Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkoston uudistaminen ja strateginen asemointi

Transkriptio

1 SUUNNITELMA Ilkka P. Laurila ja Jutta Kauppi Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkoston uudistaminen ja strateginen asemointi Luke suuntaa toimintaansa, vahvistaa vaikuttavuuttaan, kehittää toimintamalliaan sekä uudistaa toimipaikkaverkostoaan. Kun Suomessa muut tutkimuslaitokset toimivat muutaman toimipaikan verkostolla ja pääosin pääkaupunkiseudulla (70-80 % henkilöstöstä), on Lukella 35 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Luken henkilöstöstä 70 % työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Luken toimipaikkojen määrä on perua kolmen erillisen tutkimuslaitoksen (MTT, Metla, RKTL) historiasta ja tutkimuksen perinteisestä koetoiminnalle perustuvasta toimintatavasta. Tutkimuslaitokset ovat toimineet hyvin itsenäisesti. Tutkijat ovat pääosin olleet fyysisesti siellä, missä empiirinen aineisto tuotetaan. Toiminta on ollut nykyistä aineistokeskeisempää, eikä tutkimuksen kriittisille massoille ja monitieteisyydelle, tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytölle, omien ja kumppaneiden tietovarantojen tehokkaalle hyödyntämiselle tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle ole tunnistettu strategista tarvetta siinä määrin kuin nyt. Voimakas toimintaympäristön muutos vaikuttaa niin tutkimustarpeisiin kuin tutkimusorganisaatioiden asemaan kansainvälisillä tutkimusmarkkinoilla. Tutkimustarpeet sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet kasvavat erityisesti teemoissa, jotka eivät enää vaadi aiemman laajuista koetoimintaa. Myös avoin data ja tietovarantojen uudentyyppinen hyödyntäminen sekä tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyys luovat edellytyksiä monialaiselle, ratkaisuhakuiselle ja lähellä asiakasrajapintaa tapahtuvalle tutkimustoiminnalle. Luken strategisena tavoitteena on jatkossakin olla vahvasti läsnä eri alueilla, mutta nykyisen 35 toimipaikan verkoston ylläpitäminen kilpailukykyisenä ja houkuttelevana tutkimusinfrastruktuurina ei ole tarkoituksenmukaista tutkimuksen muuttuneen toimintamallin takia. Näin laajan toimipaikkaverkoston ylläpito ei ole taloudellisestikaan mahdollista tilanteessa, jossa Luken perusrahoitus leikkautuu 25 % vuoteen 2017 mennessä. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti Luke kokoaa tutkimustoimintaansa tiiviimmin yliopisto- ja korkeakoulukampusten yhteyteen sekä toiminnan uudistamisen kannalta muihin keskeisiin TKIkeskittymiin. Tutkimusympäristö- ja laiteinvestointeja tehdään yhä useammin tutkimustoimijoiden yhteistyönä, ja tutkimusympäristöt ovat yhä laajemmin kansallisten ja kansainvälisten TKI-keskittymien yhteiskäytössä. Luke uudistaa toimintamalliaan ottamalla aikaisempaa aktiivisemman roolin alueiden TKI-keskittymissä. Tavoitteena on yhdessä kumppaneiden kanssa kasvattaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuksen vaikuttavuutta. Alueellisen vaikuttavuuden varmistamiseksi Luken toimipaikkaverkostoa supistetaan kuitenkin vain maltillisesti. Samalla toimipaikkoja profiloidaan ja alueellisia verkostoja aktivoidaan osana Luken toiminnan kehittämistä. Alueellinen yhteistyö ja toiminnan vaikuttavuus kasvavat ratkaisevasti. Henkilöstöstä noin 70 % työskentelee jatkossakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 1

2 Luke uudistaa toimintamalliaan kaikilla alueilla ja toimipaikoilla. Lukella on neljä päätoimipaikkaa, joissa on laaja tutkimusosaaminen ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri. Päätoimipaikkoja kehitetään kansainvälisinä tutkimusympäristöinä. Päätoimipaikat ovat pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Suunnitelman mukaan päätoimipaikkojen lisäksi Lukella on seitsemän strategisesti tärkeää, maan eri osiin sijoittunutta tutkimuksen toimipaikkaa. Lisäksi Lukella on 14 tutkimusaineiston tuottamiseen keskittyvää toimipaikkaa, joista viisi on vesiviljelyn toimipaikkoja. Luke luopuu 11 toimipaikasta. Näiden osalta haetaan uudentyyppisiä kumppanuuksia ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä, ml. yritysyhteistyötä. Uudistus auttaa Lukea yhdessä kumppaneiden kanssa vastaamaan biotalouden kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Luke asemoituu niin, että toiminta kattaa koko maan ja on sijoittuneena Luken strategisten vaikuttavuusalueiden mukaisesti sekä myös kansallisesta näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukaisesti. Luke pystyy yhdessä kumppaneiden kanssa pitämään yllä ajanmukaista tutkimusympäristöä. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että alueelliset osaamiskeskittymät ovat houkuttelevia asiakkaiden ja kumppaniorganisaatioiden näkökulmasta. Myös työantajakilpailukyky on yhä tärkeämpää. Uudistus lisää osaamiskeskittymien houkuttelevuutta suomalaisten ja kansainvälisten huippujen silmissä. Luken yhteistyömalli alueittain Pääkaupunkiseutu Helsinki Life Science Center sekä Otaniemen VTT Aalto -teknologiakeskittymä. Lynet-yhteistyö sekä yhteistyö Tilastokeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaa Oulun yliopiston kampusyhteistyö, innovaatioallianssi ja Lynet-yhteistyö Itä-Suomi Joensuun metsäklusteri, Lynet-yhteistyö Häme LUO-verkosto, HAMK-yhteistyö sekä resurssiviisas Forssan seutu Lappi Yhteistyö pohjoisissa teemoissa Arktisen keskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen, pohjoismaisten toimijoiden sekä Metsähallituksen kanssa. Kainuu Toimintaa keskitetään Paltamoon; Paljakan ympäristönäytepankki jatkaa. Yhteistyö alueen TKItoimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaa, ruotsinkielinen rannikko Kokkolan yliopistokeskus ja biolaakso, Vaasan yliopisto -yhteistyö Etelä-Pohjamaa Seinäjoen yliopistokeskus, ruoka- ja teknologiaklusteri yhteistyö, Petla-yhteistyö Pohjois-Savo Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion alueen TKI-keskittymän kanssa Keski-Suomi Jyväskylän yliopistokampus sekä Lynet -yhteistyö Etelä-Savo Mikkelin yliopistokeskusyhteistyö, ml. Luomuinstituutti ja Ruralia 2

3 Pirkanmaa Tampere3-yhteistyö Etelä-Karjala Yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Varsinais-Suomi, rannikkoseutu-turunmaa Yhteistyö Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa Uudistettu toimipaikkarakenne Toimintamallia muutetaan ja toimitiloja tiivistetään kaikissa toimipaikoissa. Luke keskittää laboratoriopalvelujen tuotannon asteittain osaamiskeskittymiin pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun, Ouluun ja Rovaniemelle. Päätoimipaikat Pääkaupunkiseutu (Viikki ja Otaniemi, Uusimaa) Jokioinen (Kanta-Häme) Joensuu (Pohjois-Karjala) Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) Muut strategiset tutkimuksen toimipaikat Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa) o Toiminta keskitetään yliopistokeskukseen. Ylistaron (Seinäjoki) maatilasta luovutaan vuonna Kausiluonteista tarvetta varten neuvotellaan yhteistyö Perunantutkimuslaitoksen (Petla) kanssa. Paltamo (Kainuu) Jyväskylä (Keski-Suomi) Rovaniemi (Lappi) o Yhteistyö pohjoisissa teemoissa Arktisen keskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen, pohjoismaisten toimijoiden sekä Metsähallituksen kanssa. o Apukan maatilasta luovutaan vuonna 2016 (siirtymäkausi käynnissä). Maaninka (Kuopio, Pohjois-Savo) Turku (Varsinais-Suomi) Kokkola (Keski-Pohjanmaa) (uusi toimipaikka) o Integroidutaan Kokkolan biolaakson TKI-keskittymään, jossa tiivistetään sekä yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä että yritysyhteistyötä. Muu infrastruktuuri: vesiviljelytoimipaikat Enonkoski (Etelä-Savo) Laukaa (Keski-Suomi) Inari (Lappi) Keminmaa (Lappi) Taivalkoski (Pohjois-Pohjanmaa) 3

4 Muu infrastruktuuri: tutkimusaineiston tuottaminen Parkano (Pirkanmaa) o Kehitetään uusi tutkimuksen ja kehittämisen toimintamalli. Tavoitteena on palvella yrityksiä yhdessä alueen toimijoiden kanssa yhteisissä ratkaisuhakuisissa tutkimusteemoissa. Tämä tehdään tuomalla TKI-toiminta helposti yritysten saataville, ja samalla vahvistetaan keskinäisen vuoropuhelun kulttuuria. Kenttätöiden osalta neuvotellaan alueellinen yhteistyö. Piikkiö (Kaarina, Varsinais-Suomi) Siikajoki (Pohjois-Pohjanmaa) Ypäjä (osa Jokioisten alueen toimintaa, Kanta-Häme) Haapastensyrjä (Loppi, Kanta-Häme) Punkaharju (Savonlinna, Etelä-Savo) Suonenjoki (Pohjois-Savo) Kaamanen (Inari, Lappi) Paljakka (Puolanka, Kainuu, ympäristönäytepankki) Toimipaikat, joista luovutaan Tenojoki (Utsjoki, Lappi) Kolari (Lappi) Kuusamo (Pohjois-Pohjanmaa) Sotkamo (Kainuu) Kannus (Keski-Pohjanmaa) Vaasa (Pohjanmaa) Tervo (Pohjois-Savo) Laukaa (kasvinjalostus, Keski-Suomi) Mikkeli (Etelä-Savo) Vihti (Uusimaa) Rymättylä (Naantali, Varsinais-Suomi) Luovuttavien toimipaikkojen kuvaus ja toimintojen järjestely Tenojoki (Utsjoki, Lappi) Toimipaikan vastuualueena ovat Teno- ja Näätämöjokien lohi- ja meritaimenkantojen seuranta, kannanarviointi sekä niihin liittyvä asiantuntijatyö ja tutkimushankkeet. Tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyönä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä useissa EUhankekonsortioissa. Merkittävä osa tutkimustoiminnan rahoituksesta ja osa myös toimitilojen rahoituksesta tulee Norjasta. 4

5 Henkilöstö: 1 tutkija ja 4 muuta henkilöä, yhteensä 5 henkilöä. 1 Toimipaikka ei muodosta tutkimuksen kannalta riittävän suurta tutkimusyhteisöä. Toimipaikasta luovutaan vuosina 2016 ja Kenttähenkilöstö sijoittuu alustavan suunnitelman mukaan Turun yliopiston Utsjoki-Kevon tutkimusaseman tiloihin. Tutkijatyövoima sijoittuu Inariin. Vahvistetaan yhteistyötä norjalaisten toimijoiden kanssa Tenojoen lohen tutkimuksessa. Lukella on uudistuksen jälkeen Lapissa neljä toimipaikkaa. Kolari (Lappi) Toiminta liittyy luontomatkailun tutkimukseen, maankäytön sosiaaliseen kestävyyteen, monimuotoisuutta tukevien metsänkäsittelymenetelmien tutkimukseen sekä metsänrajametsiin. Lisäksi on osallistuttu puulajitutkimuksiin ja metsänjalostuksen tutkimuksiin. Henkilöstö: 1 tutkija ja 6 muuta henkilöä, yhteensä 7 henkilöä. Toimipaikka ei muodosta tutkimuksen kannalta riittävän suurta tutkimusyhteisöä. Kolarin toimipaikasta luovutaan vuonna 2016, ja toiminnot siirretään Rovaniemelle. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana Rovaniemelle. Metsähallitus- yhteistyötä tiivistetään aineistonhankinnassa. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä tiivistetään pohjoisten tutkimusteemojen osalta. Lukella on uudistuksen jälkeen Lapissa neljä toimipaikkaa. Kuusamo (Pohjois-Pohjanmaa) Kuusamon toimipaikka tuottaa mätiä ja poikasia ensisijassa Kuusamon itään laskevien vesistöjen tarpeisiin, mutta myös muualle Koillismaalle. Toimipaikalla on myös vara- ja lisäkapasiteettitehtävä Luken Taivalkosken johdolla tehtävässä Pohjois-Suomen vesistöjen arvokalakantojen mädintuotannossa. Henkilöstö: 0 tutkija ja 5 muuta henkilöä, yhteensä 5 henkilöä. 1 Henkilöluvut kuvaavat tilannetta lokakuussa Tämän jälkeen on tapahtumassa henkilöstön vähentymistä, sillä Lukella oli 210 henkilön (-14 %) vähennykseen tähtäävä YT-prosessi huhti-syyskuussa Tässä yhteydessä irtisanottiin 117 henkilöä. Irtisanomiset astuvat voimaan mennessä. 5

6 Toimipaikasta luovutaan Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Luken toisille toimipaikoille, joissa soveltuvia tehtäviä. Päätöksen taustalla vaikuttaa myös Luken vesiviljelytoiminnoille laadittu kansallinen vesiviljelystrategia. Lukella on uudistuksen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalla kolme toimipaikkaa, joiden joukossa on yksi Luken neljästä päätoimipaikasta (Oulu). Sotkamo (Kainuu) Sotkamon toimipaikassa tehdään työtä nurmirehujen, marjanviljelyn, vihannesviljelyn ja bioenergian parissa. Lisäksi tuotetaan kenttäkoepalveluita yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Toimitilojen lisäksi Sotkamossa on 40 hehtaaria peltoa sekä tutkimusbiokaasureaktori. Henkilöstö: 7 tutkijaa ja 5 muuta henkilöä, yhteensä 12 henkilöä. Sotkamon toiminnot yhdistetään Paltamon toimintojen kanssa, ja Sotkamon toimipaikasta luovutaan vuonna Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana Paltamon toimipaikalle. Biokaasuinfrastruktuuri on siirrettävissä, ja se siirretään Paltamoon. Myös muuta infraa siirretään. Tarpeen mukaan peltokokeita järjestetään jatkossakin Sotkamossa: perusviljelytoiminnot hankitaan yhteistyön kautta; kokeet hoidetaan Paltamosta käsin. Lukella on uudistuksen jälkeen Kainuussa kaksi toimipaikkaa: Paltamon toimipaikka, joka vahvistuu ja muodostaa Luken Kainuun toimipaikan, sekä Paljakka Puolangalla. Kannus (Keski-Pohjanmaa) Kannuksessa tehtävä tutkimus painottuu metsäenergiaan, metsäsuunnitteluun, rannikkometsien erityispiirteisiin, suometsien uudistamiseen ja ravinnetalouteen sekä pellon metsityksen vaikutukseen kasvihuonekaasutaseisiin. Toimipaikassa tehdään myös turkiseläinten hyvinvointi-, ruokinta- sekä tuotantoympäristöön liittyvää tutkimusta. Metsähallituksen mailla lähialueella on tutkimuskäyttöön varattuja metsiä. Henkilöstö: 7 tutkijaa ja 15 muuta henkilöä, yhteensä 22 henkilöä. Kannuksen toimipaikasta luovutaan vuonna 2016, ja toiminnot siirretään Luken muille toimipaikoille. Henkilöstölle tarjotaan sijoittumista Kokkolan yliopistokampukselle tai Luken muulle toimipaikalle, jossa soveltuvia tehtäviä. Lukella on jatkossakin toimipaikka Keski-Pohjanmaalla. Luke integroituu Kokkolan biolaakson alueen TKI-keskittymään, jossa tiivistetään sekä yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä että yritysyhteistyötä. 6

7 Kannuksessa sijaitsee myös Luken (valtio) osaomistama Luova Oy, joka tuottaa turkistuotannon toimialalle tutkimus- ja kehityspalveluja sekä tutkimusinfrastruktuuria. Nämä Luken järjestelyt eivät koske Luova Oy:n toimintaa. Vaasa (Pohjanmaa) Toimipaikassa on erikoistuttu kalanpoikastuotantoalueiden kartoitus- ja mallintamistutkimuksiin sekä lohen ja taimenen kantakohtaisten ominaisuuksien muuntelun tutkimiseen. Toimipaikassa tehdään myös ammattikalastuksen saaliin seurantaan liittyvää EU-näytteenottoa sekä siikojen värimerkintätutkimuksia. Henkilöstö: 3 tutkijaa ja 1 muuta henkilöä, yhteensä 4 henkilöä. Toimipaikka ei muodosta tutkimuksen substanssin kannalta riittävän suurta tutkimusyhteisöä. Toimipaikasta luovutaan vuonna Rannikon toiminnot siirtyvät Kokkolan yliopistokampukselle. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana. Aineistonhankinnan osalta haetaan kumppanuusmallia alueen toimijoiden kanssa. Luke integroituu Kokkolan biolaakson TKI-keskittymään, jossa tiivistetään sekä yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä että yritysyhteistyötä. Tiivistyvässä yliopistoyhteistyössä on jatkossakin mukana mm. Vaasan yliopisto. Tervo (Pohjois-Savo) Toimipaikka on valintajalostuksen keskusasema, jossa tuotetaan kirjolohta ja siikaa. Näitä lajeja ja lisäksi taimenta kasvatetaan myös pieniä määriä istutuksiin ja varatuotantoparvina. Toimipaikka on vesitys- ja lupakapasiteetiltaan tutkimuslaitoksen suurin ja pystyy 150 tonnin vuosituotantoon. Henkilöstö: 1 tutkija ja 8 muuta henkilöä, yhteensä 9 henkilöä. Toiminnalle haetaan jatkajaa kumppanuusmallilla (yritystoimija kalanviljelyssä) henkilöstön nykyinen osaaminen huomioon ottaen. Toimipaikasta luovutaan vuonna 2016 säilyttäen kuitenkin ydintutkimustoiminnot kalanjalostuksessa. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Luken muille toimipaikoille, joissa soveltuvia tehtäviä. Lukella on uudistuksen jälkeen Pohjois-Savossa kaksi toimipaikkaa: Kuopio ja Suonenjoki. Laukaa, taimituotanto (Keski-Suomi) Laukaan toiminnot: (1) varmennetun taimituotannon ydinkasvihuolto, (2) varmennetun taimituotannon valiotaimituotanto (maksullinen palvelutoiminta), (3) kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukainen kasvigeenivarasäilytys ja siihen liittyvä tutkimus sekä (4) muu pääasiassa kasvualustoihin ja mykorritsoihin liittyvä tutkimus. 7

8 Tutkimus on keskittynyt tukemaan puutarhakasvien taimituotantoa ja kasvigeenivaratyötä. Geenivaroja säilytetään kentällä ja kryopankissa. Luke tuottaa Suomen ilmastoon sopivia ja terveitä kasveja hedelmä-, marja- ja viherrakentamisen kasvikannoista. Luke vastaa varmennetun taimituotannon (MMMa 9/2006) ydinkasvien puhdistuksesta ja ylläpidosta sekä ydinkasveista tuotettujen valiotaimien tuotannosta. Valiotaimet myydään kotimaisille ja ulkomaisille taimistoille emokasveiksi. Toimintaa säätelevät taimiaineistolaki, kasvinsuojelulaki ja asetus (MMM 9/2006) ja jatkossa EU:n direktiivi sekä kansallinen asetus. Geenivaratyötä ohjaavat Suomen allekirjoittamat kansainväliset sopimukset geenivarojen säilyttämisestä sekä Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma (MMM 12/2001) ja geenivaraneuvottelukunta. Valiotaimituotannon kannattavuus on pitkään ollut erittäin heikko. Kannattavuutta on yritetty pitkään parantaa useilla kehittämisohjelmilla, mutta heikoin tuloksin. Henkilöstö: 8 tutkijaa ja 13 muuta henkilöä, yhteensä 21 henkilöä. Selvitetään valiotaimituotannon ulkoistamismahdollisuudet. Jos ulkoistaminen ei toteudu, toiminta siirretään vuonna 2016 voimakkaasti supistettuna Luken muulle toimipaikalle (Suonenjoki, Jokioinen tai Haapastensyrjä) siten, että säädösten edellyttämä minimivelvoite toteutetaan. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintoja vastaanottaville paikkakunnille. Lukella on uudistuksen jälkeen Keski-Suomessa kaksi toimipaikkaa: Laukaa (vesiviljely) sekä Jyväskylä. Mikkeli (Etelä-Savo) Mikkelissä tutkitaan luomutuotantoa sekä kestäviä tuotantojärjestelmiä Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksella sekä Karilan kenttälohkoilla. Tutkimus keskittyy kestäviin ruokajärjestelmiin, ravinteiden kierrätykseen, luonnonmukaiseen kasvintuotantoon, bioenergiaan ja erikoiskasvien tuotantoon sekä näiden tuotteistamiseen ja markkinointiin. Käytössä on luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljeltyä peltoa Karilan lohkoilla sekä Otavan koulutilalla. Karilan toimipaikasta on jo luovuttu muilta osin, paitsi pelloilla on vielä muutaman vuoden ajan pitkäaikaiskokeita. Viljelytyö on ulkoistettu. Henkilöstö: 14 tutkijaa ja 9 muuta henkilöä, yhteensä 23 henkilöä. Mikkelin toimipaikasta luovutaan vuonna Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Luken muille toimipaikoille, joissa soveltuvia tehtäviä. Luke jatkaa luomututkimusta ja tiivistä yhteistyötä Luomuinstituutin sekä Ruralian kanssa. Jatkossa Luke tekee luomututkimusta Jokioisissa, Helsingin Viikissä, Piikkiössä (Kaarina), Oulussa ja Rovaniemellä. Pitkäaikaiskokeet osalla Mikkelin Karilan pelloista jatkuvat vuoteen Lukella on uudistuksen jälkeen Etelä-Savossa kaksi toimipaikkaa: Enonkoski ja Punkaharju (Savonlinna). 8

9 Vihti (Uusimaa) Toiminta koostuu kolmesta toiminnosta, joilla on yhteiset asiakasryhmät ja jotka käyttävät yhteisiä resursseja: (1) mittaus- ja standardisointipalvelut (MIS), (2) teknologiatutkimus ja (3) cropinfra -tutkimus- ja testausalusta. MIS tekee liikkuvien työkoneiden mittauksia ja tarkastuksia, olosuhdekokeita ja tarjoaa konevalmistajille tyyppihyväksyntöjen sekä standardisoinnin asiantuntijapalveluita. MIS myöntää lisäksi Luken viranomaistehtävänä suomalaiset ATP-todistukset (kuljetusvälineen rekisteröintimaan viranomaisen antama todistus siitä, että kuljetusväline on vaatimusten mukainen). MIS tarjoaa tilojaan, erityisesti pakkashallia ja koeajoratojaan myös asiakkaiden käyttöön. Cropinfra on tulevaisuuden viljelyteknologian tutkimus- ja testausalusta. Cropinfran avulla maatilasta on tehty moderni kasvintuotantotila koneineen, sensoriverkostoineen ja mittausjärjestelmineen. Tutkimusalustaa käytetään liikkuviin työkoneisiin liittyvän teknologian kehittämiseen. Se mahdollistaa myös erilaisten prototyyppien testauksen laboratorio-olosuhteiden lisäksi avoimessa ympäristössä pellolla. Teknologiatutkimus Vihdissä tutkii ja kehittää teknologiaa, menetelmiä, järjestelmiä ja konsepteja biotalouden alkutuotantoon. Teknologiakokonaisuuksia ovat traktorin ja työkoneen välinen tiedonsiirtoteknologia, koneiden ja pilvipalveluiden yhteen toimivuuden mahdollistavat teollisen Internetin teknologiat sekä sensoriteknologiat. Vihdissä tehdään myös biotalouden alkutuotannon tietämyksenhallintatutkimusta. Henkilöstö: 16 tutkijaa ja 11 muuta henkilöä, yhteensä 27 henkilöä. Mittaus- ja standardointipalvelujen osalta selvitetään toiminnan ulkoistamismahdollisuuksia. ATPtodistusten antaminen säilyy Lukessa. Tutkimus siirtyy ja integroidaan pääsääntöisesti Otaniemessä (VTT, Aalto), Jokioisissa ja Tampereella (TTY) tehtävään tutkimukseen. Tällä parannetaan yhteistyötä muun teknologiatutkimuksen kanssa. Toiminnan muutoksella haetaan kumppanuusmalleja myös yritysten ja teknologiaverkostojen kautta. Vihdin toimipaikasta luovutaan vuonna Jos ulkoistus toteutuu, osa henkilöstöstä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Muulle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana Luken muille toimipaikoille. Jos ulkoistus ei toteudu, henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana Luken muille toimipaikoille. Uudellemaalle jää merkittävää Luken toimintaa: Luken yksi päätoimipaikoista toimii Helsingin Viikin ja Espoon Otaniemen kampuksilla sekä Helsingin Kalasatamassa. Rymättylä (Naantali, Varsinais-Suomi) Toimipaikassa hoidetaan merivesiviljelytutkimusten kokeet sekä TKI-projektit. Lisäksi hoidetaan rannikkokalastuksen näytteenottoa sekä vesiviljelyn tuotantobiologiaa koskevaa tutkimusta mm. sukukypsyyden säätelyn ja ravitsemuksen osalta. Osa toiminnasta hoidetaan Suomen kalatalous- ja 9

10 ympäristöinstituutin tiloissa Paraisilla. Korvaavan kassitilan saaminen on osoittautunut hankalaksi, ja muita mahdollisuuksia selvitetään. Henkilöstö Rymättylässä ja Paraisilla: 1 tutkija ja 5 muuta henkilöä, yhteensä 6 henkilöä. Toiminnalle haetaan kumppanuuspohjainen toimintamalli vuoden 2016 aikana (yritystoimija kalanviljelyssä) henkilöstön nykyinen osaaminen huomioon ottaen. Toimipaikasta luovutaan vuonna Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Luken muille toimipaikoille, joissa soveltuvia tehtäviä. Lukella on uudistuksen jälkeen Varsinais-Suomessa kaksi toimipaikkaa. Liite. Yksittäiset työtilat Lukella on yhteiskäyttötila Tampereella. Luken työntekijät käyttävät sitä alueen TKI-organisaatioiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. Edeltävistä organisaatioista periytyivät seuraavat, yksittäisiä työtiloja koskevat siirtymäkauden ratkaisut, jotka järjestellään vuoden 2017 loppuun mennessä: Evo Lapinjärvi Tammisaari Parainen 10