Asiakkaan puheenvuoro, Niklas Jensen-Eriksen 1. Teollisuus alkoi kouluttaa omat työntekijänsä 9

Transkriptio

1 Asiakkaan puheenvuoro, Niklas Jensen-Eriksen 1 Kouluradio opetuksen tukena 3 Muotoilusuunnistus koululaisille 5 Teollisuus alkoi kouluttaa omat työntekijänsä 9 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 /

2 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Pääkirjoitus Osaava henkilöstö on tärkein Ammattitaidon hankkimisella, ja sen ylläpitämisellä on pitkä historia. Käsityöammateissa ammattikuntalaitos huolehti oppipoikiensa osaamisen kehittymisestä mestaritasolle saakka. Teknistyvä teollisuus puolestaan synnytti työtehtäviä, joissa vaadittiin erityistä ammatillista osaamista. Yritykset reagoivat tilanteeseen kouluttamalla työnjohtajiaan ja perustamalla mm. ammattikouluja. Elkassa onkin tutkijoiden käytettävissä yritysten ammattikoulujen arkistoja ja mm. Johtamistaidon Opiston arkisto. Lattiatason lisäksi toimiston väellä on ollut mahdollisuus päivittää osaamistaan yrityksen piikkiin. Henkilöstön koulutukseen liittyvää aineistoa löytyy varsinkin suurempien yritysten arkistoista. Myös johtamisen uusia tuulia on seurattu yrityksissä. Esim. kuinka kansainvälisen konsulttigurun johdolla hiottu strategia on toteutunut yrityksessä, voidaan arvioida asiakirjoista. Ammatillisen koulutuksen lisäksi yrityksen saattoivat ottaa itselleen yleissivistävän kasvattajan roolin. Esim. Forssan puuvillatehdas ylläpiti omaa kansakouluaan vuoteen 1918 saakka. Yksi vuonna 1929 perustetun Yksityisteollisuuden Ammattikoulut ry:n tavoitteista oli vakaan isänmaallisen hengen ylläpitäminen tehtaiden ammattikouluissa. Molempien edellä mainittujen arkistot ovat Elkassa. Elkassa on myös yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyvää opetusaineistoa, jota esim. Taloudellinen Tiedostustoimisto on tuottanut opettajien käyttöön. Tätä aineistoa löytyy Elkassa, samoin kuin Kehittämiskeskus Opinkirjon järjestämien Yritys Hyvä - kirjoituskilpailujen satoa vuosien varrelta. Ja kuten tästä Eemelistä huomaatte, muutakin mielenkiintoista koulutukseen liittyvää aineistoa löytyy meiltä. (JL-A) Asiakkaan puheenvuoro Sopimus- ja riitely-yhteiskunta Kuva sahalta luvulta, Suomen Sahanomistajayhdistyksen arkisto. Suomea kutsutaan usein valtiovallan, ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen välisiin kolmikantaisiin neuvotteluihin perustuvaksi sopimusyhteiskunnaksi. Viime vuosina maa on näyttänyt enemmänkin riitely-yhteiskunnalta. Tiedotusvälineet täyttyvät kovasta puheesta, työpaikoilla on poliittisia lakkoja ja toreillakin on osoitettu mieltä. Kolmikannan osapuolet ja erityisesti Juha Sipilän hallitus ja ay-liike ovat ottaneet rajusti yhteen. Tunteet kuohuvat, koska pelissä on paljon. Kolmikantaiset neuvottelut ja kiistat vaikuttavat palkkatasoon, sosiaalietuihin, työllisyyteen, Suomen kilpailukykyyn ja moneen muuhun asiaan. Työmarkkinajärjestöt eivät ole vain jäsentensä etujen ajajia, vaan niillä on perinteisesti ollut myös runsaasti poliittista vaikutusvaltaa. Mutta miksi ja miten kolmikantainen järjestelmä luotiin? Miksi järjestelmä on säilynyt vuosikymmenien ajan, vaikka sen tuhoakin on usein ennustettu? Näitä kysymyksiä tutkimme Helsingin yliopiston tutkimushankkeessamme Pitkät kihlajaiset Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa , jota rahoittaa Emil Aaltosen säätiö. Tarkastelemme erityisesti työnantajien roolia järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä. Työnantajien toimintaa on tutkittu ay-liikettä vähemmän, vaikka aineistosta ei ole pulaa. ELKA:ssa säilytetään esimerkiksi Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK), Teollisuuden Keskusliiton (TKL), Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan (STKV) ja monien alakohtaisten työnantajajärjestöjen arkistoja. STK:n pöytäkirjoja on vieläpä digitoitu, mikä on helpottanut meidän työtämme ja tulee auttamaan vielä monia muitakin tutkijoita. Niklas Jensen-Eriksen Roskapankki ja kirpputori Sitten viime Eemelin tulleista uusista arkistoista nostetaan tällä kertaa tarkemmin esille roskapankiksikin kutsutun Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ja Karijoen osto- ja myyntiliike Kylähullun arkistot. Kumpikin kuvaa omalta osaltaan 1990-luvun talouskriisiä. Laajasta Arsenalin arkistosta selviää, kuinka säästöpankkiriisi kaikkine kipupisteineen hoidettiin. Kylähullun arkistossa olevissa myyntiin tuotujen tavaroiden listoissa käy ilmi, mitä kaikkea 1990-luvun lamavuosien ihmiset toivat myytäväksi kirpputorille. Kuvan kengillä, ei ole nimestään huolimatta mitään tekemistä tapauksen kanssa. Kuluvan vuoden aikana Elka on vastaanottanut yli hyllykilometrin asiakirjoja. Paljon on täydennyksiä aikaisempiin arkistoihin mutta uutukaisista mainittakoon vielä Lemminkäisen arkisto ja Fortumilta tullut Oulujoen voimalaitosten hyvin luetteloitu valokuvakokoelma. Ja uutta aineistoa on tulossa, mutta niistä tarkemmin seuraavassa Eemelissä. (JL-A) Nykyään kirpputorit muistuttavat entisaikojen torikauppaa. Kuva Porin torilta luvun alusta

3 3 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Kouluradio opetuksen tukena Yleisradio aloitti lokakuussa 1934 Kouluradion lähetykset. Kouluradion tarkoituksena oli tukea kansakouluopetusta maan syrjäisimmilläkin seuduilla ja tarjota uudenlaista opetusmateriaalia perinteisten oppikirjojen lisäksi. Kouluradio sai vuonna 1963 rinnalleen Koulu-TV:n, jossa koulujen opetusmateriaalia voitiin esittää televisio-ohjelmien muodossa. Kouluradion arkisto on meillä Elkassa, ja se sisältää 18,8 hyllymetriä asiakirjoja aina toiminnan alusta saakka. Mielenkiintoisia aineistoja ovat mm. Kouluradion alkuperäiset ohjelmakäsikirjat sekä lapsilta tulleet piirustukset. Tälle aukeamalle on koottu näytteitä Kouluradion arkistosta. (OA) Napista voit kuunnella Kouluradiota Ylen Elävästä arkistosta. Marja Anttila 3.lk Haapavesi Keskuskoulu Kuvassa kouluradiotunti. Materiaalina käytettiin suoria radiolähetyksiä, että tallenteita.

4 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Muotoilusuunnistusta koululaisille Syyskuun toisella viikolla Elka pääsi toimimaan koululaisten oppimisympäristönä, kun Designarkiston muotoilukasvatusviikko toi arkistoon yli kaksisataa oppilasta. Viikon teemana oli tänä vuonna muotoilusuunnistus, jossa ympäri arkistoa oli sijoitettu seitsemän muotoiluun liittyvää tehtävärastia. Jokaiselta rastilta löytyi eri muotoilualojen arkistoaineistoja sekä niihin liittyviä kysymyksiä. Oppilaiden tehtävänä oli kartan avulla etsiä pienryhmissä tehtävärastit ja vastata niillä oleviin kysymyksiin. Vierailujen lopuksi rastit kierrettiin vielä yhdessä koko luokan kanssa ja käytiin läpi tehtävien vastauksia. Designarkiston muotoilusuunnistuksessa oppilaat saivat tutustua eri muotoilualoihin autenttisten arkistoaineistojen avulla, ja se tarjosi heille uusia tapoja oppia ja ymmärtää muotoilua. Muotoilusuunnistus saikin koululaisilta innostuneen vastaanoton. Taitaville suunnistajille ei tuottanut vaikeuksia löytää eri puolille arkistoa piilotettuja rasteja. Myös tehtävien vastauksia oppilaat pohtivat hienosti useasta eri näkökulmasta ja tekivät oivaltavia havaintoja. Erityisen hauskaksi koettiin ryhmätyöskentely, muotoiluaineistoihin tutustuminen sekä arkistossa seikkaileminen. (SM) Mukavinta oli suunnistaminen. Ei-mukavinta oli ei-mikään. Outoa! Outoja juttuja. Kiva paikka, saatan käydä. Paras paikka ikinä! Oli hauskaa, koska oli kiva tutkia. Etsiminen oli parasta, haju oli epämukava. Voiko tuonne arkistohyllyjen väliin puristua? Kiva, mutta en tiennyt, että täällä oli niin vanhoja. (työntekijöitäkö?) Parasta oli, kun saimme tehdä kaiken itse. Parasta oli, kun sai tehdä yhteistyötä. Ei ollut tylsiä hetkiä. Miksi mä joudun tekemään kaikki yksin? No koska sinä olet se, joka kirjoittaa, ja me muut ajatellaan. Nyt saa pitää kengät jalassa, sillä nyt ollaan työelämässä. Erittäin mukavaa, kun sai pohtia paljon asioita.

5 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Design is thinking -verkkonäyttely laajentui Designarkiston Design is thinking -verkkonäyttely on täydentynyt kahdella kansainvälisesti menestyneellä graafisen suunnittelun huippunimellä. Pekka Loirin, Kari Piipon ja Erkki Ruuhisen lisäksi näyttelyssä on nyt esillä myös Esa Ojalan ja Pentti Pilveen suunnittelutöitä. Esa Ojala on moninkertaisesti palkittu graafikko, joka tunnetaan erityisesti yritysgraafikkona ja julisteiden suunnittelijana. Pentti Pilve on suomalaisen mainosmaailman moniosaaja. Hän on ollut mukana luomassa suomalaisista brändeistä alojensa globaaleja markkinajohtajia. Ainutlaatuinen yhteisnäyttely on nyt siis entistä laajempi kokonaisuus, jossa katsojat pääsevät tutustumaan graafikoiden tuotantoon ja heidän töidensä taustalla vaikuttavaan ajatteluun ja syntyprosessiin. Katso viiden graafikon yhteisnäyttely osoitteessa: (SM)

6 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Yleisradion radiokoulu Helmikuun 12. päivänä 1940 alkoi radiossa uusi, erikoinen lähetysmuoto, radiokoulu. Sen tarkoituksena oli lieventää haittoja, jotka johtuivat talvisodan vuoksi keskeytyneestä koulutyöstä. Koulu järjesti kursseja kansakoululaisille ja oppikoulujen keskikoululaisille. Toiminta oli pääasiassa vanhan jo opitun kertaamista, ylimääräiset kertausharjoitukset, jolla voitiin taistella unohtamista vastaan. Lehtileikkeet ovat Yleisradion arkistosta. (HS)

7 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Teollisuus alkoi kouluttaa omat työntekijänsä Teollisuuden yksityisten ammattikoulujen yhteistoimintaelimen toimintakertomuksessa vuodelta 1934 kerrotaan miksi näin: Huolimatta maan talouselämän jatkuvasta teollistumisesta ei valtio ole osoittanut paljonkaan mielenkiintoa teollisuuden palvelukseen aikovan nuorison ammattikasvatukseen. Turvatakseen itselleen ammattitaitoisen työväen saannin ovat muutamat teollisuudenharjoittajat sen tähden pitäneet tarpeellisena perustaa teollisuuslaitoksiensa yhteyteen omia ammattikouluja. Saman toimintakertomuksen mukaan ensimmäisenä perustettiin Kymmene A.B:n ammattikoulu Kuusankoskella helmikuussa Toisena aloitti toimintansa Kone- ja Siltarakennus Oy:n Oppilaskoulu Helsingissä vuonna Lohjan Kalkkitehdas O.Y:n Konepajakoulu perustettiin kolmantena marraskuussa Sen arkisto löytyy Elkasta nimellä Lohjan Teollisuusoppilaitos. Useiden muidenkin teollisuusoppilaitosten arkistoja löytyy meiltä joko omina arkistoinaan tai perustajayrityksen arkistoon liitettynä. (HS) Outokummun kaivoksen ammattikoulun oppilas Ompelukurssilaisia vuodelta 1971, Porin Puuvillan arkisto.

8 11 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2018 Kauppa ja koulu Kauppa ja koulu ovat aina kuuluneet yhteen. Koulunkäyntiin tarvitaan ja on aina tarvittu varusteita ja tarvikkeita yhteiskunnan tarjoamien lisäksi. Kun nykyään aletaan tarvita mobiililaitteita, niin aiemmin ostettiin kyniä, kumeja ja vihkoja. Perustarvikkeissakin tuotteistaminen ja tuotekehitys ovat osoittaneet ihmisen mielikuvituksen laukkaavan vielä hyvävoimaisena. Sen verran laaja on perusvarustuksen tuotekirjo tänä päivänä. Aiemmin valikoimat olivat hyvin kapeat, mutta tarjontaa kuitenkin oli. Allekirjoittanut ei kyllä muista olisiko vielä mökiltä löytyviä kasvistonkansia ollut valittavissa useissa väreissä. Epäilen. Mutta hajukumit tulivat tutuiksi. (JJL) 12

9 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / tapahtunutta Kuulutko Sukuuni -tapahtuma Vantaalla Elka osallistui Kuulutko Sukuuni -tapahtumaan yhdessä muiden Yksityiset keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen kanssa. Osastolla esiteltiin arkistojen toimintaa ja aineistoja sukututkimuksen näkökulmasta. Arkistojen aineistoista sukututkija voi löytää tietoja mm. tutkittavien henkilöiden arjesta, työurasta, luottamustoimista tai harrastustoiminnasta. Kiinnostusta riittikin mukavasti. Kävi myös ilmi, että yksityiset keskusarkistot ovat monelle vielä melko tuntematon aarreaitta. (HS) Palkitut mainokset -näyttely Elkan aulassa avautui syyskuun alussa Palkitut mainokset -näyttely, joka esittelee Vuoden Huiput -kilpailussa palkittuja mainoksia 1980-luvulta tähän päivään. Vuoden Huiput on Suomen merkittävin luovan suunnittelun kilpailu, joka tähtää suunnittelun tason nostamiseen, luovuuden ja omaperäisyyden voimistamiseen sekä suunnittelijoiden ammattitaidon kehittämiseen. Vuoden Huiput -kilpailun järjestää vuosittain visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry. Näyttely on avoinna yleisölle marraskuun loppuun asti Elkan aukioloaikoina arkisin klo Tervetuloa! (SM) tulevia tapahtumia Arkistojen päivä Elkassa Arkistojenpäivää vietetään Elkassa aiemmista päivistä uusiutuneella konseptilla. Hieman passiivisen katselemisen sijaan tapahtuman rakenne on kävijälle aiempaa aktiivisempi kokemus. Ovet avautuvat lauantaina klo 10 ja sulkeutuvat klo 14. Päivän alustava aikataulu on seuraavanlainen: Ovet avautuvat Opastettu arkistokierros Elkan tiloihin Luento Graanin alueen historiasta ja kehityksestä Opastettu arkistokierros Elkan tiloihin Luento Graanin alueen historiasta ja kehityksestä Ovet suljetaan Aikataulutetun ohjelman lisäksi voi omaan tahtiin tutustua seuraaviin - Kuvatunnistus, tunnistatko mikkeliläisiä kuvia - Digitointi, voit tuoda vanhempia Mikkeliä esittäviä kuvia digitoitaviksi, yhdet digitaaliset kopiot jäävät Elkaan säilöön - Muotoilusuunnistus, tutustu tehtävärasteilla suomalaiseen muotoiluun - Tottakai kahvia, teetä, mehua ja pullaa Yhteinen Arkistojen päivä Helsingissä. Elka osallistuu myös muiden yksityisten keskusarkistojen kanssa Arkistojen päivä -tapahtumaan. Tämä yhteistapahtuma on Helsingissä marraskuun aikana. Tapahtuman aika, paikka sekä ohjelma tarkentuvat myöhemmin.

10 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Koulutuksen syyssalaatti Maistele myös nämä. l Aikakone l ELKAn nettitarjonnasta löytyy myös kouluaiheista tarjontaa Uimamaisteri, huipputason vesissäliikkuja. Koulurakennuksia, maalaiskansakouluja Taidetta, animoitu juliste Miksi insinööriksi. (Ei niin kauhean vakavasti.) ATK-koulutusta1980-luvulla, ilman selostusta, mutta osa1 ja osa2 JULKAISIJA: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho tiedotuslehti@elka.fi Tutkijantie 7, Mikkeli p Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Sari Muinonen, Designarkisto; SM Varhaiskasvatuksen alkeet? Ensiapukoulutusta vai pikkujoulujen jälkipyykki?