Terve Kunta -verkoston toimintaa ohjaavat WHO:n Healthy Cities -toiminnan painotukset (Phase VI ) sekä Suomen omat kansalliset painotukset.

Transkriptio

1 Terve Kunta -verkoston toimintakertomus 2017

2 2 Tausta ja toiminta Terve Kunta -verkosto kokoaa yhteen kuntia, jotka haluavat toiminnassaan painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä strategisena linjauksena ja toimintaa ohjaavana periaatteena. Terve Kunta -verkostossa kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista johtamista, toimintakäytäntöjä ja toiminnan arviointia sekä vaihdetaan kokemuksia ja välitetään hyviä käytäntöjä. Suomen verkosto on jäsen WHO European Healthy Cities -verkostossa. WHO:n Healthy Cities -toiminta alkoi vuonna 1987, ja Suomen Terve Kunta -verkosto on perustettu vuonna Terve Kunta -verkoston tehtävä on tukea jäsenkuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Verkosto selvittää ja jakaa tietoa, miten verkostokunnissa luodaan edellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn parhaalla mahdollisella tavalla. Terve Kunta -verkosto toimii yhteistyössä STM:n ja muiden ministeriöiden, THL:n eri yksiköiden, hankkeiden ja asiantuntijoiden, Suomen Kuntaliiton, Itämeren alueen Terveet kaupungit -yhdistyksen ja SOSTE ry:n sekä muiden relevanttien sidosryhmien kanssa. Terve Kunta -verkoston kunnilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn WHO:n Healthy Cities -verkoston kautta ja osallistumalla WHO:n vuosittaiseen Healthy Cities -konferenssiin. Toimintaa ohjaavat teemat Terve Kunta -verkoston toimintaa ohjaavat WHO:n Healthy Cities -toiminnan painotukset (Phase VI ) sekä Suomen omat kansalliset painotukset. Läpileikkaavina teemoina Healthy Cities Networks Phase VI:ssa ovat kaikkien terveyden parantaminen ja terveyserojen kaventaminen (improving health for all and reducing health inequities) sekä johtajuuden ja osallistavan hallinnon edistäminen terveydessä (improving leadership and participatory governance for health). Teemat on määritelty Healthy Cities Phase VI:ssa WHO:n Healthy Cities -verkoston pääteemoiksi vuosille Lisäksi verkoston toiminnassa huomioidaan European Healthy Cities Phase VI:n erityiset painopisteet, joita ovat: Terveyteen panostaminen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja ihmisten voimaannuttaminen Euroopan suurimpien tarttuvien ja elintapoihin liittyvien tautien ehkäisy Asukaslähtöisten palveluiden kehittäminen, julkisen terveydenhuollon kapasiteetti, katastrofivalmius ja seuranta Osallistavien, kannustavien ja joustavien (resilient) yhteisöjen rakentaminen Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansalliset linjaukset korostavat myös sosioekonomisten terveyserojen kaventamista. Lisäksi toimintaa teemoittavat hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät lait ja kansalliset ohjelmat. Erityisesti huomiota on kiinnitetty terveydenhuoltolain mukaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä sote- ja maakuntauudistuksen tukemiseen ja toimeenpanoon verkostokunnissa.

3 3 Hallinto Verkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä ja koordinoinnista vastaa THL:n Terve Kunta -verkoston koordinaattori. Jäsenkuntien Terve Kunta -verkoston yhdyshenkilöt/koordinaattorit toimivat linkkinä kunnan ja verkoston välillä. Toiminnan rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä toimintarahalla katettiin Terve Kunta -verkoston toiminnan kuluja, jotka pitivät sisällään seminaarien järjestämistä, WHO Healthy Cities toimintaan osallistumisen, sekä materiaalikustannuksia. Jäsentahot osallistuivat toiminnan rahoitukseen kattamalla verkoston kokouksiin ja seminaareihin osallistuvien yhdyshenkilöidensä/työntekijöidensä matkakuluja. Jäsenkunnassa järjestettyjen Terve Kunta verkoston tilaisuuksien kustannuksiin osallistui sekä järjestävä taho, että Terve Kunta -verkosto toimintarahallaan. Vuoden 2017 toiminta Toimintaympäristö Vuoden 2017 aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vaikuttavia keskeisiä toimintaympäristötekijöitä, jotka on huomioitu verkoston toiminnassa, ovat olleet seuraavat asiat: Keskeiset valtakunnalliset toimintaympäristötekijät: Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Kuntatalous ja siihen kohdistuvat säästöt Hyvinvointi- ja terveyserot Nuorten syrjäytyminen ja osattomuus Väestön ikääntyminen Maahanmuutto ja kotouttaminen Toiminnan teemat 2017 Terve Kunta -verkoston pääteemat vuosina : Kuntien tukeminen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kuntalain ja terveydenhuoltolain mukaisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoitteiden toimeenpanossa, erityisesti ennakkoarvioinnin käyttöönotossa ja hyvinvointikertomuksen valmistelussa. Verkoston toiminnan kehittäminen jäseniä tukevaksi ja aktiiviseksi verkostoksi.

4 4 Toteutuneet toimet 2017 Kuntien tukeminen sote- ja maakuntauudistuksessa Sote-uudistuksen vaikutukset kunnan hyvinvointityöhön - asian käsittely HYTE-ryhmissä ja verkostopäivässä kokemusten jakaminen Eri toimialojen roolien kirkastaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä: eri toimialojen rooleista esimerkkejä kevään ja syksyn seminaareissa ja verkostopäivissä. Valmistautuminen maakuntien ja kuntien välisen yhteistyön rakentamiseen: osallistuttu syksyllä 2017 STM:n järjestämien alueellisten HYTE-tapaamisten valmisteluun ja toteutukseen. sekä kuntalain ja terveydenhuoltolain mukaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoitteiden toimeenpanossa Vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönoton edistäminen: kevään ja syksyn seminaareissa ja verkostopäivillä. Hyvinvointikertomus ja sen valmistelu; uudet laajat hyvinvointikertomukset tulevat tehtäväksi v. 2017: kokemuksia jaettu syksyn seminaarissa ja verkostopäivässä. Hyvinvointitavoitteiden kirkastaminen osana kuntien strategiaa ja taloussuunnitelmaa sekä hyte-työ kunnan tehtävänä (prosessien kuvaus): aiheina lync-kokouksissa ja Verkoston toiminnan kehittäminen Pienryhmän hyödyntäminen verkoston sisällön suunnittelussa, mm. seminaarien ja verkostopäivien ohjelmat, eri materiaalit mm. THL:n HYTE-aihesivustoilla: mm. pienryhmän lync-kokous Vaikuttamissuunnitelman laatiminen (1/2017) ja toteuttaminen: mm. Innokylässä jaettu materiaalia (mm. kunnan hyte prosessi, ennakkoarviointi, lync-kokousten esitykset, seminaarien esitykset), HYTEverkostokirjettä hyödynnetty tiedottamisessa, some-viestintä, tehty Terve Kunta -verkoston esite ja Miten kulttuuri tukee hyvinvointia -video, etäyhteydet ja webstreamaus seminaaripäivissä. Uusia jäsenkuntia liittynyt verkostoon: Hollola, Espoo ja Eurajoki (vanhan jäsenen Luvian liittyessä Eurajokeen) Hyvinvoinnin edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen havainnollistaminen kuntien päättäjille Osallistuttu kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukiaineistojen tekemiseen: THL:n aihesivustoilla mm. Hyvinvointikertomus osaksi kunnan strategiatyötä.

5 5 Verkoston johtoryhmä toiminut TEAviisari tiedonkeruun asiantuntijaryhmänä Johtoryhmän kokouksissa lomakkeen kysymysten käsittely ja kommentointi ( , ). TEAviisarin verkkokoulutuksen pilotointi luottamushenkilöille Vuoden 2017 aikana toteutui verkkokoulutuksen pilotointi luottamushenkilöille Kuopiossa. Verkoston kriteerejä päivitetty Asiaa käsiteltiin johtoryhmän kokouksissa ja muutokset hyväksyttiin (joulukuu 2017). Tehty yhteistyötä ja jaettu kokemuksia kansallisesti ja kansainvälisesti Yhteistyö Kuntaliiton Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin (KUHE) kanssa viestinnän keinoin: Yhteistyössä tehty Mikä ihmeen hyvinvointi -video ja eng.kielelle käännättäminen: What s well being?), sekä yhteistyöpalaverit. Suulliset esitykset ja posterit: WHO European Healthy Cities Network Annual Business and Technical Conference, Pécs, Hungary Koordinaattoreiden kokoukseen osallistuminen ja yhteistyö: Annual Meeting of the WHO European National Healthy Cities Networks, ( ) in Prague, Czech Republic. Tapahtumat vuonna 2017 WHO European Healthy Cities Network Annual Business and Technical Conference, Pécs, Hungary Terve Kunta -seminaari ja verkostopäivä , THL, Helsinki Kuopion hyvinvointiseminaari Annual Meeting of the WHO European National Healthy Cities Networks, , in Prague, Czech Republic Terve Kunta -verkoston seminaari ja verkostopäivä, Vuokatti, Kainuu, Verkostopäivien esitykset Innokylässä.

6 6 Kooste vuoden 2017 toiminnan kyselyn vastauksista Terve Kunta -verkostolle lähetettiin sähköpostitse ( ) lyhyt webropol-kysely (liite 3). Vastauksia saatiin 18. Alla on kooste vastauksista. Vastauksia on hyödynnetty vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa. Onko verkoston tuesta ollut hyötyä alla mainittujen teemojen osalta omassa työssänne? Sote- ja maakuntauudistuksessa: 7 = kyllä, 2 = ei ja 9 = osittain (N=18) Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi: 8 = kyllä, 1 = ei ja 8 = osittain (N=17) Hyvinvointikertomus: 11 = kyllä, 1 = ei ja 6 = osittain (N=18) Kuvaa myös minkälaista tukea toivoisitte tulevana vuonna edellä mainituissa teemoissa. Sote- ja maakuntauudistus: hyte tehtävät kunnassa ja maakunnassa: selkeyttäminen ja osaamisen vahvistaminen, hyten rajapinnat kunnan ja maakunnan välillä, yhteistä pohdintaa kriittisistä huolehtimista vaativista asioista kunnassa, kunnan hyte rooli ja sen toteutuksen ja kokonaisuuden selkeyttäminen, soten ja maakunnan roolit hytessä, kunnan ja maakunnan vastuusta ja tehtävistä hytessä eri toimialoilla ja eri ikäluokkien palveluissa; esim. vanhuspalveluissa, TK-verkoston roolien selkeyttäminen sote/maku asioissa (onko erityisesti kuntaan jäävien asioiden foorumi?). Toiveet hyvinvointikertomuksen osalta: tiedon jakamista ja esimerkkejä, käytäntöjen yhtenäistämistä, miten alueellinen hv-kertomus ja kuntien hv-kertomus tukevat toisiaan ja erityispiirteet, esimerkkejä alueellisen hvk:n prosesseista, tavoitteiden kytkeminen käytännön toimenpiteisiin ja resursseihin, keskustelua eri teemojen ydin/avainindikaattoreista ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä, hv-kertomukseen sisältyvien hv-suunnitelmien kytkeminen kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun, konkreettinen poikkihallinnollinen työ hv-suunnitelmien äärellä (koonti, seuranta ja ohjaus). Toiveet ennakkoarvioinnin osalta: miten kunnissa huolehditaan ennakkoarviointien tekemisestä, ohjeet (missä vaiheessa ja kenen toimesta määritellään ennakkoarvioinnin tekeminen), lisää opastusta EVA:n eteenpäin viemiseen ja osaamiseen tukea, mikä on maakunnan rooli, hyviä käytäntöjä, miten saada EVA systemaattisesti käyttöön, lapsivaikutusten arviointi osaksi EVA:aa, kannustaminen sähköisen ennakkoarviointityökalun käyttöön, harjoitustyöpajoja, EVA-tulosten muotoilu toimielinten päätösteksteihin. Muut toiveet ja ideat työskentelylle: ajankohtaiskatsaukset esim. uutiskirjeen muodossa, skypewebinaareja muutamia vuoden aikana, pohtiminen miten parhaimmat käytännöt nousisivat tehokkaimmin esille (HYTE-verkostokirjeen ja Innokylän ohella); myös huippuhankkeiden ja innovaatioiden mainostaminen, kahden tai useamman kunnan välisen yhteistyön tehostaminen ja mentorointi, hyvien käytäntöjen jakaminen edelleen, kokoontumisia eri puolella Suomea ja mielenkiintoisia tutustumiskohteita lisää, kokoontumisajankohdat tietoon mahdollisimman pian, pienryhmätyöskentelyä verkostopäivillä, miten maakunnat mukaan jatkossa; maakuntien hv-koordinaattori mukaan työskentelyyn ja kokouksiin, riittävästi eroa verkostopäivien ohjelmiin (seminaari ja oma verkostopäivä); yhteinen osuus yleisempää asiaa, verkostopäivässä syventyminen teemaan ja esim. enemmän puheenvuoroja kokemusten jakamiseen, kokemusten vaihto ja toisilta oppiminen tärkeitä; edellyttää, että on valmis kertomaan omista kokemuksistaan ja vastaanottamaan muiden ajatuksia. Liitteestä 4 on nähtävissä vastaukset kokonaisuudessaan.

7 7 Johtoryhmän kokoonpano ja kokoukset Terve Kunta -verkoston johtoryhmän jäsenet vuonna 2017: Pekka Vähäkangas (pj.) Minna Sartes (vpj.) Sanna Ahonen (siht.) Heli Hätönen Kirsi-Marja Karjalainen Sirpa Kynäslahti Johanna Reiman ( asti) Karolina Mackiewicz ( alkaen) Heli Norja Soile Paahtama Nella Savolainen Kuopion kaupunki Turun kaupunki, varajäsen Luukkaa Maarit THL STM Kouvolan kaupunki Porin kaupunki Itämeren alueen Terveet Kaupungit Ry Kuopion kaupunki, varajäsen Säde Rytkönen Kuntaliitto, varajäsen Hannele Häkkinen THL Kristiina Vanhala-Selin ( alkaen) Hollolan kunta, varajäsen Minna Halme Johtoryhmän kokoukset Vuonna 2017 johtoryhmä piti seitsemän kokousta 26.1., 23.3., 17.2., 9.6., 18.8., 29.9., , joista kaksi oli verkostopäivien yhteydessä järjestettyä kokousta, muut lync-kokouksia. Johtoryhmän kokousmuistiot Innokylässä. Muutokset johtoryhmässä Johanna Reimanin, Itämeren alueen terveet kaupungit Ry:stä siirtyessä toisiin tehtäviin ( ), hänen tilallaan yhdyshenkilönä aloitti 1.8 Karolina Mackiewicz. Kristiina Vanhala-Selin Hollolan kunnasta liittyi johtoryhmään luottamushenkilöjäseneksi, alkaen, ja varajäsenenä on Minna Halme.

8 8 Verkoston jäsenet Kunnat: Espoo (uusi jäsen 2017) Eurajoki (Luvia ja Eurajoki yhdistyivät vuonna 2017) Hollola (uusi jäsen 2017) Jyväskylä Kauniainen Kerava Kittilä Kouvola Kuopio (WHO:n nimeämä Healthy City) Liminka Merikarvia Pomarkku Pori Siikalatva (jatkaa itsenäisenä jäsenenä, erosi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmestä 2017 alussa) Tampere Turku (WHO:n nimeämä Healthy City) Ulvila Utajärvi Vantaa Seutukunnat/kuntayhtymät: Järviseutu, koordinoivana kuntana Lappajärvi Oulunkaaren kuntayhtymä, koordinoivana kuntana Utajärvi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Perusturvayhtymä Akseli Maakunta: Kainuu

9 9 Yhdyshenkilöt Kunnat: Espoon kaupunki Eurajoen kunta Hollolan kunta Jyväskylän kaupunki Kauniaisten kaupunki Keravan kaupunki Kittilän kunta Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Limingan kunta Merikarvian kunta Pomarkun kunta Porin kaupunki Siikalatvan kunta Tampereen kaupunki Turun kaupunki Ulvilan kunta Utajärven kunta Vantaan kaupunki Riikka Puusniekka ( alkaen) Heidi Helkiö-Mäkelä (6/2017 alkaen) Antti Anttonen ( alkaen) Tytti Solankallio-Vahteri Ulla Tikkanen Marja Veikkolainen Eija Takalokastari Kirsi-Marja Karjalainen Säde Rytkönen Irma Toivanen ( asti) Eliisa Tornberg ( alkaen) Olli Rajala Laura Leppämäki, Reijo Peltomaa Sirpa Kynäslahti Paula Kauppinen-Roivainen (5/2017 asti) Marja Sundqvist (5/2017 alkaen) Johanna Riippi Maarit Luukkaa (asia käsittelyssä) Hannele Karhu Heini Koskensalo-Kleemola Seutukunnat: Järviseutu, koordinoivana kuntana Lappajärvi Oulunkaaren kuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Perusturvayhtymä Akseli Maakunta: Kainuu Yhteistyöverkosto Itämeren alueen Terveet Kaupungit Ry Raine Savola Satu Turkka Terttu Piippo Timo Tolppanen (4/2017 asti) Marika Polso (4/2017 alkaen) Saara Pikkarainen Johanna Reiman ( asti) Karolina Mackiewicz ( alkaen)

10 10 Uudet jäsenet ja muut muutokset Marika Polso aloitti huhtikuussa 2017 Perusturvakuntayhtymä Akselin uutena johtajana, ja tulee Timo Tolppasen tilalle Akselin yhteyshenkilöksi Terve Kunta -verkostoon. Siikalatva erosi Sosiaali- ja terveysiiri Helmestä, jatkaa itsenäisenä jäsenenä Terve Kunta -verkostossa vuoden 2017 alusta alkaen. Uusi yhteyshenkilö on Marja Sundqvist. Aiemmin yhteyshenkilönä toimi Paula Kauppinen-Roivainen (toukokuun 2017 loppuun asti). Luvia (Terve Kunta -verkoston jäsen) ja Eurajoki yhdistyivät vuoden 2017 alusta. Tämän tuloksena Eurajoki liittyi Terve Kunta -verkostoon. Uusi yhteyshenkilö on Heidi Helkiö-Mäkelä ja luottamushenkilö Minna From. Luvian kunnan yhdyshenkilönä toimi Kaisu Korpela. Hollola hyväksyttiin jäseneksi Terve Kunta -verkostoon ( ). Yhteyshenkilö on Antti Anttonen ja luottamushenkilö on Minna Halme. Limingan yhteyshenkilö Irma Toivanen jäätyä eläkkeelle, hänen tilallaan aloitti Eliisa Tornberg ( alkaen). Karolina Mackiewicz, Itämeren alueen Terveet Kaupungit Ry, aloitti yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana Johanna Reimanin työpaikan vaihdoksen myötä. Karolina Mackiewicz toimii Terve Kunta - verkoston yhdyshenkilönä. Espoo hyväksyttiin jäseneksi Terve Kunta -verkostoon ( ). Espoon yhteyshenkilö on Riikka Puusniekka. Luottamushenkilö on Arja Juvonen. Kristiina Vanhala-Selin Hollolan kunnasta tuli johtoryhmään luottamushenkilöjäseneksi, alkaen, ja varajäsenenä Minna Halme.

11 11 Liite 2. Liittymisen kriteerit (päivitetty 12/2017) Jäsenkunnan/seutukunnan sitoutuminen Terve Kunta -verkostoon Terveyden edistämisen vastuu kuuluu kunnassa ylimmälle johdolle. Verkostoon liittymisestä on valtuuston tai vähintään kunnanhallituksen päätös ja seutukunnilta lisäksi kuntayhtymän tai vastaavan päätös. Tarvittaessa hakijakunta voi myös sopia hyväksymisprosessista, joka on kunnan päätösvallan mukainen. Kunta sitoutuu o verkoston yhteisesti sopimiin tehtäviin o valmistelemaan ja järjestämään vuorollaan Terve Kunta -verkoston kokouksia. Hallinnolliset järjestelyt kunnassa Kunnassa on eri hallinnonalojen edustajista koostuva Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä tai ohjausryhmä. Kunnassa on nimetty hyvinvointikoordinaattori tai vastaava yhdyshenkilö. Terve Kunta -toimintaan on nimetty vastuullinen luottamushenkilö. Terve Kunta -toiminnalle on osoitettu riittävät resurssit, minkä puitteissa verkoston yhdyshenkilön ja luottamushenkilön on mahdollista osallistua verkostotapaamisiin ja vahvistaa omaa osaamistaan. Toiminta kunnassa Kunta toteuttaa aktiivisesti lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää. Kunta kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista kaikkien hallinnonalojen yhteistyönä ja kuntalaisia osallistamalla. Kunta viestii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä mm. verkkosivuillaan. Jäsenkunnilla on oikeus käyttää sivuillaan Terve Kunta -verkoston logoa. Kansallisessa verkostossa toimiminen Kunta osoittaa kiinnostusta Terve Kunta -verkostossa toimimiseen ja yhteiseen kehittämiseen; sitoutuu jakamaan hyviä käytäntöjä ja oppimaan muilta. Kunta osallistuu kansallisen verkoston järjestämiin seminaareihin ja kokouksiin.

12 12 Liite 3. Kysely vuoden 2017 toiminnasta - Terve Kunta -verkosto Vastaukset kootaan vuoden 2017 toimintakertomukseen, sekä hyödynnetään vuoden 2018 toiminnan suunnittelussa. 1. Jäsenkunta/ seutukunta/ maakunta 2. Yhteyshenkilön nimi 3. Yhteyshenkilön sähköposti 4. Terve Kunta -toimintaan nimetty luottamushenkilö 5. Onko verkoston tuesta ollut hyötyä alla mainittujen teemojen osalta omassa työssänne? Terve Kunta -verkostossa oli vuonna 2017 tavoitteena tukea kuntia sote- ja maakuntauudistuksessa, päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa sekä hyvinvointikertomuksessa. Sote- ja maakuntauudistus kyllä ei osittain Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Hyvinvointikertomus 6. Kuvaa myös minkälaista tukea toivoisitte tulevana vuonna edellä mainituissa teemoissa. 7. Muut toiveet ja ideat verkoston työskentelylle.

13 13 Liite 4. Jäsenten vastaukset Jäsenkuntien vastaukset vuoden 2017 toimintaa kuvaavaan kyselyyn Kysely vuoden 2017 toiminnasta - Terve Kunta -verkosto 1. Jäsenkunta/ seutukunta/ maakunta Vastaajien määrä: 18 Vastanneet jäsenet Siikalatva, Hollola, Jyväskylä, Oulunkaaren kuntayhtymä, Espoo, Vantaan kaupunki, Kouvola, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäntä), Siikalatva, Tampere, Kuopio, Kauniainen, Utajärvi, Turku, Perusturvakuntayhtymä Akseli, Eurajoki, Pori, Kerava 5. Onko verkoston tuesta ollut hyötyä alla mainittujen teemojen osalta omassa työssänne? Vastaajien määrä: 18 kyllä ei osittain Sote- ja maakuntauudistus Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Hyvinvointikertomus Kuvaa myös minkälaista tukea toivoisitte tulevana vuonna edellä mainituissa teemoissa. Vastaajien määrä: 17 Vastaukset Olen ollut osan vuotta tässä tehtävässä. Muiden työtehtävien ohella tehtävää hoitaessa kaikki tieto mihin ehtii paneutua on tarpeen. Hyvinvointikertomuksen indikaattorityöhön toivon tukea. Myös linkki Kunta hyvinvoinnin edistäjänä verkostoprojektin kanssa on tärkeä ja sitä yhteistyötä voi aina kehittää. Yhteistä jakamista erityisesti EVAsta ja hyvinvointikertomuksesta. Ehkä jonkinlaista käytäntöjen yhtenäistämistä. Hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeää ja verkostojen luominen. Erilaiset tutustumiskohteet ja muualta saadut ideat antaa virikkeitä omaan arkeen. Kohdan 5 kysymysten kielteiset vastaukset johtuvat siitä, että Espoo liittyi jäseneksi vasta syksyllä 2017 eikä osallistunut vielä tässä vaiheessa aktiivisesti verkoston työskentelyyn. Tästä syystä myös verkoston anti jäi vielä vähäiseksi. Toiveita vuodelle 2018: - Hyvinvointikertomukseen sisältyvien hyvinvointisuunnitelmien kytkeminen kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Tämän linkin vahvistamisen keinot/tavat eri kunnissa. Poikkihallinnollinen työ hyvinvointisuunnitelmien äärellä; miten hyvinvointisuunnitelmat konkreettisesti kootaan, miten niiden toteutumista konkretiassa seurataan ja ohjataan. Meillä Espoossa tätä harjoitellaan toden teolla tällä valtuustokaudella. Ei siis teoreettista ylätason käsittelyä aiheesta, vaan ihan konkretiaa, esimerkkejä "raasta työstä". - Ennakkoarviointiprosessi: miten kunnissa huolehditaan siitä, että ennakkoarviointeja tehdään. Missä vaiheessa prosessia ja kenen toimesta määritetään se, tehdäänkö asista ennakkoarviointi. - Sote- ja maakuntauudistus: hyten rajapinnat kunnan ja maakunnan välillä. Yhteistä pohdintaa siitä, mitkä ovat kriitti-

14 14 siä kohtia, joista pitää huolehtia kunnassa uudistuksen yhteydessä ja miten näistä asioista huolehditaan eri kunnissa. Kunnan HYTE-roolin ja sen toteutuksen selkeyttäminen (kuka, mitä, miten, kenen kanssa, koska) sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, toteutuksessa ja täyttöönpanossa. tieto - tiedon hyödyntäminen - kaupunkitasoiset tavoitteet (srategia, ohjelmat, hyvinvointikertomus, suunnitelmat, kehittämistyö, ym.) - toimenpiteet - niiden seuranta. ELI HYTE-kokonaisuuden hahmotus. - alueellinen hv-kertomus/kuntien hv-kertomus, miten kertomukset tukevat toisiaan ja mitkä ovat niiden erityispiirteet, esimerkkejä alueellisen hvk:n prosessista ja onko tällöin tehty myös kuntien hyvinvointikertomukset ja jos on minkä tasoiset - evan etenemiseen ja osaamiseen kunnissa tarvitaan tukea, mikä on maakunnan rooli, onko sitä ja miksi? - käytännön yhteistyön toimivuus (hyviä malleja, millainen yhteistyöelin on, kuka kokoaa...) uudistuksen toimeenpanossa, esim. tiedonkeruu ja tulkinta, esim. sotepalvelujen käyttökokemukset: kuka kerää Maakunta vai kunta - soten ja maakunnan roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista ja muista hyvinvoinnin edistämisen asioista halutaan lisää hyviä käytäntöjä. Ajankohtaiskatsaukset yllä olevista teemoista hyvät, esim. uutiskirjeen muodossa. Hyvä kuulla mitä muissa kunnissa tapahtuu. Miten saada EVA kaikilla systemaattisesti käyttöön? Lapsivaikutusten arviointi osaksi EVA:aa. Hyvinvointikertomus: Miten saadaan tavoitteet käytäntöön toimenpiteiksi ja resursseiksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kunnassa ja maakunnassa kaipaavat edelleen selkiyttämistä ja osaamisen vahvistamista. Vaikutusten ennakkoarvioinnin sähköinen työkalu vaikuttaa toimivalta; kuntien kannustaminen sen käyttöön tilaisuus kuntatalolla oli erinomainen, ennakkoarviointia lähestyttiin käytönnönläheisesti. Samanlaista otetta ja esim. harjoitustyöpajoja lisää. Entä mikä olisi hyvä tapa muotoilla EVA- tulokset toimielinten päätösteksteihin. HVK: keskustelua eri teemojen ydin/avainindikaattoreista. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Vahvaa ja monipuolista tukea ja osaamista kunnille hyvinvoinnin edistäjien kärjessä kulkemiseen. Hyviä ja toimivia yhteistyökäytäntöjä kuntien ja maakuntien tulevaan hyte-yhteistyöhön. Olen hiukan ollut passiivinen, sillä aloittaessani työt täällä organisaatiossa huhtikuussa, on työaikaa kulunut muihin. Jatkossa olen mielelläni mukana aktiivisemmin. Hyte-verkosto&kirjeet sekä Innokylä ovat hyviä alustoja tietojen ja kokemusten vaihdolle. Mutta edelleen voisi miettiä miten parhaimmat käytännöt nousisivat tehokkaammin esille. Verkostopäivät ovat olleet hyvä tapa kuula ja nähdä toisten toimintaa. Kansallisessa kärjessä mukana pysyminen tärkeää, joten huippuhankkeita ja innovaatioita voisi mainostaa ja jakaa vielä terävämmin. Sote/Maku puhuttavat kaikkia ja on vaikea tunnistaa missä ja milloin käsitellään jotain uutta. TK-verkosto roolia tässä voisi vielä selkeyttää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Olisiko tämä erityisesti foorumi kuntaan jäävien asioiden käsittelylle aika käytännölliselläkin tasolla? Phdittavaksi vielä miten voitaisiin tehostaa kuntien kahden (tai useamman) välistä yhteistyötä ja mentorointia? Päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin lisää opastusta ja neuvontaa, koska se on kunnassamme vielä uusi asia ja jota kuitenkin haluaisimme lähteä viemään eteenpäin. Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista käytännön kokemuksia päätösten valmistelusta ja tuloksista, sekä kokemuksia sähköisen välineen käytöstä työvälineenä. Maakuntauudistuksessa erityisesti KUNNAN roolista hytessä. On ollut hyvä kuulla miten muissa kunnissa hyvinvointikertomustyö/prosessi on nivottu kunnan strategiaan ja päätöksentekoon. Kuntaesimerkit jatkossakin hyviä. En ole itse pystynyt osallistumaan tilaisuuteen, jossa olisi käsitelty päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. EVA arviointien käyttöä olisi varmasti hyvä tehostaa ja siihen saatava tuki olisi hyvä. 7. Muut toiveet ja ideat verkoston työskentelylle.

15 15 Vastaajien määrä: 11 Vastaukset skype-webinaareja voisi järjestää verkoston jäsenille muutamia vuoden aikana. Hyvien käytäntöjen jakamista edelleen. Kokoontumisia eri puolella Suomea ja hyviä mielenkiintoisia tutustumiskohteita lisää. Olisiko vuoden 2018 kokoontumisajankohdat mahdollista saada tiedoksi mahdollisimman pian? Kevään kalenteri kun täyttyy jo kovaa vauhtia. Lisää matalan kynnyksen, sähköisiä skype-kokouksia, jossa riittävän rajattu aihe. Kuntien esivalmistelu (0mat vahvuudet ja kehittämiskohteet ja kysymykset muille kunnille), lyhyet esittelyt ja keskustelu. Toinen hyvä juttu verkostopäivillä voisi olla pienryhmätyöskentely, jossa kunnat voisivat työstää jotain aihetta yhdessä ja sitten jakaa sen kaikkien kanssa. Osallistuminen Terve Kunta -verkoston toimintaan on ollut erittäin hyödyllistä ja mukavaa! Kiitos teille koordinoinnista! Verkoston tapaamiset riittäviä. Eri teemojen mukaiset esim. skypekokoukset hyviä. Etäkokoukset ja koulutukset on olleet hyödyllisiä. Toivotaan, että skype-mahdollisuudet osallistua kokouksiin onnistuu. Tervetuloa Kuopioon! Miten maakunnat mukaan jatkossa? Maakuntien hyvinvointikoordinaattorit mukaan työskentelyyn ja kokouksiin! Esim.kunnan ja maakunnan vastuusta ja tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä eri toimialoilla ja eri ikäluokkien palveluissa; mitä tarkoittaa esim. vanhuspalveluissa. - Verkostokunnille tarkoitettujen päivien ja kaikille yhteisten päivien ohjelmiin pitäisi löytää riittävästi eroja, esimerkiksi verkostopäivissä syvennytään johonkin teemaan ja yhteinen osuus yleisempää asiaa. Tai verkostopäivissä verkostokunnilla enemmän puheenvuoroja omista kokemuksistaan. Tärkeä tavoite kuitenkin on kokemusten vaihto ja toisilta oppiminen, joka edellyttää, että on valmis kertomaan omista kokemuksistaan sekä vastaanottamaan muiden ajatuksia.