Pieksämäen kaupunki Ohjausryhmän kokous 1/2015. Aika: klo Seurakuntaopisto, Vihreä-sali, Huvilakatu 31 A.

Transkriptio

1 HUOLTAMO-hanke (2012) Pieksämäen kaupunki Ohjausryhmän kokous 1/2015 Pöytäkirja Aika: klo Paikka: Seurakuntaopisto, Vihreä-sali, Huvilakatu 31 A Läsnä: Ahonen Helena Puheenjohtaja rehtori Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto Sepponen Arto Varapuheenjohtaja puheenjohtaja Pieksämäen Yrittäjät ry. Hahtala Sirpa Jäsen palvelupäällikkö S. ja A. Bovalliuksen säätiö Itkonen Henri Jäsen rehtori, Hiekanpään yläkoulu Juhanpelto Ria Sihteeri hanketyöntekijä Huoltamo-hanke Pieksämäen kaupunki Koistinen Kari Jäsen sivistysjohtaja Pieksämäen kaupunki Koponen Johanna Esittelijä hankepäällikkö Huoltamo-hanke Pieksämäen kaupunki Laamanen Malla Jäsen psykologi Etelä-Savon TE-toimisto Laitinen Seija Jäsen lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Pieksämäen kaupunki Määttä Anne Jäsen asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Nissinen Airi Jäsen ylihoitaja Vaalijala Piirainen Tommi Jäsen hankevastaava Huoltamo-hanke Pieksämäen Seudun Liikunta ry Pirskanen Pia Rahoittajan edustaja EU-koordinaattori Etelä-Savon ELY-keskus Pohjolainen Jarmo Varajäsen koulutuspäällikkö Etelä-Savon Koulutus Oy Toivakainen Tuija Jäsen kehittämispäällikkö Etelä-Savon ELY-keskus Vornanen Riitta Jäsen lapsi- ja nuorisososiaalityön professori Itä-Suomen yliopisto Poissa: Vesa Vahtermo Jäsen Lukio

2 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Helena Ahonen avasi kokouksen klo Esittäytymiskierros. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 2. Huoltamo-hankkeen ohjausryhmän asettamispäätös Hankepäällikkö Johanna Koponen esitteli Huoltamo-hankkeen ohjausryhmän asettamispäätöksen (liite 1). Huoltamo on kaksivuotinen hanke, joka toteutuu välisenä aikana. Hankkeen päätoteuttajana toimii Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke, hankepäällikkö Johanna Koponen aloitti ja hanketyöntekijä Ria Juhanpelto Huoltamon osatoteuttajana toimii Pieksämäen Seudun Liikunta ry., jossa hankevastaava Tommi Piirainen ja hanketyöntekijä Sanna Korhonen. Huoltamo-hankkeen ohjausryhmä koostuu Hiekanpään elämänkaarikeskuksen kumppanuussopimuksen allekirjoittaneiden organisaatioiden, Pieksämäen kaupungin yläkoulun, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten, sekä TE-palveluiden, Pieksämäen yrittäjien, Osuma-hankkeen ja Etelä-Savon ELY:n edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Helena Ahonen ja varapuheenjohtaja Pieksämäen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Arto Sepponen. Ohjausryhmän esittelijä Johanna Koponen, sihteeri Ria Juhanpelto, rahoittajan edustaja Piia Pirskanen. Kohderyhmän edustaja (opiskelija) on vielä nimeämättä. Ohjausryhmä ohjaa, tukee ja seuraa hankkeen etenemistä. Sen tarkoituksena on auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjata hankkeen sisällöllistä toimintaa. Ohjausryhmä ei kuitenkaan vastaa oikeudellisesti hankkeen toiminnasta, vaan vastuu on tuensaajalla. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksista ei makseta kokouspalkkiota. Ohjausryhmän kohderyhmän edustajaksi ehdotettiin esimerkiksi Nuorisovaltuusto Piston puheenjohtajaa.

3 3. Toimintasuunnitelma 2015 Johanna esitteli Huoltamo-hankkeen toimintasuunnitelman. Hankkeen taustalla on keväällä 2014 Hiekanpään toimijoiden kesken solmittu strateginen kumppanuussopimus, jossa Pieksämäellä toimivat koulutuksen ja palveluiden järjestäjät solmivat yhteistyösopimuksen Pieksämäen ja Hiekanpään elämänkaarikylän kehittämiseksi yhdessä. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat Pieksämäen kaupunki, S. ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Esedu - Etelä-Savon Koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta sekä koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut ry, Seurakuntaopisto ja Vaalijalan Kuntayhtymä. Hanketta ohjaa hankesuunnitelma. Huoltamo-hankkeella on seitsemän lupausta täytettävänä. 1. Matalan kynnyksen palvelujen ja yhteisen opiskeluhuoltoryhmän kehittäminen 2. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi 3. Koulutuksen järjestäjien yhteinen kurssi- ja opintotarjotin, yksilöllinen opintopolku 4. Kaksi työelämälähtöistä opiskelulinjaa 5. Avoimen oppimisen JEES-tukipiste 6. Työpajatoiminnan opinnollistaminen 7. Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen Työtä ohjaamaan laadittu vuosisuunnitelma. Maksatushakemusten rinnalle toteutetaan väliraportti/osavuosikatsaus. Ensimmäinen osavuosikatsaus lähetetään ohjausryhmälle pöytäkirjan mukana. Huoltamo-hankkeen viestintä tapahtuu Hiekanpään elämänkaarikylän nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa facebook/hiekkis, #hiekkis linkittää twitter ja instagram viestejä hiekkiksen nettisivuille. Kesäkuussa lähetettiin ensimmäinen Hiekkiksen uutiskirje, julkaisemista jatketaan 3-4 kertaa vuodessa.

4 Mediatiedote hankkeen käynnistymisestä lähetetty Pieksämäen lehteen ja Pieksämäen Paikalliseen, joista ensimmäinen teki jutun hankkeesta ja jälkimmäisessä julkaistiin mediatiedote. Hiekanpään tiedotuslehti julkaistaan syksyllä 2015 ja keväällä Mainosmateriaaleina hankkeelle tilataan esite, käyntikortit, mainoskynät, -makeiset ja roll up. Hankkeen markkinointia varten on kilpailutuksen kautta tilattu pieksämäkeläiseltä valokuvaaja Jone Matilaiselta 40 valokuvaa. Kuvia hyödynnetään hankkeen markkinoinnissa ja you tube esittelyvideossa, joka toteutetaan syksyllä Esite, käyntikortit ja Huoltamo-hankkeen esittelyvideo suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Seutuopiston Mediapajan kanssa. Arviointi, opinnäytetyöt: Opiskelijapari DIAKista tekee opinnäytetyön perhetyöstä, MAMK:n opiskelija työpajatoiminnasta, kokouksen jälkeen Johanna toimitti Riitta Vornaselle Itä-Suomen yliopistoon graduaiheita, mm. opinnollistaminen. Lupauksia edistetään kolmessa asiantuntijaryhmässä: 1. Opiskeluhuolto, 2. Opinto-ohjaajat, 3. Oppipaja. Huoltamo-hankkeen ja osatoteuttajan kesken pidetään tiimipalaveri kuukausittain. Hankesparraus Hiekanpään elämänkaarikylän kehittymisestä n. kaksi kertaa keväällä ja syksyllä. Boryana Yankova harjoittelijana Pieksämäen kaupungilla ja Huoltamo-hankkeessa Syksylle 2016 suunnitteilla Digitaalinen kaupunkiseikkailu, jonka toteuttamiselle Hiekkiksen johtoryhmä on antanut suostumuksen.

5 Huoltamo-hankkeen lupaukset: 1. Matalan kynnyksen palvelujen ja yhteisen opiskeluhuoltoryhmän kehittäminen Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän kokoontumiseen kutsuttiin Hiekanpään elämänkaarikylään keväällä 2014 nimetty yhteinen oppilashuoltoryhmä, Pieksämäen kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä, sekä opiskeluhuoltohenkilöstö, koulun nuorisotyöntekijät ja etsivät nuorisotyöntekijät. Tapaamisessa koottiin Hiekanpään ja Pieksämäen opiskelijoille tarjolla olevia matalan kynnyksen palveluja, joita kertyi kaikkiaan 43. Olemassa olevien matalan kynnyksen palveluiden määrä yllätti ohjausryhmän jäsenet. Anne Määttä tiedon matalan kynnyksen palveluista olevan tärkeä myös neetnuorten palveluja kartoittavan Osuma-hankkeen kannalta. Palveluverkoston osalta on hyvä tehdä jatkotyöskentelyä yhdessä. Yhteistyön kehittämistä pidettiin hyvänä näkökulmana, uusien palvelujen synnyttämisen sijaan. Esille nostettiin palveluista tiedottamisen merkitys ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuija Toivakainen kertoi Huoltamo-hankkeen olevan ajatushautomo kohti Ohjaamoa. Huoltamo liittyy Ohjaamon tavoin elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen. Tällä hetkellä Suomessa on 14 aluehanketta käynnissä, joista Itä- Suomessa vain yksi käynnistynyt sekä käynnistymässä Mikkelissä ja Savonlinnassa. MAMK hakee Ohjaamojen tukihanketta. Nuorisotakuuseen ja ohjaamiseen liittyvät hankkeet esittäytyvät Juvalla, jossa esittäytymispuheenvuoro myös Huoltamo-hankkeella. 2. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi Huoltamo-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan ennaltaehkäisevää perhetyötä osana opiskeluhuoltojärjestelmää Pieksämäellä opiskelevien nuorten parhaaksi. Perhetyön pilotointia varten hankkeella on ostopalvelurahaa / 2 vuotta.

6 Perhetyön hankinnasta tehdään kilpailutus (tarjouspyyntö, tarjoukset, vertailupöytäkirja) touko-elokuun 2015 aikana. Hankintasopimus 09/ /2016. Perhetyössä hyödynnetään myös ammattikorkeakoulun opiskelijaresursseja. Yksi Diakin opiskelija on ilmaissut kiinnostuksensa suorittaa harjoittelun perhetyössä. Opiskelijapari Diakista on sitoutunut opinnäytetyön tekoon perhetyön pilotointiin liittyen. Pieksämäen kaupungin sisällä on ajatus sivi-sote palvelujen tarkastelusta kokonaisuutena. Lasten ja nuorten Pieksämäki työryhmä on valinnut vuosien painopistealueeksi perhetyön. Vuonna 2014 kuusitoista Pieksämäen kaupungin työntekijää on käynyt perhevalmentajakoulutuksen ja vuonna 2015 samaisessa koulutuksessa on 19 henkilön ryhmä. Pieksämäellä on haaveena kehittää perheidentalo toimintaa, jossa toteutuisi mm. avointa päiväkoti toimintaa. Perhetyö kytkeytyy myös elinikäisen oppimisen ja ohjaamisen näkökulmaan. Perhetyön kilpailutukseen liittyen esille nousi palveluntuottajalta toivottavia näkökulmia: paikallisuus, alueen ja verkostojen tuntemus, joustavuus, tarvelähtöisyys, intensiivisyys. Hanke toteutuu Pieksämäellä, paikallisuuden myötä osaaminen säilyy paikkakunnalla myös hankkeen jälkeen. 3. Koulutuksen järjestäjien yhteinen kurssi- ja opintotarjotin, yksilöllinen opintopolku Yhteisen kurssitarjottimen työstäminen on lähtenyt liikkeelle tilanteen kartoittamisella. Hankkeen alussa selvisi, että Pieksämäen toisen asteen oppilaitoksille on luotu yhteinen kurssitarjotin Mun juttu-hankkeen aikana. Opintoohjaajien asiantuntijaryhmässä ( ) on käyty läpi aiemmin luodun tarjottimen nykytilaa. Tapaamisessa yhteisen kurssitarjottimen haasteiksi nousivat oppilaitosten erilaiset jaksojärjestelmät sekä opiskelijoiden liikkuminen oppilaitokselta toiselle. Opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi Huoltamo-hankkeen tiimoilta selvitettiin maksuttoman bussilla kulkemisen mahdollisuutta ratkaisemaan liikkumisen

7 vaikeutta. ELY-keskuksen linjauksen mukaan toisen asteen opiskelijoille ei voi tarjota maksutonta julkisten liikennevälineiden käyttöä. Ohjausryhmässä muistutettiin liikkuvuuden olleen yksi keskeinen elementti strategisessa kumppanuussopimuksessa. Haastettiin myös kysymään nuorten näkökulmaa, halukkuutta liikkua ja valita kursseja. Hankkeen näkökulmasta pidetään tärkeänä tahtotilan läpikäyntiä rehtoriryhmässä. 4. Kaksi työelämälähtöistä opiskelulinjaa Hankkeen aikana luodaan kaksi (2) toisen asteen opintolinjaa opetussuunnitelmaa muokaten, siten että osa opinnoista suoritetaan työelämälähtöisesti Hiekanpään alueella ja Pieksämäen yrityksissä joustavan perusopetuksen (JOPO) tavoin. Huoltamossa alustavia neuvotteluja on käyty (18.2.) nuoriso- ja vapaaajanohjaajakoulutuksesta vastaavien opettajien, sekä lähihoitajaopiskelijoiden näkökulmasta (20.3.) Koivurannan palvelukeskuksen johtajan kanssa. Esedulla autoalalla kehitetään Huoltamon osatoteuttajan ja autoalan opettajan yhteistyössä työvaltaista opiskelua. Joustava perusopetus toteutuu 3+2 mallilla (viikossa 3 päivää opiskelua ja 2 päivää työharjoittelussa Pieksämäen yrityksissä.) Pieksämäellä joustavaa perusopetusta on toteutettu menestyksekkäästi 5 vuotta. Perusopetuksessa jopo-oppilaita vuosittain n ikäryhmässä. Yrittäjät ovat suhtautuneet myönteisesti jopooppilaisiin ja harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut sujuvaa. Ammatilliselle puolelle kaivataan jatko-opintomahdollisuutta jopo-opiskeluun tottuneille. Kehittämiskohteena esille nousi, että Jopo-opiskelijoista puuttuu seurantatieto, jota voisi tarjota opinnäytetyön, gradun tai oppimistehtävän aiheeksi. Nuorisotakuun strategiana kannustava oppiminen. Nuoria haastateltaessa he ovat toivoneet tekemällä oppimista. Nuoret kertovat oppivansa parhaiten ja haluavat opiskella tekemällä.

8 Sukupuolinäkökulmasta on hyvä, että tarjolla on vaihtoehtoisia opintolinjoja nais- ja miesvaltaisilla aloilla. Huoltamo-hankkeessa on suunniteltu työelämälähtöisen opintolinjan kokeilua yhteistyössä seurakuntaopiston kanssa, mm. lähihoitajalinjalla yhteistyössä Hiekanpään alueen palvelukotien kanssa, sekä Esedulla autopuolen ja paikallisten yritysten yhteistyönä. Työpaikkoja toivotaan mukaan yhteistyöhön. Työnantajien näkökulmasta kaivataan kannustusta työssäoppimisen toteuttamiseen, mm. korvausta ohjauksesta aiheutuviin työkuluihin. Nostettiin esille Hiekanpään elämänkaarikylän win-win ajattelumalli, jossa ei välttämättä raha vaihda omistajaa vaan tehdään molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Keskusteltiin myös rakenteesta, jonka avulla yrittäjät kohtaavat opiskelijoita. Opiskelijat ovat ohjausta tarvitsevia oppijoita, ei valmiita työntekijöitä. Seurakuntaopiston ja Vaalijalan yhteistyönä on toteutettu Moppe-hanke, jossa lähihoitajaopintolinjan viimeinen vuosi toteutettu oppisopimuksella Vaalijalassa, edellytyksenä 18-vuoden ikä. Ideoita työelämänlähtöiseen opintolinjaan voi löytyä Pohjois-Savon ammattiopistosta, jossa myös kehitetään työvaltaista opiskelua. 5. Avoimen oppimisen JEES-tukipiste Pieksämäen seudun Liikunta ry:n ja Esedun oppilaitosyhteistyö on alkanut PS Liikunnan edellisen hankkeen aikana. Huoltamo-hankkeen hanketyöntekijä Sanna Korhosen työajasta 18-tuntia viikossa kohdennettu Esedulle avoimen oppimisen jees-tukipisteeseen, jossa toimii rästipaja, järjestetään tukitunteja. Sannan ja autoalan opettajan yhteistyönä toteutetaan laajennetun työssäoppimisen (2+3) mallia. Sanna toimii oppilaitoksessa coachina opiskelijavalmentajana. Viikkotasolla toiminnassa on mukana noin 20 nuorta ja kaikkiaan yli 30 useammin kuin kerran käyneitä. Avoimen oppimisen tukipisteen tuen avulla 4 opiskelijaa on valmistumassa keväällä.

9 Keskustelussa nousi esille, että Avoimen oppimisen tukipisteen tuki on tosi tärkeä Esedulla. Jopo-opintojen jatkoksi tuotetut erilaiset, yksittäiselle opiskelijalle räätälöidyt oppimispolut ovat mahdollistaneet kolmen opiskelijan valmistumisen, joiden valmistuminen ei olisi mahdollistunut ilman tukea. 6. Työpajatoiminnan opinnollistaminen Työpajatoiminnan opinnollistaminen toteutuu osatoteuttaja Pieksämäen seudun liikunta ry:n nuorten työpajalla. Opinnollistamisen keskiössä on aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen vrt. henkilökohtaistaminen. Työpajalla ryhdytään kesän jälkeen vertauttamaan, millaisia tutkinnon osia tai osasia siellä pystyy suorittamaan. Opinnollistamisen myös aloitetaan systemaattinen dokumentointi siitä mitä nuori tekee ja oppii pajalla. Opinnollistamisprosessi toteutuu tiiviissä yhteistyössä verkostojen kanssa. Keskustelussa esille nousi kysymys tuleeko opiskelijan työpajalle ohjautumiseen ajallista viivettä. Selvisi, että ajoittain ehtii tulla muutamien kuukausienkin väliaika koulunkeskeytymisen ja pajalle tulon välille. Ohjauskäytänteissä on tehostamisen mahdollisuus. 7. Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen mahdollistaa erilaisten oppimispolkujen rakentamisen opintojen loppuun saattamiseksi. Tavoite toteutuu sekä Huoltamon että osatoteuttaja Pieksämäen seudun liikunta ry:n toimesta. Työvaltaisen oppimispolun näkökulmasta on käyty neuvotteluja TE-toimiston sekä El-Contact yrityksen kanssa. Yhteistyöstä keskustellaan myös Pieksämäen Yrittäjät ry:n kanssa. Työelämälähtöisyys tai työvaltainen oppimispolku voisi olla myös tutkimuksen aihe, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijalle.

10 Keskustelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys. Esedun kanssa suunnitteilla Yrittäjä malli -hanke Hiekkikseen liittyen. Pieksämäen kaupungin tavoitteena luoda 1000 uutta työpaikkaa 2024 mennessä. Hiekkisen taustalla ajatus elinvoimaisuudesta. Pieksämäen toimijoista yhteistyöhön mukaan voisi kutsua Pieksämäen yrittäjien lisäksi, Jäppilän yrittäjät, Yrittäjänaiset, Kauppakamari, Nuorkauppakamari. Edellä mainitut ovat yhdistystoimintaa, jotka voivat toimia viestin välittäjinä yhdistykseen kuuluville yrityksille ja esimerkiksi suositella yhteistyötä. Yrittäjien näkökulmasta nousi esille korvaus yrittäjälle ohjauksesta ja siihen liittyvästä työstä. Huomioitavana asiana nousi esille myös nuorten toimeentuloturva, millä nuori tulee toimeen, opintojen ja pätkätöiden ym. välissä surffatessa. Epäkohdat, kuten leimautuminen ja tukien menettäminen on tärkeää huomioida kannustaessa työttömiä nuoria opintojen pariin. Nuorisotakuun myötä havaittu nuoren olevan kiinnostunut, millaisia keinoja hänellä on tulla toimeen? Toimeentuloon liittyvien lukkojen poistamisen jälkeen on helpompi päästä asiaan. 8. Hankkeen kustannusseuranta Johanna esitteli hankkeen rahoituksen ja kustannusseurannan. Kokonaisrahoitus ESR:n ja valtion rahoitus Pieksämäen kaupungin rahoitusosuus Esedun rahoitusosuus Pieksämäen Seudun Liikunta ry:n omarahoitus 2000 Seurakuntaopiston rahoitusosuus erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset, joihin ei makseta tukea. Kuluja on alkuvuodesta kertynyt lähinnä palkkojen ja flat raten osalta, yhteensä palkkakustannuksia , 21 ja flat rate 3 898, 38. Ohjausryhmä hyväksyi kustannusseurannan.

11 9. Muut asiat Helena Ahonen kertoi, että toisen asteen oppilaitoksiin on tulossa kesälukukausi. Kehityspäällikkö Tuija Toivakainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sanoi, että Huoltamo-hanke on osa eteläsavolaista ELO-verkostoa. Elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Etelä-Savossa nettisivuilla: välitetään tietoa ohjauksesta ja nuorisotakuusta. 10. Seuraavien kokousten ajankohdat Keskiviikko , torstai ja torstai klo Kokouspaikat vahvistetaan myöhemmin. 11. Kokouksen päättäminen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pieksämäellä Helena Ahonen Puheenjohtaja Ria Juhanpelto Sihteeri