100 vuotta työsuojelua 1. Puu matkalla 3. Kurkistus tulevaisuuteen 9. Projektiviikko toi koululaiset arkistoon 15

Transkriptio

1 100 vuotta työsuojelua 1 Puu matkalla 3 Kurkistus tulevaisuuteen 9 Projektiviikko toi koululaiset arkistoon 15 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 /

2 1 2 Pääkirjoitus Turuilla ja toreilla juhlatunnelmissa Suomen valtion sadan vuoden itsenäistä taivalta on vietetty eri tavoin vuoden aikana. Tyyli on ollut vapaa, kuten virallinen protokolla on määritellyt. Hyvä niin. Ei mitään pakkopullaa ja pönötystä vaan siten kuin kukin katsoo parhaimmaksi tavaksi juhlistaa kansallista merkkivuottamme. Elka on osallistunut 100-vuotisjuhlintaan yhdessä muiden mikkeliläisten toimijoiden kanssa. Huhtikuussa keskiasteen oppilaitoksille järjestettiin usean toimijan myötävaikutuksella paljon erilaista ohjelmaa sisältänyt projektiviikko. Elka tarjosi oppilaille historiaan liittyviä harjoitustehtäviä ja tutustumista arkistoon. Heinä-elokuussa oltiin 2017 asuntomessuilla. Siellä pyöri Elkan videoesitys messukohteessa, joka oli yhteinen Mikkelin museon kanssa. Yhteistyö Mikkeli Suomi 100-vuotta toimikunnan kanssa jatkui lokakuun Mikkomarkkinoilla. Elka oli mukana koostamassa Mikkelin torille pystytettyä torin historiasta kertovaa näyttelyä. Markkinoilla oli myös elkalaisia yhdessä Kansallisarkiston mikkeliläisten kollegoiden kanssa esitelmässä arkistojensa toimintaa ja aarteita. 100-vuotias Suomi oli vahvasti esillä valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Espoossa ja Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Vantaalla. Tietysti myös Elka oli paikalla. 100 vuotta työsuojelua Nykymuotoinen työsuojelu on syntynyt teollistumisen aikakaudella. Suomessa ensimmäinen työsuojelua koskeva säädös annettiin keisarin asetuksessa teollisuusammateissa olevien työntekijöiden suojelemisesta vuodelta Ensimmäinen askel kohti kattavampaa työsuojelua oli vuonna 1930 säädetty ensimmäinen työturvallisuuslaki. Se päivitettiin vuonna 1958 uudella työturvallisuuslailla, joka kattoi myös työolot ja työajat. Kuitenkin työpaikoilla tapahtui vielä ja 1960-luvuilla hyvin runsaasti tapaturmia ja onnettomuuksia. Tilanne parani vasta 1970-luvun alussa, kun perustettiin Työsuojeluhallitus ja säädettiin työsuojelun valvontalaki. Työpaikkatasolla tämä näkyi työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien perustamisella. Työturvallisuusvaaroista tiedottamisessa oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Tapaturmalla hyvin keskeinen rooli. Yhtiön painamat, ja asiakkailleen levittämät, työturvallisuusjulisteet olivat tuttu näky useimmilla suomalaisilla työpaikoilla 1950-, ja 1970-luvuilla. Tälle aukeamalle on koottu valokuvia sadan vuoden takaa, viidenkymmenen vuoden takaa sekä nykypäivästä. Mukana on myös muutamia Teollisuus-Tapaturman julisteita ja 1960-luvuilta. OA. Juhlavuosi on sopiva hetki muistuttaa historian tallentamisen merkityksestä. Huono on muistella menneitä, jos ei ole säilynyt lähteitä, joista tapahtumien kulkua voidaan selvittää. Huhtikuussa lähetettiin EK:n viestinnän suosiollisella avustuksella kaikille EK:n jäsenyrityksille mennyt sähköinen jäsenkirje. Sen viestinä oli kertoa, että asiakirjallista historiaa ei saa unohtaa. Ja Elkasta saa apua, jos oma ymmärrys ei riitä arkistoasioissa. JL-A.

3 3 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Puu matkalla Puukaupastahan se puun matka alkaa ja jatkui pokasahan ja ruisleivän voimalla ennen moottorisaha-aikaa. Hevospelissä matkattiin jäälle kevättä odottamaan. Jokia pitkin kuljettiin irrallaan ja järvillä hinaajan perässä kiltisti nipuissa tehtaita kohti.

4 5 6 Kuljettimet nostivat puut sahoille ja selluloosatehtaille. Suuri joukko työntekijöitä tarvittiin sahatavaraa ja sellupaaleja käsittelemään. Varastoista matkattiin usein maailmalle. Sillä metsäteollisuus on ollut suurin yksittäinen Suomen vientiala ja taitaa olla vieläkin. HS.

5 7 8 Puujalat 100-vuotias Suomi on seisonut vankasti puujaloilla ja seisoo edelleen. Jalkojen muoto ja koostumus on vaihdellut vuosikymmenien myötä, mutta puuta ne on olleet yhtä kaikki. Tervan, sahatavaran ja paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineiden lisäksi puusta on tehty kimröökiä, hiiltä, rullia, tynnyreitä, laatikoita, mäntysuopaa ja -öljyä, tärpättiä, kuitulevyä, vaneria jne. Pitkän aikaa puuta korvattiin muovilla, mutta nyt ajat ovat muuttuneet ja muovituotteita aletaan taas korvata puutuotteilla. Puurakentaminen lisääntyy ja paperin kulutuksen vähentyessä painopiste on siirtymässä kartonki- ja biotuotteisiin. Oheisen sarjakuvan kodinrakentajat ajavatkin kohta biodieselautoilla, pukeutuvat puukuidusta tehtyihin vaatteisiin ja syövät selluloosan osia erilaisissa elintarvikkeissa ja lääkkeissä. HS. Design is thinking -verkkonäyttely Designarkiston uusi verkkonäyttely Design is thinking avautuu loppusyksyn aikana. Näyttely esittelee korkealaatuista suomalaista graafista muotoilua kolmen palkitun graafikon tuotannon kautta. Pekka Loiri, Kari Piippo ja Erkki Ruuhinen ovat valinneet näyttelyyn omasta tuotannostaan heille merkityksellisiä töitä, ja kertovat niiden taustalla olevasta ajatustyöstä ja syntyprosessista. Näiden taustakertomusten kautta graafikoiden työt avautuvat katsojalle uudella tavalla. SM. Suomalaista muotoilua 100 vuotta

6 9 10 Kurkistus tulevaisuuteen - Suomi vuonna 2117 Designarkisto järjesti syyskuussa muotoilukasvatuksen työpajoja mikkeliläisille koululaisille ja opiskelijoille osana Mikkeli Art & Design Weekiä. Viikon aikana parisataa oppilasta pääsi suunnittelemaan muotoilija Elisa Savolaisen johdolla tulevaisuuden tuotteita. Työpajoissa ideoitiin, millainen Suomi on vuonna 2117, millaisia ihmiset silloin ovat ja millaisia tuotteita he käyttävät. Oppilaiden tehtävänä oli suunnitella valitsemastaan tuotteesta sadan vuoden päähän kolme erilaista versiota ja piirtää tuotteen käyttötilanne. Työpajojen tulevaisuuden visioista kävi selväksi ainakin se, että vuonna 2117 lentävät autot ja näkymättömät talot ovat täysin arkipäivää ja uusi iphone 666 on juuri tullut markkinoille. SM. Käyttöskenaario XAMK-yhteisöpedagogit. Puhelinidea Urheilupuiston koulu 9 lk. Ajatuskartta Päämajakoulu 5 lk.

7 11 12 Sata vuotta suomalaista muotoilua Suomalaisen muotoilun kultakausi ajoittuu luvuille, jolloin sellaiset suuret muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck ja Alvar Aalto, tunnettiin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Monien mielikuvissa suomalainen muotoilu on edelleen peräisin noilta vuosikymmeniltä, vaikka muotoilun kenttään on vuosien saatossa mahtunut lukuisia muitakin menestystarinoita. Elkan aulassa syyskuun alussa avautunut näyttely Suomalainen muoto 100 vuotta juhlistaa satavuotiaan Suomen menestyksekästä ja monipuolista muotoiluhistoriaa. Näyttely on koottu Designarkiston ja Elkan laajoista muotoiluaineistoista, ja esillä on kaikille tuttujen suomalaisen muotoilun klassikoiden lisäksi myös suurelle yleisölle tuntemattomampia tuotteita. Näyttely on esillä marraskuun loppuun saakka, ja sen voi tulla katsomaan Elkan aukioloaikoina arkisin klo Tervetuloa! SM. Fiskarsin sakset 1967 Jokapoika-paita, Design: Vuokko Nurmesniemi (1957), Marimekko Fiskarsin kirveet (1920-luku), Billnäs Oy Opti Concept M -kartonginvalmistuslinja, Design: Risto Väätänen (2013), Valmet

8 vuotta konttoria Konttori, toimisto, byroo, ofissi, miten kukin tuota hallinnollisen ja nykyään enemmänkin tuotannollisen työn suorituspaikkaa haluaa kutsua. Toimistotyö on Suomen sadan vuoden olemassaoloaikana kokenut ehkä suurimmat tekniset, kulttuurilliset ja sisällölliset muutokset kuin mikään muu työn tekemisen osa-alue. Kulttuurisesti miesjohtoisesta äärimmäisen hierarkisesta ympäristöstä ollaan siirrytty tasa-arvoisempaan sidosryhmätyöskentelyyn. Mustekynästä on konekeskeisyyden kautta siirrytty tehtävän mukaisesti muokkautuvaan työvälinekokonaisuuteen. Konttorihuoneen nurkasta tarkoin säädeltyine työaikoineen on siirrytty ajasta ja paikasta riippumattomaan työtapaan. Itse konttorityö on yrityksen tukitoiminnan luonteesta siirtynyt enemmän tuotannolliseen työhön. Järjestelmät suorittavat yhä enemmän rutiineja ja ihmiset varsinaista tuottavaa työtä. Mikä mahtaa olla tilanne vuonna 2117? JJL.

9 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / Tapahtunutta Mikkelin asuntomessut 2017 Elka oli esillä Mikkelin 2017 asuntomessuilla Mikalo Oy:n rivitalokolmiossa. Esiintyminen oli toteutettu yhdessä Mikkelin museon ja sotahistoriakeskus Muistin kanssa. Kuulutko sukuuni -tapahtuma Vantaalla Elka osallistui tänäkin vuonna yhdessä muiden yksityisarkistojen kanssa Kuulutko Sukuuni -tapahtumaan Vantaalla. Tietoisuus yritysarkistojen tarjoamista mahdollisuuksista sukututkijoille on lisääntymässä ja se näkyy mm. Elkan asiakaskunnassa. S Projektiviikko toi koululaiset arkistoon Elka osallistui vahvalla panoksella huhtikuussa järjestettyyn Mikkelin alueen toisen asteen koululaisten projektiviikkoon. Kyseisen viikon aikana lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla ei ollut normaalia lukujärjestyksen mukaista opetusta, vaan he saivat ilmoittautua haluamalleen viikon kestävälle kurssille. Elka järjesti yhdessä Mikkelin lukion historianopettaja Heikki Kupiaisen kanssa Suomen lähihistoriaa käsittelevän Torppareista hipstereihin -kurssin. Kurssin sisältö koostui johdannosta arkistoaineiston käyttöön tutkimuksessa sekä vapaavalintaisista ryhmätyöpaketeista. Kuhunkin ryhmätyöpakettiin kuului tutkimuskysymyksiä sekä valmiiksi valittu tutkimusaineisto. Aiheina oli mm. kotitalouksien koneistuminen, arki ja perhe, tekniikan ihmeet sekä mainokset ajan kuvina. Tulevaa Tämän oman Torppareista hipstereihin kurssin lisäksi kaksi muutakin kurssia teki vierailun arkistoomme. Toinen näistä oli historia-aiheinen Porrassalmi taistelun tuoksinasta älytaloihin, jonka otsikon jälkimmäinen osa viittaa tietysti alueella järjestettyihin viime kesän asuntomessuihin. Toinen taas oli kuvataiteiden opettajan järjestämä Suomidesign - kurssi, joka tuli Elkaan osallistumaan Designarkiston järjestämään työpajaan. Kaikkiaan arkistossamme työskenteli viikon aikana yli 60 lukiolaista ja ammattikoululaista. Projektiviikko on tarkoitus järjestää ensi keväänä uudestaan, ja Elka on taas mielellään mukana vierailupaikkana ja oppimisympäristönä.

10 vuotta Suomea ja suomalaisuutta l Aikakone l JULKAISIJA: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho tiedotuslehti@elka.fi Tutkijantie 7, Mikkeli p Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Sari Muinonen, Designarkisto; SM Heljä Strömberg, Elka; HS