SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN"

Transkriptio

1 SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja osa-alueet TUTKIMUSAINEISTO... 3 TULOKSET Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Haastattelututkimusten tulokset Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset JOHTOPÄÄTÖKSET... 2 KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 2 KIRJALLISUUSLUETTELO... 2 LIITE 1. perustetta käyttää sertifioitua siementä... 2 LIITE 2. Kysymyslomake

3 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Elintarvikemarkkinoiden kansainvälistymiskehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan asteittaiset vapauttamispyrkimykset ovat suunnanneet kehitystä kohti yhä globaalimpaa elintarvikeketjua niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Yhä useammat kuluttajat ja muut elintarvikeketjun toimijat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota elintarvikkeiden laatuun, alkuperään, tuotantotapaan ja koko elintarvikeketjun läpinäkyvyyteen. Elintarviketalouden laatutyössä ja laatuketjun rakentamisessa laadukkaalla kylvösiemenellä on merkittävä rooli. Laatuketjun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kylvetään joko sertifioidulla siemenellä tai laadukkaalla tilan omalla siemenellä. Molemmat täytyy viljellä samojen periaatteiden mukaisesti, joten laadukas kylvösiemen voidaan varmistaa parhaiten käyttämällä sertifioitua siementä. Sertifioitu siemen on lajikeaitoa, lajipuhdasta, hukkakauravapaata, tervettä ja hyvin itävää ja täyttää kyseiselle lajille asetetut laatuvaatimukset. Panostaminen kylvösiemeneen parantaa koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä laatutyön varmentumisen sekä määrällisesti ja laadullisesti parempien satojen muodossa. Lisäksi laatutyön vahvistamisella varmistetaan, että kuluttajien tarpeet voidaan tyydyttää kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Sertifioidun siemenen käytön myötä tapahtuu positiivista kehitystä myös ympäristössä ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön tehokkuuden parantuessa. Kotimaisen sertifioidun siemenen käyttö on kuitenkin pienentynyt voimakkaasti 10-luvun lopulta lähtien. 00-luvulla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin 30 %, kun Euroopassa se on ollut 0 %. Muissa Pohjoismaissa käyttöaste on ollut jopa 0 0 %. Tilan omasta siemenestä (TOS) vain pieni osa täyttää sertifioidun siemenen minimilaadun. Muun muassa vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on selvittänyt vuosittain Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselytutkimuksella viljelijöiden kylvösuunnitelmia tulevalle kasvukaudelle. Tutkimuksen mukaan vuonna 11 viljan ei-sertifioidusta siemenestä vain noin 30 % täytti sertifioidun siemenen minimilaadun. Kylvösiemenen osalta elintarviketalouden laatuketju vaatiikin vielä paljon kehittämistä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja osaalueet Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja vaikutuksesta sadon laatuun. Tutkimuksella oli neljä alatavoitetta: 1. Kehittää laatuketjun toimintaa ja kannustaa kokonaislaadun parantamiseen. 2. Tuottaa tietoa siemenvalintojen pohjaksi. 3. Tuottaa lisäarvoa loppukäyttäjälle 1 4. Tukea kansallisen siemenstrategian toteutusta Tutkimus voidaan jakaa kolmeen konkreettiseen osaan: 1. Tilastotietojen hankkimiseen ja analysointiin 2. Viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluihin ja niiden analysointiin 3. Siemenalan aiempien tutkimusten kartoittamiseen ja tärkeimpien tulosten dokumentoitiin 1 Loppukäyttäjällä tarkoitetaan viljan-, öljykasvien- ja perunantuottajia, sadon jalostajia sekä tuotteiden loppukäyttäjiä. 3

4 2 TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksessa hyödynnettiin siemenalalla aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tuloksia sekä viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluita. Osa tutkimusaineistosta muodostui maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotiedoista. Aineistona käytettiin kotimaisia aineistoja. Tiken aineisto Selvityksen pohjatietoina käytettiin Tiken tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä vilja- ja öljykasvien osalta vuosina Tiedoissa eriteltiin maatilojen siemenkäyttö kasvilajin, ELYkeskuksen, tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut Haastatteluaineistona olivat kesällä 11 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttaman valtakunnallisen viljelijäkyselyn tulokset. Kysely toteutettiin informoituna puhelinkyselynä, jossa kysymyslomakkeet (liite 3) saatekirjeineen lähetettiin etukäteen tutustumista varten DataLaari-nimistön tiloille 2. Vastanneiden tilojen keskipeltoala oli 6,6 hehtaaria ja viljelijöiden keski-ikä 3 vuotta Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää viljelijöiden viljan sertifioidun siemenen ostoperusteet ja tottumukset. Puhelinhaastattelut tehtiin muutama päivä myöhemmin lomakkeiden lähettämisestä. Kysymyslomake lähetettiin yhteensä noin 1 00 viljelijälle ja tutkimukseen vastasi 06 viljelijää. Kyselyssä tehtiin myös sertifioidun siemenen hintaherkkyysanalyysi. Kysymystekniikkana oli sellainen, että viljelijä vastasi mistä hinnasta alkaen hän pitää siementä kalliina sekä toisaalta mistä hinnasta lähtien hinta alkaa olla edullinen. Myös tehdyt asiantuntijahaastattelut tuottivat näkemyksiä sertifioidun siemenen käytön hyödyistä. Haastatteluissa hyödynnettiin Peltolan vuonna valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa oli arvioitu siemensektorin nykytilannetta ja alan toimintaedellytyksiä. Haastattelut oli toteutettu henkilökohtaisena tapaamisena tai puhelimitse vuosina 0. Haastateltavaksi oli valittu useita alan asiantuntijoita. Haastatteluaineiston kattavuuden parantamiseksi tehtiin lisähaastatteluita selvityshankkeen aikana. Siemenalan aiemmat tutkimukset ja selvitykset Suomessa on tehty lähimenneisyydessä useita kylvösiemeniin liittyviä tutkimuksia. Kangas ym. (14) selvittivät kylvösiemenen taantumista. Tutkimuskohteina olivat Suomen pohjoisissa ja eteläisissä maanosissa sekä eri maalajeilla tuotetun kylvösiemenen tuottokyvyn vertaaminen ja siemenen taantumisen arvioiminen. Tutkimusta tehtiin yhdeksällä eri koepaikalla vuosina Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa kartoitettiin viljelijöiden näkemystä ostosiemenen arvosta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla viljelijöitä puhelimitse. Haastattelut tehtiin erikseen sekä viljan- että perunansiemenelle. Ensimmäisessä haastateltavien lukumäärä oli 00 viljelijää ja jälkimmäisessä 6. K-maatalouden koetilalla Hauholla tehtiin kylvösiemeniin liittyvää tutkimusta vuosina Tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen alkuperän vaikutuksesta sadon laatuun ja määrään. Sertifioidun siemenen käytön ympäristövaikutuksia on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä tutkimushankkeessa. Hankkeeseen osallistuivat SYKE:n lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos. MTT tutki kylvösiemenen laatuun vaikuttavia tekijöitä kolmivuotisessa hankkeessaan vuosina 0 0. Hankkeessa tutkittiin sekä sertifioitua siementä että viljelijöiden lähettämiä näytteitä tilan omasta siemenestä. Lajikkeena olivat Saanaja Annabel-ohra. Koepaikkoina olivat Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro. MTT:n vuonna 11 julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen elinvoimaan kytkeytyviä piileviä riskejä, jotka lisääntyvät siemenen iän myötä. Kokeeseen kerättiin yhteensä 6 näytettä tilan omasta siemenestä eri osasta Suomea. 2 Valtakunnallinen DataLaari-maatilanimistö koostuu 400 maatilasta. Tilat edustavat Suomen yli peltohehtaarin tiloja. 4

5 3 TULOKSET 3.1 Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Tässä luvussa tarkastellaan sertifioidun siemenen käytön kehitystä vuosina 0 11 Tiken tilastojen valossa. Tiken tilastojen mukaan sertifioidun viljan siemenen käyttöosuus Suomessa käytettävästä kylvösiemenestä on ollut suunnilleen 30 %. Siemenkäyttö on kuitenkin vaihdellut suuresti kasvilajista riippuen. Erikoiskasveilla, kuten öljykasveilla, käytetään selvästi enemmän sertifioitua siementä (Kuvio 1). Rukiilla ja rehuohralla sertifioitua siementä käytetään kylvöihin mallasohraa enemmän. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttö on selvästi muita matalampi. Kasvilajien välisten erojen lisäksi tuotantosuuntaiset ja alueelliset erot ovat merkittäviä. Sertifioidun siemenen menekki on ollut suurinta alueilla, joissa kotieläintuotanto on ollut vahvaa ja viljelyolot vaikeimmat (Kuvio 2, 3 ja 4). Ahkerimmin sertifioitua siementä ovatkin käyttäneet juuri karjatilat, kun taas suuret Etelä-Suomen viljatilat eivät ole osoittaneet suurta halukkuutta käyttää sertifioitua siementä. Kotieläintiloilla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin % korkeampi kuin kasvinviljelytiloilla. Eroja ilmeni samaten tilakoon mukaan (Kuvio ). Keskimääräisesti vähiten sertifioitua siementä käytettiin tilakokoluokissa 0 14 ja 1 hehtaaria. Käyttö on taas ollut yleisempää tilakokoluokissa alle 0 ja yli 0 hehtaaria. Sertifioidun siemenen myyjillä onkin ollut kohtuullisen hyvä kontaktipinta viljansiementä runsaasti käyttäviin tiloihin. Tilastoissa tulee kuitenkin huomioida, että maatiloihin lukeutuvat myös siemenviljelijät, joiden on kylvettävä viljelyksensä sertifioidulla kylvösiemenellä, joka on kantasiemenkelpoista siemenluokkaa. Vuosivaihteluihin vaikuttavat erittäin voimakkaasti maatilojen taloustilanne. Maataloustuotteiden alhaiset markkinahinnat asettavat sertifioidun siemenen käytön ankaraan panos-tuotos-vertailuun. Esimerkiksi viljan hinnan laskiessa ovat ostopanokset, kuten sertifioitu siemen, vaikuttaneet kalliilta. Vuosina 0 0 koettiin voimakas viljan hinnan nousu, kun taas vuonna 0 hinnat olivat alhaiset, mitkä näkyivät sertifioidun siemenen käytössä etenkin viljan päätuotantoalueilla. Vuonna hinnat taas lähtivät selvään nousuun. Sertifioitu siemen Muu siemen Kevätrapsi Kevätrypsi Kaura Mallasohra Rehuohra Syysruis Kevätruis Kevätvehnä Syysvehnä Kuvio 1. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) kasvilajeittain vuonna 11.

6 Sertifioidun siemenen ala Muun siemenen ala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 0, , ,00 000, ,00 000,00 Kuvio 2. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) alueittain vuonna 11. Kuvio 3. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) alueittain vuosina

7 Kotieläintila Kasvinviljelytila Kuvio 4. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) kotieläin- ja kasvinviljelytiloilla vuosina ha 2-4 ha 0-4 ha - ha 0-14 ha -1 ha 0-24 ha -2 ha Yli 300 ha Kuvio. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) tilakokoluokittain vuosina 0 11.

8 3.2 Haastattelututkimusten tulokset Seuraavassa luvussa käsitellään viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluiden keskeisimmät tulokset. Luvussa viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut etenevät vuorottain eteenpäin. Kappaleessa esitetyt kuviot ovat peräisin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttamasta valtakunnallisen viljelijäkyselystä. Kylvösiemenen valintaperusteet Viljelijöitä pyydettiin arvioimaan erilasten tekijöiden merkitystä sertifioidun siemenen valinnassa. Kyselyn tulosten mukaan ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui vaihto uuteen parempaan lajikkeeseen (Kuvio 6 ja ). Yli puolet vastanneista mainitsi lajikkeen vaihdon kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Suurin merkitys uuden lajikkeen saannilla on pinta-alaltaan suuremmilla tiloilla. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin sertifioidun siemenen kylvövalmiutta. Seuraavina tulivat sadonlisä, laatutekijät ja uusimistarve. Sertifioidun siemenen hukkakaurattomuutta pidettiin aiempia viljelijäkyselyitä vähemmän tärkeämpänä. Valintaperusteet riippuivat ymmärrettävästi tuotantosuunnasta. Viljatiloilla muita useammin syyksi nousi oman siemenen huono itävyys. Oman sadon käyttö rehuna on usein taas kotieläintilan kannalta taloudellisesti kannattavaa. Kotieläintiloilla siemenhuollon ulkoistamiseen löytyy monesti myös ajankäytöllisiä perusteita. Siemenalan asiantuntijat, kuten siemenkauppiaat, joutuvat myös arvioimaan kylvösiemenen valintaperusteita markkinoidessaan sertifioitua siementä. Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä perusteista sertifioidun siemenen käyttöön on juuri kyselyssä esille tullut lajikevaihto. Käyttämällä sertifioitua siementä saadaan uutuuslajikkeet mahdollisimman nopeasti viljelykäyttöön. Lisäksi mainittiin, että kylvövalmius ja sitä kautta käytön helppous ja työmäärän vähentyminen on hyvä valintaperuste. Kylvöjen helppous korostuu etenkin maatilojen osa-aikaistumisen lisääntyessä. Siemenalan asiantuntijat kommentoivat, että yksi siemenvalintojen taustalla oleva syy on itse tekemisen perinne, joka on suomalaisessa maataloudessa hyvin vahva. Tilanteen nähtiin kuitenkin olevan muuttumassa, sillä rakennekehityksen myötä viljelijöiden täytyy tehdä entistä tarkemmin valintoja siitä, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä toimintoja kannattaa ulkoistaa. Ulkoistamisen voidaan olettaa riippuvan tilojen koosta. Suurilla tiloilla työvoiman riittämättömyys voi johtaa toimintojen ulkoistamiseen. Pienillä tiloilla puolestaan kaluston tai työvoiman rajallinen käyttö ei mahdollista omia resursseja jokaiseen tuotantoprosessiin. Pienillä osa-aikatiloilla ei myöskään oma aika usein riitä töiden tekemiseen, jos ollaan tilan ulkopuolella kokopäiväisessä työssä. Jos vakituisen työvoiman tarve mitoitetaan ympärivuotisen työn kysynnän mukaisesti, ajoittaisten työhuippujen tasaamiseksi on usein taloudellisesti järkevää ulkoistaa tilan toimintaa. Keskeinen taloudellinen etu onkin se, ettei pääomia tarvitse hajauttaa monenlaiseen toimintaan. Tällöin saadaan myös tilan koko viljelyala päätuotannolle, kun ei tarvita erillistä siementuotantolohkoa. Asiantuntijat korostivat, että sertifioitu siemen on elinvoimaista, puhdasta ja kasvitaudeista vapaata. Käyttämällä sertifioitua siementä on mahdollisuus suurempaa ja laadukkaampaan satoon. Erityishuomiota kiinnitettiin sertifioidun siemenen hukkakaurattomuuteen. Sertifioidun siemenen käyttö onkin ehdoton lähtökohta, kun kamppaillaan hukkakauraa vastaan. Sertifioidun siemenen käyttö turvaa myös viljelijän oikeudet. Siemenkaupassa pätee niin sanottu ankaran vastuun periaate, mikä tarkoittaa, että viljelijä on oikeutettu vahingonkorvauksiin, jos kylvösiemen ei ole annettujen tietojen mukaista tai siinä on jokin muu virhe. Kylvösiemen osalta on lisäksi olemassa seikkoja, joihin viljelijän on tilatasolla mahdotonta vaikuttaa kuten siemenen taantuminen, mikä johtuu sukupolviketjun venymisestä. Taantunut siemen on sertifioitua siementä herkempi siemenlevintäisille kasvitaudeille, joista aiheutuu sadon alentumista, laadun heikentymistä, heikompaa itävyyttä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Hyvään tulokseen pyrkivän viljelijän tulee miettiä tuotantopanosten laatua kokonaisvaltaisesti. Kylvösiemenen valintaperusteita arvioitaessa täytyy kiinnittää huomiota kasvukauden aikaisiin ongelmiin ja valita tilalle parhaiten sopivat kasvilajit ja -lajikkeet. Lajikevalinta täytyy sovittaa sadon käyttötarkoituksen, tilan viljelykokonaisuuden ja töiden limittymisen kannalta sopivaksi. Viljelijöiden on myös seurattava markkinoita, jotta tilan oma tuotanto voidaan sopeuttaa markkinoiden kannalta järkevällä tavalla. Käyttämällä sertifioitua siementä voidaankin tehdä helposti tarkat suunnitelmat seuraavalle kasvukaudelle. Lisäksi tilan mahdollisuudet neuvotella hinnasta parantuvat, sillä suuret ostomäärät oikeuttavat edullisempiin hintoihin. Asiantuntijat toivat myös esille näkemyksiään kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn ja laatuajattelun etenemisen parantamiseksi. Sertifioitua siementä käyttämällä voidaan edesauttaa elintarvikkeiden laadukkaan raaka-aineen hyödyntämistä teollisissa prosesseissa ja oikean raaka-aineen saatavuutta. Laadukas kylvösiemen on lähtökohta laadukkaalle toiminnalle, ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää vahvistaa juuri ruoan laatuimagoa. Tästä hyötyisivät sekä maati-

9 lat, jalostava teollisuus että yhä enenevässä määrin myös markkinointi. Teollisuudessa on todettu, että uuden lajikkeen tullessa jalostukseen, teollisuudelle tulevan raaka-aineen laatu on ensimmäisinä vuosina parempi, mutta huononee oman siemenen käytön kasvaessa vuosien myötä. Kotimaisen ruoantuotannon perusedellytys on, että meillä on omaa kasvinjalostusta. Jos meillä ei olisi aikaisia, kotimaisia lajikkeita, eivät ulkomaalaiset kilpailijatkaan toisi tänne muita kuin myöhäisiä lajikkeita. Sertifioidun siemenen käyttö varmistaakin, että kasvinjalostus tuottaa jatkossa yhä parempia meidän oloihin soveltuvia lajikkeita. a) Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen c) Sertifioitu siemenen on kylvövalmista b) Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon f) Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. d) Oma siemen itää huonosti j) Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin g) Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa h) Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa k) Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) e) Oma siemen on pienijyväistä i) Verohyödyt % 33 % 24 % 21 % 1 % 14 % 13 % 12 % % 3 % 2 % 0 % % 40 % 60 % Kuvio 6. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle kaikkien vastanneiden kesken. Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen Sertifioitu siemenen on kylvövalmista Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Kuvio. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle tuotantosuunnittain ja viljelyalan mukaan.

10 Laatukäsitykset Sertifioidun siemenen laatuun ollaan pääasiallisesti tyytyväisiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista täysin tai melko tyytyväisiä oli 0 %. Tyytymättömiä laatuun ilmaisi olevansa vain 4 % vastanneista, mutta tyytymättömien suhteellinen osuus oli suurempien, yli 0 hehtaarin tilojen joukossa, muita korkeampi. Myös erittäin tyytyväisten määrä oli selvästi alhaisempi kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna eniten tyytymättömiä löytyi Pohjanmaalta. Asiantuntijat korostivat, että käytännön siemenkaupassa siementavaran laatu ylittää usein lain vaatimat kriteerit. Muun muassa tautien määrän ja vieraiden lajien osalta sovelletaan viranomaisten asettamia arvoja tiukempia rajoja. Asiantuntijoiden mielestä osalla viljelijöistä on syntynyt sertifioidusta siemenestä negatiivisia mielikuvia. Tähän ovat vaikuttaneet huonot kokemukset ja ylisuuret odotukset sertifioidulta siemeneltä. Oman siemenen kohdalla odotukset ovat taas olleet selvästi pienemmät, joten laadun tarkkailukin on jäänyt myös vähäisemmäksi. Siemenkauppiaat mainitsivat, että valtaosa reklamaation tehneistä asiakkaista ovat lisäksi harvoin sertifioitu siementä ostavia viljelijöitä. Säännöllisesti tai usein sertifioitua siementä ostavat viljelijät ovat olleet selvästi tyytyväisempiä sertifioidun siemenen laatuun kuin harvoin ostaneet. Siemenalan eri osatoimintojen, kuten kunnostus ja tarkastustoiminta, suhteen oltiin hieman kriittisempiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista 43 % oli sitä mieltä, että sertifioidun siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa tai ei eroa oman siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. Keskimäärin vähiten tyytyväisiä oli yli 0 hehtaarin tiloilla Asiantuntijahaastatteluiden mukaan kritiikkiä on kohdistettu jonkin verran myös siemenkaupan toimintaan. Toiminnan parantamiseksi viljelijöitä olisikin syytä kannustaa kertomaan siemenmyyjälleen millaiseen käyttötarkoitukseen ja kohteeseen siemen on tarkoitus kylvää eräkohtaisten valintaseikkojen huomioimiseksi. Näin muun muassa pakkaamojen palvelukyky saataisiin parhaimmilleen. Viljelijäkyselyn mukaan siemenen myyntiin ja markkinointiin oli kuitenkin täysin tai melko tyytyväisiä 3 % vastanneista (Kuvio ). Huomioitavaa on kuitenkin se, että eniten tyytymättömiä myyntiin ja markkinointiin oltiin suurilla viljatiloilla. Hankinta-ajankohdat ja muutosaikomukset Siemenalan yhteinen toive oli, että siemenkauppa kävisi vuoden mittaan tasaisemmin. Syksyiset siemenkaupat ovat nykyään kuitenkin varsin harvinaisia, vaikka syksyllä hinnat ovatkin usein selvästi edullisempia kuin huhtikuussa ja siemenvalikoima kapenee kevättä kohden. Lisäksi suosituimmat lajikkeet loppuvat usein myös kesken. Siemenkaupan kausivaihtelua on pyritty vähentämään muun muassa hintaporrastusten avulla. Hintaporrastusten suhteen oltiin alan toimijoiden keskuudessa kuitenkin kriittisiä, ja todettiin, että kokonaisuuden kannalta olisi parempi, jos siemenen hintataso vuoden aikana pysyisi suunnilleen samana. Tukea asiantuntijoiden vastauksiin saadaan myös viljelijäkyselystä. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä 3 % ajoitti kevätviljan siemenostot kevääseen ja alkuvuoteen 34 % (Kuvio 11). Tärkeimmäksi syyksi ostoajankohtaan ilmoitettiin viljelysuunnitelman valmistuminen. Muita syitä olivat muun muassa siemenen varastointi, lajikevalikoima ja tarjoukset. Suuremmilla tiloilla siemenostoja tehdään selvästi aiemmin kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna pohjoisemmassa tehdään siemenostoksia selvästi aiemmin kuin Etelä- ja Lounais- Suomessa. Siemenalan toimijat totesivat, että siemenkaupan nykyinen painottuminen lyhyeen kevätkauteen tulisi saada muuttumaan. Laatuajattelun mukaisia taloudellisesti perusteltuja suunnitelmallisia päätöksiä muiden viljelypanosten hankinnasta ja sadon tulevasta käytöstä voidaan tehdä vasta, kun tiedetään tulevana kasvukautena viljeltävän kasvin kylvösiemenen perusominaisuudet. Siementen toimitukset tulisi saada käyntiin jo syksyllä, koska jo torjunta-aineiden ja lannoitteiden suunnitelmallinen hankinta edellyttää tietoa lajikkeesta ja siemenen laadusta. Kylvösuunnitelmia tehtäessä on hyvä tarkistaa, onko sadolle osoitetta tai sopimusta. Lisäksi on syytä myös selvittää, mitä kauppa ja teollisuus todellisuudessa tarvitsevat, ja mitkä ovat laatukriteerit. Tulevaisuudessa sertifioidun siemenen käytön lisäämistä suunnittelevia oli 14 %:a kaikista vastaajista. Viljelijöistä %:a aikoi käyttää saman verran. Käyttöä vähentäviä oli puolestaan %. Käytön muutosaikomuksia alueittain katsottaessa suhteellisesti eniten lisääviä ja vähentäviä on myös Pohjanmaalla.

11 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa/ei vastausta Laatu ei tyydytä Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys viljan sertifioidun siemenen laatuun. Ei mitenkään tarkastuksesta? Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on parempaa / (luotettavampaa?) kuin sertifioidun siemenen Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa / (epäluottevampaa?) kuin sertifioidun siemenen yli alle 40 Ikä: Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Alue: Peltoala: Muu kasvintuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu nautakarjatalous Maidontuotanto Tuotantosuunta: Kaikki % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Viljelijöiden käsitykset, miten oman siemenen kunnostus ja tarkastus eroavat sertifioidun siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. 11

12 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En ole tyytyväinen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys sertifioidun siemenen markkinointiin ja myyntiin. syksy loppuvuosi alkuvuosi kevät Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio 11. Sertifioidun siemenen hankinta-ajankohdat. 12

13 Tilan oma siemen Sertifioidun ja tilan oman siemenen vertailusta käy ilmi, että ainoastaan kolmannes arvioi siemenen kokonaiskustannukset, vajaa neljäsosa vertailee sadon tuottoarvoa ja vajaa viidesosa vertailee kilohintoja (Kuvio 12). Vastanneista reilu kolmannes ilmoitti, etteivät he tee minkäänlaista vertailua. Vertailun tekemättä jättäminen on selvästi yhteydessä tilan peltoalaan. Alle 2 hehtaarin tiloilla vertailu jää tekemättä joka toiselta, kun yli 0 hehtaaria viljelevistä noin viidennes ei tee vertailua. Nuoret viljelijät tekevät vertailua selvästi vanhempia viljelijöitä useammin. Omaa siementä käytettäessä vastaajat lisäävät omaa siementä keskimäärin 2,6 kertaa. Suuremmilla tiloilla, viljaja sikatiloilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomen alueella omaa siementä lisätään useammin kuin muilla tiloilla. Heikko kustannustietous olikin alan toimijoiden mielestä yksi merkittävimmistä syistä oman siemenen käyttöön. Oman siemenen edullisuus on osaksi kuviteltua ja perustuu pitkälti sille, ettei lasketa omalle työlle korvausta tai sadonlisälle arvoa. Rajalan (11) ym. mukaan hyvälaatuisen omalla tilalla tuotetun kylvösiemenen käyttöä suunnitteleva viljelijä joutuu suorittamaan useita toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Siemeneksi tarkoitettu sato on valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Se on puitava ja kuivattava muuta viljaa hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen ja sadosta on otettava ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi. Siemenen lajittelua ja peittausta varten on oltava kunnolliset laitteet sekä ammattitaitoa niiden käyttämiseksi. Valmiista tavarasta on vielä otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Lisäksi heikkojen satovuosien varalta tarvittavasta tilakohtaisesta varmuusvarastoinnista on huolehdittava. (Rajala ym. 11.) Kaikista vastanneista 3 % piti sertifioidun siemenen käyttöä kalliina verrattuna omaan siemeneen (Kuvio 13). Alueellisesti tarkasteluna kalliimpana käyttöä pidettiin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Edullisena tai melko edullisena sertifioitua siementä piti vain hieman yli % vastaajista. Tuotantosuunnittain maitotilallisten joukossa oli eniten sertifioidun siemenen käyttöä edullisempana pitäviä kuin muiden tuotantosuuntien edustajien joukossa. Sikatilallisten joukossa oli puolestaan vähiten. Asiantuntijoiden mukaan sertifioidun siemenen nykykäyttäjät ovat valmiita hyväksymään hieman korkeampia hintoja kuin ei-käyttäjät. Nykykäyttäjät ovat sisäistäneet sertifioidun siemenen tuottovaikutuksen ja oman siemenen todelliset tuotantokustannukset paremmin. Isojen tilojen kriittisyys hintaa kohtaan on pienempiä tiloja suurempaa. Yhtenä selityksenä lienee se, että isoilta viljatiloilla löytyy usein omat kunnostuslaitteet. Myös karjasuomessa ollaan valmiita maksamaan kasvinviljelytiloja korkeampaa hintaa. Selitys näihin eroihin uskottiin olevan se, ettei pohjoisessa ole etelän veroisia edellytyksiä tuottaa omaa siementä. Siemenalan toimijat lisäksi mainitsivat, että sertifioidun siemenen e/tonni-hinnoittelu koetaan viljelijöiden keskuudessa usein harhaanjohtavaksi. Hehtaariperusteinen hinnoittelu selkiyttää viljelijän käsitystä sertifioidun siemenen todellisesta hinnasta. Sertifioidun siemenen kanssa samojen periaatteiden mukaisesti tuotetun ja peitatun ohransiemenen hinnan työpalkkoineen voidaan arvioida olevan nykyhinnoilla vähintäänkin 2 e/tn. Kylvömäärän ollessa kg/ha hehtaarin siemenkustannukseksi muodostuu TOS-maksuineen noin 4 euroa. Tällainen siemen voi olla sadontuotto-ominaisuuksiltaan parhaimmillaan lähes sertifioidun siemenen veroista. Jos taas sertifioidun siemenen hinta on esimerkiksi 400 e/tn, muodostuu hehtaarin siemenkustannukseksi 0 kg/ha:n kylvömäärällä 0 e/ha. Kyseinen hintaero 3 e/ha vastaa noin 230 kilon satoeroa ilman mahdollisia hyvityksiä paremmasta laadusta. Vastaavasti, kun kyselyn yhteydessä selvitettiin viljelijöiden arvioita toimenpiteiden kustannuksista, kun viljaa tuotetaan siemeneksi, niin arvioivat viljelijät siemenen tuotantokustannukset e/tonniin viljalajista riippuen. Viljelijäkyselyn mukaan % viljelijöistä kunnostaa omaa siementä (Kuvio 14). Kunnostustoimenpiteitä omalle siemenelle tehdään kuitenkin varsin vähän. Viljatiloilla toimenpiteitä tehdään oman siemenen tuotannon yhteydessä hieman enemmän kuin muiden tuotantosuuntien tiloilla. Kyselyyn vastanneista % ei selvittänyt tjp:ta (tuhannen jyvän paino) ja 33 % jätti idätyksen tekemättä. Lisäksi vain 2 % vastanneista selvitti kasvitaudit. Edellä mainitut tulokset tarkoittavat sitä, että vähintään % TOS-alasta on kylvetty ilman, että on voitu laskea edes oikea kylvömäärä. VYR:n teettämien kylvöaikomuskyselyn mukaan eniten kunnostustoimenpiteitä tehdään ei-sertifioitua siementä käytettäessä leipävehnän ja mallasohran siemenelle, vähiten kauran siemenelle. (VYR 11) Asiantuntijat huomauttivatkin, että liian moni viljelijöistä kylvää siementä, jonka laatua ei ole selvitetty riittävän hyvin tai ei lainkaan. 13

14 En tee vertailua Arvioi sadon tuottoarvon Jollain muulla perusteella Arvioi siemenen kokonaiskustannukset Siemenen kilohinnan mukaan Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 12. Oman ja sertifioidun siemenen välinen vertailu. Edullista Melko edullista Samanarvoinen Melko kallista Kallista Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio 13. Sertifioidun viljan siemenen käytön hinta verrattuna omaan siemeneen. 14

15 Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 14. Oman siemenen kunnostuksen yleisyys. 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Arviot sertifioidun siemenen hintatasoista Viljelijöiden arviot sertifioidun siemenen hintatasoista olivat myös kyselyn aiheena. Vastausten pohjalta voidaan tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Tulokset selviävät kuvioista 1 1. Valtaosa vastanneista piti sertifioidun siemenen hintaa liian korkeana, kun ylitettiin hintataso 30 e/tonni. Hinnan ollessa välillä e/tonni, voidaan havaita kasvua selvää vastaajien määrässä, jotka harkitsevat lisäävänsä sertifioidun siemenen käyttöä. Vastaavasti taas hinnasta 230 e/tonni lähtien sertifioidun siemenen hinta koettiin jo niin alhaiseksi, että sen laatu asetettiin kyseenalaiseksi. Näin ollen pisteiden e/tonni väliin jäävää aluetta voidaan sanoa niin sanotuksi hyväksyttäväksi hinta-alueeksi. Tulee kuitenkin huomioida, että osa viljelijöistä piti jo hyväksyttävän hinta-alueen hintaa liian korkeana. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttöaikomus on todettu olevan selvästi muita viljalajeja matalampi. Tämä voidaan nähdä myös viljelijöiden arvioista siemenen hintatasoista, joissa erityisesti vehnän osalta sertifioidun siemenen hintaa kohtaan oltiin muita viljalajeja kriittisempiä. Jos siemenen hintatasoa tarkastellaan hehtaariperusteisesti, niin hehtaarikustannuksena 3 tämä hyväksytty hinta-alue tarkoittaisi kevätvehnän ja mallasohran osalta noin 6 e/ha -hintatasoa. Rehuohran kohdalla asetutaan odotetusti hieman alemmalle tasolle. Rehuohran hyväksyttävä hintaalue on suunnilleen 1 3 e/ha. Jos edellisiä lukuja verrataan taas viljelijöiden omiin arvioihin siemenen tuotanto-kustannuksista, kun tuotetaan viljaa siemeneksi, niin asetutaan sertifioidun siemenen kanssa suunnilleen samoille hintatasoille (0 0 e/ha viljalajista riippuen). 3 Hehtaarikustannuslaskelmissa viljoille on käytetty keskimääräisenä kylvömääränä 230 kg/ha. Kylvömäärä kuitenkin vaihtelee eri kasvin ja myös lajikkeiden mukaan. Lisäksi kylvöissä ei välttämättä käytetä aina samaa kylvömäärää esimerkiksi erimaalajeista johtuen. Kylvömäärän laskiessa on käytettävä kaavaa: Kylvötiheys (oraita kpl/m 3 *00 jyvän paino) / itävyys- tai orastuvuus -%. 1

16 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sitä pidetään liian kalliina. 3 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 30 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 16. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 3 Kevätvehnä Mallasohra 30 2 % arvionsa antaneista siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun kevätvehnän ja mallasohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 16

17 Rehuohra siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun rehuohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 0 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 60 0 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien hinta alkaa tuntua jo niin edulliselta, että siemenen laatu asetetaan kyseenalaiseksi. 1

18 3.3 Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset Tutkimuksissa on tarkasteltu sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja sen vaikutusta sadon laatuun niin taloudellisesta, biologisesta, ympäristöllisestä kuin viljelyteknillisestä näkökulmasta. Datalaari-tutkimus 1 Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa selvisi, että sertifioitua siementä käyttäneet saivat parhaimmillaan yli % sadonlisän verrattuna o- man siemenen käyttäjiin. Sertifioidun siemenen käyttö oli nostanut keskimääräisiä satotasoja runsaasti siitä, mihin jäädään omaa siementä käytettäessä. Tutkimuksessa kysyttiin satotasoa niiltä tiloilta, jotka käyttivät yli 0 % sertifioitua siementä ja tulosta verrattiin niihin tiloihin, jotka käyttivät alle 30 % sertifioitua siementä. Suurin ero syntyi ruokaperunan kohdalla, ja eroa tuli sertifioidun siemenen hyväksi peräti 4 %, mikä vastaa noin kilon satoparannusta. (Elintarviketieto Oy 1.) Datalaari -tutkimuksessa, selvitettiin myös oman siemenen hinnan muodostumista. Laskelmien mukaan oman siemenen tuottaminen tuli kalliiksi, kun kaikki tuotantokustannukset huomioitiin. Lajittelu, peittaus, siemenanalyysit, pakkauskustannukset, laiteinvestoinnit (muun muassa lajittelija), sähkönkulutus sekä viljelijän työpalkka nostivat oman siemenen kustannuksia. Lisäksi omaa siementä jouduttiin kylvämään noin 1 % enemmän hehtaaria kohden, jotta saatiin teoriassa sama määrä puhdasta ja itävää siementä kuin kylvettäessä sertifioitua siementä. Edellä mainittujen toimenpiteiden kustannukset raaka-aineen hinnan päälle olivat kevätvehnällä,4 e/tn, ohralla 3,3 e/tn, kauralla 6, e/tn, ruokaperunalla, e/tn sekä tärkkelysperunalla 6,6 e/tn. Luvut perustuivat viljelijöiden omaan arvioon. (Elintarviketieto Oy 1.) K-maatalouden koetilan tutkimus K-maatalouden koetilalla Hauholla saatiin mielenkiintoisia tuloksia siemenen vaikutuksesta sadon määrään ja laatuun. Kokeissa vuosina sertifioidulla siemenellä saatu sadonlisä oli vähintään 1 % verrattuna tilan omaan siemeneen (Kuvio 1). Sertifioidulla siemenellä saatiin maksimissaan 31 kg/ha parempi sato kuin omaa siementä käyttäen. Kolmen vuoden keskiarvona sertifioitu siemen antoi noin 600 kiloa paremman sadon kuin raakavilja. Kokeissa verrattiin toisiinsa satoja, jotka oli tuotettu edellisen vuoden sadosta saadulla raakaviljalla, lajitellulla viljalla (peitattuna ja ilman) sekä sertifioidulla siemenellä. (Lahti 03.) Sadon laaduissa (Taulukko 1) erot olivat selviä koko tutkimuskauden ajan sertifioidun siemenen hyväksi molemmilla mallasohralajikkeilla (Tofta ja Kymppi). Laadun osalta suurimmat erot löytyivät lajittelun tai käsittelemättömän oman siemenen käytön välillä. Sertifioidulla siemenellä tuotettu sato oli kolmen koevuoden keskiarvona suurijyväisempää ja painavampaa. Mallasohrakelpoisuuden kannalta tärkeä lajitteluperuste (>2, mm) kasvoi vielä enemmän ja samalla valkuaispitoisuus pienentyi. (Lahti 03.) Verrattuna taas käsittelemättömään tai lajitteluun omaan siemeneen, lajiteltu ja peitattu oma siemen sekä sertifioitu siemen tuottivat alhaisemman proteiinipitoisuuden (-1 %), korkeamman hehtolitrapainon (+3 kg) sekä suurikokoisemmat jyvät (+2 kg). Lajitellun ja peitatun oman siemenen ja sertifioidun siemenen välillä eroja löytyi jyväkoon ja lajitteluasteen osalta sertifioidun siemenen hyväksi. (Lahti 03.) K-maatalous laski myös oman siemenen tärkeimpien kunnostustoimenpiteiden todelliset kustannukset ja oman siemenen hinnan. Tutkimuksen laskelman mukaan oman siemenen ja sertifioidun siemenen hintaero oli 3,12 euroa. (Lahti 03.) 1

19 Kuvio 1. Kylvösiemenen laadun vaikutus ohran satoon K-maatalouden koetilalla Taulukko 1. Kylvösiemenen vaikutus sadon laatuun K-maatalouden koetilalla Analyysi maatalouden ympäristötukijärjestelmästä SYKE:n tutkimushankkeessa pohdittiin sertifioidun siemenen käytön ympäristöllisiä lisäarvotekijöitä muun muassa ravinteiden hyötysuhteen näkökulmasta. Hauhon koetilan kokeissa saatiin parhaimmillaan 31 kg/ha parempi sato sertifioidulla siemenellä kuin omaa siementä käyttäen, jolloin sadon fosforinotto lisääntyi 2, kg/ha. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa mainittiin, että Suomen Rehun tutkimuksessa Salopelto oli selvittänyt sadon ja käytetyn typen välistä suhdetta. Salopelto oli todennut, että mikäli jokaiselta suomalaiselta viljapellolta, saataisiin yksi lisätyppikilo sadon kautta talteen, saataisiin typpeä talteen valtakunnan tasolla noin 1,2 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 6 miljoonaa kiloa lannoitetta. Pieni sato onkin ympäristöriski, koska ympäristöön jää tällöin enemmän ravinteita. Tutkimuksessa todettiin, että hyvän sadon lähtökohtana on elinvoimainen kylvösiemen. Vaikka kaikki muut viljelytekniset asiat olisivat kunnossa, ei heikon kylvösiemenen virheitä saada korjattua. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa todettiin myös, että siemenen elinvoimaa heikentää alentunut siemenen koko sekä lisääntynyt siemenlevintäisten tautien määrä. Suomessa viljojen yleisimmät siemenlevintäiset kasvin sadontuottokykyyn vaikuttavat kasvitaudit ovat ohranverkko- ja rengaslaikku, vehnän ruskolaikku ja kauran lehtilaikku, kaikilla viljoilla yleisesti esiintyvät Fusarium-suvun sienten aiheuttamat kasvitaudit, nokitaudit sekä ohran viirutauti. (Grönroos ym. 0) Lajikkeesta tuotetun siemenen elinvoimaan vaikuttavat oleellisesti siementuotannon kasvuolosuhteet ja samasta erästä tuotettujen siemensukupolvien lukumäärä. Siemenen elinvoimaisuus puolestaan vaikuttaa kasvin alkuunlähtöön, sen ravinteidenottoon ja kasvuston tasaisuuteen. Kasvukauden aikaisten kasvinsuojeluaineiden käyttötarve on pienempi, jos siemen on tervettä tai jos taudinaiheuttajat on torjuttu siemenestä sopivalla valmisteella. (Grönroos ym. 0) 1

20 MTT:n tutkimukset Kangas ym. (14) totesivat tutkimuksessaan, että kylvösiemenen tuottokyvyn määräävät perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi käytettävän siemenen itävyys, puhtaus, terveys ja koko. Näiden lisäksi tuottokykyyn vaikuttaa myös siemenen taantuminen, jolla tarkoitetaan siemenen tuottokyvyn alentumista, jota ei edellä mainituilla tekijöillä pystytä selittämään. Tulosten mukaan sertifioitu siemen tuotti suurimmillaan yli % korkeampia satoja kuin itse lisätty. (Kangas ym. 14.) MTT:n toteuttamassa kolmivuotisessa hankkeessa (vuosina 0 0) selvitettiin siemenen laadun vaikutusta itävyyteen, itämistarmoon ja sadontuottokykyyn (Kuvio 1 ja ). Tutkimustulosten mukaan sertifioitu siemen tuottaa suurimmat hehtaarisadot muihin kylvösiemeneriin verrattuna. Sertifioitu ohran siemen tuotti kokeissa vähintään 0 kiloa hehtaarilta enemmän satoa kuin itse hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu peruserä. Kunnostamattomiin, vaikkakin sinällään itävyydeltään samanveroisiin, eriin nähden satoetua kertyi 600 kilosta jopa reilusti yli kiloon. Satoerot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa ja vararavintovarastojen riittävyydessä sekä peittauksen tuomalla hyödyllä. (MTT a.) Tutkimuksessa todettiin, että Suomen kaltaisessa nopearytmisessä ja lyhyessä kasvukaudessa siemenen varma itäminen ja kasvuston tasainen orastuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tällä saavutetaan parhaat lähtökohdat sekä määrällisesti hyvän että laadukkaan sadon tuottamiseen. TOSnäytteiden suurin ongelma ei kuitenkaan ollut huono itävyys, vaan siemenkoon vaihtelu, mikä näkyi epätasaisena oraan kasvuna. (MTT a.) Kuvio 1. Kylvösiemenen vaikutus orastuvuuteen (Annabel) MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0. Kuvio. Hehtaarisato kylvösiemenluokittain MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0.

Sertifioidun siemenen käyttö

Sertifioidun siemenen käyttö Sertifioidun siemenen käyttö Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. ISO 001 -sertifioitu

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012 Hukkakauravalvonnan raportti 2011 Evira/1005/0411/2012 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2012 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Hanna Kortemaa Ritva Vallivaara-Pasto Lisätietoja Sisältö: 1

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan. Hanketta toteutettiin 1.1.2012 31.3.2015. Hankkeen rahoitti MMM ja hankkeen toteuttaja oli MTK-Keskusliitto yhteistyössä siemenalan toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteita olivat: Vaikuttaa siemensektorin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 34/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1693/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003- toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka KYLVÖSIEMENEN PAKKAUSLUPAHAKEMUS 1 (16) Saapumispäivämäärä Dnro HAKIJA TÄYTTÄÄ Onko kysymyksessä uuden pakkaamon aloittamisesta Vanha pakkaamonumero aiemmin aloitetun pakkaamotoiminnan jatkamisesta 1.

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla Luomutilojen EUtuki-Info 1.4.2016 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Luomutilojen määrä kasvaa tasaisesti peruskursseilla noin 70 osallistujaa, kotieläinpäivissä 30 (ProAgria

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/16 Päivämäärä Dnro 17.2.2016 291/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.2.2016 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero.

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero. SIEMENPERUNAN PAKKAUSLUPAHAKEMUS 1 (13) Saapumispäivämäärä Dnro HAKIJA TÄYTTÄÄ Onko kysymyksessä uuden pakkaamon aloittamisesta Vanha pakkaamonumero aiemmin aloitetun pakkaamotoiminnan jatkamisesta 1.

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1692/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot