaalikelvottomiksi); 4) esittää, että kirkkovaltuusto valitsee Huhtasuon alueneuvostoon varsinaisen jäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto 1) toteaa Matti Björkin luottamustoimet Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa ja Huhtasuon alueneuvostossa lakanneeksi ; 2) kutsuu Matti Björkin tilalle kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ao. valitsijayhdistyksen 4. varajäsenen Jorma Uskin vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi (valitsijayhdistyksen 1. varajäsenelle kirkkovaltuusto on myöntänyt eron luottamustehtävistä , 2. ja 3. varajäsen ovat seurakuntavaalien jälkeen tulleet vaalikelvottomiksi); 3) valitsee Huhtasuon alueneuvostoon varsinaisen jäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös 5 V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen) viran vaali Kirkkoneuvosto / 99: Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin haettavaksi julistamaa Jyväskylän seurakunnan V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen, vakanssi nro 6) haki 7 hakijaa. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on todennut kaikki hakijat hakukelpoisiksi kyseiseen virkaan. Tuomiokapitulin lähettämään lausuntoon (liite) hakijoista sisältyy myös yhteenveto hakijoiden ansioista sekä muuta arviointia hakijoista. Kirkkoneuvosto nimesi ( 7) haastattelutyöryhmän ja antoi lausunnon tuomiokapitulille viran erityisistä tarpeista. Kirkkoneuvosto esitti lausunnossaan, että viran täytössä tulee noudattaa 6 kk:n koeai- Tarkastajien nimikirjaimet

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA kaa ja tuomiokapituli sisällytti hakuilmoitukseen maininnan koeajasta. Kirkkoneuvosto täydensi haastattelutyöryhmää ( 74). Haastattelutyöryhmä on haastatellut kaikkia hakijoita Illalla 3.5. järjestettiin myös seurakuntalaisille avoin tilaisuus, paneeli, jossa hakijat esittäytyivät. Kokonaisarvioinnin nojalla haastattelutyöryhmän jäsenet ovat päätyneet eri näkemyksiin siitä, kuka hakijoista on soveltuvin haettavana olleeseen virkaan. Kolmen haastattelutyöryhmän jäsenen näkemyksen mukaan valinnan tulee kohdistua Paulus Pikkaraiseen ja kolmen mukaan Päivi Kärkkäiseen. Esittelijä edustaa viimeksi mainittua näkemystä. Lausunnossa on esitetty perustelut näille näkemyksille. Lausunto sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Hakijoiden hakuasiakirjat kokonaisuudessaan (henkilökohtaiset nimikirjaotteet ja KirkkoHR-järjestelmään jätetyt sähköiset hakemukset) ovat nähtävillä kokouksessa. Kappalaisen vaalin suorittaa kirkkovaltuusto. Jos äänet vaalissa menevät tasan, tuomiokapituli nimittää virkaan jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon 16 :n 3 momentissa mainitut seikat. (KJ 6:19). Virkaan valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 :n 2. momentissa tarkoitettu rikostaustaote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilasta. Virkapaikkana on kauppakeskus Sepässä oleva seurakunnan toimitila Kipinä ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.629,28 /kk, vaativuuslisä 347,11 /kk. Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto suorittaa V kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Päivi Kärkkäisen. Päätös: Keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Hilkka Illmanin ja Tuulikki Väliniemen kannattamana, että V kappalaisen virkaan valittaisiin Paulus Pikkarainen. Vastaesityksen perustelut sisällytetään pöytäkirjaan erillisenä liitteenä. Liite sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Inkeri Tuunasen esitystä kannattavat äänestä- Tarkastajien nimikirjaimet

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA vät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti kolme (3) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta yhdeksän (9) jäsentä. Jaa: Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Arto Viitala Ei: Mauri Sompa Hilkka Illman Raija Sipinen Juha Suonperä Maria Taivassalo Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Marketta Korhonen Pentti Vilpunaho Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto suorittaa V kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Paulus Pikkaraisen. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Päätös on tehtävä ehdollisena, kunnes virkaan valittu esittää rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun rikostaustaotteen ja hyväksyttävän todistuksen terveydentilasta. Vaalin vahvistaa kirkkoherra (kirkkoneuvoston ohjesääntö 13 ). Ote kirkkovaltuuston pöytäkirjasta sekä hakuasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille. Pöytäkirjanotteeseen liitetään todistus siitä, milloin päätös on valitusosoituksineen annettu tiedoksi hakijoille. Esitys Kirkkovaltuusto suorittaa V kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Paulus Pikkaraisen. Päätös on tehtävä ehdollisena, kunnes virkaan valittu esittää rikosrekisterilain 6 :n 2. momentissa tarkoitetun rikostaustaotteen. Ote on esitettävä 30 päivän kuluessa valintapäätöksen tiedoksisaannista lukien. Kirkkoherra vahvistaa valintapäätöksen kirkkoneuvoston ohjesäännön 13 kohdan 1 d perusteella. Ote kirkkovaltuuston pöytäkirjasta sekä hakuasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille. Pöytäkirjanotteeseen liitetään todistus siitä, milloin päätös on valitusosoituksineen annettu tiedoksi hakijoille. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan (vakanssi nro 274) viran lakkauttaminen Kirkkoneuvosto / 101: Kirkkoneuvosto / 83: Kirkkoneuvosto on (69 ) todennut virkasuhteen päättymisen. Esittelytekstissä mainittiin, että kyseessä olevan virkaa koskevat järjestelyt tuodaan neuvoston päätettäväksi myöhemmin. Henkilöstösuunnitelmassa v ei sisälly vaatimusta viran vähentämisestä hautaus- ja puistopalveluista. Kirkkoneuvoston hyväksymässä toiminnan ja talouden kehittämistyön loppuraportissa v ei myöskään esitetä viran vähentämistä. Jyväskylän seurakunnassa on kaksi hautausmaanhoitajan virkaa, joista toinen on sijoitettuna Korpilahdella ja toinen Säynätsalossa. Molemmat virat on perustettu itsenäisten seurakuntien aikana ja 2009 kun uusi Jyväskylän seurakunta perustettiin, tehtiin virkojen tehtäväkuviin lähinnä teknisiä muutoksia sekä virkojen vaativuusryhmät harmonisoitiin. Tämän jälkeen virkojen tehtäviä on järjestelty uudelleen. Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmaiden arkkuhautojen kaivu-, peitto-, ja niihin liittyvät muistomerkkityöt ja hautojen kunnostukset on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta toukokuusta 2012 lähtien. Tässä yhteydessä hautausmaan hoitajien tehtävistä 50 %:n osuus siirrettiin kiinteistöpuolelle. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaanhoitajan virka (vakanssi nro 274) lakkautetaan. Päätös: Keskusteltuaan asiasta kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti pyytää asiasta lausunnon kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 40: Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antoi seuraavan sisältöisen lausunnon Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan viran lakkauttamisesta: Hautausmaanhoitajan virka, joka on sijoitettu ainoastaan Säynätsalon hautausmaata palvelemiin työtehtäviin ei ole nykyisessä toimintaympäristössä enää tarpeellinen. Nykyinen Jyväskylän seurakunnan hautausja puistopalvelut nimellä toimiva työala hoitaa kaikkien entisten itsenäisten seurakuntien (Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta, Korpilahden seurakunta ja Säynätsalon seurakunta) hautaustoimen tehtävät. Jyväskylän seurakunnan henkilöstösuunnitelmassa yt-alue on otettu monen henkilöjärjestelyn lähtökohdaksi. Vaikka hautaus- ja puistopalvelut tukipalveluna ei suoranaisesti olekaan yt-alueista riippuvainen on Tarkastajien nimikirjaimet

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA kuitenkin ajateltavissa, että tällä linjauksella tavoitellaan siirtymistä laajempiin kokonaisuuksiin. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta katsoo, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka voidaan lakkauttaa. Hautausmaanhoitajan tehtävät tullaan Säynätsalossa järjestämään siten, että ne sisältyvät hautausmaanhoitajan tehtäviin, jonka toimintaalue kattaa Säynätsalon, Tikkakosken ja Korpilahden hautausmaan tehtävät. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan lausunnon perusteella tällainen järjestely on tarkoituksenmukainen. Näin ollen Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka voidaan lakkauttaa. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka (vakanssi nro. 274) lakkautetaan. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto lakkauttaa Säynätsaloon sijoitetun hautausmaan hoitajan viran (vakanssi nro 274). Päätös 7 Hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusehdon määrittäminen Kirkkoneuvosto / 102: Kirkkoneuvosto / 84: Kun toinen hautausmaanhoitajien viroista lakkautetaan, voidaan jäljellä olevan, Korpilahdelle sijoitetun viran tehtäväkuvaa, tarkastella uudelleen niin että se paremmin vastaa Jyväskylän seurakunnan hautaus- ja puistopalveluiden kokonaisuutta. Koska haudankaivupalvelut on siirretty ulkopuoliselle palveluntuottajalle ja myös osa hautausmaiden talviaikaisesta kunnossapidosta on tälläkin hetkellä jo hankittu ulkopuoliselta urakoitsijalta, on mahdollista, että Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmailla olisi yhteinen hautausmaanhoitaja. Viranhaltija ei olisi ensisijaisesti minkään yksittäisen hautausmaan vastaava hoitaja. Tämä järjestely antaisi paremmin liikkumavaraa aina työtilanteiden muuttuessa. Painopistealueita olisi helpompi muuttaa, kun työntekijän virkapaikka ei olisi sidottu vain yhteen hautausmaahan. Koska molempien hautausmaanhoitajien viroista on 50% ollut sijoitettuna kiinteistöpalveluihin on tehtävien uudelleen järjestelyistä käyty neuvottelut myös kiinteistöpäällikön, isännöitsijän sekä alueiden tiimivastaavien kesken. Tarkastajien nimikirjaimet

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Korpilahden hautausmaanhoitajan virkaa Jyväskylän seurakunnan perustamisesta v alkaen hoitaneen henkilön kanssa on käyty neuvottelut, jossa on esitelty uutta tehtäväkuvaa. Viranhoitaja on ilmoittanut, ettei ole halukas siirtymään tähän uuteen hautausmaanhoitajan virkaan, vaan on kiinnostunut toiminaan jatkossa päätoimisesti kiinteistöpalveluiden tehtävissä. Hänen osaltaan tehtäväjärjestelyt toteutetaan tämän mukaisesti. Viran tehtäväkuvaus Keskeisenä tehtävänä on vastata alla luetelluista tehtävistä Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmailla. Hautausmaanhoitajan tehtävän pääasiallinen sisältö on seuraava: - vastata hautausmaiden hoito- ja kunnossapitotöistä - toimia näiden kolmen hautausmaan kausityöntekijöiden lähiesimiehenä: - toteuttaa kaluston, tarvikkeiden ja kiinteistöihin kuuluvien kohteiden valvontaa ja suorittaa niihin liittyviä päivittäistavarahankintoja - vastata asiakaspalvelusta - suorittaa ennakkovalmistelut haudan kaivua varten - vastata ja suorittaa uurnahautojen kaivu ja peittotöistä, - kaivu-urakoinnin valvonta Viran tehtäväkohtainen palkka määräytyy vaativuusryhmän 403 mukaan 2083,56 /kk. Viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaasta vastaava työnjohtaja. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Seurakunnan ja etenkin hautaustoimen tuntemus ja hyvä itsenäinen ongelman ratkaisukyky sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Viranhaltijan valinnasta päättää kirkkoneuvoston ohjesäännön 14 :n 1 momentin 9-kohdan nojalla tukipalveluyksikön päällikön esittelystä hallintojohtaja. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että 1. hautaus- ja puistopalveluihin sijoitettu hautausmaanhoitajan virka julistetaan haettavaksi; 2. viran kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus; 3. viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelytekstissä mainitun mukaiset, viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaan työnjohtaja; 4. viran palkkaus on vaativuusryhmän 403 mukainen, järjestelmän mukainen peruspalkka 2083,56 /kk; Tarkastajien nimikirjaimet

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA virassa noudatetaan yleistä säännöllistä työaikaa. 6. virkaan valittavan on oltava evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen; 7. virantäytössä noudatetaan 6 kk koeaikaa; 8. virkaan valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 9. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan tulee nimetä edustaja haastattelutyöryhmään. Päätös: Esittelijä muutti päätösesityksen seuraavaan muotoon: Kirkkoneuvosto pyytää asiasta lausunnon kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 41: Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antoi lausunnon Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan tehtäväkuvan muutoksesta sekä viran auki julistamisesta: Kuten kirkkoneuvoston esittelyteksteissä on jo mainittu Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen eri työkokonaisuuksia on järjestetty uudelleen ostopalveluja laajentamalla. Uuden hautausmaanhoitajan viran tehtäväkuvaa suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon kaikki ne muuttuneet sekä tulevat muutokset, joita hautaustoimessa sekä kiinteistöpalveluissa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Uusi virka on tehtävämitoituksen kannalta pyritty tekemään sellaiseksi, että se on mahdollista hoitaa yhden viranhaltijan tekemänä. Vaikka viranhaltija ei ensisijaisesti olekaan minkään yksittäisen hautausmaan hoitaja tulee hänen virkapaikakseen nimetä Korpilahden hautausmaa. Töiden hyvällä suunnittelulla voidaan työntekijän hautausmaiden välistä liikkumista minimoida. Työntekijän liikkumista hautausmaalta toiselle vaativat lähinnä viikottaiset hautaukset, joista arkkuhautojen osalta vastaa urakoitsija, mutta hautausmaanhoitajan tehtäväksi jää hautojen merkitseminen sekä talviaikana lumityöt sekä roudansulattien laitto haudalle ennen kaivua. Liikkumista edellyttämiin tehtäviin kuuluu lisäksi uurnahautojen kaivu sekä asiakaspalvelu. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta katsoo, että Korpilahdelle sijoitetun hautausmaan hoitajan viran tehtäväkuva on tarkoituksenmukainen ja virka tulee julistaa haettavaksi. - - Puisto- ja hautaustoimessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää hautausmaan hoitajan tehtävät siten, että Säynätsalon, Tikkakosken ja Korpilahden hautausmaanhoitajan tehtävät tulevat samaan tehtäväkokonaisuuteen. Kyseistä tehtäväjärjestelyä on kokeiltu sijaisjärjestelyin noin vuoden ajan ja se on osoittautunut toimivaksi. Kiinteistö- ja hau- Tarkastajien nimikirjaimet

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA taustoimen johtokunta on kokouksessa antamassaan lausunnossa puoltanut tällaista tehtäväjärjestelyä pysyvästi. Kuten aiemmassa kirkkoneuvoston esittelyssä on todettu Korpilahden hautausmaanhoitajan virkaa Jyväskylän seurakunnan perustamisesta v alkaen hoitaneen henkilön kanssa on käyty neuvottelut, joiden yhteydessä viranhaltija on ilmoittanut, ettei ole halukas siirtymään uudistettuun hautausmaanhoitajan virkaan, vaan on kiinnostunut toiminaan jatkossa päätoimisesti kiinteistöpalveluiden tehtävissä. Virkasiirtoon työtehtävien uudelleenjärjestelyn yhteydessä on kiinteistötoimen ilmoituksen mukaan mahdollinen siten, että ko. viranhaltija siirtyy hoitamaan kiinteistöpalveluihin sijoitettua seurakuntamestarin osittaista virkaa (vakanssi nro 221) alkaen. Viranhaltija täyttää seurakuntamestarin viran kelpoisuusehdot, on virkaan sopiva ja hänen varsinainen palkkansa ei alene (KL 6:38 viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen). Siirtyvä viranhaltija on myös antanut siirtoon suostumuksensa. Kirkkovaltuuston on päätettävä hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusvaatimuksesta, sillä kyseiselle viralle ei ole Jyväskylän seurakunnassa vielä hyväksytty kelpoisuusvaatimusta. Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on päättää seurakunnan viranhaltijoiden johtosääntöjen muuttamisesta lukuun ottamatta pätevyysvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa (3 luku 10:2, kohta 8). Kirkkolain (KL 6:13 ) mukaan virkasuhteeseen on kelpoinen vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja KL 6:14 mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai työnantajan päättämä erityinen kelpoisuus. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) esittää, että kirkkovaltuusto päättää hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusehdoksi soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus; 2) päättää siirtää Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan virkaa (vakanssi nro 283) tällä hetkellä hoitavan viranhaltijan pysyvästi hoitamaan kiinteistöpalveluiden seurakuntamestarin osittaista virkaa (vakanssi nro 221) alkaen; 3) päättää, että hautaus- ja puistopalveluihin sijoitettu hautausmaanhoitajan virka (vakanssi nro 283) julistetaan haettavaksi, edellyttäen että kirkkovaltuusto hyväksyy viralle kelpoisuusehdon; 4) päättää, että viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelytekstissä mainitun mukaiset, viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaan työnjohtaja; Tarkastajien nimikirjaimet

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) päättää, että viran palkkaus on vaativuusryhmän 403 mukainen, järjestelmän mukainen peruspalkka 2083,56 /kk; 6) päättää, että virassa noudatetaan yleistä säännöllistä työaikaa. 7) päättää, että virantäytössä noudatetaan 6 kk koeaikaa ja että virkaan valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 8) pyytää Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa nimeämään yhden edustajan haastattelutyöryhmään. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto päättää, että hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Päätös 8 Diakonian viran perustaminen Keskustan alueseurakuntaan Kirkkoneuvosto / 103: Mikäli kirkkoneuvosto päättää henkilöstösuunnitelman mukaisesti hyväksyä Jyväskylän seurakunnan lapsityönohjaajia koskevan järjestelyn siitä, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoimintaalueelle jää yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja (uutena virkanimikkeenä varhaiskasvatuksen ohjaaja) ja mikäli kirkkoneuvosto tähän järjestelyyn liittyen päättää, että Huhtasuon lapsityönohjaajasta tulee yhteinen lapsityönohjaaja Huhtasuon ja Keskustan alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta alueelle, edellyttää tämä ratkaisu henkilöstösuunnitelman mukaan Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan Johanna Kontisen siirtämistä perustettavaan diakonian virkaan ja Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan viran lakkauttamista. Perustettavan diakonian viran päävastuualueiksi on kaavailtu jo kirkkovaltuuston hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa vastuuta Aseman Pysäkin toiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta Sepän Kipinässä. Keskustan alueneuvosto on käsitellyt asiaa , 23, kirkkoneuvoston lausuntopyynnön nojalla seuraavasti ja puoltanut mainitun diakonian viran perustamista ja lapsityönohjaajan siirtämistä virkaan. Alueneuvosto viittaa päätöksessään aiempaan lausuntoonsa Aseman Pysäkin diakonin tehtäväkuvasta ( /32 ). Pääasiallisiksi tehtäviksi ehdotettiin tuolloin: - Aseman Pysäkin vastuutyöntekijän tehtävät - Aseman Pysäkillä tapahtuva toiminnan koordinointi Tarkastajien nimikirjaimet

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA vapaaehtoistyön vastuut myös yhteistoiminta-alueella, erityisesti Sepän Kipinässä, ja vapaaehtoistyö.fi sivuston ylläpitäminen koko seurakunnassa siten, että työ jakautuu puoliksi Aseman Pysäkin ja muun vapaaehtoistyön kesken. Lausunnossa myös ehdotetaan viran olevan diakonian erityisvirka, johon ei sisälly taloudellista auttamista, sekä todetaan tehtäväkuvan muiden yksityiskohtien edellyttävän myöhempää tarkastelua. Myös Huhtasuon alueneuvosto on , 37, osaltaan puoltanut lapsityönohjaajia koskevaa järjestelyä, jonka osa em. diakonian viran perustaminen on. Kirkkovaltuusto tekee päätöksen uuden viran perustamisesta ja viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään 2/3 läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa (KL 9:3). Kelpoisuusvaatimus diakonian virkaan määräytyy kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti (Kirkon säädöskokoelma nro 124). Lapsityönohjaaja Johanna Kontinen täyttää myös diakonian viran kelpoisuusvaatimuksen ja näin ollen hänen siirtämisensä perustettavaan virkaan voidaan toteuttaa kirkkolain 6 luvun 11 :n ja 38 :n nojalla ilman hakumenettelyä. Johanna Kontinen on antanut suostumuksensa siirrolle. Koska kyseessä olevalla diakonian viralla on Keskustan alueneuvoston lausunnossa mainitulla tavalla erityisviran luonne, on viran palkkaus syytä määritellä diakonian muiden erityisvirkojen tapaan vaativuusryhmään 503, peruspalkka 2.442,58 /kk. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa, joka on enintään 15 % peruspalkasta. Vaativuuden määrittely on perustettavassa virassa sama kuin lapsityönohjaajan virassa, joten järjestelyllä ei ole suoraa vaikutusta siirrettävän viranhaltijan palkkaukseen. Järjestelyssä täyttämättä jäävän lapsityönohjaajan viran lakkauttamien tuodaan kirkkovaltuuston päätettäväksi samassa yhteydessä syksyllä 2018 kuin muut henkilöstösuunnitelman nojalla lakkautettavat virat. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) esittää kirkkovaltuustolle, että se perustaa alkaen diakonian viran, jonka sijoituspaikkana on Keskustan alueseurakunta ja pääasiallisina tehtävinä alueneuvoston lausunnossa mainitulla tavalla vastuu Aseman Pysäkin toiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta etenkin Sepän Kipinässä; 2) että, edellyttäen että kirkkovaltuusto hyväksyy uuden diakonian viran perustamisen, Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaaja Jo- Tarkastajien nimikirjaimet

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA hanna Kontinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan alkaen; 3) että uuden diakonian viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 503 mukaan (peruspalkka euroina 2.442,58 /kk), ja että viranhaltijan virkapaikka on Aseman Pysäkki ja esimiehenä toimii Keskustan aluekappalainen; ja että virka on työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia, kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa aloitettava moduulityöaikakokeilu koskee myös tätä virkaa Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto perustaa alkaen diakonian viran, jonka sijoituspaikkana on Keskustan alueseurakunta ja pääasiallisina tehtävinä alueneuvoston lausunnossa mainitulla tavalla vastuu Aseman Pysäkin toiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta etenkin Sepän Kipinässä Viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään 2/3 läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa (KL 9:3). Päätös 9 Lapsityönohjaajien virkanimikkeiden muutos Kirkkoneuvosto / 106: Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilösuunnitelman mukaan on määrä tehdä järjestely siitä, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle jää vain yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja. Järjestelyssä kunkin lastenohjaajan ylempänä esimiehenä säilyisi edelleen aluekappalainen ja jokin alueseurakunnista olisi lastenohjaajan varsinainen työyhteisö. Yhteistoiminta-alueen lastenohjaajien esimiehenä toimivalle lapsityönohjaajallekin jokin alueseurakunnista on varsinainen työyhteisö ja kyseisen alueseurakunnan aluekappalainen on hänen esimiehensä. Järjestelyn voi kuitenkin odottaa lisäävän samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien alueseurakuntien varhaiskasvatuksen työalan yhteistä suunnittelua ja lastenohjaajien välistä yhteistyötä sekä joustavoittavan tarvittaessa myös työvoimaresurssin kohdistamista tarpeiden mukaan. Keltinmäen-Korpilahden-Säynätsalon yhteistoiminta-alueella edellä mainittu malli on ollut käytössä jo useita vuosia ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Tarkastajien nimikirjaimet

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Vaajakosken lapsityönohjaajan virkaa ei ole tällä hetkellä vakituisesti täytetty, joten Kuokkalan Vaajakosken yhteistoiminta-alueella on luontevaa toimia niin, että yhteisenä lapsityönohjaajana aloittaa nykyinen Kuokkalan lapsityönohjaaja. Vaajakosken alueneuvosto on antanut järjestelystä puoltavan lausunnon (21 ). Kuokkalan alueneuvostolta ei kokousaikataulusyistä tässä yhteydessä pyydetty lausuntoa, mutta kirkkoneuvosto totesi lausuntopyyntöä hyväksyessään, että Kuokkalan osalta voidaan tukeutua alueneuvoston aiempaan lausuntoon. Vaajakosken tyhjäksi jäävän lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen (vakanssi nro 161) tuodaan erikseen kirkkovaltuuston päätettäväksi samassa yhteydessä syksyllä 2018 kuin muutkin henkilöstösuunnitelman nojalla lakkautettavat virat. Huhtasuon ja Keskustan yhteistoiminta-alueella järjestely on jo henkilöstösuunnitelmassa kaavailtu toteutettavan siten, että toinen nykyisistä vakituisista lapsityönohjaaja jatkaa yhteisenä lapsityönohjaajana ja toinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan. Tämä on mahdollinen ratkaisu sen vuoksi, että kummallakin yhteistoiminta-alueen nykyisistä lapsityönohjaajista on myös diakonian viranhaltijan pätevyys. Asiassa on kuultu kumpaakin lapsityönohjaajaa ja neuvottelussa on voitu sopia siitä, että Huhtasuon lapsityönohjaajasta Anne Kettusesta tulee yhteinen lapsityönohjaaja ja Keskustan lapsityönohjaajasta Johanna Kontinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan, jossa päävastuualueina ovat Aseman Pysäkin toiminta ja Sepän Kipinän vapaaehtoistyön ohjaaminen. Anne Kettusen hoitama lapsityönohjaajan virka sijoittuu edelleen Huhtasuon alueseurakuntaan ja perustettavaksi ehdotettu diakonian virka sijoittuisi Keskustan alueseurakuntaan. Järjestely on jo toteutettu tilapäisesti alkaen. Järjestelyä puoltaa sekä Huhtasuon alueneuvosto ( , 37 ) että Keskustan alueneuvosto ( , 23 ). Myös Palokan ja Tikkakosken alueseurakuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä vakituinen lapsityönohjaaja kummassakin alueseurakunnassa, joista Tikkakosken lapsityönohjaaja on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Näin ollen on perusteltua tähdätä siihen, että siirtymäajan myötä Palokan lapsityönohjaajasta tulee yhteistoiminta-alueen yhteinen lapsityönohjaaja. Tikkakosken ja Palokan aluekappalaiset ja lapsityönohjaajat ovat neuvotelleet järjestelystä ja heidän yhteisen ehdotuksensa pohjalta kumpikin alueneuvosto on antanut asiassa seuraavan lausunnon: Palokan lapsityönohjaaja Marja- Terttu Kivelä toimii yhteistyöalueen yhdyshenkilönä koko seurakunnallisessa työalakokouksessa. Lastenohjaajien tuntien laskeminen siirtyy alkaen Palokan lapsityönohjaajalle. Hän hoitaa myös yhteistyöalueen kaikkien lastenohjaajien kehityskeskustelut syksyllä 2018 ja Hava-keskustelut tammikuussa Palokan lapsityönohjaaja osallistuu molempien alueiden tiimipalavereihin tiedonkulun varmistamiseksi. Syksystä 2018 lähtien järjestämme torstaiset työntekijäkokoukset eri viikoilla Tikkakoskella ja Palokassa. Tiimipalaverit pidetään samoin eri päivinä, että Palokan lapsityönohjaajan osallistuminen niihin on mahdollista. Tikkakosken lapsityönohjaaja Eija Simpanen on edelleen Tikkakosken lapsi- ja perhetyön suunnittelussa ja toiminnassa mukana. Eija Tarkastajien nimikirjaimet

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Simpanen opastaa edelleen toiminnallisena lähiesimiehenä Tikkakosken työntekijöitä ja auttaa heitä heidän arkisessa työssään. Hän on myös Palokan lapsityönohjaajan loma- ja sairausajan sijainen ja toimii myös oppisopimusopiskelijan ohjaajana. Eija Simpasen työnimike tulisi olemaan varhaiskasvatuksenohjaaja. Hänen kohdallaan syksyllä tapahtuva muutos vapauttaa lisää työaikaa perheitä koskevaan työhön. Alueneuvostojen lausunnoissa mainittu ehdotus on perusteltua toteuttaa. Kahteen yksityiskohtaan liittyvä tarkennus on kuitenkin syytä todeta. Lausunnoissa on mitä ilmeisimmin tarkoitettu sitä, että Palokan lapsityönohjaajasta tulisi jo syksystä 2018 alkaen kummankin alueseurakunnan lastenohjaajien esimies (joka esimerkiksi käy kehityskeskustelut ja hyväksyy tuntisuunnitelmat). Tikkakosken nykyisen lapsityönohjaajan mainitaan jäävän toiminnalliseksi esimieheksi. On täysin toteutettavissa se tähän liittyvä ajatus, että ko. viranhaltija Eija Simpanen edelleen opastaa ja auttaa arkisessa työssään Tikkakosken lastenohjaaja. Tämän on kuitenkin syytä todeta olevan eräänlaista koordinointia tai asiantuntijajohtamista, ilman varsinaista esimiesasemaa. Näin ollen on syytä olla määrittelemättä roolia termillä toiminnallinen esimies. Ehdotettu virkanimike varhaiskasvatuksen ohjaaja kertoo hyvin, että hänellä on tiimissä eri asema kuin lastenohjaajilla. Tikkakosken ja Palokan lausunnoissa mainittu virkanimike varhaiskasvatuksen ohjaaja on perusteltua ottaa tässä yhteydessä käyttöön paitsi Tikkakosken viran kohdalla, myös yhteistoiminta-alueen yhteisten, esimiesasemassa olevien lapsityönohjaajien virkanimikkeenä. Yhteisen seurakuntapalvelun tiimissä on jo yksi tällä virkanimikkeellä perustettu osa-aikainen virka (pyhäkoulutyö). Nimike varhaiskasvatuksen ohjaaja on korvannut nimikkeen lapsityönohjaaja myös kirkkohallituksen kelpoisuusehtoja koskevassa päätöksessä. Vähitellen on muissakin yhteyksissä alettu käyttää termiä varhaiskasvatus aiemman lapsi- ja perhetyö sijaan ja tätä kehitystä on syytä pikimmiten viedä myös Jyväskylän seurakunnassa johdonmukaisesti eteenpäin eri asiayhteyksissä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä, organisaatiota tarkistettaessa, tehdä kirkkovaltuustossa päätös myös lapsityönohjaajine virkanimikkeiden muuttamisesta. Kelpoisuusehtoa kirkkovaltuuston ei tarvitse erikseen päättää, koska kirkkohallitus on kelpoisuuden nimenomaan varhaiskasvatuksen ohjaajalle määritellyt. Lapsityönohjaajat ovat kokouksessaan antaneet seuraavan lausuman nimikemuutoksesta: "Nimike ei mielestämme vastaa työn kuvaa, mutta varhaiskasvatuksen ohjaaja vastaa kuitenkin valtakunnallista suuntausta. Lapsityönohjaajat puoltavat virkanimikkeen muutosta varhaiskasvatuksen ohjaajaksi". Järjestelystä aiheutuvat muutokset yhteistoiminta-alueella esimiehenä toimivien lapsityönohjaajien (varhaiskasvatuksen ohjaajien) tehtävän vaativuuteen arvioidaan erikseen ja vaativuuden mukaisista mahdollisista palkkauksen tarkennuksista päättää hallintojohtaja. Esitys: Kirkkoneuvosto Tarkastajien nimikirjaimet

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) päättää, että kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti toteutetaan alkaen sellainen lapsityönohjaajia koskeva järjestely, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle jää edellä esittelytekstissä mainitulla tavalla yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja (uutena virkanimikkeenä varhaiskasvatuksen ohjaaja); ja että tällaisia yhteistoiminta-alueiden viranhaltijoita ovat Huhtasuon (Huhtasuo- Keskusta), Kuokkalan (Kuokkala-Vaajakoski) ja Palokan (Palokka- Tikkakoski) kyseiset viranhaltijat sekä jo aiemmin päätetyllä tavalla Keltinmäen viranhaltija (Keltinmäki-Korpilahti-Säynätsalo); 2) päättää, että Tikkakosken lapsityönohjaajan tehtävänkuvaa muutetaan (henkilökohtaista palkkausta muuttamatta) tässä yhteydessä pääpiirteiden osalta siten, että viranhaltija ei ole alkaen enää esimiesasemassa alueseurakuntien lastenohjaajiin nähden, mutta hänen tehtävänään on muiden, myöhemmin määriteltävien tehtäviensä ohella edelleen koordinoida sekä osaltaan ohjata ja tukea Tikkakosken lastenohjaajien tiimin toimintaa, ja että hänen esimiehenään toimii edelleen Tikkakosken aluekappalainen; 3) toteaa, että järjestely edellyttää erillistä kirkkoneuvoston esitystä ja edelleen kirkkovaltuuston päätöstä Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan siirtämistä perustettavaan diakonian virkaan ja kyseisen lapsityönohjaajan viran lakkauttamista; 4) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää muuttaa alkaen Huhtasuon lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 128) Keltinmäen lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 131), Kuokkalan lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 137), Palokan lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 155) sekä Tikkakosken lapsityönohjaajan (vakanssi nro 150) virkojen virkanimikkeet varhaiskasvatuksen ohjaajiksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto muuttaa alkaen Huhtasuon lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 128) Keltinmäen lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 131), Kuokkalan lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 137), Palokan lapsityönohjaajan (vakanssi nro. 155) sekä Tikkakosken lapsityönohjaajan (vakanssi nro 150) virkojen virkanimikkeet varhaiskasvatuksen ohjaajiksi. Päätös 10 Yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiomuutos sekä muutokset johtosääntöön Kirkkoneuvosto / 107: Kirkkovaltuuston hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan sisältyy yhtenä osana suunnitelma yhteisten toiminnallisten tehtäväalo- Tarkastajien nimikirjaimet

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA jen järjestelyistä vuosille Yhteisillä toiminnallisilla yksiköillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteistä seurakuntapalvelua (YSP), Taulumäen yksikköä ja viestintää sekä lisäksi maakunnallisesti yhteisjohtokuntien alaisuudessa toimivia perheasiain neuvottelukeskusta (PAK) ja sairaalasielunhoidon yksikköä. Kolmeen viimeksi mainittuun, viestintään, PAK:een ja sairaalasielunhoitoon liittyviä muutoksia henkilöstösuunnitelmaan ei sisälly. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä 27 ja se sisältää neljä työalayksikköä: diakonia (5 työntekijää), lähetys- ja kansainvälinen vastuu (3 työntekijää), nuorisotyö (6 työntekijää + yksi määräaikainen virka toukokuun loppuun 2018) sekä lapsi- ja perhetyö (5½ työntekijää). Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan ohella yksikön toimintaa johtaa Yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalaisen virka). Kunkin työalayksikön esimiehenä toimii työalasihteeri. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan eli I kappalaisen viran ohella 4 muuta pappia. Toimistosihteereitä yksikössä on kaksi. Oppilaitostyöhön kohdistuu lisäksi diakonian viran ½-työpanos Keskustan alueseurakunnasta. Yhteinen seurakuntapalvelu on koordinoiva, kehittävä ja erityispalveluita tuottava yksikkö. Sen työntekijät eivät ole esimiesasemassa alueseurakuntien työntekijöihin nähden. Taulumäen yksikköön lasketaan nykyään kuuluvaksi 3 viranhaltijaa ja lisäksi myös kirkkoherra on osaltaan mukana tiimissä. Taulumäen kirkon kanttori toimii samalla kokoseurakunnallisena vastuukanttorina (ei kuitenkaan esimiehenä alueseurakuntien kanttoreille). Yksikköön on sijoitettu myös C-kanttorin virka, jonka työpanos kohdistuu pääasiassa alueseurakuntiin. Taulumäen papin viran tehtävistä merkittävän osan muodostavat virastopapin tehtävät. Kirkkoherra toimii esimiehenä Taulumäen kanttorille ja papille ja on myös Taulumäen tiimissä mukana kantamassa vastuuta kirkon toiminnasta. C-kanttorin esimies on Taulumäen kanttori. Yhteisissä toiminnallisissa yksiköissä ovat tällä hetkellä avoinna seuraavat virat: - yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalainen) - lapsi- ja perhetyön työalasihteeri - nuorisotyön työalasihteeri - toimistosihteeri - diakonian virka (aiemmin päihde- ja kriminaalityö) Henkilöstösuunnitelma sisältää pääpiirteissään seuraavat toimenpiteitä aiheuttavat linjaukset yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiota ja virkoja koskien: - nykyinen yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) ja Taulumäen yksikkö yhdistetään muodostamaan Yhteinen seurakuntatyö - I kappalaisen virka täytetään ja viranhaltija toimii yhteisen seurakuntatyön johtajana Tarkastajien nimikirjaimet

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Yhteinen seurakuntatyö muodostuu neljästä tiimistä: 1) Messu ja musiikki 2) Kasvatus 3) Diakonia + Missio 4) Sihteeripalvelut - lapsi ja perhetyön työalasihteerin ja nuorisotyön työalasihteerin virat avataan haettaviksi ja virkojen tehtävänkuvat ja nimikkeet tarkistetaan - kunkin tiimin johtavaksi työntekijäksi nimetään yksi tiimin työntekijöistä - myös yhteisen seurakuntatyön papit (muut kuin johtaja) sijoitetaan em. tiimeihin - messu ja musiikkitiimillä vastuu Taulumäen kirkosta ja tiimiin sijoitetaan myös varhaisiän musiikkikasvattajan virat (3 virkaa) ja nuorisomuusikko sekä uutena kanttorin virka, jolla nykyisiin työalasihteereiden rinnastettava vastuu musiikin työalan koordinoinnista ja kehittämisestä (viimeksi mainittuun tehtävään liittyy Keskustan avoimeksi tulevan kanttorin viran liittäminen osaksi järjestelyä) - nykyisistä aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä sekä hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyessä myös osasta kirkkoherran viraston toimistosihteereitä muodostetaan sihteeripalveluiden tiimi, joka toimii yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuudessa (tiimillä oma lähiesimies), mutta ei kuitenkaan varsinaisesti osana yhteistä seurakuntatyötä johtokunnan alaisuudessa Edellä todettujen kirkkovaltuuston linjausten mukaisesti yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen muutosten valmistelua on jatkettu kirkkoneuvoston johdolla ( , 6 ja , 81 ) yhteisen seurakuntapalvelun johtokuntaa ja myös yksikön työntekijöitä kuullen (kaikille yksikön työntekijöille tarkoitettu informaatiotilaisuus järjestettiin ). YSP:n johtajan viran täyttämisestä ja siihen liittyvästä lausunnosta tuomiokapitulille voidaan päättää kirkkoneuvostossa sen jälkeen, kun organisaatiomuutoksista on kirkkovaltuustossa päätetty. Sihteeripalveluiden tiimin muodostaminen ja YSP:n avoimen toimistosihteerin viran täyttäminen käsitellään kirkkoneuvostossa viimeistään lokakuussa Kirkkoneuvosto pyysi , 81, henkilöstösuunnitelman tilannekatsausta käsitellessään yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon YSP:n tiimien uudelleen organisoinnista. Johtokunta on antanut pyydetyn lausunnon kokouksessaan (Liite). Lausunto sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen suunnitelluista organisaation muutoksista ja virkojen tehtäväkuvien, nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen muutoksista sekä myös asiaan liittyvät organisaatiokaaviot. Johtokunnan lausuntoon sisältyvät ehdotukset ovat kirkkovaltuuston hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa mainittujen päälinjausten mukaisia. Johtokunnan lausunnon nojalla voidaan kootusti todeta seuraavat yhteisten tehtäväalojen organisaatiomuutokset, jotka edellyttävät kirkkovaltuuston päätöstä ja osaksi myös johtosääntömuutoksia: Tarkastajien nimikirjaimet

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Yhteinen seurakuntapalvelu organisoidaan uudelleen siten, että siihen liitetään kokoseurakunnallisista tehtäväalueista niin sanottu Taulumäen tiimi ja kokonaisuuden uusi nimi on Yhteinen seurakuntatyö. Uusi nimitys kuvaa osuvammin yksikön tehtävää, johon nyt sisältyy myös vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta. - Yhteiseen seurakuntatyöhön muodostetaan kolme tiimiä: kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi sekä mission ja palvelun tiimi - kaikki nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun ja nykyisen Taulumäen yksikön virat sijoitetaan yhteisen seurakuntapalvelun tiimeihin johtokunnan lausunnossa mainitulla ja liitteenä olevassa organisaatiokaaviossa ilmenevällä tavalla - kullekin kolmesta työalakohtaisesta tiimistä nimetään kyseisen tiimin työntekijöiden keskuudesta esimieheksi tiiminvetäjä, jonka toimikausi on 2 vuotta siten, että kahden vuoden kautta voi seurata toinen kahden vuoden optiokausi, ja että toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. - tiiminvetäjän esimiehenä toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) - tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra Yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä - tiiminvetäjän tehtävää hoidetaan oman viran ohella - tiiminvetäjän tehtävän pääasiallisena sisältönä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Lisäksi voidaan todeta seuraavia henkilöstösuunnitelman linjausten ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunnon mukaisia muutoksia, joista on tehtävä erillinen päätös - lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virka muutetaan varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi ja nuorisotyön työalasihteerin virka muutetaan nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi ja näiden tällä hetkellä määräaikaisesti täytettyjen virkojen nimikkeet, kelpoisuusehdot ja pääasialliset tehtävänkuvaukset valmistellaan kirkkoneuvoston ja edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi (toukokuussa 2018) - myös kaksi muuta työalasihteerin virkaa (diakonian sekä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun) muutetaan asiantuntijan viroiksi ja näiden osalta päätökset virkanimikkeistä, kelpoisuusehdoista ja pääasiallisista tehtävänkuvista tuodaan päätettäväksi kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle asianomaisia viranhaltijoita kuullen syksyn 2018 kuluessa - lisäksi muodostetaan musiikin asiantuntijan tehtävä, mutta tältä osin kyseessä on varsinaisesti kanttorin virka ja musiikin asiantuntija nimike on käyttönimike. Virkaa koskeva järjestely osana muuta kanttorien virkojen järjestelyä tuodaan erikseen kirkkoneuvoston ja tarvittaessa, mikäli tätä tehtävää varten perustetaan uusi virka, kirkkovaltuuston päätettäväksi - kunkin asiantuntijan pääasiallisena tehtäväksi määritellään vastaaminen työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimiminen ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä yhteistyökumppanien suuntaan Tarkastajien nimikirjaimet

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA sihteeripalveluiden tiimi muodostetaan yhteisestä seurakuntatyöstä erilliseksi yksiköksi, mutta yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuuteen, aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta sihteeristä (päätös kirkkoneuvostossa lokakuussa 2018) Edellä todetut muutokset edellyttävät eräitä kirkkovaltuuston päätöksellä tehtäviä muutoksia yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön, joka on hyväksytty 2009 uutta Jyväskylän seurakuntaa varten ja tietyiltä osin päivitetty vuonna 2015 ja Koska kirkkoneuvosto on erikseen asettanut luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän, jonka ehdotukset mahdollisesti myös aiheuttavat myöhemmin tarkennustarpeita yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön, voitaneen pitää perusteltuna, että nyt kirkkovaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi vain kyseessä olevat yksittäiset johtosäännön kohtien muutokset ja koko johtosääntö otetaan tarkasteltavaksi vasta syksyllä Nyt edellytettävät Yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöä koskevat muutokset ovat sen lisäksi, että jokaisessa yhteydessä termi yhteinen seurakuntapalvelu korvataan termillä yhteinen seurakuntatyö seuraavat: - 1 :n nykyinen kappale: Seurakunnallisen toiminnan koordinointia ja kehittämistä sekä kokoseurakunnallisia erityistoimintoja varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntapalvelun kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntapalvelun johtaja ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta korvataan tekstillä: Seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. - 1 :n nykyinen kappale: Yhteisessä seurakuntapalvelussa on neljä työalasihteerin johtamaa yksikköä: varhaiskasvatuksen (lapsi- ja perhetyön), nuorisotyön, diakonian, lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yksiköt. Lisäksi yhteiseen seurakuntapalveluun kuuluu teologisissa asiantuntijatehtävissä toimivia pappeja sekä toimistosihteereitä. korvataan tekstillä: Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esimiehenä toimii oman viran ohella tiiminvetäjä, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä kyseisen tiimin työntekijöistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vähintään neljän vuoden välein tehtävä ilmoitetaan haettavaksi tiimin työntekijöille. Tiiminvetäjän pääasiallisena tehtävänä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilös- Tarkastajien nimikirjaimet

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA tö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti. - Lisäksi johtosäännön 8 :ään lisätään johtokunnan ratkaisuvaltaan kohta 7: hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksen alkaen edellä olevassa esittelytekstissä mainitulla tavalla siten, että - Yhteinen seurakuntapalvelu muutetaan Yhteiseksi seurakuntatyöksi, jolle kuuluu aiempien yhteisen seurakuntapalvelun tehtävien lisäksi vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta - Yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus muodostuu kolmesta tiimistä: kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi sekä mission ja palvelun tiimi - kunkin tiimin esimiehenä toimii oman toimensa ohella tiimin työntekijöistä nimettävä tiiminvetäjä - nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun ja nykyisen Taulumäen yksikön virat sijoitetaan yhteisen seurakuntapalvelun tiimeihin johtokunnan lausunnossa mainitulla ja liitteenä olevassa organisaatiokaaviossa ilmenevällä tavalla; 2) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön hyväksytään yksittäisinä muutoksina 1 :ää ja 8 :ää koskevat esittelytekstissä kuvatut tekstimuutokset ja lisäksi yksikön nimen sisältävät kohdat johtosäännössä muutetaan uuden nimen mukaisiksi; 3) merkitsee tiedoksi ja saattaa edelleen kirkkovaltuustolle tiedoksi muut yhteisiä tehtäväaloja ja niiden virkoja koskevat, esittelytekstissä mainitut, erikseen päätettävät muutokset. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto 1) hyväksyy yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksen alkaen edellä olevassa esittelytekstissä mainitulla tavalla siten, että - Yhteinen seurakuntapalvelu muutetaan Yhteiseksi seurakuntatyöksi, jolle kuuluu aiempien yhteisen seurakuntapalvelun tehtävien lisäksi vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta Tarkastajien nimikirjaimet

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös - Yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus muodostuu kolmesta tiimistä: kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi sekä mission ja palvelun tiimi - kunkin tiimin esimiehenä toimii oman toimensa ohella tiimin työntekijöistä nimettävä tiiminvetäjä - nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun ja nykyisen Taulumäen yksikön virat sijoitetaan yhteisen seurakuntapalvelun tiimeihin johtokunnan lausunnossa mainitulla ja liitteenä olevassa organisaatiokaaviossa ilmenevällä tavalla; 2) hyväksyy yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön yksittäisinä muutoksina 1 :ää ja 8 :ää koskevat esittelytekstissä kuvatut tekstimuutokset ja lisäksi yksikön nimen sisältävät kohdat johtosäännössä muutetaan uuden nimen mukaisiksi; 3) merkitsee tiedoksi muut yhteisiä tehtäväaloja ja niiden virkoja koskevat, esittelytekstissä mainitut, erikseen päätettävät muutokset. 11 Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi, pääasiallisten tehtävien ja kelpoisuusehtojen määrittäminen Kirkkoneuvosto / 108: Yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiossa on tällä hetkellä kaksi työalasihteerin virkaa, jotka on täytetty määräaikaisesti henkilöstösuunnittelun keskeneräisyyden vuoksi: lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 121) sekä nuorisotyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 92). Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman pohjalta on kirkkoneuvoston johdolla jatkettu valmistelua yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksista ja tähän liittyen työalasihteerin virkojen tehtäväkuvien, nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen tarkastelua. Kirkkoneuvosto päätti , 81, pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon organisaatiomuutoksista mukaan lukien edellä mainitut kasvatuksen työalasihteereiden virat. Johtokunta on antanut asiassa lausunnon , 53 (lausunto sisältyy kirkkoneuvoston/kirkkovaltuuston kokousaineistossa organisaatiomuutoksen kokonaisuutta käsittelevän asiakohdan liitteisiin). Johtokunnan lausunnossa ehdotetaan, että lapsi ja perhetyön työalasihteerin virkanimike muutetaan varhaiskasvatuksen asiantuntijaksi ja nuorisotyön työalasihteerin virkanimike muutetaan nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijaksi. Johtokunnan lausunnossa myös todetaan, että tässä yhteydessä virkanimikkeessä on otettava käyttöön termi varhaiskasvatus lapsi- ja perhetyön sijaan. Tarkastajien nimikirjaimet

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Johtokunnan lausunnon mukaan asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana, mutta viran varsinaiseen tehtäväkuvaan ei sisälly esimiesvastuuta. Asiantuntijan tehtävänkuvaan sisältyy johtokunnan ehdotuksen mukaan seuraavia osa-alueita: - vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistuu toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esittelee siellä oman työalansa asioita - valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistuu yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä - vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan lausunnosta käy ilmi, että asiantuntijan ehdotettu tehtäväkuva painottaa kuten työalasihteerinkin tehtäväkuva työalan asiantuntijajohtamista. Työalasihteerit ovat lähiesimiehiä omassa yhteisen seurakuntapalveluun kuuluvassa tiimissään, mutta eivät esimiesasemassa alueseurakuntien työntekijöihin nähden. Myöskään asiantuntijat eivät olisi alueseurakuntien työntekijöiden esimiehiä, mutta yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutoksen myötä asiantuntijan tehtävään ei varsinaisesti sisälly lähiesimiestehtäviä myöskään omassa tiimissä. Sekä varhaiskasvatuksen että nuorisotyön asiantuntija kuuluu ehdotetussa yhteisen seurakuntatyön organisaatiossa samaan kasvatuksen tiimiin, jolle erikseen valitaan määräajaksi lähiesimieheksi tiiminvetäjä. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa lausunnossaan kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaista varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Johtokunnan lausunnon mukaan virkaan valittavalta tulee lisäksi edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen ja Tarkastajien nimikirjaimet

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA seurakuntatyön ja varhaiskasvatuksen työalan työkokemus ja asiantuntemus tulee katsoa valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaista nuorisotyönohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Tämän lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen. Seurakuntatyön ja nuoriso- sekä rippikoulutyön työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Kumpaankin virkaan valittavan on lisäksi oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Johtokunnan lausuntoon sisältyviä näkemyksiä ja ehdotuksia voidaan pitää kauttaaltaan perusteltuina ja myös kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman linjausten mukaisina. Todettakoon myös, että termin lapsi- ja perhetyö korvaaminen termillä varhaiskasvatus on osa laajempaa käsitteiden muutosta kirkon piirissä. Jyväskylän seurakunnassa on syytä lähitulevaisuudessa muuttaa kyseinen termi myös muissa yhteyksissä (mm. lapsityönohjaajien virkojen nimikkeet). Tässä vaiheessa kirkkoneuvoston on syytä tehdä kirkkovaltuustolle johtokunnan lausunnon mukainen esitys näiden kahden työalasihteerin virkanimikkeiden muutoksista, kelpoisuusehdoista ja pääasiallisista tehtävänkuvista. Mikäli esitys tulee hyväksytyksi kirkkovaltuustossa, tuodaan erillisenä valmísteluna kirkkoneuvoston päätettäväksi virkojen haettavaksi julistaminen ja siihen liittyvät muut seikat (haastattelutyöryhmä, palkkaus, virkapaikat, jne). Haettavaksi julistamisen yhteydessä voidaan palata kirkkoneuvostossa tarkemmin myös hakuilmoituksessa mainittaviin eduksi katsottaviin ominaisuuksiin. Mahdollisesti on tällöin syytä tarkentaa johtokunnan lausunnosta mainittu esimieskokemuksen eduksi katsominen hieman väljemmin esimerkiksi muotoon valmiudet myös lähiesimiestehtävään tiiminvetäjänä. Näin sen vuoksi, että asiantuntijan virka ei varsinaisesti ole esimiestehtävä, vaikkakin viranhaltija voi tulla määräajaksi nimetyksi myös tiimin esimieheksi. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) muuttaa lapsi- ja perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; Tarkastajien nimikirjaimet

26 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) hyväksyä kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoimintaalueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyä varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. 5) hyväksyä nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto 1) muuttaa lapsi- ja perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; Tarkastajien nimikirjaimet

27 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; 3) hyväksyy kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoimintaalueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyy varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7 ; 5) hyväksyy nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Tarkastajien nimikirjaimet

28 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Vastaus Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle Kirkkoneuvosto / 109: Kirkkovaltuuston kokouksessa Liisa Kuparinen sekä 13 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan (205 ) aloitteen tiedoksi ja päätti antaa sen hallintojohtaja Anu Lajusen ja hautaustoimen päällikkö Antti Pekurin valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän seurakunta perustaa omistamilleen alueille uuden luonnonsuojelualueen tai luonnonsuojelualueita Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Valtuustoaloitteessa mainitaan, että yksi sopiva kohde voisi olla Korpilahden Elliniemi. Seurakunta on aiemmin tehnyt päätöksen Metso suojeluohjelman mukaisesta määräaikaisesta suojelupäätöksestä kahdeksan hehtaarin alueella Korpilahdella vuonna Nyt Elliniemen alue on 2018 alusta voimaantulleessa maakuntakaavassa merkitty SL merkinnällä. Palstoilla ei ole suoritettu metsäsuunnitelman mukaisia hakkuita koska on ollut tiedossa maakuntakaavan valmistelut. Valtuustoaloitteen mukainen luontolahja 100 vuotiaalle Suomelle voisi olla Elliniemen kärki (kaavamerkintä SL, metsäpalstat 110,111. Asian valmistelussa on kuultu myös ylipuutarhuri Olavi Kiveä. Asiasta tulee tehdä erillinen päätös. Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Esitys Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös 13 Vastaus Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin Kirkkoneuvosto / 110: Kirkkovaltuuston kokouksessa Liisa Kuparinen sekä 15 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin. Kirkkoneuvosto päätti antaa aloitteen tietohallintopäällikkö Jouni Lahtisen ja vies- Tarkastajien nimikirjaimet

29 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA tintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan käsitellä toukokuun 2018 kirkkovaltuuston kokouksessa. Aloitteessa kirkkovaltuutetut esittävät, että Jyväskylän seurakunnan kaikille luottamushenkilöille perustetaan tiedottamisen parantamista varten evl.fi-sähköpostiosoite ja niiden pohjalta erilaisia sähköpostiosoitelistoja Jyväskylän kaupungin mallin mukaisesti intra-hankkeen viemistä loppuun luottamushenkilöiden intraportaalin osalta sekä kyselyn, jolla kyseltiin lupaa luottamushenkilöiden yhteystietojen julkaisuun seurakunnan www-sivuilla ja esityslistojen sähköiseen lähetykseen, uusimista. Evl.fi-sähköpostiosoitteiden luonti ja sähköpostilistat Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mukaisesti pääsääntöisesti kaikilla kaupungin luottamushenkilöillä on kaupungin sähköpostiosoite ja sähköpostilaatikko sekä toimielimille on tehty omia sähköpostilistoja. Jyväskylän kaupunki ei ohjaa sähköposteja automaattisesti toiseen osoitteeseen vaan jokainen voi tehdä sen oman postin kautta. Luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteita on noin 220 kappaletta. Henkilöstöä Jyväskylän kaupungissa on noin henkilöä. Jyväskylän seurakunta käyttää Suomen evankelis-luterilainen kirkon jonka kautta sähköpostit luodaan. Jyväskylän seurakunta ei tällä hetkellä tarjoa luottamushenkilöille seurakunnan sähköpostiosoitetta (evl.fi-sähköposti) kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta. Tehtyjen selvitysten perusteella myöskään muut seurakunnat tai seurakuntayhtymät eivät tarjoa kaikille luottamushenkilöilleen evl.fi-sähköpostia. Pääsääntöisesti seurakuntien www-sivuilla luottamushenkilöistä on kerrottu toimielimittäin vain etu- ja sukunimi. Jyväskylän seurakunnassa sen sijaan on nimen lisäksi usein kuva, henkilökohtainen puhelinnumero ja sähköposti sekä ammatti. Jyväskylän seurakunnassa on luottamushenkilöitä hieman yli 200 ja henkilöstöä noin 300. Aloitteessa esitetään, että kaikille luottamushenkilöille luodaan evl.fisähköpostiosoite ja sähköpostien uudelleenohjaus voitaisiin tehdä luottamushenkilön omaan henkilökohtaiseen sähköpostiin. Mikäli luottamushenkilöllä ei ole omaa sähköpostiosoitetta, evl.fi-sähköpostin lisäksi tehtäisiin myös varsinainen sähköpostilaatikkotila. Kirkon yhteisten ohjeiden mukaisesti henkilöille, joilla ei ole palvelussuhdetta seurakuntaan, luodaan IT-aluekeskuksen toimesta ns. Ulkoisen käyttäjän (tilintarkastajat, ohjelmistotoimittajat, palkkiosuntiot yms.) zx-tunnus ja tarvittaessa ulkoisen käyttäjän sähköpostiosoite. Nämä sähköpostiosoitteet ovat aina muotoa ext-etunimi.sukunimi@evl.fi. Luottamushenkilöt rinnastetaan myös Ulkoisiin käyttäjiin. Tarkastajien nimikirjaimet

30 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Yhteisten ohjeiden mukaisesti sähköpostien uudelleenohjaus eli jatkolähetys muuhun kuin evl.fi-osoitteeseen on estetty. Jokainen sähköpostiosoitteen ja sähköpostilaatikon käyttäjä voi kuitenkin halutessaan uudelleenohjata sähköpostit omasta sähköpostilaatikosta haluamaan osoitteeseen. Uudelleenohjausta pitää kuitenkin välttää etenkin tietoturvan ja tietosuojan vuoksi. Mikäli esimerkiksi jatkolähetettävään sähköpostiin vastataan, lähettäjän tiedoissa näkyy oman henkilökohtaisen postin tiedot, kuten sähköpostiosoite ja työhön tai luottamustehtävään liittyvää sähköpostikeskustelua ei enää välttämättä käydä evl.fi-sähköpostin kautta. Ulkoisen käyttäjän vuosittaiset lisenssikustannukset riippuvat palvelujen käytön laajuudesta sekä käytettävästä Microsoftin lisenssisopimuksesta. Jyväskylän seurakunnan ja koko Keski-Suomen IT-alueen käytössä olevan nykyisen sopimuksen mukaisesti Zx-tunnus voidaan perustaa luottamushenkilöille veloituksetta, mutta sähköpostiosoitteen ja laatikon (koko 2 GB) kustannukset olisivat kaikille Jyväskylän seurakunnan noin 200 luottamushenkilölle noin euroa vuodessa. Lisäksi työtä ja kuluja aiheutuisi sähköpostijärjestelmän käyttöönottokoulutuksista, tunnusten poistosta ja luomisesta sekä salasanojen vaihtamisesta. Valtakunnan tasolla osa IT-alueista ja seurakunnista ovat siirtyneet Microsoftin 0365-palvelujen käyttäjäksi, jolla on vaikutuksia myös sähköpostipalveluihin ja hintoihin. Keski-Suomen IT-alueen ja Jyväskylän seurakunnan osalta muutos tapahtunee vuoden 2019 aikana. Lisäksi valtuustokauden ollessa loppuvaiheessa, luottamushenkilöille ei tässä vaiheessa ole syytä tehdä zx-tunnuksia ja sähköpostiosoitteita tai sähköpostijakelulistoja. Intra-hankkeen vieminen loppuun luottamushenkilöiden intraportaalin osalta Jyväskylän seurakunta uudisti intransa keväällä tarjoamien palvelujen kautta. Uudistus mahdollisti muun muassa työtilat, joihin voidaan kutsua oman seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi on mahdollista perustaa valtakunnallisia työtiloja, joihin voidaan antaa oikeudet muiden seurakuntien työntekijöille tai ulkoisille käyttäjille, joilla on käytössään zx-tunnus. Teknisesti erillisen luottamushenkilöille perustettavan intra-portaalin käyttöönotto on ollut mahdollista jo keväällä 2016, mutta intran ollessa seurakunnan työntekijöiden sisäinen viestintäkanava, luottamushenkilöille ei ole nähty tarpeen tehdä esimerkiksi toimielinkohtaisia työtiloja tai zx-tunnuksia. Jyväskylän seurakunta lähettää toimielinten esityslistat postitse tai sähköpostitse suoraan luottamuselimen jäsenille sekä julkaisee esityslistat ja pöytäkirjat seurakunnan kotisivuilla. Kirkkovaltuuston ( ) hyväksymän vuoden 2018 talousarvion mukaisesti Hallintopalveluiden toiminnallisena tavoitteena on Domus- Tarkastajien nimikirjaimet

31 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA asianhallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu. Valmistelu on aloitettu tämän kevään aikana tutustumalla tarkemmin järjestelmän ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Järjestelmän avulla esimerkiksi toimielinten pöytäkirjojen sähköinen tarkastaminen olisi mahdollista erillisen Domus-luottamushenkilöportaalin kautta, johon kirjauduttaisiin edellä mainitulla henkilökohtaisella zxtunnuksella. Lisäksi portaaliin voidaan julkaista luottamushenkilöille tarkoitettua materiaalia sähköpostiviestin sijaan. Osa Domusta käyttävistä seurakunnista ja seurakuntayhtymistä onkin ottamassa luottamushenkilöportaalia käyttöön uuden valtuustokauden alkaessa ainakin kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston osalta. Portaalin hinta on noin 2,50 /kk/luottamushenkilö eli kirkkoneuvoston osalta noin 800 euroa vuodessa, mikäli tunnukset tehdään kirkkoneuvoston jäsenille ja varajäsenille. Domus-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton ollessa valmistelussa sekä valtuustokauden ollessa loppuvaiheessa, luottamushenkilöille ei tässä vaiheessa ole syytä tehdä zx-tunnuksia eikä luoda erillisiä työtiloja intraa. Domus järjestelmän luottamushenkilöportaali pyritään ottamaan käyttöön uuden valtuustokauden alusta lähtien. Kyselyn uudistaminen, jolla kyseltiin lupaa luottamushenkilöiden yhteystietojen julkaisuun seurakunnan www-sivuilla ja esityslistojen sähköiseen lähetykseen Jyväskylän seurakunnassa luottamushenkilöiden yhteystiedot tarkistetaan aina valtuustokauden alkaessa erillisellä Luottamushenkilön henkilötietolomakkeella, jonka luottamushenkilö allekirjoittaa. Samalla tai erillisellä lomakkeella pyydetään myös luottamushenkilöiden Eu tietosuojaasetuksen ja kansallisen tietosuojalain mukaiset suostumukset heidän henkilötietojensa käsittelyyn mm. seurakunnan julkisilla nettisivuilla. Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus ilmoittaa itsestään kattavat henkilötiedot (kuva, ammatti, puhelinnumero ja sähköposti). Kuten kyseisessä lomakkeessakin mainitaan, luottamushenkilö itse vastaa tietojen paikkansa pitävyydestä ja ilmoittaa mahdolliset muutokset antamiinsa tietoihin mahdollisimman pian hallintopalveluihin. Tämän jälkeen tiedot päivitetään seurakunnan kotisivuille. Uutta laajamittaista kyselyä henkilötietojen oikeellisuudesta ei ole syytä tässä vaiheessa valtuustokautta tehdä. Mikäli luottamushenkilö haluaa päivittää tietonsa seurakunnan sivuilla tai antaa luvan esityslistojen sähköiseen lähettämiseen, on hänen ilmoitettava muutokset kyseisellä lomakkeella. Uuden valtuustokauden alkaessa, henkilötiedot tarkistetaan joka tapauksessa kaikilta luottamushenkilöiltä. Kirkon ympäristödiplomin mukaisesti Jyväskylän seurakunnan tavoitteena on vähentää paperin kulutusta ja esityslistojen sähköisellä lähetyksellä olisi merkittävä vaikutus paperin kulutuksen vähentämiseen. Li- Tarkastajien nimikirjaimet

32 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA säksi sähköinen lähetys nopeuttaa esityslistojen toimittamista luottamushenkilöille paperipostiin verrattuna. Syksyn 2018 aikana uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotolla pyritään luomaan edellytykset sekä kokousasiakirjojen että muun materiaalin turvalliseen lähettämiseen luottamushenkilöille ja luomaan mahdollisuudet luottamushenkilöiden keskinäiseen yhteydenpitoon. Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Esitys Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös 14 Vastaus Vesa Laakkonen ja 8 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä Kirkkoneuvosto / 111: Kirkkovaltuuston kokouksessa Vesa Laakkonen ja 8 muuta valtuutettua jättivät kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä. Valtuutettujen mukaan sähköisten osallistujakorttien käyttöönotto olisi seurakunnan ympäristöohjelman päätavoitteiden mukainen. Aiemman samankaltaisen aloitteen yhteydessä annetun vastauksen mukaan tavoite ei ole saavutettavissa nykyisillä seurakunnan järjestelmillä, ja siksi uusi aloite sisältää tehtäväksi annon selvittää, millaisia uusia järjestelmiä seurakunnan tulisi hankkia ja mikä olisi niiden hinta-arvio. Kirkkoneuvosto antoi kokouksessaan (18 ) asian yhteisen seurakuntapalvelun johtajan valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan antaa kirkkovaltuuston toukokuun 2018 kokouksessa. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti vt. YSP-johtaja Tuomas Palola on tehnyt selvitystyötä asiasta. Jyväskylän seurakunnan käyttämän Katrinatoiminnanohjausjärjestelmän yhteydessä on leiri-ja retkitoiminnan ilmoittautumisen mahdollistava osa. Tästä näkökulmasta katsottuna on ollut perusteltua selvittää sitä, voidaanko kyseisen järjestelmän yhteyteen rakentaa uusi lisäosa, joka mahdollistaisi ilmoittautumisen yhteydessä kerättävien tietojen käyttämisen sähköisten osallistujakorttien perustietoina. Selvitystyössä on otettu huomioon EU-tietosuoja-asetuksen asettamat vaatimukset tietojen käsittelylle ja säilytykselle. Tarkastajien nimikirjaimet

33 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sähköisen osallistujakortin luominen siten, että siihen liitetään nykyisen osallistujakortin periaate sekä alaikäisen osallistujan allekirjoituksesta että hänen huoltajansa/huoltajiensa allekirjoituksesta/allekirjoituksista edellyttää monimutkaista teknistä ratkaisua. Tämä allekirjoituskäytäntö on välttämätön paitsi tietojen käsittelyn näkökulmasta, myös siitä näkökulmasta, että näin prosessiin voidaan liittää leirin/retken sääntöjen allekirjoittaminen. Lähtökohtana on se, että täysi-ikäinen henkilö tunnistautuu järjestelmään käyttäen niin sanottua vahvaa tunnistautumista ja hän luo sitten järjestelmään niin sanotut keveän tunnistautumisen tunnukset henkilölle, jolla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen. Liitteenä olevassa kaaviossa (liite 1) on esitetty järjestelmän toimintaperiaate. Esitetty järjestelmä vastaa EU-tietosuoja-asetuksen vaatimuksille henkilötietojen käsittelystä ja antaa leiri-ja retkitoiminnan puitteisessa tapahtuvalle käsittelylle luotettavan toiminta-alustan mikä vähentää merkittävästi riskiä, joka aiheutuu paperisista osallistujakorteista. Suurimpana motiivina järjestelmän hankintaan Jyväskylän seurakuntaan tuleekin pitää tätä lakisääteisestä näkökulmasta nousevaa välttämättömyyttä. M&V Softaware Oy:n tarjous Jyväskylän seurakunnalle kyseisen järjestelmän ja sen eri osien (joista osa on yhdistettävissä myös muihin Katrina-ohjelmistopaketin osiin) hankinnasta on noin (+alv) sekä tunnistautumispalvelun osalta (riippuen tunnistautumisen metodista). Näiden kertaluonteisten hankintojen lisäksi kuukausittaiset kustannuksen muodostuvat perusmaksusta (120 /kk) ja tunnistaumistapahtumien maksuista (0,15-0,20 /tapahtuma). Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Vesa Laakkosen ja 8 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Esitys Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Vesa Laakkosen ja 8 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös 15 Mikko Jegoroffin ero vaalilautakunnan jäsenyydestä Kirkkoneuvosto / 112: Mikko Jegoroff on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Jyväskylän seurakunnan vaalilautakunnan jäsenyydestä. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan (67 ) päättänyt esittää kirkkovaltuustolle aiemmin valitun vaalilautakunnan täydentämistä siten, Tarkastajien nimikirjaimet

34 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä. Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Seurakuntavaalien vaalilautakunta Jäsenet : Heikkinen Jegoroff Lampinen Linnove Pekkarinen Tiainen Weijo Vilpunaho Varajäsenet: Harjula Heinonen Kuparinen Lajunen Latvala Muurinen Reuter Ristikivi Henna Mikko Tapio Martti Raija pj. Eila Pirkko Pentti Eeva Toivo Liisa Heimo Esko Kristian Eeva-Liisa Pirjo Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntää Mikko Jegoroffille eron vaalilautakunnan jäsenyydestä ja ottaa sen huomioon täy- Tarkastajien nimikirjaimet

35 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA dentäessään vaalilautakuntaa yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämällä määrällä jäseniä ja varajäseniä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Esitys Kirkkovaltuustolle myöntää Mikko Jegoroffille eron vaalilautakunnan jäsenyydestä ja ottaa sen huomioon täydentäessään vaalilautakuntaa yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämällä määrällä jäseniä ja varajäseniä. Päätös 16 Jyväskylän seurakunnan äänestysalueet vuoden 2018 seurakuntavaaleissa ja vaalilautakunnan täydentäminen Kirkkoneuvosto / 67: Kirkkoneuvosto käsitteli seurakuntavaalien järjestämiseen liittyvää esitystä , 46, ja päätti tuolloin palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ottaen huomioon kirkkoneuvoston ilmaiseman kannan. Kirkkoneuvoston keskustelussa ja koeäänestyksessä oli käynyt ilmi selkeän enemmistön näkemys siitä, että seurakunta tulee jakaa äänestysalueisiin. Seurakuntavaalit järjestetään yksipäiväisinä ja ennakkoäänestys on tiistaista lauantaihin Vaaleilla valitaan Jyväskylän seurakunnassa 39-jäseninen kirkkovaltuusto, joka puolestaan valitsee henkilöt muihin toimielimiin. Kirkolliskokous hyväksyi vaalisäännöksiä koskevat kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset marraskuussa 2017 ja em. vaalien aiempaa myöhempi ajankohta on osa muutoksia. Kirkon vaalijärjestyksen muutos tulee voimaan samanaikaisesti kirkkolain muutoksen kanssa. Kirkkolain muutos vaatii voimaan tullakseen vielä eduskunnan hyväksynnän. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan tämän vuoden keväällä. Seurakuntavaalit ovat merkittävä tapahtuma paitsi hallinnon myös seurakunnallisen toiminnan kannalta. Vaaleissakin toteutuu kohtaamisen kirkko. Vaalien yhteydessä on mahdollisuus tuoda esiin seurakunnan arvoja ja toimintaa. Vaalit ovat väylä niin ehdokkaille kuin äänestäjille sitoutua vastuunkantamiseen kotiseurakunnassa. Seurakuntavaalien käytännön toteuttamisesta päävastuun kantaa vaalilautakunta, joka Jyväskylän seurakunnassa on asetettu jo vuoden 2015 toukokuussa, kun seurakuntavaalien 2014 tuloksen vahvistaminen oli viivästynyt ja tehtävä siirtyi uudelle vaalilautakunnalle. Vaalilautakunnan kokoonpanoon on kuitenkin odotettavissa muutoksia. Näin jo sen vuoksi, että vaalilautakuntaa koskevat esteellisyyssäädök- Tarkastajien nimikirjaimet

36 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA set ovat muuttuneet. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Esteellisyyssäädöksiin liittyvä käytännön ongelma syntyy siitä, että vaalilautakunta on nimettävä viimeistään ja ehdokkaat nimetään vasta syksyllä. Kirkkohallituksen antaman ohjeen mukaan vaalilautakuntaan kannattaa valita enemmän jäseniä kuin laissa edellytetään. Näin turvataan vaalilautakunnan ja sen mahdollisten jaostojen päätösvaltaisuus esimerkiksi juuri tilanteessa, jossa vaalilautakunnan jäsen on esteellinen. Vaalilautakunnan kokoonpano edellyttää muutoksia myös siinä tapauksessa, jos kirkkovaltuusto päättää, että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin, jolloin vaalilautakunta jakautuu jaostoihin. Jaosto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Jaoston tehtävänä on huolehtia äänestyksen käytännön toteuttamisesta äänestysalueella. Jyväskylän seurakunta muodostaa lähtökohtaisesti vain yhden äänestysalueen, mutta vaalisäännösten mukaan seurakunta voidaan jakaa myös useampaan äänestysalueeseen, jolloin äänioikeutettujen luettelot tehdään äänestysalueittain. Nämä alueittaiset luettelot on mahdollista saada kirkon Kirjuri-jäsentietojärjestelmästä. Kirkkohallitus on pyytänyt seurakuntia ilmoittamaan jo huhtikuun loppuun mennessä, jos ne aikovat muodostaa useita äänestysalueita. Jyväskylän seurakunnan ylimääräisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2008 ja seurakuntavaaleissa 2010 seurakunta jaettiin äänestysalueisiin alueseurakuntarajojen mukaan. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysaluejakoa ei tehty, vaan painotettiin vahvasti ennakkoäänestystä ja varsinaisena vaalipäivänä Taulumäen kirkko oli ainoa äänestyspaikka. Äänestysalueisiin jakautuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutetut saavat äänestää oman äänestysalueen äänestyspaikalla, jollaisena toimisi ensisijaisesti alueseurakunnan pääkirkko. Alueseurakuntakohtaiset äänestysalueet edellyttävät vähintään 27 jäsentä vaalilautakuntaan ja heille varajäsenet. Vaalilautakunnan ohella voidaan nimetä myös muita vaalitoimitsijoita. Nämä nimeää vaalilautakunta. Etenkin ennakkoäänestyksen laaja toteutus edellyttääkin tätä. Äänestysalueisiin jakaminen edellyttää äänioikeudesta ja äänestyspaikasta kertovan ilmoituksen lähettämistä kaikille äänioikeutetuille. Ilmoituksen lähettäminen voidaan toteuttaa kirkon yhteishankkeena ja ilmoitus noin äänioikeutetulle aiheuttaa arviolta vähintään noin euron kustannukset. Vuonna 2014 kulut olisivat olleet vähintään 0,45 /äänioikeutettu, vuoden 2018 hinta ei ole vielä tiedossa. Kirjeeseen sisällytettävän aineiston määrä voi lisätä perushintaa. Tarkastajien nimikirjaimet

37 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Äänestysalueisiin jakamisella ja henkilökohtaisen äänestysilmoituksen saamisella on aiempien vaalien nojalla jonkin verran positiivista vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Vuonna 2010, kun äänestysalueet ja henkilökohtainen ilmoitus olivat käytössä, annettiin ennakkoääniä 6318 ja varsinaisen vaalipäivän ääniä 6151 eli yhteensä Vuonna 2014, kun kirjeitä ei lähetetty ja oli vain yksi äänestysalue, ennakkoääniä tuli 7089 ja varsinaisen vaalipäivän ääniä 2107 eli yhteensä Sitä ei voida kuitenkaan tietää, onko äänestysvilkkauteen ollut suurempi vaikutus henkilökohtaisella äänestyskortilla vai sillä, että äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä oli mahdollista myös alueseurakunnassa. Ennakkoäänestys on tarkoitus toteuttaa laajasti siinäkin tapauksessa, että varsinaisena vaalipäivänä on mahdollisuus äänestää alueseurakunnissa. Aiempien vaalien tapaan ennakkoäänestyspaikkoja on tarkoitus saada paitsi seurakunnan omiin tiloihin myös esimerkiksi kauppaliikkeisiin ja oppilaitoksiin. Myös kotiäänestys on mahdollista niille, jotka eivät terveytensä vuoksi voi saapua äänestyspaikalle ja myös heidän omaishoitajilleen. Ennakkoäänestyksen ulottuminen lauantaipäivään tarjoaa joitakin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi vaalitapahtumien järjestämiseen alueseurakunnissa. Kirkkovaltuuston tulee asettaa vaalilautakunta mennessä (Kirkkolaki 23:19, kirkon vaalijärjestys 2:4,1). Vaalilautakuntaan kuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä sekä vähintään yhtä monta varajäsentä. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jonka mukaan he tulevat jäsenten sijaan. Varajäsenet eivät siis ole henkilökohtaisia. Uusien vaalisäännösten mukaan kirkkoherra ei ole virkansa puolesta vaalilautakunnan jäsen (säännöstä ei ollut vielä 2015, kun Jyväskylän seurakunnan nykyinen vaalilautakunta asetettiin). Muutos on tehty sen vuoksi, että myös kirkkoherra voi olla uusien säännösten valossa esteellinen vaalilautakuntaan. Kirkkohallituksen ohjeiden mukaan on kuitenkin suositeltavaa valita kirkkoherra vaalilautakunnan jäseneksi, jos esteellisyyttä ei ole. Kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan. Kirkkovaltuusto asetti , 13, vaalilautakunnan, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä sekä lisäksi kahdeksan varajäsentä. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Raija Pekkarinen ja vaalilautakunta on myöhemmin valinnut keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Tapio Lampinen. Vaalilautakunnan kokoonpano on sittemmin hieman muuttunut paikkakunnalta pois muuton vuoksi ja nykyinen vaalilautakunnan kokoonpano on seuraava: varsinaiset jäsenet: Martti Linnove, Pentti Vilpunaho, Tapio Lampinen, Mikko Jegoroff, Hanna Heikkinen, Pirkko Weijo, Eila Tiainen varajäsenet: Eeva Harjula, Heimo Lajunen, Pirjo Ristikivi, Kristian Muurinen, Eeva-Liisa Reuter, Liisa Kuparinen, Esko Latvala, Toivo Heinonen Tarkastajien nimikirjaimet

38 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Toivottavaa olisi, että nykyiset vaalilautakunnan jäsenet osaisivat arvioida ennen toukokuun kirkkovaltuuston kokousta, ovatko ehdokasasettelun myötä tulossa esteellisiksi seurakuntavaaleihin. Tällöin heidän olisi mahdollista halutessaan pyytää eroa vaalilautakunnasta ja eronpyyntö ehdittäisiin käsitellä toukokuun kirkkovaltuustossa. Äänestysalueisiin jakamisella on siis seurausvaikutuksia myös vaalilautakunnan kokoon. Jyväskylän seurakunnan jakaminen äänestysalueisiin alueseurakuntajaon mukaisesti tarkoittaa sitä, että vaalilautakunnassa tulee olla vähintään 27 jäsentä ja sama määrä varajäseniä kuin varsinaisia jäseniä. Näin vaalilautakunta voi jakaantua yhdeksään kolmen jäsenen jaostoon ja myös varajäseniä on riittävästi, jotta samojen henkilöiden ei tarvitse hoitaa varsinaisena vaalipäivänä koko ajan vaalitoimitusta. Vaalilautakuntaan voidaan valita kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen (KL 23:2,1). Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. (KL 23:19,4) Kirkkohallituksen vaaliohjeen mukaan: Vaalilautakuntaan ja keskusvaalitoimikuntaan tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä nimeämään jäseniä siten, että toimielimessä olisi sekä miehiä että naisia kumpiakin vähintään 40 prosenttia (KL 23:8). Vaalien määrärahavarauksessa on otettava huomioon paitsi em. ilmoituskortin kustannukset, myös vaalilautakunnan laajentamisen tuomat lisäkulut (lähinnä kokouspalkkiot ja matkakulut), arviolta lisäkuluja noin euroa ja ilmoituskortin kulut mukaan lukien noin euroa, talousarviossa jo varatun euron lisäksi. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi esittelyssä mainitut vuoden 2018 seurakuntavaaleihin liittyvät näkökohdat; 2) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Jyväskylän seurakunta jaetaan yhdeksään äänestysalueeseen alueseurakunnille määriteltyjen alueiden mukaisesti; 3) päättää esittää kirkkovaltuustolle aiemmin valitun vaalilautakunnan täydentämistä siten, että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä eli vähintään 27 jäsentä ja sama määrä varajäseniä, ja että vaalilautakunnan täydentämisessä huomioidaan uudet esteellisyyssäädökset sekä myös kirkkoherran jäsenyyttä koskevan säädöksen muutos ja siihen liitty- Tarkastajien nimikirjaimet

39 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA vä kirkkohallituksen suositus siitä, että kirkkoherra nimettäisiin vaalilautakunnan jäseneksi, mikäli esteellisyyttä ei ole hänen kohdallaan ole syntymässä; 4) päättää, että vaalien edellyttämästä lisämäärärahan varaamisesta lisätalousarviossa tehdään myöhemmin erillinen valmistelu kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle ottaen huomioon tarkentuvat kustannusarviot mm. ilmoituskortin osalta. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto päättää, että 1) Jyväskylän seurakunta jaetaan yhdeksään äänestysalueeseen alueseurakunnille määriteltyjen alueiden mukaisesti; 2) aiemmin valittua vaalilautakuntaa täydennetään siten, että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä eli vähintään 27 jäsentä ja sama määrä varajäseniä, ja että vaalilautakunnan täydentämisessä huomioidaan uudet esteellisyyssäädökset sekä myös kirkkoherran jäsenyyttä koskevan säädöksen muutos ja siihen liittyvä kirkkohallituksen suositus siitä, että kirkkoherra nimettäisiin vaalilautakunnan jäseneksi, mikäli esteellisyyttä ei ole hänen kohdallaan ole syntymässä; Päätös 17 Lisämääräraha seurakuntavaaleja varten Kirkkoneuvosto / 117: Mikäli kirkkovaltuusto päättää hyväksyä kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti, että Jyväskylän seurakunta jaetaan yhdeksään äänestysalueeseen alueseurakunnille määriteltyjen alueiden mukaisesti, ja että vaalilautakuntaa täydennetään siten, että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä eli vähintään 27 jäsentä ja sama määrä varajäseniä, tarvitaan vaaleja varten vuodelle 2018 lisämääräraha talousarvioon aiemmin varatun euron lisäksi. Lisämäärärahan tarve aiheutuu jokaiselle äänioikeutetulle lähetettävän ilmoituskortin kustannuksista sekä vaalilautakunnan laajentamisen tuomista lisäkuluista (lähinnä kokouspalkkiot ja matkakulut). Ilmoituskortin kustannukset noin äänestäjälle ovat arviolta noin euroa riippuen vaalikirjeessä olevien lisäsivujen määrästä (ehdokaslistan koko vaikuttaa). Vaalilautakunnan laajentamien aiheuttaa arviolta noin euron lisäkulut. Tarkastajien nimikirjaimet

40 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Vaaleihin aiemmin varattu euroa on laskettu siten, että seurakuntaa ei olisi jaettu äänestysalueisiin vaan vaalit toteutettaisiin vuoden 2014 vaalien tapaan ennakkoäänestystä painottaen siten, että varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikkana olisi vain Taulumäen kirkko. Aiemman varatusta euron määrärahasta on suunniteltu käytettävän mm. aiemmin valitun, pienemmän vaalilautakunnan kuluihin, äänestysmateriaalin hankkimiseen, virallisten ilmoitusten kuluihin ja ennakkoäänestyksen laajaan toteuttamisen järjestelykuluihin (mm. vaaliauton, kävelykadulle tuotavan vaalikontti) sekä myös näkyvään vaaliviestintään. Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi seuraavan muutoksen vuoden 2018 talousarvioon: Kirkolliset vaalit Kokouspalkkiot luottamushenkilöille Painatukset Muutosten jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostuu ja talousarvin osoittamaksi alijäämäksi Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Esitys Kirkkovaltuusto hyväksyy seuraavan muutoksen vuoden 2018 talousarvioon: Kirkolliset vaalit Kokouspalkkiot luottamushenkilöille Painatukset Päätös 18 Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2017 Kirkkoneuvosto / 69: Kirkkojärjestyksen 15 luvun 5 mukaan Talousarviovuodelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Konsernitase liitteineen on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseen, jos seurakunnalla, seurakuntayhtymällä tai kirkolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta jossakin kirjanpitovelvollisessa. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tarkastajien nimikirjaimet

41 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnasta, tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen se saatetaan kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 6 mukaan Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta. Taloussäännön 23 :n mukaan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä kirkkojärjestyksen sekä kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, kirkkohallituksen ja kirkkoneuvoston antamien ohjeiden sekä taloussäännön määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaavina viranhaltijoina hallintojohtaja ja talouspäällikkö. Tilinpäätös sisältää tasekirjan ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, allekirjoitukset ja merkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Tasekirja arkistoidaan sidottuna. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajille. Tilintarkastuskertomus on laadittava toukokuun loppuun mennessä. Kirkkoneuvoston on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä siihen mahdollisesti liittyvät vastineet kirkkovaltuuston käsiteltäviksi. Kirkkovaltuuston on päätettävä tilipäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta kesäkuun loppuun mennessä. Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta ovat liitteenä (liite). Esitys: Tarkastajien nimikirjaimet

42 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkoneuvosto 1) käsittelee Jyväskylän seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2017; 2) esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden ylijäämä, ,47, kirjataan taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille vahvistamaan seurakunnan omaa pääomaa; 3) allekirjoittaa tilinpäätöksen ja päättää luovuttaa sen tilintarkastajille ja edelleen kirkkovaltuustolle, joka päättää sen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Mikko Jegoroff poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo Esitys Kirkkovaltuusto 1) hyväksyy Jyväskylän seurakunnan tilinpäätöksen, 2) päättää, että tilikauden ylijäämä, ,47, kirjataan taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille vahvistamaan seurakunnan omaa pääomaa; 3) merkitsee Arvioinnin johtokunnan arviointikertomuksen (liite) tiedoksi; 4) päättää tilintarkastajien lausunnon (liite) perusteella vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Päätös 19 Henkilöstökertomus 2017 Kirkkoneuvosto / 70: Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti seurakunnassa on laadittu henkilöstökertomus, joka koskee vuotta 2017 (liite). Henkilöstökertomukseen on koottu henkilöstöä kuvaavia tietoja henkilöstön määrästä, rakenteesta ja sairauspoissaoloista sekä investoinneista henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Henkilöstöä kuvaavia muutamia keskeisiä tunnuslukuja 2017 ja vertailuluvut (2016): - Seurakunnan vakituisten virkojen ja työsuhteiden määrä oli 269,5 (269,5) palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä oli 299 (300) henkilöä. - Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 254 (255) htv - Sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 19 (20) kalenteripäivää. Poissaolojen kokonaismäärä oli 4851 (4987) kalenteripäivää. Tarkastajien nimikirjaimet

43 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Henkilöstöstä naisten osuus seurakunnan työntekijöistä oli 72 % (71%) - Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 (48,2) vuotta - Seurakunnan henkilöstökulujen määrä oli ( ). Esitys: Kirkkoneuvosto käsittelee henkilöstökertomuksen vuodelta 2017 liitettäväksi kirkkovaltuustolle esitettävään tilinpäätökseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi henkilöstökertomuksen Päätös 20 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma Kirkkoneuvosto / 118: Kirkkoneuvosto / 88: Kirkkovaltuusto päätti palauttaa leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman 10 uudelleen valmisteluun. Kirkkoneuvosto päätti antaa asian hallintojohtajan valmisteltavaksi siten että asia viedään kirkkovaltuustoon. Kirkkoneuvostoa informoitiin valmistelusta kokouksessa ja luottamushenkilöille järjestettiin iltakoulu aiheesta Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnittelun aikana on teetetty runsaasti rakennusteknisiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia eri vaihtoehdoista sekä selvitetty vaihtoehtojen kaavoituksellisia kysymyksiä. Lisäksi on koottu aineistoa tulevaisuuden leiritoiminnan toiminnallista tarpeista. Tulevaisuuden leiritoiminnan visio yhden leirikeskuksen mallista, joka mahdollistaisi kahden yhden aikaisen leirin pitämisen on ollut suunnittelun pohjana. Jatkovalmistelussa painopisteenä on ollut olevan tiedon jäsentäminen ja uudelleenarviointi. Valmistelu on toteutettu virkamiestyönä (hallintojohtaja, kirkkoherra, kiinteistöpäällikkö, talouspäällikkö). Valmistelusta on koostettu yhteenveto (liitteenä). Selvityksen johtopäätöksenä on todettu, että huomioiden kokonaisuutena leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu selvitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Asian käsittely on tarkoitus edetä siten, että yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö-ja hautaustoimen johtokunnalta pyydetään lausunto selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Esitys: Tarkastajien nimikirjaimet

44 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkoneuvosto, - merkitsee selvityksen tiedoksi. - päättää pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta lausunnon selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Päätös: Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Anu Alenius-Taipalus poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti leiritoiminnan- ja tilojen kehittämisselvityksestä on pyydetty lausunnot yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Molemmat johtokunnat ovat käsitelleet asian ja antaneet lausuntonsa. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli leiritoiminnan- ja kiinteistöjen selvityksen ja päätti lausuntonaan (liite) esittää kirkkoneuvostolle, että seurakunta toteuttaa Koivuniemen alueen kehittämisen pääleirikeskukseksi. Mutasen leirikeskusta Päijänteen rannalla, tulee myös kehittää ympärivuotiseen toimintaan, hyödyntäen ympäröivää luontoa ja suurta Päijännettä. Epätietoisuus leiritoiminnan pitkänajan tulevaisuudesta ei puolla Vesalan uudisrakennuksen toteuttamista, ottaen huomioon seurakunnan muut huomattavat kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsitteli leiritoiminnan- ja kiinteistöjen selvityksen ja päätti esittää lausuntonaan (liite), että Johtokunnan mielestä kehittämissuunnitelmaan kirjattu leiritoiminnan visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle ) on Jyväskylän seurakunnan toiminnan kannalta parhaiten palveleva ratkaisu. Johtokunta kannattaa kehittämissuunnitelman johtopäätöstä eli sitä, että tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Lausuntojen perusteella johtokuntien näkemykset ovat erisuuntaiset. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on lausunnossaan kannattanut kehittämissuunnitelman ja leiritoiminnan vision mukaista ratkaisua, joka toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Johtokunta näkee sen toiminnan kannalta parhaaksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan lausunnossa ei kannatettu leiritoiminnan- ja tilojen kehittämisselvityksessä esitettyä vaihtoehtoa. Johtokunnan lausunnossa esitetään, että tulisi toteuttaa Koivuniemi päälei- Tarkastajien nimikirjaimet

45 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA rikeskukseksi sekä lisäksi Mutasen leirikeskuksen kehittäminen. Tämä esitys käytännössä tarkoittaisi asian uudelleen valmistelua, sillä Mutasen laajempi kehittäminen ei ole nyt ollut laajemman kehittämisselvityksen kohteena. Lausunnossa ei myöskään oteta kantaa missä laajuudessa Koivuniemeä tulisi kehittää eli tehtäisiinkö vision toteuttava laajennus vai säilyisikö Koivuniemi nykylaajuudessa ja lisäkapasiteetti toteutettaisiin Mutasessa. Mikäli molemmat leirikeskukset säilytetään ei vaihtoehto olisi Kirkkoneuvoston kehittämistyölle hyväksymän vision mukainen yhden leirikeskuksen malli. Lapsivaikutusten arviointia on tehty valmistelun erivaiheissa erityisesti arvioitaessa kasvatustyön leiritoiminnan tarpeita. Alla Tako kokouksen Lava-arviointi leirikeskusasiaan: o o o o o Pitkään matkaan vanhemmat eivät lähde kuljettamaan lapsia päiväleirille, esim Sarpatin ja Mutasen pienten lasten päiväleiri toiminnot todennäköisesti loppuisivat. Näin toiminnot siirtyisivät kirkoille, jolloin lasten luontokokemukset souteluineen ja luontoon liittyvät aistikokemukset jäisivät vähäisiksi. Lehtisaaren kesäkodissa on pidetty alakouluikäisten päiväleirejä. Näihin on välttämätöntä olla jonkinlainen sisätila. Perheleirit toimivat hyvin Vesalassa. Koivuniemi hyvä paikka pitää leirejä, mutta mikäli siitä tulisi ainoa leirikeskus, piha-alue jäänee liian pieneksi toimintaa ja luontokokemuksia ajatellen. Mikäli Vesala tulee olemaan seurakuntamme ainoa leirikeskus, se palvelisi parhaiten perhetyötä ja kouluikäisiä. Jos siellä järjestetään lasten päiväleirejä, se vaatii bussikuljetuksen aamuin illoin. Mistä varoista kuljetukset kustannetaan? Kustannuksia ei voida sälyttää alueseurakuntien budjettiin. Leirikeskustoimintoihin liittyen myös Tikkakosken alueneuvosto oli käsitellyt kokouksessaan Sarpatin leirimajan ja sen merkitystä alueseurakunnan toiminnalle. Alueneuvosto ilmaisee huolensa toimintojen järjestämisestä, mikäli Sarpatista joudutaan luopumaan. Alueneuvostoja tullaan kuulemaan varsinaisesti sitten kun mahdolliset luopumispäätökset tehdään. Jyväskylän seurakunnan molemmat ns. isot leirikeskukset Vesala ja Koivuniemi sisältävät ratkaisuvaihtoehtoina niin toiminnallisia kuin teknis-taloudellisia haasteita. Tehdyissä selvityksissä näitä haasteita on tarkasteltu useasta näkökulmasta. Lisäksi leiritoiminnan toiminnallisia tarpeita on selvitetty hyvin perusteellisesti valmistelutyön aikana. Näistä selvityksistä saadut keskeiset seikat on koottu laadittuun leiritoiminnan ja tilojen kehittämisselvitykseen, joka on ollut kirkkoneuvoston / 88 käsittelyssä sekä sen jälkeen johtokuntien lausuttavana. Molemmat ratkaisuvaihtoehdot niin Vesalan uudisrakennus kuin Koivuniemen laajennus toteuttaisivat vision mukaiset tavoitteet. Leiritilojen kokonaiskapasiteetti vähenisi merkittävästi. Tämä toisi säästöjä sekä kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa että leirikeskusten ja keittiöhenkilö- Tarkastajien nimikirjaimet

46 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA kunnan kustannuksissa. Koivuniemen investointikustannus olisi pienempi kuin Vesalan. Toisaalta uudistiloissa voitaisiin toteuttaa uudenaikaisempia teknisiä ratkaisuja, joilla voitaisiin saavuttaa säästöjä ylläpitokustannuksissa vuosien ajan. Leiritoiminnan toiminnallisia tarpeet olisi paremmin mahdollista huomioida Vesalan uudisrakennuksessa. Uudisrakennusta voitaisiin monipuolisesti käyttää seurakunnan erilaisissa toiminnoissa ja täten tehokkuus olisi parempi. Vision mukainen leirikeskusratkaisu tarkoittaa, että muiden leirikiinteistöjen osalta on tehtävä päätös. Kiinteistöstrategian päivittämisen yhteydessä todettiin, että leiritoiminnan kehittämissuunnitelman jälkeen tulee kiinteistöstrategia päivittää myös leirikeskuskiinteistöjen osalta. Kun päätös leiritoiminnan tulevaisuuden ratkaisumallista on päätetty, tulee muiden kiinteistöjen osalta päättää tulevatko ne luovuttaviin kiinteistöihin (kategoria 3.) vai kehitettäviin (kategoria 2.). Näitä ovat Koivuniemi tai Vesala, Mutanen, Lehtisaari sekä leirimajat Sarpatti ja Tyyppälä Tässä yhteydessä tulisi päättää myös aikataulusta. Myös mikäli ratkaisuksi valitaan Vesalan uudisrakennus, voidaan osa Vesalan maaalueesta ottaa kategoriaan 2. eli tarkastella sen mahdollista kehittämistä tai siitä luopumista. Huomioiden kaikki valmistelun aikana esiin tulleet seikat ja pyydetyt lausunnot sekä arvioiden leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu selvitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Kirkkoneuvoston / 88 käsittelyssä olleet liitteet ovat luettavissa ko. kokouksen pöytäkirjasta sekä seuraavassa osoitteessa: Mikäli asia etenee kirkkovaltuuston käsittelyyn, liitetään yllämainitut liitteet kirkkovaltuuston kokousaineistoon. Leirikeskusratkaisuun liittyvät kirkkovaltuustolle jaetut liitteet ovat luettavissa Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla 905ptkKVal_netti+RE.pdf/2c1c7f44-7e8e-86f9-bc9f-753b718d1290 Esitys: Kirkkoneuvosto - merkitsee saadut johtokuntien lausunnot tiedoksi - päättää esittää kirkkovaltuustolle, että leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi jatkovalmistelun pohjaksi valitaan Vesalan uudisrakennus Päätös: Keskustelun aikana Hilkka Illman esitti Inkeri Tuunasen kannattamana, että leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi valitaan Koivuniemen leirikeskus. Raija Sipinen ja Juha Suonperä kannattivat pohjaesitystä. Tarkastajien nimikirjaimet

47 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Hilkka Illmanin esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti viisi (5) kirkkoneuvoston jäsentä, vastaesityksen puolesta viisi (5) jäsentä ja tyhjää yksi (1) jäsen. Jaa: Ei: Tyhjää: Raija Sipinen Juha Suonperä Maria Taivassalo Marketta Korhonen Arto Viitala Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Pentti Vilpunaho Pauli Hintikka Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa kirkkoneuvosto on hyväksynyt pohjaesityksen. Esitys Kirkkovaltuusto valitsee leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi jatkovalmistelun pohjaksi Vesalan uudisrakennuksen. Päätös 21 Aloitteet 22 Ilmoitusasiat 23 Valitusosoitus Valitus kirkkovaltuuston päätöksestä on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Valitusosoitus liitteenä. Tarkastajien nimikirjaimet

48 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA VALITUSOSOITUS Kirkkovaltuusto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 1-3, VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204, Vaasa Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 4-18 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät Valitusaika 30 päivää 30 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa, markkinaoikeudessa 2000 euroa, 4000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 1 milj. euroa) tai 6000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 10 milj. euroa). Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa., jollei lain 5, 7 tai 9 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

49 Liite asiaan nro: 10/a Johtokunta Yhteinen seurakuntapalvelu Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO Kirkkoneuvosto Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt (81 ) pyytää Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausuntoa tiimien uudelleen organisointia koskevissa asioissa, mukaan lukien kanttorien virat ja kasvatuksen työalasihteereiden virat. Lausuntonaan johtokunta toteaa seuraavaa: Yleistä Henkilöstösuunnitelman mukaisten ratkaisujen toimeenpano edellyttää muutoksia nykyiseen Yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön muutenkin kuin yksikön nimen muuttamisen osalta. Nämä muutokset on määrä viedä kirkkovaltuustossa päätettäviksi syksyllä Samoin henkilöstösuunnitelman toteuttamisesta nousee tarve muuttaa nykyisten työalasihteerien virkojen tehtäväkuvauksia - nykyisin niihin on sisällytetty esimiestehtävä, mutta uudelleen organisoinnin jälkeen näin ei ole. Tilanteessa, jossa täytettäväksi tulee kaksi työalasihteerin virkaa, on tarpeen määritellä kyseisten virkojen kelpoisuusehdot. Samassa yhteydessä on mielekästä muuttaa kyseisten virkojen virkanimikkeet vastaamaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa yleisesti käytössä olevia asiantuntijoiden virkanimikkeitä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että myös kahden muun työalasihteerin viran (jotka ovat täytettyinä) virkanimikkeet tulisi yhdenmukaisuuden nimissä muuttaa tässä yhteydessä ja myös niiden kelpoisuusehdot tarkistaa. Ehdotettuun musiikin asiantuntijaviran järjestelyt voidaan toteuttaa joko sisäisin siirroin (kanttorin virkana, jonka tehtäväsisältö muuttuu) tai sitten perustamalla kokonaan uusi virka (jolloin sen kelpoisuusehdot ja virkanimike tulevat päätettäviksi). Kelpoisuusehtoja määriteltäessä ja virkanimikkeitä muutettaessa kirkkovaltuusto tekee päätöksen. Johtokunta pitää perusteltuna ratkaisua, että kirkkovaltuusto hyväksyy Yhteisen seurakuntatyön organisaatiorakenteen sekä nykyisten kasvatuksen työalasihteerien virkojen kelpoisuusehdot ja virkanimikkeiden muutokset toukokuun 2018 kokouksessaan, ja että muut muutokset tuodaan valtuuston päätettäviksi syksyllä Tiimien organisoinnista Henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty suunnitelma yhteisen seurakuntapalvelun uudelleen organisoinnista siten, että siihen liitettäisiin kokoseurakunnallisista tehtäväalueista niin sanottu Taulumäen tiimi. Tämän kokonaisuuden uusi nimi olisi yhteinen seurakuntatyö. Sen tiimit ja niiden esimiesjärjestelyt muodostetaan nykyisestä jonkin verran poiketen (kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi, mission ja palvelun tiimi). Tiimien kokoonpano muuttuu nykyisestä selkeästä työalaan perustuvasta rakenteesta laajempaan toimialapohjaisuuteen tiimien yhdistämisen sekä uuden tiimin luomisen kautta (Taulumäen yksikön hoitamista tehtävistä muodostetaan yksi tiimi, jossa on kaksi alatiimiä, tuomalla tiimiin lisää henkilöstöä nykyisistä tiimeistä). Tiimi tekee yhteisen toimintasuunnitelman sekä tuottaa yhteisen toimintakertomuksen, jotka

50 tulevat Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan käsiteltäviksi. Tiimien toimintasuunnitelma pohjautuu johtokunnan hyväksymään yksikön toimintasuunnitelmaan, joka menee kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi Yhteinen seurakuntatyö tuottaa samoin yhden toimintakertomuksen mainittujen luottamuselinten hyväksyttäväksi. Uudet toimialapohjaiset tiimit jakautuvat työalapohjaisiin alatiimeihin. Alatiimeillä on omat kustannuspaikkansa (lähetystyössä muista poiketen kaksi kustannuspaikkaa) ja ne tekevät kausisuunnitelmat. Tiimien sisäinen ja niiden välinen säännönmukainen yhteistyö on esitetty organisaatiokaavioissa, samoin johtokunnan asiantuntijaryhmäroolista nousevat yhteydet työntekijöihin. Johtokunnan mielestä esitetty ratkaisu ohjaa yksittäiset työalat luontevaan ja kiinteään yhteistyöhön muiden työalojen kanssa, joka avaa mahdollisuuden moniammatillisemman työotteen kehittämiselle. Muutos nykyisten tiimien kokoonpanoissa sekä tiimin muodostaminen uusien työtovereiden kanssa johtanee myös siihen, että olemassa olleen työtoveruuden myötä uusien tiimien välinen yhteistyö tulee tiiviiksi jo uuden organisaation alusta alkaen henkilösuhteiden pohjalta mikä estänee liiallisen työalapainotteisuuden muotoutumista. Myös toimintasuunnittelu- ja toimintakertomustason määritteleminen tiimikohtaiseksi tukee laaja-alaisemman työnäyn kehittymistä. Esitetty johtamisjärjestelmä takaa johtokunnan käsityksen mukaan tasapuolisesti niin työalojen johtamisen kuin esimiestyön toteutumisen mahdollisuuden sekä hyödyntää luottamushenkilöiden asiantuntemusta mielekkäällä tavalla. Asiantuntijan tehtävästä Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty asiantuntijan pääasiallinen tehtäväkuva painottaa perustellusti työalajohtajuutta ilman esimiesasemaa. Se vastaa nykyistä

51 työalasihteerin viran tehtäväkuvaa siten, että siitä on poistettu lähiesimiestehtävät. Lähiesimiestehtävien siirtyminen tiiminvetäjille antaa työalan asiantuntijalle entistä paremman mahdollisuuden keskittyä työalan kysymysten käsittelemiseen. Johtokunta pitää työalasihteereiden virkanimikkeiden muuttamista kirkossa yleisesti käytössä oleviin asiantuntijoiden virkanimikkeisiin ajanmukaisena. Vastaavasti on mielekästä siirtyä käyttämään lapsi-ja perhetyön työalan sijaan käsitettä varhaiskasvatus. Tiiminvetäjän tehtävästä Tiiminvetäjän toimikausi on 2+2 vuotta (1. toimikausi ja optiokausi, jonka käytöstä päätetään työntekijää kuullen). Toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. Tiiminvetäjälle osoitetaan tietty osuus työstä (todennäköisimmin tietty moduulimäärä) viikkotasoisesti. Tiiminvetäjä osallistuu seurakunnan esimiesten kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiiminvetäjä osallistuu YST:n tiiminvetäjien kokoukseen. Hänen esimiehensä on YSTjohtaja ja ylin esimies kirkkoherra. Tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra YST-johtajan esittelystä. Tiiminvetäjän ensisijainen varahenkilö sovitaan tehtäväkuvauksia määriteltäessä. Tiiminvetäjä on koko tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollinen lähiesimies. Tiiminvetäjä käy kehitys- ja harkinnanvaraista palkanosaa koskevat keskustelut (HaVa) tiiminsä jäsenten kanssa sekä hyväksyy työsuunnitelmat (kirkkoherra hyväksyy lomat ja neljän kuukauden yleissuunnitelman työvuoroista ja vapaa-ajasta). Hän vastaa tiimin toimintasuunnittelusta, toimintakertomuksesta ja taloussuunnittelusta sekä sen seurannasta ja toimii tiimin kustannuspaikkoja koskevien laskujen hyväksyjänä. Tiiminvetäjä vastaa tiimin kokousten koollekutsumisesta, valmistelusta, toteuttamisesta ja dokumentoinnista sekä henkilöstön pitämisestä ajan tasalla heidän työtään koskevista asioista. Hänellä on osallistumisoikeus tiiminsä kaikkien alatiimien työalapalavereihin. Tiiminvetäjä johtaa tiiminsä jäsenten työtä Yhteisen seurakuntatyön tavoitteiden mukaisesti. Tehtävässään hän voi tukeutua oman tiiminsä työalojen asiantuntijoiden substanssijohtajuuteen. Tiiminvetäjän tehtävä ei ole erillinen virka, vaan sitä hoidetaan oman viran ohessa. Tiiminvetäjä toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Tiimin viranhaltijat voivat hakea kyseiseen esimiestehtävään, josta maksetaan erillinen korvaus erikseen päätettävällä tavalla. Tiiminvetäjän tulee omata riittävä johtamiskoulutus tai hänen tulee sitoutua sen suorittamiseen. Aiempi esimieskokemus katsotaan eduksi tehtävän suorittamisen kannalta. Tiiminvetäjän on tunnettava tiiminsä toimialan yleiset kehityslinjat, vaikkakaan syvällistä asiantuntemusta jokaisen työalan erityisistä kysymyksistä ei edellytetä. Tiiminvetäjä huolehtii tiiminsä henkilöstöhallinnon ja työaikasuunnittelun toteuttamisesta, joten hänellä on oltava tai hänen on hankittava riittävä osaaminen näihin tehtäviin. Johtokunnan mielestä esitetty tiiminvetäjän tehtäväkuva on selkeästi määritelty. Tiiminvetäjän tehtävän määräaikaisuus tarjoaa mahdollisuuden eri työntekijöille hakeutua tähän lähiesimiestehtävään oman kiinnostuksensa ja elämäntilanteensa pohjalta. Se, että tiiminvetäjä ei välttämättä tule tiimin jäsenen omalta työalalta, tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden yksittäisen työntekijän työn kehittämiseen

52 koska ammattikuntien sisäänrakennettuja itsestäänselvyyksiä ei siinä tilanteessa ole keskustelujen taustalla. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan virasta Viran kelpoisuusehtona tulee pitää Kirkkohallituksen päätöksen ( ) (Kirkon säädöskokoelman) numero mukaista varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Tämän lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen. Seurakuntatyön ja varhaiskasvatuksen työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusmäärittely ja viran pääasiallinen tehtäväkuvaus vastaa kaavailtua toimenkuvaa. Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan virasta Viran kelpoisuusehtona tulee pitää Kirkkohallituksen päätöksen ( ) (Kirkon säädöskokoelman) numero mukaista nuorisotyönohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Tämän lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen.

53 Seurakuntatyön ja nuoriso-sekä rippikoulutyön työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty nuoriso-ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusmäärittely ja viran pääasiallinen tehtäväkuvaus vastaa kaavailtua toimenkuvaa.

54 Jyväskylän seurakunnassa alkaen Liite asiaan nro: 10/b

55 Sihteeripalvelut Vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta YST-johtaja Yhteinen seurakuntatyö Johtokunta (asiantuntijaryhmäpainotteisuus) Jumalanpalvelus ja aikuistyö Messu & Musiikki Musiikki Varhaiskasvatus Kasvatus Nuoriso- ja rippikoulutyö Oppilaitostyö Kansainvälinen työ ja lähetystyö Missio ja palvelu Diakonia ja yhteiskunnallinen työ

56 Johtokunnan jäsenet osallistuvat toimintasuunnitteluseminaariin yhdessä viranhaltijoiden kanssa Johtokunta Alatiimien työalavastaavat kutsutaan johtokunnan kokoukseen työalojen asioita käsiteltäessä sekä toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta käsiteltäessä ja syksyn arviointikokoukseen YST-johtaja Taulumäen pappi Taulumäen kanttori Musiikin asiantuntija Varhaiskasvatuksen asiantuntija Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntija Oppilaitostyön pappi Kansainvälisen työn ja lähetystyön asiantuntija Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn asiantuntija Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa YST:n toimialakokous (1+8)

57 KIRKKOHERRA Yhteinen seurakuntatyö YST-johtaja Sihteeripalvelutiimi Tiiminvetäjä Sihteeripalvelutiimi Alatiimin jäsenet Messu & musiikki Tiiminvetäjä Kasvatus Tiiminvetäjä Missio ja palvelu Tiiminvetäjä Jumalanpalvelus ja aikuistyö Alatiimin jäsenet Musiikki Alatiimin jäsenet Varhaiskasvatus Alatiimin jäsent Nuoriso- ja rippikoulutyö Alatiimin jäsenet Oppilaitostyö Alatiimin jäsenet Kansainvälinen työ ja lähetystyö Alatiimin jäsenet Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Alatiimin jäsenet YST:n kokous ja virkistyspäivä (koko henkilöstö) YST:n suunnittelukokous ja joululounas (koko henkilöstö + johtokunta)

58 Sihteeripalveluiden tiiminvetäjä YST-johtaja Messu ja musiikki tiiminvetäjä Kasvatuksen tiiminvetäjä Mission ja palvelun tiiminvetäjä YST:n tiiminvetäjien kokous (1+4)

59 Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Messu & Musiikki Tiiminvetäjä - Ja Musiikki Musiikki Musiikki Musiikki Musiikki Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Asiantuntija Varhaisiän musiikkikasvattaja Alatiimi Musiikki Kustannuspaikka Musiikki Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Varhaisiän musiikkikasvattaja yhdenmukaistamiseen Varhaisiän musiikkikasvattaja Nuorisomuusikko Taulumäen pappi Taulumäen kanttori Alatiimi Jumalanpalveluselämä yhdenmukaistamiseen ja aikuistyö Kustannuspaikka Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Suntio

60 Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Kasvatus Tiiminvetäjä Oppilaitostyön diakoni Varhaiskasvatus Asiantuntija Varhaiskasvatus Perhetyöntekijä Varhaiskasvatus Pyhäkoulutyön varhaiskasvatuksen ohjaaja Nuoriso- ja rippikoulutyö Kasvatuksen pappi Nuoriso- ja rippikoulutyö Asiantuntija Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuoriso- ja rippikoulutyö Erityisnuorisotyönohjaaja Erityisnuorisotyönohjaaja Vammaisnuorisotyönohjaaja Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuorisotyönohjaaja, Partio-/Lehtisaarit Oppilaitostyö Oppilaitostyön pappi Oppilaitostyö Oppilaitostyön pappi yhdenmukaistamiseen Alatiimi Varhaiskasvatus Kustannuspaikka Varhaiskasvatus Kausisuunnittelu- ja palaveritaso yhdenmukaistamiseen Alatiimi Nuoriso- ja rippikoulutyö Kustannuspaikka Nuoriso- ja rippikoulutyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Alatiimi Oppilaitostyö Kustannuspaikka Oppilaitostyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso

61 Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Missio ja palvelu Tiiminvetäjä Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Asiantuntija Diakonia ja yhteiskunnallinenn työ Kehitysvammaistyön diakoni Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Viittomakielisen työn diakonissa Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Näkövammais-, huonokuuloisja omaishoitajatyön diakonissa Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Yhteiskunnallisen työn diakoni/pappi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Lähetyskasvatussihteeri Kansainvälinen työ ja lähetystyö Maahanmuuttajatyön diakoni Kansainvälinen työ ja lähetystyö Kansainvälisen työn pappi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Asiantuntija yhdenmukaistamiseen Alatiimi Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Kustannuspaikka Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Alatiimi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Kustannuspaikka yhdenmukaistamiseen Kansainvälinen työ ja lähetystyö sekä Lähetystyön sopimukset Kausisuunnittelu- ja palaveritaso

62 Tiiminvetäjän toimikausi on 2+2 vuotta (1. toimikausi ja optiokausi, jonka käytöstä päätetään työntekijää kuullen). Toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. Tiiminvetäjälle osoitetaan tietty osuus työstä (todennäköisimmin tietty moduulimäärä) viikkotasoisesti. Tiiminvetäjä osallistuu seurakunnan esimiesten kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiiminvetäjä osallistuu YST:n tiiminvetäjien kokoukseen. Hänen esimiehensä on YST-johtaja ja ylin esimies kirkkoherra. Tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra YST-johtajan esittelystä. Tiiminvetäjän ensisijainen varahenkilö sovitaan tehtäväkuvauksia määriteltäessä. Tiiminvetäjä on koko tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollinen lähiesimies. Tiiminvetäjä käy kehitysja harkinnanvaraista palkanosaa koskevat keskustelut (HaVa) tiiminsä jäsenten kanssa sekä hyväksyy työsuunnitelmat (kirkkoherra hyväksyy lomat ja neljän kuukauden yleissuunnitelman työvuoroista ja vapaa-ajasta). Hän vastaa tiimin toimintasuunnittelusta, toimintakertomuksesta ja taloussuunnittelusta sekä sen seurannasta ja toimii tiimin kustannuspaikkoja koskevien laskujen hyväksyjänä. Tiiminvetäjä vastaa tiimin kokousten koollekutsumisesta, valmistelusta, toteuttamisesta ja dokumentoinnista sekä henkilöstön pitämisestä ajan tasalla heidän työtään koskevista asioista. Hänellä on osallistumisoikeus tiiminsä kaikkien alatiimien työalapalavereihin. Tiiminvetäjä johtaa tiiminsä jäsenten työtä Yhteisen seurakuntatyön tavoitteiden mukaisesti. Tehtävässään hän voi tukeutua oman tiiminsä työalojen asiantuntijoiden substanssijohtajuuteen. Tiiminvetäjän tehtävä ei ole erillinen virka, vaan sitä hoidetaan oman viran ohessa. Tiiminvetäjä toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi.

63 Tiimin viranhaltijat voivat hakea kyseiseen esimiestehtävään, josta maksetaan erillinen korvaus erikseen päätettävällä tavalla. Tiiminvetäjän tulee omata riittävä johtamiskoulutus tai hänen tulee sitoutua sen suorittamiseen. Aiempi esimieskokemus katsotaan eduksi tehtävän suorittamisen kannalta. Tiiminvetäjän on tunnettava tiiminsä toimialan yleiset kehityslinjat, vaikkakaan syvällistä asiantuntemusta jokaisen työalan erityisistä kysymyksistä ei edellytetä. Tiiminvetäjä huolehtii tiiminsä henkilöstöhallinnon ja työaikasuunnittelun toteuttamisesta, joten hänellä on oltava tai hänen on hankittava riittävä osaaminen näihin tehtäviin.

64 Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YTaluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi.

65 Liite asiaan nro: 10/c

66 Liite asiaan nro: 12

67 Liite asiaan nro: 13

68 Liiite asiaan nro 14/a

69 Liite asiaan nro: 14/b Sähköinen osallistujakortti Hankkeeseen liittyviä näkökohtia Jyväskylän seurakunta Kevät 2018

70 Prosessikaavio: asiakkuuden käsittely ja ilmoittautuminen Asiakasportaali Huoltaja + lapsi/nuori 1. kerralla vahva tunnistautuminen, jonka yhteydessä luodaan CRM-pohjaiset tunnukset niin 1. huoltajalle, 2. huoltajalle, lapselle/nuorelle Syöttää ilmoittautumisen mukaista tietoa Etsii asiakkuutta Asiakkuudenhallintajärjestelmä CRM Tuo perustiedot Ilmoittautumisohjelma lapsi/nuori

71 Prosessikaavio: osallistujakortin tietojen muodostus Asiakkuudesta tulevat perustiedot Ilmoittautumisessa täydennetyt tiedot Osallistujakortin tiedot

72 Prosessikaavio: asiakasportaali Osallistujakortti Kuittaa osallistujakortin tiedot kevyen tunnistautumisen tunnuksilla Kuittaa osallistujakortin tiedot kevyen tunnistautumisen tunnuksilla Huoltajat Antaa luvan tietojen käsittelyyn Alaikäinen lapsi/nuori

73 Prosessikaavio: osallistujakortin käsittely Ilmoittautumisohjelman ja CRM:n tietojen pohjalta generoitu osallistujakortti Huoltajien ja lapsen/nuorten sähköinen kuittaus Sähköinen osallistujakortti ilmoittautumisohjelmassa (saavutettavissa nettiyhteyden kautta mistä tahansa sekä perusteltavan syyn myötä tarvittaessa tulostettavissa)

74 Kysymyksiä / näkökulmia Lainopilliset kysymykset 1. Alle 13 vuotiaan tietojen käsittely vuotiaan tietojen käsittely 3. Täysi-ikäisen tietojen käsittely -> mitä tietoja saadaan kerätä, kenellä on oikeus antaa tietoja, ketä pitää informoida tietojen käsittelystä Tekniset kysymykset 1. CRM:n rakentaminen 2. Asiakasportaalin rakentaminen Käyttökustannukset 1. Ohjelman rakentaminen (suunnittelu, koodaus, käyttäjäystävällisyys) 2. Toistuvat käyttökustannukset (tunnistautuminen ja sovelluksen ylläpito) Järjestelmä on mielekäs rakentaa olemassa olevan toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen, jotta saavutettaisiin a) järjestelmäteknisiä hyötyjä, b) vältyttäisiin täysin uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat ongelmat ja haasteet ja c) rekisterin pitämistä helpottavat toiminnot

75 Liite asiaan nro: 18/b

76 Liite asiaan nro: 18/c

77

78 Liite asiaan nro: 19 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

79 2/11 1. JOHDANTO Henkilöstökertomus on perustetun Jyväskylän seurakunnan yhdeksäs. Henkilöstökertomukseen on koottu henkilöstöä kuvaavia tilastotietoja mm. henkilöstön määrästä, rakenteesta, sairauspoissaoloista sekä investoinneista henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Henkilöstökertomuksessa henkilöstölukumäärät kuvataan Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti siten, että määrässä on mukana kaikki henkilöt, joiden palvelussuhde on ollut voimassa Henkilöstön lukumäärään sisältyvät näin ollen myös erilaisilla virka- tai työvapailla tuolloin olleet sekä heidän sijaisensa. Vakituisia virkoja ja työsuhteita kuvaava määrä on vastaavasti pienempi. Seurakunta on toteuttanut 2011 laadittua henkilöstösuunnitelmaa ja virkojen ja työsuhteiden määrää on vähennetty suunnitelman mukaisesti. Vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2016 on ollut 31 virkaa/työsuhdetta. Tämän lisäksi myös kausityöntekijöiden määrää on vähennetty. Kirkkoneuvosto asetti työryhmän valmistelemaan henkilöstösuunnitelman päivittämistä maaliskuuhun 2017 mennessä. Kirkkovaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman päivityksen Henkilöstösuunnitelmassa ei esitetty uusia vähennyksiä. Keskeisenä tavoitteena on tulevaisuudessa organisoida työtä uudella tavalla, löytää uusia toimintatapoja sekä jakaa resursseja uudelleen alueseurakunnissa. Kuluneena vuonna sairauspoissaolot vähentyivät edellisestä vuodesta. Useana peräkkäisenä vuonna henkinen kuormitus on ollut merkittävä sairauspoissaolojen syy. Työterveyshuollon kanssa on tehty jatkuvasti sekä ennalta ehkäisevää työtä että toimenpiteitä pitkillä sairauslomilla olleiden työntekijöiden työkyvyn palauttamiseksi. Kuluneena vuonna käynnistettiin hengellisessä työajattomassa työssä olevien työntekijöiden moduulityöaikakokeilun valmistelu. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja tavoitteena on ottaa moduulityöaika käyttöön alkaen. 2

80 2. HENKILÖSTÖ 3/ Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 299 (300) henkilöä. Vakituisia virkoja/työsuhteita seurakunnassa on 269,5 (269,5). Vuoden 2016 vastaavat vertailuluvut on esitetty sulkeissa. Viransijaisia oli 31 (25) ja työsopimussuhteisia sijaisia 8 (6) henkilöä. Tämän lisäksi (19) henkilöä määräaikaisessa työ/virkasuhteessa. 3

81 2.2 Henkilöstön rakenne 4/11 Henkilöstön rakenteessa kuvataan vakituisten virkojen ja työsuhteiden määrä (lkm 269,5) sekä jakautumista eri ammattiryhmissä. Lisäksi henkilöittäin (lkm 299) kuvataan ikärakennejakaumaa sekä henkilöstön palvelussuhdeaikaa Tehtäväryhmärakenne Vakituiset virat ja tehtävät henkilöryhmittäin päätoimisia yhteensä yhteensä Papit 38,5 38,5 38,5 Kanttorit Diakoniatyö Lähetys ja kansainvälinen vastuu Nuorisotyö Lapsi-ja pyhäkoulutyö 41,5 41,5 41,5 Varhaisiän musiikkikasvatus Viestintä Alue- ja ysp:n sihteerit Kirkkoherranvirasto Hallintopalvelut Hautaus- ja puistopalvelut Kiinteistöpalvelut Kiinteistötyöntekijät Leirikeskukset Emäntäpalvelut IT- aluekeskus Perheasiainneuvottelukeskus Sairaalasielunhoito 3,5 3,5 3,5 Yhteensä 269,5 269,5 269,5 4

82 2.2.2 Henkilöstön sukupuolijakauma 5/11 Seurakunnan työntekijäjoukko on hyvin naisvaltainen. Naisten osuus on 72 %. Osa tehtäväaloista on voimakkaasti jakautunut sukupuolen mukaan. Lapsi- ja lähetystyössä sekä toimistotehtävissä lähes kaikki työntekijät ovat naisia. Tietohallinnossa kaikki työntekijät ovat miehiä ja hautausmaatyössä miehiä on enemmistö. Papiston ja kanttoreiden tehtävissä miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Riviotsikot hlö lkm % Mies Nainen Kaikki yhteensä

83 2.2.3 Henkilöstön palvelusaika 6/11 Lyhyiden eli alle viisi vuotta kestäneiden palvelussuhteiden määrä on pysynyt lähes samana Henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen Henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 48,5 vuotta. Lukumääräisesti eniten työntekijöitä on ikäluokassa vuotta. 6

84 7/11 Seurakunnan henkilöstöstä tulee arvion mukaan vuosien välisenä aikana eläköitymään hieman alle 30%. Eniten eläkkeelle jääviä on kiinteistöpalveluissa. Vuonna 2017 eläkkeelle jäi 7 työntekijää. Eläköityminen on huomioitu myös henkilöstösuunnittelussa vuosille Talouden sopeuttamistoimenpiteenä on vuodesta 2011 alkaen aloitettu henkilöstövähennykset henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Eläköityminen mahdollistaa myös tehtävänkuvien muuttamisen toimintojen muuttuessa. 7

85 3. HENKILÖSTÖNTILA 8/ Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli yhteensä 4851 kalenteripäivää, sisältäen työtapaturmista aiheutuvia poissaoloja 12 (127pv v.2016) päivää, lukumäärä ei sisällä kausityöntekijöiden sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19 kalenteripäivää (ka. laskentaperusteena käytetään henkilötyövuosia). Grafiikka näyttää sairauspoissaolojen jakautumista kalenteripäivinä ammattiryhmittäin. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuoteen verrattuna, jolloin poissaoloja 4987 kalenteripäivää. Lukumääräisesti eniten sairauspoissaoloista johtui psykososiaalisista syistä, kuten henkisestä kuormittumisesta ja mielenterveyssyistä. Määrä on kaksinkertaistunut muutaman vuoden sisällä, tosin vuonna 2017 oli havaittavissa pientä laskua. Toisena suurena ryhmänä olivat tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Sairauspoissaoloja oli keskimääräisesti eniten hauta- ja puistopalveluissa. Sairauspoissaolojen taustaa selvitetään säännönmukaisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa. Seurakunnassa on käytössä ns. työkuntoon- malli, jonka tarkoituksena on aktiivisemmin tukea esimiehiä työntekijöiden työkyvyn seurannassa ja tukemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sairauspoissaoloihin kiinnitetään erityistä huomiota ja pitkältä sairauslomalta paluuta tuetaan tarvittaessa. Sisäilmaongelmista oirehtivia ja sairastuneita on pyritty auttamaan yksilöllisin toimenpitein. Kuluneena vuonna toteutettiin kohdennetusti toimistotyöntekijöille työkuormituksen selvitys ja toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Suntio- vahtimestareille toteutettiin ergonomiakoulutus sekä käynnistettiin työterveyden kanssa työkyky- kuntoutustyöryhmä. 8

86 9/ Muut keskeytykset Keskeytykset kuvaavat erilaisten työstä poissaolojen jakautumista. Tehdyn todellisen työajan määrää kuvataan henkilötyövuosina. Tässä henkilötyövuosilaskennassa työpäivistä on vähennetty keskeytykset 61,70 htv. Vuonna 2017 henkilötyövuosien määrä oli 254 htv (255). Keskeytykset kalenteripäivinä Äitiys- ja vanhempainvapaa Isyysloma Hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Virkavapaa/ työloma Opintovapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Sairauslomat Työtapaturmat Vuosiloma ja säästövapaat Lomarahavapaat Muuttovapaa Muu (palkallinen vv/työloma) Palkalliset luottamustehtävät Teoriajakso (oppisopimus) Lomautus

87 10/11 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 4.1 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut Koulutuskulut Koulutus matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut Päivärahat (koulutus) Työterveyshuolto Työssä jaksaminen (työnohjauspalvelut) Yhteensä Yhteensä Henkilöstökulut ovat pysyneet jokseenkin edellisvuoden tasolla. Henkilöstösuunnitelman mukaiset palvelussuhteiden lakkauttamiset ovat hidastaneet henkilöstökulujen kasvua. Työterveyshuollon kulut ovat laskeneet hieman edellisvuodesta. Työterveyshuollossa ennaltaehkäisevää toimintaa on lisätty Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Työntekijöiden virkistystoiminta on toteutettu sekä yhteisenä että työyksikkökohtaisena toimintana. Kullekin työyksikölle on varattu 75 /työntekijä käytettäväksi virkistystoimintaan työyksikön vapaasti suunnittelemalla tavalla. Vuoden 2016 alusta siirryttiin käyttämään lounas ja virikesetelien tilalla sirukorttia henkilöstöeduille. Kortti sisältää kaksi tiliä, yhden lounasedulle ja yhden liikunta- ja kulttuuriedulle. Kortille voi ladata kuukausittain 50 liikunta- ja kulttuurietuutta, etuuden omavastuu osuus on 50%. Lounasetuutta on mahdollista ladata 75 tai 150 omavastuu osuus on 75 %. Työhyvinvointiin (kp ) käytettiin vuonna ,94 ( ,36 ). 4.3 Työturvallisuus- ja yhteistoiminta Seurakunnassa on yhteistyötoimikunta, jossa on 12 varsinaista jäsentä. Lisäksi työterveyshuollon edustajat ja varatyösuojeluvaltuutetut on kutsuttu kokouksiin. Työturvallisuustoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Yhteistoiminnassa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat henkilöstön työoloihin tai tehtäviin. 10

88 11/11 Kuluneen vuoden aikana yhteistyötoimikunta käsitteli muun muassa seuraavia asioita: työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja kustannukset, työntekijän varhaisen tukemisen malli, Kiky-sopimuksen mukaisen työajan lisäyksen toteuttaminen, henkilöstösuunnitelma, henkilöstökysely, työsuojeluvaalit, vaarojen arviointi, toimitilojen sisäilmakysymykset (sisäilmatyöryhmän käsittelemät asiat), Huhtasuon seurakuntakeskuksen toiminnan siirtäminen väistötiloihin, tilaratkaisu keskustan alueseurakunnalle, yhteisille työmuodoille ja hallinnolle, työsuojelutarkastukset ja vuoden 2017 työpaikkakäyntiraportit. 4.4 Työterveyshuolto ja työyhteisöjen kehittäminen Työterveyspalvelujen tuottajana vuoden 2012 alusta alkaen on toiminut Mehiläinen Oyj. Seurakunnalla on lakisääteinen terveydenhuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Lisäksi työnantaja toimii työterveyshuollon kanssa aktiivisesti työperäisten ongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki yli 4 kk:n palvelusuhteessa olevat työntekijät. Työterveyspalveluihin kuuluvat myös työterveyslääkärin tarvearvion mukaisesti erikoislääkärin konsultaatiot ja työpsykologin palvelut. Työntekijöillä ja työyhteisöillä on mahdollisuus myös työnohjaukseen tai työyhteisökonsultointiin. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on kuluneena vuonna toteutettu kohdennettuja toimenpiteitä eri työntekijäryhmille kuten toimistotyöntekijöille, diakoniatyöntekijöille ja kanttoreille. Lisäksi työterveyshuolto on ohjannut yksittäisiä työntekijöitä mm. uni-, selkä- ja painonhallintaryhmiin sekä työfysioterapeutin ohjaukseen. Kaikille työyksiköille järjestettiin työterveyspsykologin toteuttama työkyky- ja hyvinvointi-info. Seurakunnassa on käytössä ns. työkuntoon- malli, jonka tarkoituksena on aktiivisesti tukea työntekijöitä esimiestyöllä ja työterveyshuollon toimenpitein työntekijöiden työssä jaksamista sekä mahdollisimman ajoissa havaita, ottaa puheeksi ja löytää oikeat tukitoimet, joilla voidaan tukea työntekijää, kun työkyky on jostain syystä alentunut. Ohjausryhmä (työterveyshuollon tiimi ja seurakunnan johto) kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa arvioimaan työterveyshuollon toteuttamista ja työhyvinvoinnin tilaa ja päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Kuluneena vuonna tehtiin työterveyshuollon työpaikkaselvitykset seuraavissa työpisteissä: Koivuniemi, Mutanen, Vesala, Jyskän seurakuntakoti ja Kaunisharjun kerhotila. Työkyvyn selvittämiseksi tehtiin työkykyarviointeja ja kuntoutuksen selvityksiä. Työkyvyn palauttamiseksi hyödynnettiin mm. osa-sairauspäiväraha sekä kuntoutustukea. Lisäksi tehtiin mm. ikäkausitarkastuksia, fysioterapeutin ergonomiakäyntejä, työvalmentajan palveluja ja näyttöpäätelasien tarvearviointia. 11

89 Liite asiaan nro: 20/a 0 Leiritoiminnan ja -tilojen kehittämisselvitys

90 1 Taustaa Kirkkovaltuusto hyväksyi , 12, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategian päivityksen. Leirikeskusten osalta päivitettyyn kiinteistöstrategiaan ei sisälly yksityiskohtaista toimenpide-ehdotusta, vaan jatkovalmistelua koskeva seuraava linjaus: Laaditaan seurakunnalle leiritoiminnan strategia, jonka perusteella voidaan määritellä säilytettävät leirikeskukset sekä niiden ympärivuotinen tai kesäaikainen käyttö. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223 käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun, perusti ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kirkkoneuvosto on hyväksynyt , 124, että leirikiinteistöjen kehittämisen tavoitteeksi voidaan hyväksyä laaditun vision mukaan yhden leirikeskuksen malli. Kirkkoneuvosto käsitteli leirikeskusasiaa , 198 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kokouksessaan , 222 kirkkoneuvosto teki kirkkovaltuustolle periaate-esityksen, että leirikeskusratkaisu toteutettaisiin Vesalan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Kirkkovaltuusto käsitteli asiaa ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa , 23 ja antoi uudelleen valmistelun hallintojohtajan tehtäväksi. Jatkovalmistelussa ovat olleet mukana kirkkoherra, kiinteistöpäällikkö ja talouspäällikkö. Kirkkoneuvostoa informoitiin jatkovalmistelusta ja luottamushenkilöille järjestettiin asiasta iltakoulu Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen näkökulma on ollut vahvasti toiminnallinen. Tämän lisäksi teknistaloudellisia kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa kiinteistötyöryhmän raportissa Vaihtoehdoista on teetetty useita erilaisia arkkitehtisuunnitelmia sekä niiden kustannusarviot. Kiinteistövälittäjiltä (Newsec Oy ja Jyväskylän AG-kiinteistöt Oy) on pyydetty myyntihinta-arvioita kohteista. Lisäksi arkkitehtitoimisto LPV on tehnyt kehittämisselvityksen

91 2 Toiminnalliset tarpeet leiritiloille Aiempi valmistelu Toiminnallisten tarpeiden arviointi on ollut olennainen osa jo tähän mennessä toteutunutta leirikeskusratkaisun valmistelua, niin vuosien kuin valmisteluprosesseissa. Vuoden 2017 kevään aikana valmisteluun osallistui kirkkoneuvoston nimeämä, ohjausryhmän alaisuudessa työskennellyt nelihenkinen, viranhaltijoista koostunut toiminnallinen työryhmä, jonka raportti oli mukana kirkkovaltuuston kokoukseen saamassa valmisteluaineistossa. Toiminnallisen työryhmän em. raportissa kuvataan nykyinen Jyväskylän seurakunnan leiritiloissa tapahtuva toiminta vuoden 2016 tilastojen valossa sekä luonnehditaan leirikeskusten ulkoisia puitteita ja muita ominaisuuksia. Seuraavilla raportin näkökohdilla voi arvioida olevan erityistä merkitystä tulevaisuuden ratkaisujen kannalta: - seurakunnan omassa toiminnassa korostuu sesonkiluonteisuus - leiripaikkojemme sijainti Keski-Suomessa on eduksi markkinoitaessa leirikeskuspalveluja valtakunnallisesti ulkopuolisille käyttäjille - ulkopuolisissa varauksissa leirien ohella etenkin koulutuksia, kokouksia sekä perheiden ja sukujen juhlia - leiritilan tulisi minimissään palvella kahden leiri/tapahtuman yhtäaikaista käyttöä - Vesalan kiinteistöjen nykyinen kunto rajoittaa toimintaa - Vesalan laaja piha-alue, Syvälahden alue mukaan lukien, tukee toimintaa - Koivuniemen 2004 valmistuneet tilat ovat ajanmukaisia ja viihtyisiä, mutta niiden käyttö on mahdollista vain yhdelle, pienellekin, ryhmälle kerrallaan - Koivuniemen piha-alue suppea, mutta toimiva - Mutasen leirikeskuksen käyttöä rajoittaa tilojen niukkuus etenkin rippikouluryhmiä ajatellen ja saniteettitilojen vaatimattomuus - Mutasen oma piha-alue on suppea, mutta lähimaastossa hyviä retkikohteita - Vesalan ja Koivuniemen etäisyys kaupungin keskustasta noin 15 km; Mutasen etäisyys kaupungin keskustasta on noin 45 km, mikä koetaan toiminnan kannalta ongelmaksi - Sarpatin leirimaja on varsin vilkkaassa omatoimisten pienryhmien ja päiväleiriryhmienkäytössä (asiakkaita 215 päivänä vuonna 2016) - Tyyppälän leirimaja on viime vuodet ollut vain partiolaisten käytössä

92 3 Lisäksi toiminnallisen työryhmän raportissa kuvataan leirikeskustarve työaloittain. Seuraavassa eräitä keskeisiä piirteitä raportin tästä osuudesta: - diakoniantyössä arvioidaan leiritoiminnalle olevan myös tulevaisuudessa laajaa tarvetta ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestettävän toiminnan nähdään lisääntyvän; painopistettä toiminnassa siirtynee kuitenkin yön yli kestävistä leireistä päiväleireihin - diakoniatyön kannalta on tärkeää saavutettavuus ja esteettömyys sekä se, että kokoontumistilat ja ruokailutilat ovat lähellä toisiaan (sisäkautta) - diakoniatyössä myös vapaaehtoisten vetämien ryhmien omatoimisten kokoontumisten mahdollisuus tulisi säilyttää - rippikouluista ( ryhmää) 23 leiriä omassa leirikeskuksessa, 17 ulkopuolisissa leiripaikoissa ja loput päiväryhminä kirkoilla - vaikka rippikouluryhmien oletetaan lähivuosina jonkin verran vähenevän, on jatkossakin suuri tarve leiripaikoille (etenkin kesäaika, hiihtoloma ja kevään viikonloput) - rippikoulun lisäksi on muuta nuorisotyötä ja kouluikäisten parissa tehtävää työtä, joiden tämänhetkiset leiritilatarpeet ovat laajoja: vuonna 2017 erilaisia leirejä 157 vuorokautta (nämäkin sijoittuvat sesonkiaikoihin) - varhaiskasvatuksen (lapsi- ja perhetyö) leiritoiminta koostuu (2017) noin 28 leiripäivästä ja 23 leirivuorokaudesta - em. työalojen ohella leiritoimintaa järjestää laajemmin etenkin maahanamuuttajatyö, jonka leiritoiminnassa painopiste siirtymässä jatkossa entistä enemmän päiväleireihin - muuta säännöllistä seurakunnan omaa toimintaa leiripaikoissa ovat esim. retriitit, koulutukset, kokoukset, aikuisryhmien kokoontumiset (miesten illat, naisten saunaillat ym.) Keväällä 2017 työskennellyt em. toiminnallinen työryhmä päätyi raportissaan ensinnäkin kootusti toteamaan, että seurakuntien leiritoiminnan profiili ja käytännöt tulevat merkittävästi muuttumaan tulevien vuosien aikana. Tämän vuoksi työryhmä päätyi esittämään, että Jyväskylän seurakunnan leirikeskusratkaisuksi valittaisiin kaupunkialueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuva toimintakeskus. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös Lehtisaaren päärakennuksen rakentamisesta voitaisiin luopua. Työryhmä katsoi, että sen ehdottama kaupunkitoimintakeskus olisi Jyväskylän seurakunnan strategisten linjausten mukainen. Ehdotuksensa perusteiksi työryhmä mainitsi seuraavia seikkoja (tässä tiivistetysti ilmaisten): - ekologia: tilojen monikäyttöisyys, rakentamisen, rakennusten ylläpidon ja toiminnan ympäristövaikutukset - ekonomia ja synergiaedut: kaupunkileirikeskus käyttöaste saadaan korkeaksi, jos leiritoiminnan ohella siellä on mahdollista myös muu viikkotoiminta (myös tilojen vuokraus ulkopuolisille käyttäjille mahdollista laajemmin)

93 4 - yhteisöllisyyden luominen: kaupunkialueelle sijoittuva toimintakeskus, jossa leiritoiminnan ohella olisi muuta viikkotoimintaa, laajentaisi leirikeskusten käyttäjäjoukkoa ja siten mahdollistaisi laaja-alaisemmin yhteisöllisyyden kokemisen - ateriapalvelut: kaupunkitoimintakeskuksen keittiö voisi toimia seurakunnan keskuskeittiönä kaikkea toimintaa varten - ajantasaisuus: nykyisissä leirikeskuksissa oman aikakautensa ratkaisuja, jotka eivät palvele riittävän hyvin nykyistä ja tulevien vuosien toimintaa - saavutettavuus: kaupunkialueen toimintakeskukseen pääsisi kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin se voisi olla myös pistäytymiskohde seurakuntalaisille - käyttöasteen nousu: kaupunkitoimintakeskuksen myötä nykyisten leirikeskusten sesonkiaikoja lukuun ottamatta alhainen käyttöaste nousisi Toiminnallisen työryhmän ehdotukseen sisältyvien näkökohtien voi katsoa tulleen monilta osin otetuksi huomioon siinä leiritilaratkaisun visiossa, jonka kirkkoneuvoston nimeämä ohjausryhmä hahmotteli väliraportissa kirkkoneuvostolle kesäkuussa 2017: Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle). Aivan sellaisenaan toiminnallisen työryhmä ehdotus kaupunkitoimintakeskuksesta ei kuitenkaan saanut ohjausryhmässä vastakaikua. Etenkin vision maininnan keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia on aihetta katsoa painottavan toiminnan tarpeita jonkin verran perinteisemmin kuin työryhmän ehdotuksessa kaupunkitoimintakeskuksesta kävely- tai pyöräilymatkan päässä. Jyväskylän seurakunnalla on eri kaupunginosissa asutuksen keskellä useita kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, nykyään myös iso toimitila kauppakeskuksessa. Ohjausryhmässä vallitsi konsensus siitä, että näiden rinnalla on tulevaisuudessakin tarvetta luonnon rauhaa ja muita nimenomaan luontoon liittyviä mahdollisuuksia tarjoavalle toimipaikalle. Ohjausryhmän väliraportin ja sen sisältämän vision nojalla kirkkoneuvosto hyväksyi jatkovalmistelun tavoitteeksi yhden leirikeskuksen mallin. Syksyn 2017 aikana edellä mainittua visiota yhdestä isosta leirikeskuksesta tarkennettiin ohjausryhmässä myös toiminnallisten työntekijöiden näkemyksiä kuullen siten, että suunnitellun tulisi sisältää ainakin kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena rippileiriryhmä) pitämisen, mutta eduksi olisi, jos tämän ohella saman aikaisesti leirikeskuksessa voisi vierailla myös jokin päiväkävijöiden ryhmä. Tarpeen olisi saada aikaa myös sellainen tilaratkaisu, jossa molemmilla leireillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue ja kulkemisen yhteisiin tiloihin ei tule tapahtua kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta.

94 5 Täydentävä valmistelu Toiminnallisten tarpeiden näkökulma leirikeskusratkaisussa on kiistämättä hyvin monitahoinen ja monitulkintainen kysymys jo ajatellen nykyisiä seurakuntatyön tarpeita. Vaikeuskerroin kasvaa tästä vielä huomattavasti, jos pyritään hahmottamaan toiminnan tarpeet vuoteen 2025 saakka tai kuten on aihetta etenkin uutta rakennettaessa ainakin parinkymmenen vuoden päähän. Toisaalta seurakunta omilla ratkaisuillaan myös luo tulevaisuutta eikä vain mukaudu vääjäämättömään kehitykseen. Onnistuneiden ratkaisujen aikaan saaminen myös leiritilojen osalta voi osaltaan turvata leiritoiminnan jatkumista. Edellä kuvatun aiemman valmistelun näkökohtien rinnalle ei ole uudessa valmistelussa noussut merkittäviä uusia toiminnallisia seikkoja huomioon otettavaksi. Jäljempänä kuitenkin luodaan päivitetty katsaus toiminnallisiin leiritilatarpeisiin aiempiin aineistoihin tukeutuen ja joiltain osin täydentäviä näkemyksiä esittäen. Käytössä ovat luonnollisesti aiempien vuoden 2016 tilastojen sijaan tiedot vuodelta Lopuksi on vertailtu myös kahta leirikeskusratkaisun päävaihtoehtoa toiminnan näkökulmasta. Vuoden 2017 tilastot Aiemmissa raporteissa on esitelty yksityiskohtaisia lukuja vuoden 2016 tilastoista. Tässä rajoitutaan muutamiin havaintoihin vuoden 2017 lukujen perusteella (vuoden 2017 tilastot yksityiskohtaisemmin liitteenä). Vuoden 2017 tilastojen mukaan Jyväskylän seurakunnan kolmessa leirikeskuksessa (Koivuniemi, Mutanen, Vesala) on ollut yksittäisten henkilöiden leiripäiviä yhteensä Tässä luvussa mukana oma toiminta ja ulkopuolinen toiminta, eri pituisia aikoja olleet päiväkävijät ja jokainen yön yli kestäneen leirin leiripäivä kunkin leiriläisen osalta laskettuna. Vesalassa oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 9288 ja ulkopuolisessa toiminnassa Oman toiminnan kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta 663 leiripäivää ja osuus ,1 % kaikista kävijöistä, kun ,1 %. Todettakoon että Vesalan oman toiminnan kävijöistä 48,2 % oli kesä-elokuun leiriläisiä (mukana ei tässä päiväkävijät), mitä selittävät etenkin rippikoulut. Koivuniemessä oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 5056 ja ulkopuolisessa toiminnassa Luvut ovat samaa tasoa kuin Koivuniemen

95 6 oman toiminnan kävijöistä 45,7 % oli kesä-elokuun leiriläisiä (luvussa ei päiväkävijöitä). Mutasessa oman toiminnan kävijäkohtaisia leiripäiviä on ollut 1575 ja ulkopuolisessa toiminnassa Mutasen oman toiminnan kävijöistä 39,1 % oli kesäelokuun leiriläisiä (luvussa ei päiväkävijöitä). Omia yöpyviä leiriläisiä ei tosin ollut heinä-elokuussa yhtään. Merkittävä osa omasta toiminnasta sijoittuu sesonkiaikoihin kesään ja viikonloppuihin. Tilastojen valossa itse asiassa elokuussa ja toukokuussa on varsin vähän omaa toimintaa leirikeskuksissa. Vesalassa oli toukokuussa 517 oman toiminnan leiripäivää/päiväkäyntiä ja elokuussa 627. Koivuniemessä toukokuussa 136 ja elokuussa 493. Mutasessa toukokuussa 96 ja elokuussa 70. Yksi haaste seurakuntatyön suunnittelulle onkin, kuinka voitaisiin leiritilojen käyttöä laajentaa nykyisten sesonkien ulkopuolelle. Voisi olettaa etenkin toukokuun ja elokuun olevan sääolojen puolesta leiritoiminalle monin tavoin ihanteellisia ajankohtia, mutta omaa toimintaa on silloin hyvin vähän. Leiritoiminnan kehityssuunnat On mahdollista, jopa todennäköistä, että suurimman leirityön osa-alueen eli rippileirien määrä vähenee jonkin verran tulevien vuosien aikana. Tosin 2010-luvulla Jyväskylän seurakunnassa ei vielä merkittävää osallistujamääräien alenemista ole tapahtunut, vaan rippikoulun käyneiden prosentuaalinen osuus on jopa hieman noussut viime vuosien aikana ollen edelleen noin 82 %. Kaupungin asukasluvun kasvu positiivisen muuttoliikkeen ja suuren syntyvyyden seurauksena on toistaiseksi pitänyt Jyväskylän seurakunnan jäsenmäärän melko vakaana, huolimatta runsaasta kirkosta eroamisesta. Viime aikoina on kuitenkin nähtävissä syntyvyyden väheneminen ja kastettujen määränkin varsin nopea väheneminen, joka vaikuttanee rippikouluikäluokkien määräänkin ainakin luvun lopulla. Olennainen kysymys on tietenkin, säilyykö rippikoululeirien suosio niin suurena kuin se on ollut viime vuosikymmenet. Meneillään olevalla rippikoulun opetussuunnitelman uudistuksella pyritään turvaamaan rippikoulun säilyminen nuorille ja heidän perheilleen tärkeänä kirkon toimintona. Leiritilaratkaisun suunnittelussa puhutaan rippikoulujen osalta hyvin varmoista tulevaisuudenkin tarpeista, sillä tällä hetkellä ryhmiä on noin 45 ja merkittäväkin pudotus ryhmien määrässä takaisi vielä sen, että sesonkiaikoihin riittäisi rippikouluryhmiä omasta seurakunnasta. Rippileirienkin kannalta olisi toivottavaa, että sesonkiaikoja saataisiin laajennettua nykyisestä. Toivottavaa esimerkiksi olisi, että rippikouluja voitaisiin hiihtolomien ja viikonloppujen lisäksi muulloinkin integroida koulujen lukukausiin.

96 7 Yksi todennäköinen kehityssuunta leiritoiminnassa on päiväleirien määrän kasvu. Joiltakin osin tämä voi tarkoittaa yön yli kestävien leirien määrän vähenemistä. Päiväleirit yleistynevät etenkin diakonian ja varhaiskasvatuksen työaloilla. Jossain määrin tähän vaikuttaa työntekijöiden määrän väheneminen, turvallisuussäädösten tiukkeneminen ja hengellisten työntekijöiden siirtyminen työajan piiriin. Yksi leiripäivä pitemmän leirin sijaan on kuitenkin enenevässä määrin myös seurakuntalaisille mieleinen vaihtoehto. Diakonian ryhmien kohdalla leiripäivät toteutetaan jatkossa yhä useammin jonkin yhteistyökumppanin kanssa. Päiväleirien kannalta on erityisen tärkeää, että leiripaikka on riittävän lähellä. Leiritoiminnan tulevaisuuteen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mutta ei ole näköpiirissä, että edes nykyiset vahvat perinteet ainakaan vuoteen 2025 mennessä merkittävästi muuttuisivat, jos käytössä on asianmukaisia leiritiloja. Toisaalta on odotettavissa, että ajanmukaiset leiritilat loisivat mahdollisuuksia uuden tyyppisille toiminnoillekin. Luonnon läheisyys ja rauha sekä ekologisuus muodostunevat merkittäviksi vetovoimatekijöiksi tulevina vuosina. Leirikeskuksen kappeli on tietenkin yksi tärkeä ja välttämätön tila seurakunnan leiritoiminnalle ja osaltaan varmistaa leirikeskuksen vetovoimaa. Leiritoiminnan tulevia tarpeita voidaan arvioida myös konkreettisten tilatarpeiden (esimerkiksi vuodepaikkojen määrän) kannalta. Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnalla on kolmessa omassa leirikeskuksessaan vuodenpaikkoja 225 (lisäksi Sarpatin leirimajan noin 20 vuodepaikkaa), mikä on jo nykyisin liian suuri määrä. Jos leiritilaratkaisun tavoitteena pidetään em. vision mukaista vuodepaikkaa, on kyse erittäin merkittävästä leiritilakapasiteetin vähenemisestä. Vaikka toiminnan määrä tulevaisuudessa jonkin verran supistuisikin, on hyvin realistista arvioida, että ainakin tälle vision mukaiselle tilojen määrälle saadaan jo seurakunnan oman toiminnan myötä melko hyvä käyttöaste. Seurakunnan oma toiminta on leirikeskusten ensisijainen käyttötarkoitus, mutta omalta toiminnalta käyttämättä jäävää leiritilakapasiteettia voidaan antaa muiden toimijoiden käyttöön, mikä on merkittävää myös leirikeskuspalveluiden talouden kannalta. Ajanmukaiset tilat houkuttelevat käyttäjiksi myös ulkopuolisia tahoja, joista merkittävän osan voi olettaa olevan seurakunnalle läheisiä yhteistyökumppaneita (muita seurakuntia, kristillisiä järjestöjä, paikallisia yhdistyksiä, perheitä jne.).

97 8 Ulkopuolelta vuokratut leiritilat Jyväskylän seurakunta hankkii tällä hetkellä merkittävän määrän leiripalveluita ulkopuolisilta tahoilta. Rippileirejä oli 2017 ulkopuolisissa leiripaikoissa 17, niistä noin puolet hiippakuntakartanossa Haapaniemessä Kuortaneella. Haapaniemeen on juuri valmistunut uusi majoitusrakennus ja jatkossa jonkin verran nykyistä useampi Jyväskylän rippikoululainen voinee päästä Haapaniemeen. Ulkopuoliset paikat kauempanakin Jyväskylästä soveltuvat hyvin noin viikon pituisiin rippileireihin. Muulle toiminnalle leiripaikka on yleensä toivottavaa löytää oman kaupungin alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Välttämättä ei ole helppo löytää lähiseudulta ulkopuolelta vuokrattavia leiritiloja etenkään sesonkiaikoihin eli kesäisin, viikonloppuina ja hiihtolomilla. Ainakin lähiseurakuntien leirikeskukset ovat ahkerassa omassa käytössä juuri näinä aikoina. Ulkopuolelta vuokrattavat tilat ovat tärkeä osa leiritilojen hankkimisen kokonaisuutta, mutta tukeutuminen pelkästään tai pääosin niihin loisi melkoista epävarmuutta leirityön tulevaisuuteen. Omistettujen leiritilojen ja ostettujen leiripalveluiden tasapainoisien suhteen määritteleminen on keskeinen osa leiritoimintojen kehittämistä. Lehtisaaren kesäkoti Leiripaikkojen joukossa on aivan oma toiminallinen profiilinsa Lehtisaaren kesäkodilla Tuomiojärvellä. Nimensä mukaisesti vain kesällä käytössä olevaa paikkaa ei käytetä yön yli kestäviin leireihin, vaan toiminta koostuu yksittäisten kävijöiden vierailuista ja myös ryhmien päiväkäynneistä. Lehtisaaren päärakennus (vanha kesäasunto) paloi kesällä 2016 ja uutta päärakennusta ei ole vielä tehty. Saunarakennus säästyi tulipalossa. Lehtisaareen on seurakunnan järjestämä kuljetus vain soutuveneillä, mutta siitä huolimatta kävijöitä on ollut enimmillään lähes kesää kohti. Kesäkodin tulevaisuuteen ei aiemmassa leirikeskusratkaisun valmistelussa ole em. toiminnallisen työryhmän ehdotusta lukuun ottamatta otettu lähemmin kantaa (työryhmä ehdotti, että kaupunkitoimintakeskuksen myötä Lehtisaareen ei rakennettaisi enää uutta päärakennusta). Lehtisaaren tulevaisuuden kannalta on toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien ohella ratkaisevaa, saadaanko ylipäätään ja missä laajuudessa saarta jatkossa käyttää ja sinne rakentaa. Lupaprosesseihin sisältyy toistaiseksi monia epävarmuustekijöitä. Jos toimintaa voidaan Lehtisaaressa jatkaa, selvää on, että jatkossakin paikka on lähinnä kesäkoti monine toiminallisine rajoituksineen (ei majoitusta, kuljetus soutuveneillä, ei sähköä eikä vesijohtoverkkoa). Nämä rajoitukset ovat kuitenkin samalla saaneet aikaan Lehtisaaren ainutlaatuisen ja vetovoimaisen ilmapiirin. Kokoavasti voidaan leiritoiminnan tarpeiden näkökulmasta todeta, että Lehtisaaren toimintaprofiili on niin erilainen kuin muissa leiritilavaihtoehdoissa, että Lehtisaaren tulevaisuus on mahdollista ratkaista erillään kokonaisratkaisusta.

98 9 Toiminnalliset tarpeet leiritiloille kootusti Ympäristö - Leiripaikka kohtuullisen matkan päässä useimmille (15-20 km) - Yhteydet julkisilla kulkuneuvoilla - Ulkoalueissa väljyyttä, luontoa ja luonnon rauhaa - Vesistön läheisyys - Plussaa, jos naapurusto ei liian lähellä Tilat - Varmasti terveelliset tilat - Majoituskapasiteettia omissa leiritiloissa yhteensä kahdelle isolle ryhmälle (noin 80 vuodepaikkaa) ja lisäksi tilaa päiväryhmälle - Kullekin ryhmälle riittävä oma tila ja rauha, jos tilat sijoittuvat samaan kiinteistöön tai pihapiiriin - Tarkoituksenmukaiset majoitushuoneet (2-4 hengen huoneita, wc, suihku) - Opetustiloissa, ruokailutiloissa ja muissa kokoontumistiloissa riittävästi monipuolisuutta, muunneltavuutta, väljyyttä ja erillisyyttä - Erillinen kappelitila - Rippikouluille löytyy melko hyvin ainakin etäämpää vuokrattuja leiripaikkoja, mutta päiväryhmien, arki-iltojen ja viikonloppujen moninaista leiritoimintaa pitää voida sijoittaa lähellä oleviin leiripaikkoihin, joita ei aina ulkopuolelta tarjolla Henkilöstö - Plussaa, jos mahdollisuus kahden leiriryhmän henkilökunnan yhteistyöhön (etenkin riparit) - Tarvittavan keittiöhenkilökunnan ja muun henkilökunnan määrä tulisi saada riittävän pieneksi eli esim. valmistuskeittiöitä, joissa henkilökunta jatkuvasti paikalla, tulisi olla vain yksi. Leiritoiminnan teknistaloudellinen tarkastelu Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunta omistaa 5609 kem² leirikiinteistöjä kahdeksassa toimintapisteessä koostuen kolmesta leirikeskuksesta, leirimaja Sarpatista, kolmesta partiomajasta ja luontokohde Lehtisaaresta. Henkilökuntaa on kolmessa leirikeskuksessa, Vesalassa, Koivuniemessä ja osan vuotta Mutasella. Lehtisaaressa on yhteisen seurakuntapalvelun toimintavaroilla ja osin työllistämistuella palkattuja kausityöntekijöitä. Sarpatin henkilöstökuluissa eivät näy Tikkakosken kirkonpalveluskunnan Sarpatissa tekemät kiinteistön hoito- ja huoltotyöt, koska niistä ei ole pidetty erillistä seurantaa. Leirikeskussihteerin ja

99 10 leirikeskusisännän työpanos on kohdennettu seuraavasti: Vesala 63 %, Koivuniemi 24 %, Mutanen 10 % ja Sarpatti 3 %. Monilla eri laskennoilla vuosittaiset varausmäärät, käyttäjämäärät ja talousarvion lukemat toiminnan määränä jakautuvat likimain samoin esitetyin prosenttiosuuksin. Kiinteistöjen pitäminen käyttökuntoisina edellyttää vuosittaisia ylläpito- ja kunnossapitomäärärahoja sekä elinkaaren eri vaiheissa myös välttämättömiä peruskorjausmäärärahoja korjausvelan hillitsemiseksi. Vesalan leirikeskuksen kohdalla peruskorjaus ja osin kunnossapito on ollut vähäistä viime vuosien aikana ja päärakennus on kahden vuoden päästä elinkaarensa päässä. Päärakennuksessa Nuotassa sijaitsevat keittiö ja myös Verkon lämmitystä palveleva lämpökeskus. Lehtisaaren saaminen entisen laajuiseen päiväkävijäkäyttöön vaatii uudisrakentamisen investointimäärärahat. Koivuniemi on pääsääntöisesti teknisesti kunnossa ja vaatii vain normaalia huoltoa ja kunnossapitoa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutasen pesu- ja sosiaalitilat ovat huonokuntoiset. Leiritoiminnan kiinteistöjä selvittänyt työryhmä tarkasteli ensisijaisesti teknistaloudellisia tunnuslukuja, joita tukemaan teetettiin rakennusten ja järjestelmien kuntoarviointeja osa-alueiden asiantuntijoilla. Yleisesti voidaan todeta, että leiritilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Koivuniemessä käyttöasteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että sinne ei voi sijoittaa useampaa yhtäaikaista ryhmää, jolloin majoituskapasiteettiä jää tyhjäkäytölle. Toinen merkittävä seikka on ollut, että kiinteistöjen kunto erityisesti Vesalan ja Mutasen osalta on huono. Vesalan käyttöä voidaan nykykunnossa jatkaa enintään toimikauden 2018 loppuun. Nykyiset leiritilat vaatisivat mittavat investoinnit, mikäli ne saatettaisiin ajanmukaiseksi ja terveiksi tiloiksi. Nykyisten leirikiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin ilman tason korotusta on arvioitu menevän 4,2 milj., jolloin hyväksytään osan kiinteistöjen kunnon huononeminen niin, että ne eivät suunnittelukauden lopulla enää täytä käytön vaatimia terveellisten ja turvallisten tilojen vaatimuksia ja todennäköisesti uudisinvestointeja tarvitaan. Keskimääräinen kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannusten nousu on noin 5 % vuodessa. Julkisten tilojen ylläpitokustannukset muodostuvat pääosin energian hankinnasta ja työvoimakuluista. Molempien kustannusten muutos on nouseva. Kiinteistömassaa tulee vähentää, että kiinteistöstrategian linjaus alentaa kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavaa kuluresurssia toteutuisi. Leiritoiminnan kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakulut v olivat noin 0,62 milj., käyttäjäpalvelut ja maksut noin 0,16 milj. ja henkilöstökulut noin 0,48 milj.

100 11, kaikki yhteensä noin 1,26 milj.. Ulkoisia tuloja leirikeskuspalvelujen toiminnasta saatiin v ,28 milj., joten vuosinettoylläpitokuluksi jää noin 1 milj. oman leiritoiminnan ylläpitämiseksi. Vesalan käyttöpäiviä oli v /365, Koivuniemen 296/365, Mutasen 147/365 ja Sarpatin 215/365. Laskennallisesti leirikeskuksen toimintavuorokauden ylläpito v maksoi vuositasolla Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasella 101 ja Sarpatissa 38. Taloudellisesti arvioiden leirikeskustoiminta ei ole kannattavaa ja omien leiritilojen ylläpito on kallista. Kiinteistötyöryhmän selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikäli leiritoimintaa arvioidaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta leiritoimintapalvelut olisi taloudellisinta ostaa ulkopuolisena palveluna, mutta leiritoiminnan järjestämisessä tulee huomioida toiminnan. tarpeet. Leiritoiminnan tulevaisuuden visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Vaihtoehdot toteuttamistavasta Vision mukaisen yhden leirikeskuksen tavoitteen mahdollistavat päävaihtoehdot ovat: - Vesalan leirikeskus: nykyisen päärakennuksen tilalle rakennetaan uusi leirikeskus ja ainakin osa muista rakennuksista puretaan tai mahdollisesti myydään tontteineen. - Koivuniemen leirikeskus: alueelle rakennetaan lisää toiminta- ja majoitustilaa, jotta keskus voisi palvella kahden yhtäaikaisen ryhmän paikkana Mutasen leirikeskuksen kehittämistä vision mukaiseksi leirikeskukseksi ei ole nostettu päävaihtoehdoksi etenkään sen vuoksi, että paikka sijaitsee etäällä enemmistölle kaupungin asukkaista (noin 45 km kaupungin keskustaan). Koivuniemi voisi periaatteessa palvella leiritilojen ytimenä myös siten, että toisen ison ryhmän majoitus- ja kokoontumistiloja ei rakennettaisi, vaan tiloja kehitettäisiin nykyisissä puitteissa. Ison ryhmän lisäksi voitaneen järjestää yhdelle pienelle ryhmälle samanaikaisesti tilat. Tällöin tulisi hankkia merkittävä määrä ulkopuolisia leirikeskuspalveluja ja/tai kehittää rinnalla joiltain osin muita nykyisiä leirikeskuksia. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole kirkkoneuvoston hyväksymän vision mukainen.

101 12 Esitys sisältää joka tapauksessa ajatuksen, että osa leiritiloista varataan ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on välttämätöntä, koska omaa kapasiteettiä ei ole järkevää mitoittaa leiritoiminnan ruuhkahuippujen, kuten kesän rippileirien mukaan. Lisäksi kaikkia toiminnallisia tarpeita, kuten erityisrippikoulut, ei voi toteuttaa omissa tiloissa. Esitys on laadittu sen näkemyksen pohjalta, että seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden tilatarpeet tai ulosvuokraus ei tule olla ensisijalla seurakunnan leiritilakapasiteettia määritellessä. Tilat tulee ensisijaisesti mitoittaa seurakunnan oman toiminnan tarpeet huomioiden. Vapaata kapasiteettia on tarkoituksenmukaista myydä ulkopuolisille silloin, jos se on kustannustehokasta. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisen ulosvuokrauksen aiheuttamat muuttuvat kustannukset kuten henkilökunnan palkat ja kustannuksia lisäävät erityisvaatimukset. Leirikeskusratkaisun päävaihtoehtojen tarkastelua toiminnan tarpeista käsin Koivuniemeen tukeutuva vaihtoehto - Koivuniemen laajentaminen kahden ison ryhmän leirikeskukseksi ei näytä toiminnan näkökulmasta perustellulta - Sisätilaratkaisuissa ei saa saada tarvittavaa erillisyyttä kahdelle ryhmälle - Piha-alue olisi mahdollisen tontin laajennuksen jälkeenkin ahdas kahdelle isolle ryhmälle - Toisin sanoen visio kahden ryhmän leirikeskuksesta ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavissa Koivuniemessä - Koivuniemen ottaminen kulmakiveksi leirikeskusratkaisussa tarkoittaisi käytännössä hyvin merkittävää ulkoisten leirikeskuspalveluiden lisäystä - Vesalan 9288 (2017) kävijäkohtaiselle oman toiminnan leiripäivälle tulisi löytää uusi paikka - Mikäli Vesalan Rysä, Mutanen ja Sarpatti säilyvät Koivuniemen, jotakin Vesalan Verkon ja Nuotan toiminnasta voitaisiin kohdistaa niihin, mutta vain pienehkö osa - Koivuniemen kehittäminen yhden ison ryhmän + yhden pienryhmän käyttöön antaisi jotakin liikkumavaraa - Koivuniemeen tukeutuvassa ratkaisussa jäisivät saamatta yhden ison leirikeskuksen mahdollistamat synergiaedut työvoiman käytössä

102 13 Vesalan uudisrakennukseen tukeutuva vaihtoehto - Toteuttaisi vision yhdestä kahden ryhmän leirikeskuksesta - Myös kolmannelle ryhmälle, päiväryhmälle löytyisi tilaa - Sisätilat voitaisiin uudisrakennukseen suunnitella toivotulla tavalla erillisyyttä mahdollistaviksi - Piha-alueet Vesalassa laajat ja myös tarvittava erillisyys ryhmille majoitustilojen pihan osalta järjestettävissä - Synergiaedut työvoiman käytössä saatavissa - Käyttöasteiden ja vuokratuottojen kannalta on hyvä, että silloin, kun omalla toiminnalla ovat käytössä toisen ryhmän tilat, voidaan vuokrata samanaikaisesti ja samaa leirikeskushenkilökuntaa hyödyntäen toisen ryhmän tilat ulkopuoliselle käyttäjille - Tässäkin vaihtoehdossa jää etenkin sesonkiaikoina tarvetta ulkoisten leirikeskuspalveluiden käyttämiselle (etenkin rippikoulut) - Toiminnan kannalta on etua siinä, jos Vesalan uudisrakennukseen tukeutuvassa ratkaisussa muiden nykyisten leiritilojen käyttöäkin voidaan vielä lähivuodet jatkaa, ainakin Vesalan rakentamisen ajan Tilavaihtoehtojen teknistaloudellinen vertailu Vaihtoehdoista on teetetty useita erilaisia arkkitehtisuunnitelmia sekä niiden kustannusarviot. Kiinteistövälittäjiltä (Newsec Oy ja Jyväskylän AG-kiinteistöt Oy) on pyydetty myyntihinta-arvioita kohteista. Lisäksi arkkitehtitoimisto LPV on tehnyt kehittämisselvityksen Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Leirikeskuskapasiteetin nykyinen määrä on 5609 m2. Uusi Vesala olisi laajuudeltaan 1654 m2 ja laajennettu Koivuniemi =1557m2. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Arvioitaessa vaihtoehtojen kaavoitusmahdollisuuksia ja maankäyttöä Koivuniemen kehittäminen vaikuttaa Vesalaa haasteellisemmalta. Tontti on maankäytöllisesti melko ahdas ja korkeuseroineen haastava. Koivuniemen osalta laajentamishankkeen toteuttaminen onnistuisi vain rantaa täyttämällä. Tämä edellyttää lupamenettelyä ja vähintään vesialueen haltijoiden kuulemista tai mahdollisesti ympäristölupaa. Alueelle rakentaminen edellyttää myös asemakaavaa. Vesalan uudisrakennus edellyttäisi maankäyttösuunnitelmaa, mutta kaavoittajalta saadun ennakkonäkemyksen mukaan tehdyt suunnitelmat mahdollistaisivat kaavoituksen ja alueen kehittämisen Ulkopuolisella asiantuntijalla teetetyssä kehittämisselvityksessä todetaan Koivuniemen etuna olevan, että rakennukset

103 14 ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia. Kappelirakennus on uusi ja paikka luonnonkaunis. Haasteena on tontin ahtaus. Tämä vaikeuttaa tontin käyttöä ja luo kaavoituksellisia haasteita. Vesalan etuna on rauhallinen sijainti. Uudisrakentamisen kautta voidaan tilat toteuttaa ja mitoittaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa. Tontti mahdollistaa kehittää ja laajentaa toimintaa myös tulevaisuudessa. Haasteena on todettu nykyisten rakennusten (Rysä, Verkko) myynti. Sekä uudisrakennus (Vesala) 5,46 M että laajennusinvestoinnit (Koivuniemi) 1.8 M olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vertailulaskelmissa on vuonna 2004 kunnostetun Koivuniemen osalta on huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa kustannusten vastapainona on huomioitu arvioidut myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemen ja Mutasen myynti. Vesalan uudisrakennusvaihtoehdossa olisi myös mahdollista myydä osa tonttimaasta sekä mahdollisesti Verkko ja/tai Rysä rakennus. Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa on huomioitu myyntituotot Vesalan alueen myynnistä sekä Mutasen myynti. Kiinteistöistä on pyydetty hinta-arviot kiinteistövälittäjältä. Vesala Rakennuskustannukset ,00 Koivuniemen myynti ,00 Mutasen myynti ,00 Yhteensä ,00 Koivuniemi Rakennuskustannukset ,00 Poistot ,00 Vesalan myynti ,00 Mutasen myynti ,00 Yhteensä ,00 Johtopäätös Selvityksen perusteella voidaan todeta, että huomioiden kokonaisuutena leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu edellä esitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Liite - leirikeskusten käyttötilasto vuodelta 2017

104 Liite asiaan nro: 20/b