Case: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Case: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma Turun kristillisessä opistossa lukuvuonna Hanna Nurmi

2 S2-linjat TKO:ssa Suomen kielen linja 1 Suomen kielen linjat 2a ja 2b (2-vuotinen, hitaasti etenevä) Suomen kielen linja venäjänkielisille Suomen kielen iltalinja venäjänkielisille (jatkotaso) Suomen kielen joustavan aloituksen koulutus Turun SPR:n vastaanottokeskuksessa Suomen kielen kesäkurssi (6 vkoa, 4 eri taitotasoa) Suomen kielen iltalinja (8 vkoa, 4 lukuvuoden aikana) Perusopetukseen valmistava koulutus (jatkotaitotaso, 2 linjaa) Semiluku- ja kirjoitustaidon ryhmä (Osallisena Suomessa)

3 Lähtötilanne Opetussuunnitelmatyö kolmivaiheinen: maalikuussa resurssitaulukko huhti-toukokuussa opettajavalinnat elokuussa pitkän opsin laadinta eli opetussuunnitelmatekstin työstäminen ja tarkistaminen vanhan pohjalta

4 Opetussuunnitelman tarkoitus Virallinen asiakirja, joka hyväksytään säätiön hallituksessa Opettajille oppaana siitä, mitä linjalla tehdään ja mitä opetetaan Ulkopuolisille ja opiskelijoille ikkuna siihen, mitä linja sisältää

5 Osallisena Suomessa Toiminta alkoi Turussa vuosi sitten Ottanut aktiivisesti osaa ja toiminut kehittämisen moottorina maahanmuuttajakoulutuksissa Tietoa uusista koto-opsin perusteista tuli sitä kautta jo loka-marraskuussa Henkinen varautuminen muutoksiin

6 Osallisena Suomessa Turun hankkeen pedagoginen koordinaattori on neuvonut ja avustanut uuden koto-opsin oleellisten asioiden hahmottamisessa Erityisesti on painotettu pedagogisten menetelmien kirjaamista opetussuunnitelmiin ja sitä että ne ovat mahdollisimman toiminnallisia

7 Alueellista yhteistyötä Osallisena Suomessa -hanke on järjestänyt alueellisia koulutuksia ja työpajoja Iltapäivän mittainen työpaja pedagogisista menetelmistä. Jaettiin pedagogisia menetelmiä eri kouluttajien kesken Pedagogisen koordinaattorin rooli menetelmien ja oikeiden sanamuotojen kirjaamisessa

8 Nykyiset opetussuunnitelmat Alussa resurssi- ja opettajataulukko Lyhyesti toiminta-ajatus Yleisjärjestelyt: opiskeluaika, opiskelu, opiskelijavalinta, maksut, osallistumisvelvollisuus, oppitunti, tentit, todistus, opintoohjaussuunnitelma Opiskelijan arviointi Koulutuksen arviointi Oppiaineet Liitteenä: todistuspohja, kielitaidon tasojen kuvausasteikko

9 Muutokset Uudet opsin perusteet ovat velvoittavat Suuria muutoksia ei tarvita oppiaineisiin ja niiden sisältöihin, sillä uusikin koto-ops mahdollistaa valinnaiset aineet, kuten taito- ja taideaineet. Ainevalikoiman ainoa muutos on mediataitokurssin lisäys, joka on talon sisäinen päätös

10 Suomen kieli ja viestintätaidot Suomen kieli ja kulttuuri muuttuu suomen kieleksi ja viestintätaidoiksi. Sisällöllinen painotus toiminnalliseen kielitaitoon puhumiseen, kirjoittamiseen, kuunteluun ja lukemiseen Keskeinen sanasto toistuu kielitaitotasolta toiselle edettäessä ja edetään konkreettisesta abstraktimpaan.

11 Taitotasot Suomen kielen opetus etenee taitotasolta toiselle 1.Toimiva alkeiskielitaitotaso (A1) 2.Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito (A2) 3.Toimiva peruskielitaitotaso (B1.1) Opiston suomen kielen alkeislinjoilla (37 viikkoa) tavoitteena on A2.1.

12 Opetussuunnitelman kirjoittaminen Paljon uusiksi > paljon tehtävää Resurssit kiireisessä keväässä ja kokonaistyöajassa tiukoilla Hankerahaa haettu opsin uusimiseen, ei tietoa vielä saadaanko Työtä on jaettu eri s2-opettajille Lopullinen kirjoitusvastuu yhdelle, jotta tulee yhtenäinen lopputulos

13 Noudatettavat asiakirjat: Laki vapaasta sivistystyöstä 632/1998 Asetus vapaasta sivistystyöstä 805/1998 AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012, määräykset ja ohjeet 2012:1 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010

14 Opetussuunnitelman yleinen osa Kirjattava auki monet asiat, jotka puuttuivat vanhoista opseista 1. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Toiminta-ajatus Arvoperusta Kohderyhmän kuvaus Koulutuksen laajuus ja rakenne Opiskelijavalinta Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet...

15 Kohderyhmän kuvaus Kaikkien suomen kielen linjojen kohderyhmänä on aikuiset yli 17-vuotiaat aikuiset, joilla ei ole lainkaan aikaisempia suomenkielen opintoja tai joilla suomen kielen taito on muuten heikko. Juuri maahan tulleet opiskelijat ohjautuvat opiskelemaan TE-toimiston, vastaanottokeskuksen tai ohjaavien projektien kautta, mutta myös omaehtoisesti. Opiskelijoilla on hyvin erilainen koulutustaso. Lähtömaasta riippuen koulutusta ei ole mahdollisesti ollenkaan tai opiskelijalla voi olla akateeminen koulutus. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Somalia, muut Afrikan maat, Irak, Iran, Afganistan ja Thaimaa. Iranin ja Irakin alueelta tulee paljon kurdeja. Thaimaata lukuun ottamatta näiden maiden kansalaisilla on lähes aina pakolaistausta. Venäjänkieliselle suomen kielen linjalle opiskelijat tulevat pääosin entisen Neuvostoliiton alueelta. Heillä on vähintään peruskoulutus omasta maastaan. Somalitaustaiset opiskelijat ovat muihin opiskelijoihin verrattuna erityinen ryhmä monesta syystä. He ovat viime vuosina olleet suurin hakija- ja opiskelijaryhmä. Koska maassa on ollut sota pitkän aikaa, sekä hallinto- että koulutusjärjestelmä ovat huonossa kunnossa. Suurella osalla erityisesti nuorista opiskelijoista ei siis ole lainkaan koulutustaustaa. Monet ovat voineet olla pakolaisleireillä koko elämänsä, joten kosketus omaan kulttuuriin voi olla erilainen kuin muilla. Erityisesti somalinaiset arvostavat perhettä ja lapsista huolehtimista niin paljon, että se voi vaikuttaa heidän opiskelumotivaatioonsa ja tulevaisuudensuunnitelmiinsa Suomessa. Iranista, Irakista, Afganistanista sekä muista Afrikan maista tulevilla opiskelijoilla on usein pakolaistausta. Kaikilla pakolaistaustaisilla opiskelijoilla on vainosta tai sodasta johtuen trauma, joka saattaa vaikuttaa opiskeluun eri tavoin. Samoin kuin Somaliasta myös Afganistanista ja Irakista tulevilla nuorilla voi olla hyvin puutteellinen koulutustausta. Kotimaassaan vähän koulutetut ovat usein olleet alisteisessa asemassa, mistä johtuen he ovat kokeneet vähättelyä ja heidän käsityksensä omasta oppimisestaan saattaa olla heikko. Heikko oppimiskäsitys vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen. Tottumattomuus opiskeluun ja taustasta johtuva trauma heikentävät usein keskittymiskykyä, muistia ja uusien asioiden oppimista. Opiskelijoilla, joilla on puutteellinen koulutustausta, on usein heikko itsereflektointikyky. Tästä johtuen heidän on usein vaikea hahmottaa tarvittavien tietojen ja taitojen määrää suhteessa omiin taitoihinsa sekä sitä, kuinka paljon tietojen ja taitojen oppimiseen tarvitaan aikaa. Uuden kielen opiskelua saattaa vaikeuttaa myös se, että opiskelija ei ole tottunut opiskelemaan äidinkieltään tai vierasta kieltä. Erityisesti oman äidinkielen heikko taito vaikeuttaa vieraan kielen oppimista. Myös tiedonhakuprosessit ovat keskeneräisiä. Vaikka opiskelijat pystyisivät ratkaisemaan arkielämän ongelmia, he eivät osaa käyttää ongelmanratkaisutaitojaan opiskeluun. Koska opiskelijat tulevat hyvin erilaisista koulukulttuureista, heille saattaa olla vierasta suomalaisen koulukulttuurin vaatimus omaaloitteisuudesta.

16 Opetussuunnitelman yleinen osa 2. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Toimintakulttuuri Koulutuksen eheyttäminen Koulutuksen eriyttäminen...

17 2.1. Oppimiskäsitys - luonnos Tämä uudelleen laajemmin Riinan lähettämistä sähköposteista: Huomioi sosiokonstruktivismissa se, että opiskelijoilla on hyvin erilaiset taustat, rakentaminen aloitetaan ihan eri tasolta. Kirjoita menetelmiä kohderyhmän lähtökohdasta Suomen kielen linjalla painotetaan kommunikatiivista kielen oppimista sekä toiminnallisia menetelmiä. Tavoitteena on toiminnallisen kielitaidon saavuttaminen sekä jatko-opintomahdollisuuksien paraneminen. Opiskelijoille luodaan mahdollisuuksia käyttää kieltä oikeissa tilanteissa itsenäisesti. Opetussuunnitelma perustuu kurssin tavoitteeseen antaa kielellisiä ja yleistiedollisia valmiuksia jatkoopintoihin ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Kurssin keskeisenä tavoitteena on myös kartuttaa opiskelijoiden sanavarastoa, harjoittaa puhe-, kuuntelemis-, lukemis- ja kirjoittamistaitoa sekä kerrata alkeiskielioppia.

18 Opetussuunnitelman yleinen osa, HOPS 3. HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA JA LÄHTÖTASON ARVIOIN 3.1.Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Lähtötason arviointi Dokumentointi...

19 HOPS-käytännöt HOPS-käytäntöihin tulee muutoksia Kirjaaminen asiakirjaan, joka kaikkien niiden saavutettavissa, joiden pitää nähdä tiedot Kerätään enemmän tietoa kuin aikaisemmin

20 Opetus 4. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Yleiset tavoitteet Suomen kieli ja viestintä, tuntia Työelämä- ja yhteiskuntataidot Yhteiskuntatieto, Opinto-ohjaus, 45 tuntia Työelämätaidot, 120 tuntia (kevätlukukausi) viikot 4, 5, 6 ja Linjavastaavan tunnit 30 tuntia Valinnaiset opinnot Tietotekniikka, 40 tuntia Matematiikka, 40 tuntia Ensiapu ja terveystieto, 10 tuntia (kevätlukukausi) Ilmaisutaito, 25 tuntia (kevätlukukausi) Musiikki, syksy 20 tuntia, kevät 20 tuntia Kuvataide Liikunta, syksy 20 tuntia, kevät 20 tuntia Käsityö, syksy 20 tuntia, kevät 20 tuntia Mediakasvatus...

21 Opetettavat aineet Suomen kieli ja kulttuuri > suomen kieli ja viestintätaidot Sisällöt käytännössä samat, sillä pohjautuneet eurooppalaiseen viitekehykseen aiemminkin Ennestään jo muita aineita, jotka ovat mukana uudessa koto-opsissa. Esim. taito- ja taideaineita.

22 Sisällöt uusiksi - ajattelu uusiksi? Uuden koto-opsin lähestymistapa on sisällöistä toiminnalliseen kielitaitoon Suuntautuminen on enemmän työllistymiseen ja työssä tarvittavaan kielitaitoon

23 Muut oppiaineet Työelämä- ja yhteiskuntataidot: rooli on ollut suuri jo nykyisissä opseissa. 4 viikkoa tänä vuonna ja 4 viikkoa jatkossa, koska linjat ovat lyhyempiä kuin opsin suositus. Tapa kirjata asiat opsiin vähän erilainen Uutena ammatin valinta ja ohjaus Ajattelutavan muutos ja keskustelu on ollut käynnissä jo pari vuotta

24 Opiskelijan ohjaus 5. OHJAUKSEN TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen järjestäminen Opiskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen Ohjauksen ja tuen antamiseen osallistuvien tehtävät ja työnjako...

25 Arviointi 6. OPISKELIJAN JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Arvioinnin muodot ja käytännöt koulutuksen aikana ja päättyessä Palautteen antamisen käytännöt Arviointiasteikko Todistus Koulutuksen arviointi...

26 Arviointi Käytännössä muutokset pieniä Arviointiyhteistyötä tehdään jo nyt, kun opiskelijalle määritetään taitotasoa eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Koulutuksen arviointia on tehty jo yli kymmenen vuotta. Lähinnä kerätään asiakaspalautetta ja tavoitteiden saavuttamista seurataan tuloskorttien avulla.

27 Yhteistyö 7. YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Muut alueen oppilaitokset Alueen kansalaisjärjestöt Muut mahdolliset yhteistyötahot YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄJAKSON JÄRJESTÄMISEKSI...

28 Yhteistyö Yhteistyötä on jo tehty tiiviisti alueellisten toimijoiden kanssa, mm. TE-toimisto, muut kouluttajat Yhteistyötä kansalaisjärjestöistä on tehty mm. SPR:n kanssa. Yhteistyötä rajoittaa mm. tiukat työaikaresurssit Työelämäjaksoa varten on opiston moodleen perustettu TET-tori, jossa on työpaikkojen yhteystietoja

29 Ops-työn eteneminen Otsikkotaso valmistui huhtikuun lopussa Sisällöt osittain valmiina, osa mietinnässä Kesäkuussa tekstit jalostetaan Elokuussa tarkistetaan, että kaikki on kunnossa ja viimeistellään Elokuussa myös mahdollisuus viime tingan parannuksiin Syyskuun alussa pitää olla valmis