Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera
|
|
- Asta Pirjo Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera
2 Hehtaaria Lukumäärä Siemenviljelijöiden lukumäärä on selvästi alentunut 2000-luvulla. Tilojen siementuotantoala vastaavasti noussut, mutta rakennekehitys hitaampaa kuin kasvintuotantotiloilla keskimäärin Viljelijöiden lkm. kokonaisala
3 Tanska Ruotsi Norja Ranska Saksa EU Suomi Slovakia Puola Liettua 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% EU:ssa käyttöaste keskimäärin 50 %. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen luvut ovat erityisesti alhaisia.
4 milj.kg 300 Sertifioidun siemenen käyttöaste (%) % Kokonaissiemenenkäyttö (milj. kg) Sertifioidun siemenen käyttö (milj. kg) 10 0
5 Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 50% 50% 53% 24% 22% 14% 36% 42% 26% 27% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha % tuhat ha 26% 22% 24% 14% 21% 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein karja-suomen ja alhaisin vilja-suomen alueella. Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. alle 30 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 24% 36% 33% 42% 50% 83% 61% 53% 24% 64% 50%
6
7 Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen toisistaan. Jos siemenen laadussa on vajavaisuuksia, heikkenee myös muiden panosten hyötysuhde elintarvikeketjussa. Huoltovarmuus Ennen siementä on kasvinjalostus ja sen työn tuloksena syntynyt kasvilajike. Tuotantopanokset Kasvintuotanto Kauppa Elintarvike- ja rehuteollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kulutus
8 Suomessa tarvitaan pääosin eri lajikkeita kuin Keski-Euroopassa. Ulkomaisten lajikkeiden soveltuvuus viljelyyn oloissamme on rajoitettu. Huolellinen testaus on ensiarvoisen tärkeää, ettei viljelijä kanna riskejä. Meille tärkeisiin kasvilajeihin vain rajoitetusti tarjontaa muualta. KASVUKAUDEN PITUUS VIIKKOINA POHJOISELLA PALLONPUOLISKOLLA Suomi Keski-Eurooppa
9 Siemenviljely on tiivistä sopimustoimintaa viljelijän ja siemenliikkeen kesken. Iso taloudellinen riski siemenviljelijälle ja suurin uhka siementuotannon jatkumiselle on hukkakaura. Uusien siementilojen aloittaminen ja vanhojen tilojen tuotannon laajentaminen on hukkakauran vuoksi vaikeaa. Siemenviljelijät ovat erittäin tarkkoja, hoitavat alueensa ja tarkkailevat hukkakauratilannetta kaiken aikaa. Siementuotannon ulkopuolella olevat alueet ovat riskialueita.
10 Kylvösiemenen kunnostus tapahtuu laitoksissa, jossa käsitellään vain viljelystarkastettuja siemenraakaeriä. Näin riski rikkakasvien, kuten hukkakauran, ja kasvitautien leviämisestä on mahdollisimmin pieni. Tällöin poistetaan myös surkastuneet tai muuten heikosti siemenkäyttöön soveltuvat siemenet. Suomessa on kunnostuskapasiteettia riittävästi ja siemenlaitokset voisivat tarvittaessa käsitellä nykyistä suurempia määriä. Kuva: Matti Teittinen
11 Viljelysuunnittelu ajoissa! Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden suunnitelmallinen hankinta edellyttää myös tietoa lajikkeesta ja siemenen laadusta. Alalla toimii isoja liikkeiden omistamia pakkaamoja (HankkijaMaatalous, Kesko), kaksi suurta pakkaamoketjua (Peltoja Tilasiemen), Raisio sekä muutamia itsenäisiä pakkaajia.
12 Siemenhuollon tavoitteena on varmistaa siemenen saatavuus 2 vuodeksi kansainvälisestä häiriöstä tai poikkeuksellisista säistä huolimatta. Siemenliikkeet hoitavat käytännön varastoinnin HVK:n toimesta ja rahoituksesta. Viljan siemenhuollon perusta on kotimaisten lajikkeiden ja tuotannon varassa. Tuonti on pientä ja siihen voidaan turvautua vain rajoitetusti eikä sopivien lajikkeiden saatavuudesta ole takeita. Siemenviljaa varastoidaan 80 milj. kiloa, josta 30 milj. kiloa on sertifioitua ja 50 milj. kiloa on lajikkeellista siemenviljaa (30 % viljan siemenhuollosta). Sertifioitua nurmikasvien siementä on varmuusvarastoituna tonnia ja sertifioitua rypsin siementä tonnia (noin 30 % viljelyaloista).
13
14 Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely ja kunnostus pakkaamossa Virallinen näytteenotto Vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys Näytteen laboratoriotutkimukset Siemenerän hyväksyminen
15 Siemenluokka on merkitty vakuustodistukseen ja sen tunnistaa myös väristä. Vakuustodistuksessa ilmoitetaan Laji ja lajike Siemenluokka Kauppaerän numero Pakkauksen netto- tai bruttopaino Käytetty peittausaine Itävyys Puhtaus Muiden lajien siementen määrä Tuhannen siemenen paino Vakuuden voimassaoloaika Pakkauksen sulkemisajankohta tai viimeisimmän näytteenoton aika.
16 Muissa EU-maissa sertifiointiprosessi on pääpiirteissään sama, mutta viljelystarkastuskäytännöissä on eroja. Suomessa on EU:n mittapuulla tiukka hukkakauralainsäädäntö, jossa on paljon vaatimuksia siemenviljelylle. Jos muualla Euroopassa puolen kilon viljanäytteessä on yksi hukkakaurasiemen, saman erän puhdas uusintanäyte riittää tekemään erän sertifiointikelpoiseksi. Suomessa yksikin hukkakaurasiemen estää erän sertifioinnin. Siementuotantoa ei pääsääntöisesti hyväksytä tilalta, jolla esiintyy hukkakauraa. Jos hukkakauraa löytyy, yksilöiden määrä ja sijainti ratkaisevat seuraamukset. Hukkakauraista lohkoa ei koskaan hyväksytä siementuotantoon. Siemenviljelys, joka on kahdessa tai useammassa kasvulohkossa, ja yhdellä lohkolla todetaan enintään 4 hukkakaurayksilöä, vapaaksi todetun lohkon sato hyväksytään siementuotantoon. Mikäli hukkakauraa löytyy lajikkeen viljelykseltä enemmän, koko lajikkeen siementuotanto hylätään. Jos hukkakauraa löytyy 2:lta tai useammalta lajikkeen lohkolta, koko lajikkeen siementuotanto hylätään.
17 Kuva: Evira Tarkkailulohkolla otettava huomioon seuraavat asiat: 1-4 hukkakauraa: lohko hylätään Lohkolla ei saa viljellä kauraa Lohkolla ei saa viljellä samaa lajiketta kuin mistä tuotetaan siementä Lohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa muut lohkot hyväksytään yli 4 hukkakauraa yhdellä lohkolla koko siementuotanto hylätään hukkakaura esiintyy kahdella lohkolla Lohkolle ei saa perustaa monivuotista siemenviljelystä koko siementuotanto hylätään Hukkakauraisesta lohkosta tulee tarkkailulohko. Siementuotannon jatkaminen viljelmällä: Jos vanhalla siementilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko) siementuotanto sallittu kaikilla lajeilla - muilla kuin tarkkailulohkolla. Jos hukkakauraa esiintyy kahdella lohkolla, tuotanto sallittu timoteilla, puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla - muilla kuin tarkkailulohkoilla. Kolmen lohkon tapauksessa tuotantoa ei hyväksytä ennen kuin tila on vapautunut hukkakaurasta ja kunnan hukkakaurarekisteristä.
18 20 metriä yli 10 ha Viljelystä ei hylätä ensimmäisistä hukkakauroista, vaan kitkennän jälkeen voidaan tehdä uusintatarkastus. Jos kasvusto tällöin puhdas, se hyväksytään. Uusintatarkastukseen mahdollisuus, mikäli viljelykseltä löytyy ensimmäisellä tarkastuksella enintään 12 hukkakaurayksilöä 20 m säteellä yli 10 ha lohkolla edellisen lisäksi vielä toinen 5 hukkakaurayksilön ryhmä. Saastuneesta lohkosta ei muodosteta tarkkailulohkoa. Vastaavanlaiset käytännöt myös mm. Tanskassa ja Virossa.
19
20 Tilakohtainen varmuusvarastointi heikkojen satovuosien varalta. Valmiista tavarasta otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Viljelykierto ja esikasvi. Käytettävän kantasiemenen aitous ja laatu varmistettava. Siemeneksi tarkoitettu sato valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Siemenen lajittelua ja peittausta varten kunnolliset laitteet ja ammattitaitoa niiden käyttämiseksi Sato puitava ja kuivattava hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen. Sadosta ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi
21 Yleisimmät oman siemenen tuotannon yhteydessä tehtävät viljelytoimenpiteet ovat rikkakasvien torjunta, kasvulohkon valinta sekä varastointi erikseen siemeneksi Kaikki 0% Muu kasvintuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu nautakarjatalous Maidontuotanto Tuotantosuunta 0% Peltoala Peltoala 0% Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Alue 0% Ikä yli alle 40 Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta 52% 60% 63% 57% 71% 68% 66% 67% 75% 79% 79% 74% 76% 73% 82% 82% 88% 88% 25% 40% 18% 18% 37% 43% 12% 21% 29% 32% 48% 34% 33% 12% 21% 26% 24% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TNS Gallup TOS-siemenessä laadun varmennus jää yksin viljelijän tehtäväksi.
22 Viljelijällä on tietyin edellytyksin oikeus käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. TOS-siemenen käytöstä on maksettava korvaus kasvinjalostajanoikeuden haltijalle. Siemenkauppiaiden yhdistys ry. (SKY) neuvottelee tuottajajärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa korvauksen suuruudesta. Järjestöillä on oikeus sopia maksun tasosta. Kylvöhetkellä viljelijän ottaessa TOS-siemenen käyttöön, hyväksyy hän samalla järjestöjen välisen sopimuksen sitoutuen sen ehtoihin. Syntyy sopimussuhde viljelijän ja kasvinjalostajan välille. Maksuvelvollisuutta ei ole: kansallisesti suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan peltoala yht. alle 10 ha EU-suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan koko kasvinviljelyala on pienempi kuin CAP-raja sillä alueella.
23 Ennen TOS-järjestelmää vain sertifioidun siemenen käyttäjät osallistuivat kasvinjalostuksen kustannusten kattamiseen. TOS-järjestelmän käyttöönoton jälkeen suojattuja lajikkeita käyttävät viljelijät ovat olleet velvollisia maksamaan tilan omasta sadosta kunnostetun siemenen käytöstä. Kasvinjalostajan saama TOSmaksu täydentää sertifioidussa siemenessä perittäviä kasvinjalostusmaksuja ja tasapainottaa sen kohdentumista erilaisten tilojen kesken. Maksu on tärkeä rahoituslähde etenkin Suomessa, jossa sertifioidun siemenen käyttö on vähäistä.
24 Lajike on jalostajan työn tulos ja jalostaja omistaa lajikkeeseen liittyvät oikeudet. Kasvinjalostajanoikeus luo perustan jalostusliiketoiminnalle. Kasvinjalostus toimii markkinaehtoisesti ja kustannuksia pyritään kattamaan sertifioidun siemenen hintaan sisältyvien rojaltien sekä tilan oman siemenen käyttömaksujen (TOS-maksu) avulla. Sertifioidun siemenen hintaan sisältyvät rojaltit ja TOS-maksut ovat Suomessa alhaisempia kuin muissa EU-maissa. Sertifioidun siemenen rojaltitasot Euroopassa Maa Euroa/t Suomi Ruotsi Tanska Ranska Saksa UK ESA, European Seed Association
25
26 Lähde: Tilastokeskus % Maatalouden ostopanosten hinnat keskimäärin ovat nousseet kylvösiemenen hintoja nopeammin. Erityisesti lannoitteiden, energian ja rehujen hintakehitys on ollut vauhdikas. Lannoitteet ja maanparannusaineet Energia ja voiteluaineet Eläinten rehut Yhteensä Koneiden huolto ja korjaus Siemenet ja taimimateriaali Sertifioidun siemenen käyttö (milj. kg) 80 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I
27 Lähde: Tilastokeskus % Kahden viime vuoden aikana kylvösiemenen hinnat ovat kuitenkin nousseet useiden muiden panosten kuten kasvinsuojeluaineiden tai eläinlääkintäkulujen hintoja nopeammin. Koneet ja muut laitteet Tarvikkeet Kuljetuskalusto Eläinlääkintäkulut Kasvinsuojelutuotteet ja torjunta-aineet Siemenet ja taimimateriaali I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I
28 Sertifioidun siemenen tuotannossa on monta vaihetta, joista kertyy kustannuksia. Sertifioidun siemenen hintavaihtelu riippuu pääasiassa raakaerän hintamuutoksesta. EUR/t Arvonlisävero +24 % Korko ja luottoriski yhteensä (1,8%) Välittäjän kiinteät kustannukset (8,8%) Hinta seuraa yleensä viljan markkinahintaa viiveellä ja hillitysti. Hintaheilahtelut eivät myöskään siirry täysmääräisesti siemenen hintaan Pakkaamon kiinteät kustannukset (13,8%) Pakkaamon muuttuvat kustannukset (4,9%) Kasvinjalostusmaksu/rojalti (9,5%) Viralliset analyysit (2,3%) Peittaus-/ ym. Käsittelyt (8,5%) Pakkauskustannus (2,8%) Isoimmat kustannuserät ovat siemenraakaerä, lajittelu ja pakkaus, välittäjän kulut ja rojalti Matala viljanhinta Korkea viljanhinta 150 /t 200 /t Viljelystarkastus (0,7%) Sopimustoiminnan hallinnointi (0,8%) Kompensaatio- ja realisointikulut (0,9%) Raaka-aine (45%) Huom. Prosentit kustannuserien jälkeen kuvaavat korkean viljanhinnan tilannetta. Osuudet ovat laskettu verottomasta hinnasta.
29 Tilan oma siemen (TOS), ohra Raakaerä (sis. 5% lajittelutappion) Lajittelu ja peittaus Käsittely ja varastointi Rahti ja välitys Analysointi KUSTANNUS ( /ha + tos-maksu) 150 /t 60 /t 20 /t -15 /t 20 /t 235 /t = 52 /ha Sertifioitu siemen, ohra Kylvömäärä Siemenen hinta KUSTANNUS Kustannusero sertifioidun ja oman siemenen välillä = 36 /ha 220 kg/ha 400 /t 88 /ha Tarvittava sadonlisä, joka kattaa siemenen hintaeron = kg/ha
30
31 Siemenkauppalain mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua, virallisesti tarkastettua siementä. Muu siemenkauppa on lainvastaista. Markkinoinniksi luetaan myös tilojen välinen satunnainen siemenkauppa. Jos siemen on siis virallisesti tarkistamatonta, sen myynti tilalta toiselle on kiellettyä, vaikka omaa siementä luovuttaisi vastikkeetta. Jos kimpassa viljelevistä yksi ostaa sertifioitua siementä, sitä voidaan jakaa muille. Jos siemenen ostaja lisää tätä siementä itse ja jakaa seuraavan vuoden satoa, asia tulkitaan harmaan siemenen kaupaksi. Siemenkaupan markkinavalvonnan tavoite on estää virallisesti tarkastamattoman siemenen myynti ja poistaa markkinoilta siementavara, joka ei täytä asetettuja vaatimuksia. Siemenkauppalain mukaan siemenkaupparikkomuksesta voidaan tuomiota sakkoon.
32 Harmaan siemenen ostajalla ei ole takeita siemenen alkuperästä tai siitä onko siemen luvattua lajiketta. Hukkakaura vaanii harmaan siemenen käyttäjää ja harmaan siemenen ostaja vastaa itse syntyneestä vahingosta. Sadonmenetysten lisäksi hukkakaura voi johtaa tukien menetyksiin. Heikko itävyys voi yllättää. Harmaa siemenkauppa verottaa siementuottajien tilipussia.
33
34 Kuvat: Raimo nordman Sertifioitua siementä käyttämällä saadaan uutuudet viljelyyn ja uusien lajikkeen sato- ja laatupotentiaali parhaiten hyödynnettyä. Uusien lajikkeiden viljelyarvo selvitetään virallisissa lajikekokeissa. Vain kokeissa menestyneet lajikkeet voidaan hyväksyä lajikeluetteloon. Sertifioidun siemenen elinvoima on hyvä lyhyestä sukupolviketjusta johtuen. Ohranjalostaja tutkii mahdollista tulevaisuuden ohralajiketta.
35 Lähde: Lahti, T sato kg/ha Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien sadon kehitys R 2 = 0, Uusien lajikkeiden satotaso on noussut % aiempiin lajikkeisiin nähden.
36 lako % Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien korrenlujuuden kehitys R 2 = 0, Lähde: Lahti, T. 2010
37 Hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ovat myös uusissa lukemissa. Hehtolitrapaino, kg Tuhannen jyvän paino (TJP), g Voitto Aukusti 38 Voitto Aukusti
38 Erityisesti ohran taudinkestävyyden parantamiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana ja tulokset näkyvät nyt uusissa lajikkeissa. Verkkolaikku % Voitto Aukusti Viralliset lajikekokeet
39 Kuva: Pia Mäkinen Kuva: Raimo Nordman Kylvösiemenen joukossa olevat kaikki epäpuhtaudet, olivatpa ne sitten muiden viljely- tai rikkakasvien siemeniä, tai roskaa, ovat asiaan kuulumattomia. Siemenen puhtaus on tärkeää monesta syystä Puhdas siemen takaa tasaisen ja nopean orastumisen ja kilpailee tehokkaasti rikkakasvien kanssa. Tasainen tuleentuminen ja tasainen laatu helpottaa kuivausta ja vähentää kuivauskuluja. Estää hukkakauran leviämistä. Nurminadan puhtausmäärityksen tekoa Eviralla
40 Datalaaritutkimus 1997, K-maatalouden tutkimus 2003 ja MTT:n tutkimus Tulokset kaikissa tutkimuksissa samankaltaiset. Sertifioitu siemen tuotti vähintään 200 kg/ha enemmän satoa kuin oma, hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu siemenerä. Kunnostamattomiin, vaikka itävyydeltään samanveroisiin eriin nähden satoetua kertyi kg. Erot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa, vararavintovarastojen riittävyydellä ja peittauksen hyödyllä kg -510 kg 3000 Lajittelematon TOS, lajiteltu > 2,7 mm Lähde: MTT kg TOS, lajiteltu > 2,7 mm ja peitattu -840 kg TOS, pienikokoinen siemen < 2,5 mm 6365 kg Sertifioitu siemen
41 Ohra, kaura, vehnä Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) TOS siemen 1. sukupolvi (TOS 1) TOS siemen 2. sukupolvi (TOS 2) TOS siemen 3. sukupolvi (TOS 3) TOS siemen 4. sukupolvi (TOS 4) TOS siemen 5. sukupolvi (TOS 5) TOS siemen 6. sukupolvi (TOS 6) Kun TOS-siementä käytetään samasta siemenkannasta, sen sukupolviketju venyy. Tällöin on suuri riski, että siemenkanta taantuu eli menettää elinvoimansa. Taantuneen siemenen orastuminen ja kasvuunlähtö on sertifioitua heikompaa ja se on herkempi kasvitaudeille, joista seuraa sadon laadun ja määrän alentumista sekä itävyyden heikentymistä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Nämä ongelmat jäävät siemenen "muistiin kertautuen seuraavina vuosina. Siemenen elinvoima heikkenee heikkenemistään.
42 Kuva: Wheat Food Council Siemenen elinvoima keskeinen hyvän siemenen ominaisuus, jota itävyys kuvaa vain osittain. Huonosti itävä siemen on elinvoimaltaan heikompaa ja tuottaa lyhyempiä ja epätasaisempia ituja, jolloin itävän siemenen kompensointi lisäsiemenmäärälläkään ei onnistu. Elinvoimaan liittyy myös siemenerän heterogeenisyys, joka lisääntyy sukupolviketjun venyessä. Tällöin itävyys voi heikentyä rajusti hyvinkin lyhyessä ajassa, jolloin alkukevään itse tehdyt orastumiskokeet voivat olla harhaanjohtavia. Sertifioidussa siemenessä ei ole tällaisia piileviä riskejä ja itävyyden todentamismenetelmät ovat luotettavia. Oman siemenen imupaperi-idätys ja orastuminen pellolla voivat olla kaksi eri asiaa. Vehnäjyvän poikkileikkauskuva
43 Petri Lintukangas, Iitti Uudet lajikkeet ovat parempia hyödyntämään rajallisia ravinnemääriä eli ne ovat aiempia lajikkeita satoisampia. Tämä on tärkeä ominaisuus Suomen tukijärjestelmässä. Uudet lajikkeet ovat taudinkestävämpiä (esim. lumihome). Näin säästetään kasvinsuojeluainekustannuksissa. Uusilla lajikkeilla on aina paranneltuja ominaisuuksia, esim. parempi korrenlujuus. Jyvät kuivempia puidessa ja säästetään kuivauskustannuksissa. Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli Sertifioitu siemen kuuluu ykkösluokan viljelijän keskeisiin tuotantopanoksiin. Yhdistettynä muihin hyvin tehtyihin toimenpiteisiin (maan kasvukunto, viljelytoimenpiteet, lannoitus, kasvinsuojelu jne) hyöty eli sadonlisä saadaan esiin. On tietoinen riski käyttää huonoa siementä ja on turha käyttää sertifioitua siementä, jos muut toimenpiteet ovat retuperällä. Sertifioitu siemen on vaivaton ja joustava hankkia ja käyttää.
44
45 1. satoisuus, 2. viljelyominaisuudet, 3. laatuominaisuudet Koetuloksissa viljelyominaisuudet ja laatu ovat melko pysyviä, mutta satoisuus voi vaihdella runsaastikin Viljelyvyöhykesuositukset ovat lajikkeen jalostajan antamia suosituksia ja perustuvat eri koepaikoilla eri vuosina tehtyihin testauksiin. Lajikevalinnassa tulee huomioida myös sadon käyttötarkoitus ja markkinatilanne.
46 Kuva: Raimo Nordman Paljon samantyyppisiä lajikkeita. Kaksi- ja monitahoisten satotaso sekä viljely- ja laatuominaisuudet lähentyneet. Rehuohralajikkeiden määrä kpl ja mallasohran kpl, kuitenkin viisi suosituinta lajiketta on vastannut noin 40 % ohran koko pinta-alasta.
47 Tuhat ha 600 Mallasohra lajikkeet Rehuohra lajikkeet Tärkkelystuotantoon soveltuvien lajikkeiden pinta-ala Mallasohralajikkeiden suosio on laskenut suhteessa rehuohraan. Tärkkelystuotantoon on soveltunut % ohran pinta-alasta. Esimerkkinä lajikkeita: Edel, Erkki, Jyvä, Kunnari, Maaren, Olavi, Saana, Tolar, Vilde, Voitto. Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain
48 Lajikkeiston kasvuaikaerot kasvaneet. Tavoiteltava valkuaispitoisuus varmistetaan usein lisätypen kautta. Vehnätyyppi Korkea valkuaispitoisuus, perussatopotentiaali Päätyypin vehnä Myöhäinen, korkea satopotentiaali, matala valkuainen Tunnusomainen valkuais- Yli 14 % % Alle 12 % pitoisuus Merkittävimmät vehnälajikkeet Anniina, Bastian, Bjarne, Quarna, Tjalve, Wanamo Aino, Kruunu, Marble, Picolo, Vinjett, Zebra, Demonstrant, Wellamo, KWS Scirocco Syysvehnät: Urho, Arktika Amaretto, Bombona, Epos, Trappe, Puntari Syysvehnät: SW Magnifik, Skagen, Papageno, Ellvis, Olivin Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä
49 100% 90% 80% 28,0 % 27,3 % 28,0 % 38,4 % 41,8 % 41,3 % Anniina, Bastian, Bjarne, Quarna, Tjalve, Wanamo 70% 60% 50% 40% 30% 20% 55,1 % Viime vuosien aikana myllyvehnälajikkeiden (korkea valkuaispitoisuus) suosio on kasvanut. Samalla korkean satopotentiaalin lajikkeiden jo ennestään pieni osuus on vähentynyt. 53,8 % 53,8 % Kuitenkin jälkimmäisen 47,3 % ryhmän 42,1 % lajikkeille 40,1 % tarjoutuu paitsi hyvät markkinat myös suotuisat tuloksentekomahdollisuudet. Aino, Kruunu, Marble, Picolo, Vinjett, Zebra, Demonstrant, Wellamo, KWS Scirocco Syysvehnät: Urho, Arktika Amaretto, Bombona, Epos, Trappe, Puntari 9,9 % 10,5 % 14,0 % 10% 14,3 % 10,2 % 10,6 % 6,4 % 4,9 % 3,9 % 3,7 % 6,0 % 8,7 % 0% Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain Syysvehnät: SW Magnifik, Skagen, Papageno, Ellvis, Olivin
50 Tuhat ha 450 Lajikket ei mielellään vientiin 400 Vientiin soveltuvat lajikkeet Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain Lajikkeiden kasvuaikaerot tasoittuneet, satoisuus ja korrenlujuus parantuneet. Vientiin soveltuvat kaikki lajikkeet, joilla on valkoinen kuori. Kelta- tai tummakuoriset lajikkeet eivät ole vientikelpoisia. Kauppiaat eivät mielellään ota vientiin esim. lajikkeita Veli, Ryhti ja Roope. Vientikauran tärkein ominaisuus on suuri jyväkoko. Vientikauran laadussa on vaihtelua ollut enemmän vuosien kuin lajikkeiden välillä.
51 Punainen osuus pylväässä osoittaa elintarvikeraja-arvon ylittävien näytteiden osuuden Vuonna 2012: 10 % näytteistä yli elintarvikeraja-arvon korkein pitoisuus ug/kg Peppi Pohjois-Savo, tilojen välinen rehukauppa 7 näytettä ug/kg Peppi, Fiia, Marika Lähde: VYR Viljan turvallisuustietoseuranta
52 Tuhat ha ,3 0,7 Hybriidi Hybridilajikkeet Populaatiolajikkeet lajikkeet 0,6 3,6 3,7 Hybridilajikkeiden osuus on kasvanut. Ne ovat populaatiolajikkeita satoisampia. Hybridilajikkeet ovat saaneet jalansijaa Evolon suosion myötä ,6 22,3 0,4 16,0 Kotimaiselle rukiille on elintarviketeollisuudessa hyvä kysyntä. Rukiin viljely Suomessa edelleen liian vähäistä ,6 23,5 17,7 Tulossa uusia hybridilajikkeita markkinoille: Helltop, Brasetto ja Caspian. Hybridilajikkeiden torajyvän hallinta: tasainen kasvusto, ajourat, jälkiversonnan estäminen. Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain
Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha
Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
LisätiedotSiementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen
Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen
Lisätiedot20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen
Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotKylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotSertifioidun siemenen käyttö
Sertifioidun siemenen käyttö Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. ISO 001 -sertifioitu
LisätiedotTie vahvaksi Takuusiemeneksi
Tie vahvaksi Takuusiemeneksi www.agrimarket.fi Takuusiementä Agrimarketeista Hankkija-Maatalous Oy lisää ja markkinoi eri kasvien lajikkeita useilta kasvinjalostuslaitoksilta. Yhteistyökumppaneita on sekä
LisätiedotSatoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS
Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotTavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.
Hanketta toteutettiin 1.1.2012 31.3.2015. Hankkeen rahoitti MMM ja hankkeen toteuttaja oli MTK-Keskusliitto yhteistyössä siemenalan toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteita olivat: Vaikuttaa siemensektorin
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotMallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotLuomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotPRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotSiemenpakkaajan puheenvuoro
Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/16 Päivämäärä Dnro 17.2.2016 291/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.2.2016 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotEnnusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotSiemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa
Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy Katri Haavikko Loimaa 14.11.2012 Aiheet tänään Tervetuloa, HMOY:n uutiset Jyrki Lepistö Viljakaupan näkymät Taneli Rytsä Siementuotanto 2011 12 Markkinat keväällä
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotLAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotKILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA
KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA Kylvösiemenristeily 19.3.2013 Satu Pura/Boreal VILJELYSMAAN SIJAINTI Suomessa viljellään maailman pohjoisimpia peltoja. Tämä asettaa
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotMaailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä
Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli
LisätiedotProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotAjankohtaista viljakauppa-asiaa
Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotViljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander
Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus
LisätiedotMyllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
LisätiedotKylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotValtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 34/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1693/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003- toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotSiementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset
Eviran ohje 13006/1 Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Eviran ohje 13006/1 Eviran ohje 13006/1 Käyttöönotto
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotMissä mennään viljamarkkinoilla
Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tutkimuksen taustaa... 3 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja osa-alueet... 3 2 TUTKIMUSAINEISTO...
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1692/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
Lisätiedot