SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN"

Transkriptio

1 SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja osa-alueet TUTKIMUSAINEISTO... 3 TULOKSET Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Haastattelututkimusten tulokset Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset JOHTOPÄÄTÖKSET... 2 KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 2 KIRJALLISUUSLUETTELO... 2 LIITE 1. perustetta käyttää sertifioitua siementä... 2 LIITE 2. Kysymyslomake

3 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Elintarvikemarkkinoiden kansainvälistymiskehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan asteittaiset vapauttamispyrkimykset ovat suunnanneet kehitystä kohti yhä globaalimpaa elintarvikeketjua niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Yhä useammat kuluttajat ja muut elintarvikeketjun toimijat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota elintarvikkeiden laatuun, alkuperään, tuotantotapaan ja koko elintarvikeketjun läpinäkyvyyteen. Elintarviketalouden laatutyössä ja laatuketjun rakentamisessa laadukkaalla kylvösiemenellä on merkittävä rooli. Laatuketjun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kylvetään joko sertifioidulla siemenellä tai laadukkaalla tilan omalla siemenellä. Molemmat täytyy viljellä samojen periaatteiden mukaisesti, joten laadukas kylvösiemen voidaan varmistaa parhaiten käyttämällä sertifioitua siementä. Sertifioitu siemen on lajikeaitoa, lajipuhdasta, hukkakauravapaata, tervettä ja hyvin itävää ja täyttää kyseiselle lajille asetetut laatuvaatimukset. Panostaminen kylvösiemeneen parantaa koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä laatutyön varmentumisen sekä määrällisesti ja laadullisesti parempien satojen muodossa. Lisäksi laatutyön vahvistamisella varmistetaan, että kuluttajien tarpeet voidaan tyydyttää kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Sertifioidun siemenen käytön myötä tapahtuu positiivista kehitystä myös ympäristössä ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön tehokkuuden parantuessa. Kotimaisen sertifioidun siemenen käyttö on kuitenkin pienentynyt voimakkaasti 10-luvun lopulta lähtien. 00-luvulla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin 30 %, kun Euroopassa se on ollut 0 %. Muissa Pohjoismaissa käyttöaste on ollut jopa 0 0 %. Tilan omasta siemenestä (TOS) vain pieni osa täyttää sertifioidun siemenen minimilaadun. Muun muassa vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on selvittänyt vuosittain Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselytutkimuksella viljelijöiden kylvösuunnitelmia tulevalle kasvukaudelle. Tutkimuksen mukaan vuonna 11 viljan ei-sertifioidusta siemenestä vain noin 30 % täytti sertifioidun siemenen minimilaadun. Kylvösiemenen osalta elintarviketalouden laatuketju vaatiikin vielä paljon kehittämistä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja osaalueet Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja vaikutuksesta sadon laatuun. Tutkimuksella oli neljä alatavoitetta: 1. Kehittää laatuketjun toimintaa ja kannustaa kokonaislaadun parantamiseen. 2. Tuottaa tietoa siemenvalintojen pohjaksi. 3. Tuottaa lisäarvoa loppukäyttäjälle 1 4. Tukea kansallisen siemenstrategian toteutusta Tutkimus voidaan jakaa kolmeen konkreettiseen osaan: 1. Tilastotietojen hankkimiseen ja analysointiin 2. Viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluihin ja niiden analysointiin 3. Siemenalan aiempien tutkimusten kartoittamiseen ja tärkeimpien tulosten dokumentoitiin 1 Loppukäyttäjällä tarkoitetaan viljan-, öljykasvien- ja perunantuottajia, sadon jalostajia sekä tuotteiden loppukäyttäjiä. 3

4 2 TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksessa hyödynnettiin siemenalalla aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tuloksia sekä viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluita. Osa tutkimusaineistosta muodostui maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotiedoista. Aineistona käytettiin kotimaisia aineistoja. Tiken aineisto Selvityksen pohjatietoina käytettiin Tiken tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä vilja- ja öljykasvien osalta vuosina Tiedoissa eriteltiin maatilojen siemenkäyttö kasvilajin, ELYkeskuksen, tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut Haastatteluaineistona olivat kesällä 11 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttaman valtakunnallisen viljelijäkyselyn tulokset. Kysely toteutettiin informoituna puhelinkyselynä, jossa kysymyslomakkeet (liite 3) saatekirjeineen lähetettiin etukäteen tutustumista varten DataLaari-nimistön tiloille 2. Vastanneiden tilojen keskipeltoala oli 6,6 hehtaaria ja viljelijöiden keski-ikä 3 vuotta Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää viljelijöiden viljan sertifioidun siemenen ostoperusteet ja tottumukset. Puhelinhaastattelut tehtiin muutama päivä myöhemmin lomakkeiden lähettämisestä. Kysymyslomake lähetettiin yhteensä noin 1 00 viljelijälle ja tutkimukseen vastasi 06 viljelijää. Kyselyssä tehtiin myös sertifioidun siemenen hintaherkkyysanalyysi. Kysymystekniikkana oli sellainen, että viljelijä vastasi mistä hinnasta alkaen hän pitää siementä kalliina sekä toisaalta mistä hinnasta lähtien hinta alkaa olla edullinen. Myös tehdyt asiantuntijahaastattelut tuottivat näkemyksiä sertifioidun siemenen käytön hyödyistä. Haastatteluissa hyödynnettiin Peltolan vuonna valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa oli arvioitu siemensektorin nykytilannetta ja alan toimintaedellytyksiä. Haastattelut oli toteutettu henkilökohtaisena tapaamisena tai puhelimitse vuosina 0. Haastateltavaksi oli valittu useita alan asiantuntijoita. Haastatteluaineiston kattavuuden parantamiseksi tehtiin lisähaastatteluita selvityshankkeen aikana. Siemenalan aiemmat tutkimukset ja selvitykset Suomessa on tehty lähimenneisyydessä useita kylvösiemeniin liittyviä tutkimuksia. Kangas ym. (14) selvittivät kylvösiemenen taantumista. Tutkimuskohteina olivat Suomen pohjoisissa ja eteläisissä maanosissa sekä eri maalajeilla tuotetun kylvösiemenen tuottokyvyn vertaaminen ja siemenen taantumisen arvioiminen. Tutkimusta tehtiin yhdeksällä eri koepaikalla vuosina Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa kartoitettiin viljelijöiden näkemystä ostosiemenen arvosta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla viljelijöitä puhelimitse. Haastattelut tehtiin erikseen sekä viljan- että perunansiemenelle. Ensimmäisessä haastateltavien lukumäärä oli 00 viljelijää ja jälkimmäisessä 6. K-maatalouden koetilalla Hauholla tehtiin kylvösiemeniin liittyvää tutkimusta vuosina Tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen alkuperän vaikutuksesta sadon laatuun ja määrään. Sertifioidun siemenen käytön ympäristövaikutuksia on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä tutkimushankkeessa. Hankkeeseen osallistuivat SYKE:n lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos. MTT tutki kylvösiemenen laatuun vaikuttavia tekijöitä kolmivuotisessa hankkeessaan vuosina 0 0. Hankkeessa tutkittiin sekä sertifioitua siementä että viljelijöiden lähettämiä näytteitä tilan omasta siemenestä. Lajikkeena olivat Saanaja Annabel-ohra. Koepaikkoina olivat Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro. MTT:n vuonna 11 julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen elinvoimaan kytkeytyviä piileviä riskejä, jotka lisääntyvät siemenen iän myötä. Kokeeseen kerättiin yhteensä 6 näytettä tilan omasta siemenestä eri osasta Suomea. 2 Valtakunnallinen DataLaari-maatilanimistö koostuu 400 maatilasta. Tilat edustavat Suomen yli peltohehtaarin tiloja. 4

5 3 TULOKSET 3.1 Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Tässä luvussa tarkastellaan sertifioidun siemenen käytön kehitystä vuosina 0 11 Tiken tilastojen valossa. Tiken tilastojen mukaan sertifioidun viljan siemenen käyttöosuus Suomessa käytettävästä kylvösiemenestä on ollut suunnilleen 30 %. Siemenkäyttö on kuitenkin vaihdellut suuresti kasvilajista riippuen. Erikoiskasveilla, kuten öljykasveilla, käytetään selvästi enemmän sertifioitua siementä (Kuvio 1). Rukiilla ja rehuohralla sertifioitua siementä käytetään kylvöihin mallasohraa enemmän. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttö on selvästi muita matalampi. Kasvilajien välisten erojen lisäksi tuotantosuuntaiset ja alueelliset erot ovat merkittäviä. Sertifioidun siemenen menekki on ollut suurinta alueilla, joissa kotieläintuotanto on ollut vahvaa ja viljelyolot vaikeimmat (Kuvio 2, 3 ja 4). Ahkerimmin sertifioitua siementä ovatkin käyttäneet juuri karjatilat, kun taas suuret Etelä-Suomen viljatilat eivät ole osoittaneet suurta halukkuutta käyttää sertifioitua siementä. Kotieläintiloilla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin % korkeampi kuin kasvinviljelytiloilla. Eroja ilmeni samaten tilakoon mukaan (Kuvio ). Keskimääräisesti vähiten sertifioitua siementä käytettiin tilakokoluokissa 0 14 ja 1 hehtaaria. Käyttö on taas ollut yleisempää tilakokoluokissa alle 0 ja yli 0 hehtaaria. Sertifioidun siemenen myyjillä onkin ollut kohtuullisen hyvä kontaktipinta viljansiementä runsaasti käyttäviin tiloihin. Tilastoissa tulee kuitenkin huomioida, että maatiloihin lukeutuvat myös siemenviljelijät, joiden on kylvettävä viljelyksensä sertifioidulla kylvösiemenellä, joka on kantasiemenkelpoista siemenluokkaa. Vuosivaihteluihin vaikuttavat erittäin voimakkaasti maatilojen taloustilanne. Maataloustuotteiden alhaiset markkinahinnat asettavat sertifioidun siemenen käytön ankaraan panos-tuotos-vertailuun. Esimerkiksi viljan hinnan laskiessa ovat ostopanokset, kuten sertifioitu siemen, vaikuttaneet kalliilta. Vuosina 0 0 koettiin voimakas viljan hinnan nousu, kun taas vuonna 0 hinnat olivat alhaiset, mitkä näkyivät sertifioidun siemenen käytössä etenkin viljan päätuotantoalueilla. Vuonna hinnat taas lähtivät selvään nousuun. Sertifioitu siemen Muu siemen Kevätrapsi Kevätrypsi Kaura Mallasohra Rehuohra Syysruis Kevätruis Kevätvehnä Syysvehnä Kuvio 1. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) kasvilajeittain vuonna 11.

6 Sertifioidun siemenen ala Muun siemenen ala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 0, , ,00 000, ,00 000,00 Kuvio 2. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) alueittain vuonna 11. Kuvio 3. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) alueittain vuosina

7 Kotieläintila Kasvinviljelytila Kuvio 4. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) kotieläin- ja kasvinviljelytiloilla vuosina ha 2-4 ha 0-4 ha - ha 0-14 ha -1 ha 0-24 ha -2 ha Yli 300 ha Kuvio. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) tilakokoluokittain vuosina 0 11.

8 3.2 Haastattelututkimusten tulokset Seuraavassa luvussa käsitellään viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluiden keskeisimmät tulokset. Luvussa viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut etenevät vuorottain eteenpäin. Kappaleessa esitetyt kuviot ovat peräisin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttamasta valtakunnallisen viljelijäkyselystä. Kylvösiemenen valintaperusteet Viljelijöitä pyydettiin arvioimaan erilasten tekijöiden merkitystä sertifioidun siemenen valinnassa. Kyselyn tulosten mukaan ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui vaihto uuteen parempaan lajikkeeseen (Kuvio 6 ja ). Yli puolet vastanneista mainitsi lajikkeen vaihdon kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Suurin merkitys uuden lajikkeen saannilla on pinta-alaltaan suuremmilla tiloilla. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin sertifioidun siemenen kylvövalmiutta. Seuraavina tulivat sadonlisä, laatutekijät ja uusimistarve. Sertifioidun siemenen hukkakaurattomuutta pidettiin aiempia viljelijäkyselyitä vähemmän tärkeämpänä. Valintaperusteet riippuivat ymmärrettävästi tuotantosuunnasta. Viljatiloilla muita useammin syyksi nousi oman siemenen huono itävyys. Oman sadon käyttö rehuna on usein taas kotieläintilan kannalta taloudellisesti kannattavaa. Kotieläintiloilla siemenhuollon ulkoistamiseen löytyy monesti myös ajankäytöllisiä perusteita. Siemenalan asiantuntijat, kuten siemenkauppiaat, joutuvat myös arvioimaan kylvösiemenen valintaperusteita markkinoidessaan sertifioitua siementä. Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä perusteista sertifioidun siemenen käyttöön on juuri kyselyssä esille tullut lajikevaihto. Käyttämällä sertifioitua siementä saadaan uutuuslajikkeet mahdollisimman nopeasti viljelykäyttöön. Lisäksi mainittiin, että kylvövalmius ja sitä kautta käytön helppous ja työmäärän vähentyminen on hyvä valintaperuste. Kylvöjen helppous korostuu etenkin maatilojen osa-aikaistumisen lisääntyessä. Siemenalan asiantuntijat kommentoivat, että yksi siemenvalintojen taustalla oleva syy on itse tekemisen perinne, joka on suomalaisessa maataloudessa hyvin vahva. Tilanteen nähtiin kuitenkin olevan muuttumassa, sillä rakennekehityksen myötä viljelijöiden täytyy tehdä entistä tarkemmin valintoja siitä, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä toimintoja kannattaa ulkoistaa. Ulkoistamisen voidaan olettaa riippuvan tilojen koosta. Suurilla tiloilla työvoiman riittämättömyys voi johtaa toimintojen ulkoistamiseen. Pienillä tiloilla puolestaan kaluston tai työvoiman rajallinen käyttö ei mahdollista omia resursseja jokaiseen tuotantoprosessiin. Pienillä osa-aikatiloilla ei myöskään oma aika usein riitä töiden tekemiseen, jos ollaan tilan ulkopuolella kokopäiväisessä työssä. Jos vakituisen työvoiman tarve mitoitetaan ympärivuotisen työn kysynnän mukaisesti, ajoittaisten työhuippujen tasaamiseksi on usein taloudellisesti järkevää ulkoistaa tilan toimintaa. Keskeinen taloudellinen etu onkin se, ettei pääomia tarvitse hajauttaa monenlaiseen toimintaan. Tällöin saadaan myös tilan koko viljelyala päätuotannolle, kun ei tarvita erillistä siementuotantolohkoa. Asiantuntijat korostivat, että sertifioitu siemen on elinvoimaista, puhdasta ja kasvitaudeista vapaata. Käyttämällä sertifioitua siementä on mahdollisuus suurempaa ja laadukkaampaan satoon. Erityishuomiota kiinnitettiin sertifioidun siemenen hukkakaurattomuuteen. Sertifioidun siemenen käyttö onkin ehdoton lähtökohta, kun kamppaillaan hukkakauraa vastaan. Sertifioidun siemenen käyttö turvaa myös viljelijän oikeudet. Siemenkaupassa pätee niin sanottu ankaran vastuun periaate, mikä tarkoittaa, että viljelijä on oikeutettu vahingonkorvauksiin, jos kylvösiemen ei ole annettujen tietojen mukaista tai siinä on jokin muu virhe. Kylvösiemen osalta on lisäksi olemassa seikkoja, joihin viljelijän on tilatasolla mahdotonta vaikuttaa kuten siemenen taantuminen, mikä johtuu sukupolviketjun venymisestä. Taantunut siemen on sertifioitua siementä herkempi siemenlevintäisille kasvitaudeille, joista aiheutuu sadon alentumista, laadun heikentymistä, heikompaa itävyyttä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Hyvään tulokseen pyrkivän viljelijän tulee miettiä tuotantopanosten laatua kokonaisvaltaisesti. Kylvösiemenen valintaperusteita arvioitaessa täytyy kiinnittää huomiota kasvukauden aikaisiin ongelmiin ja valita tilalle parhaiten sopivat kasvilajit ja -lajikkeet. Lajikevalinta täytyy sovittaa sadon käyttötarkoituksen, tilan viljelykokonaisuuden ja töiden limittymisen kannalta sopivaksi. Viljelijöiden on myös seurattava markkinoita, jotta tilan oma tuotanto voidaan sopeuttaa markkinoiden kannalta järkevällä tavalla. Käyttämällä sertifioitua siementä voidaankin tehdä helposti tarkat suunnitelmat seuraavalle kasvukaudelle. Lisäksi tilan mahdollisuudet neuvotella hinnasta parantuvat, sillä suuret ostomäärät oikeuttavat edullisempiin hintoihin. Asiantuntijat toivat myös esille näkemyksiään kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn ja laatuajattelun etenemisen parantamiseksi. Sertifioitua siementä käyttämällä voidaan edesauttaa elintarvikkeiden laadukkaan raaka-aineen hyödyntämistä teollisissa prosesseissa ja oikean raaka-aineen saatavuutta. Laadukas kylvösiemen on lähtökohta laadukkaalle toiminnalle, ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää vahvistaa juuri ruoan laatuimagoa. Tästä hyötyisivät sekä maati-

9 lat, jalostava teollisuus että yhä enenevässä määrin myös markkinointi. Teollisuudessa on todettu, että uuden lajikkeen tullessa jalostukseen, teollisuudelle tulevan raaka-aineen laatu on ensimmäisinä vuosina parempi, mutta huononee oman siemenen käytön kasvaessa vuosien myötä. Kotimaisen ruoantuotannon perusedellytys on, että meillä on omaa kasvinjalostusta. Jos meillä ei olisi aikaisia, kotimaisia lajikkeita, eivät ulkomaalaiset kilpailijatkaan toisi tänne muita kuin myöhäisiä lajikkeita. Sertifioidun siemenen käyttö varmistaakin, että kasvinjalostus tuottaa jatkossa yhä parempia meidän oloihin soveltuvia lajikkeita. a) Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen c) Sertifioitu siemenen on kylvövalmista b) Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon f) Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. d) Oma siemen itää huonosti j) Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin g) Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa h) Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa k) Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) e) Oma siemen on pienijyväistä i) Verohyödyt % 33 % 24 % 21 % 1 % 14 % 13 % 12 % % 3 % 2 % 0 % % 40 % 60 % Kuvio 6. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle kaikkien vastanneiden kesken. Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen Sertifioitu siemenen on kylvövalmista Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Kuvio. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle tuotantosuunnittain ja viljelyalan mukaan.

10 Laatukäsitykset Sertifioidun siemenen laatuun ollaan pääasiallisesti tyytyväisiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista täysin tai melko tyytyväisiä oli 0 %. Tyytymättömiä laatuun ilmaisi olevansa vain 4 % vastanneista, mutta tyytymättömien suhteellinen osuus oli suurempien, yli 0 hehtaarin tilojen joukossa, muita korkeampi. Myös erittäin tyytyväisten määrä oli selvästi alhaisempi kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna eniten tyytymättömiä löytyi Pohjanmaalta. Asiantuntijat korostivat, että käytännön siemenkaupassa siementavaran laatu ylittää usein lain vaatimat kriteerit. Muun muassa tautien määrän ja vieraiden lajien osalta sovelletaan viranomaisten asettamia arvoja tiukempia rajoja. Asiantuntijoiden mielestä osalla viljelijöistä on syntynyt sertifioidusta siemenestä negatiivisia mielikuvia. Tähän ovat vaikuttaneet huonot kokemukset ja ylisuuret odotukset sertifioidulta siemeneltä. Oman siemenen kohdalla odotukset ovat taas olleet selvästi pienemmät, joten laadun tarkkailukin on jäänyt myös vähäisemmäksi. Siemenkauppiaat mainitsivat, että valtaosa reklamaation tehneistä asiakkaista ovat lisäksi harvoin sertifioitu siementä ostavia viljelijöitä. Säännöllisesti tai usein sertifioitua siementä ostavat viljelijät ovat olleet selvästi tyytyväisempiä sertifioidun siemenen laatuun kuin harvoin ostaneet. Siemenalan eri osatoimintojen, kuten kunnostus ja tarkastustoiminta, suhteen oltiin hieman kriittisempiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista 43 % oli sitä mieltä, että sertifioidun siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa tai ei eroa oman siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. Keskimäärin vähiten tyytyväisiä oli yli 0 hehtaarin tiloilla Asiantuntijahaastatteluiden mukaan kritiikkiä on kohdistettu jonkin verran myös siemenkaupan toimintaan. Toiminnan parantamiseksi viljelijöitä olisikin syytä kannustaa kertomaan siemenmyyjälleen millaiseen käyttötarkoitukseen ja kohteeseen siemen on tarkoitus kylvää eräkohtaisten valintaseikkojen huomioimiseksi. Näin muun muassa pakkaamojen palvelukyky saataisiin parhaimmilleen. Viljelijäkyselyn mukaan siemenen myyntiin ja markkinointiin oli kuitenkin täysin tai melko tyytyväisiä 3 % vastanneista (Kuvio ). Huomioitavaa on kuitenkin se, että eniten tyytymättömiä myyntiin ja markkinointiin oltiin suurilla viljatiloilla. Hankinta-ajankohdat ja muutosaikomukset Siemenalan yhteinen toive oli, että siemenkauppa kävisi vuoden mittaan tasaisemmin. Syksyiset siemenkaupat ovat nykyään kuitenkin varsin harvinaisia, vaikka syksyllä hinnat ovatkin usein selvästi edullisempia kuin huhtikuussa ja siemenvalikoima kapenee kevättä kohden. Lisäksi suosituimmat lajikkeet loppuvat usein myös kesken. Siemenkaupan kausivaihtelua on pyritty vähentämään muun muassa hintaporrastusten avulla. Hintaporrastusten suhteen oltiin alan toimijoiden keskuudessa kuitenkin kriittisiä, ja todettiin, että kokonaisuuden kannalta olisi parempi, jos siemenen hintataso vuoden aikana pysyisi suunnilleen samana. Tukea asiantuntijoiden vastauksiin saadaan myös viljelijäkyselystä. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä 3 % ajoitti kevätviljan siemenostot kevääseen ja alkuvuoteen 34 % (Kuvio 11). Tärkeimmäksi syyksi ostoajankohtaan ilmoitettiin viljelysuunnitelman valmistuminen. Muita syitä olivat muun muassa siemenen varastointi, lajikevalikoima ja tarjoukset. Suuremmilla tiloilla siemenostoja tehdään selvästi aiemmin kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna pohjoisemmassa tehdään siemenostoksia selvästi aiemmin kuin Etelä- ja Lounais- Suomessa. Siemenalan toimijat totesivat, että siemenkaupan nykyinen painottuminen lyhyeen kevätkauteen tulisi saada muuttumaan. Laatuajattelun mukaisia taloudellisesti perusteltuja suunnitelmallisia päätöksiä muiden viljelypanosten hankinnasta ja sadon tulevasta käytöstä voidaan tehdä vasta, kun tiedetään tulevana kasvukautena viljeltävän kasvin kylvösiemenen perusominaisuudet. Siementen toimitukset tulisi saada käyntiin jo syksyllä, koska jo torjunta-aineiden ja lannoitteiden suunnitelmallinen hankinta edellyttää tietoa lajikkeesta ja siemenen laadusta. Kylvösuunnitelmia tehtäessä on hyvä tarkistaa, onko sadolle osoitetta tai sopimusta. Lisäksi on syytä myös selvittää, mitä kauppa ja teollisuus todellisuudessa tarvitsevat, ja mitkä ovat laatukriteerit. Tulevaisuudessa sertifioidun siemenen käytön lisäämistä suunnittelevia oli 14 %:a kaikista vastaajista. Viljelijöistä %:a aikoi käyttää saman verran. Käyttöä vähentäviä oli puolestaan %. Käytön muutosaikomuksia alueittain katsottaessa suhteellisesti eniten lisääviä ja vähentäviä on myös Pohjanmaalla.

11 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa/ei vastausta Laatu ei tyydytä Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys viljan sertifioidun siemenen laatuun. Ei mitenkään tarkastuksesta? Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on parempaa / (luotettavampaa?) kuin sertifioidun siemenen Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa / (epäluottevampaa?) kuin sertifioidun siemenen yli alle 40 Ikä: Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Alue: Peltoala: Muu kasvintuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu nautakarjatalous Maidontuotanto Tuotantosuunta: Kaikki % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Viljelijöiden käsitykset, miten oman siemenen kunnostus ja tarkastus eroavat sertifioidun siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. 11

12 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En ole tyytyväinen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys sertifioidun siemenen markkinointiin ja myyntiin. syksy loppuvuosi alkuvuosi kevät Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio 11. Sertifioidun siemenen hankinta-ajankohdat. 12

13 Tilan oma siemen Sertifioidun ja tilan oman siemenen vertailusta käy ilmi, että ainoastaan kolmannes arvioi siemenen kokonaiskustannukset, vajaa neljäsosa vertailee sadon tuottoarvoa ja vajaa viidesosa vertailee kilohintoja (Kuvio 12). Vastanneista reilu kolmannes ilmoitti, etteivät he tee minkäänlaista vertailua. Vertailun tekemättä jättäminen on selvästi yhteydessä tilan peltoalaan. Alle 2 hehtaarin tiloilla vertailu jää tekemättä joka toiselta, kun yli 0 hehtaaria viljelevistä noin viidennes ei tee vertailua. Nuoret viljelijät tekevät vertailua selvästi vanhempia viljelijöitä useammin. Omaa siementä käytettäessä vastaajat lisäävät omaa siementä keskimäärin 2,6 kertaa. Suuremmilla tiloilla, viljaja sikatiloilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomen alueella omaa siementä lisätään useammin kuin muilla tiloilla. Heikko kustannustietous olikin alan toimijoiden mielestä yksi merkittävimmistä syistä oman siemenen käyttöön. Oman siemenen edullisuus on osaksi kuviteltua ja perustuu pitkälti sille, ettei lasketa omalle työlle korvausta tai sadonlisälle arvoa. Rajalan (11) ym. mukaan hyvälaatuisen omalla tilalla tuotetun kylvösiemenen käyttöä suunnitteleva viljelijä joutuu suorittamaan useita toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Siemeneksi tarkoitettu sato on valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Se on puitava ja kuivattava muuta viljaa hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen ja sadosta on otettava ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi. Siemenen lajittelua ja peittausta varten on oltava kunnolliset laitteet sekä ammattitaitoa niiden käyttämiseksi. Valmiista tavarasta on vielä otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Lisäksi heikkojen satovuosien varalta tarvittavasta tilakohtaisesta varmuusvarastoinnista on huolehdittava. (Rajala ym. 11.) Kaikista vastanneista 3 % piti sertifioidun siemenen käyttöä kalliina verrattuna omaan siemeneen (Kuvio 13). Alueellisesti tarkasteluna kalliimpana käyttöä pidettiin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Edullisena tai melko edullisena sertifioitua siementä piti vain hieman yli % vastaajista. Tuotantosuunnittain maitotilallisten joukossa oli eniten sertifioidun siemenen käyttöä edullisempana pitäviä kuin muiden tuotantosuuntien edustajien joukossa. Sikatilallisten joukossa oli puolestaan vähiten. Asiantuntijoiden mukaan sertifioidun siemenen nykykäyttäjät ovat valmiita hyväksymään hieman korkeampia hintoja kuin ei-käyttäjät. Nykykäyttäjät ovat sisäistäneet sertifioidun siemenen tuottovaikutuksen ja oman siemenen todelliset tuotantokustannukset paremmin. Isojen tilojen kriittisyys hintaa kohtaan on pienempiä tiloja suurempaa. Yhtenä selityksenä lienee se, että isoilta viljatiloilla löytyy usein omat kunnostuslaitteet. Myös karjasuomessa ollaan valmiita maksamaan kasvinviljelytiloja korkeampaa hintaa. Selitys näihin eroihin uskottiin olevan se, ettei pohjoisessa ole etelän veroisia edellytyksiä tuottaa omaa siementä. Siemenalan toimijat lisäksi mainitsivat, että sertifioidun siemenen e/tonni-hinnoittelu koetaan viljelijöiden keskuudessa usein harhaanjohtavaksi. Hehtaariperusteinen hinnoittelu selkiyttää viljelijän käsitystä sertifioidun siemenen todellisesta hinnasta. Sertifioidun siemenen kanssa samojen periaatteiden mukaisesti tuotetun ja peitatun ohransiemenen hinnan työpalkkoineen voidaan arvioida olevan nykyhinnoilla vähintäänkin 2 e/tn. Kylvömäärän ollessa kg/ha hehtaarin siemenkustannukseksi muodostuu TOS-maksuineen noin 4 euroa. Tällainen siemen voi olla sadontuotto-ominaisuuksiltaan parhaimmillaan lähes sertifioidun siemenen veroista. Jos taas sertifioidun siemenen hinta on esimerkiksi 400 e/tn, muodostuu hehtaarin siemenkustannukseksi 0 kg/ha:n kylvömäärällä 0 e/ha. Kyseinen hintaero 3 e/ha vastaa noin 230 kilon satoeroa ilman mahdollisia hyvityksiä paremmasta laadusta. Vastaavasti, kun kyselyn yhteydessä selvitettiin viljelijöiden arvioita toimenpiteiden kustannuksista, kun viljaa tuotetaan siemeneksi, niin arvioivat viljelijät siemenen tuotantokustannukset e/tonniin viljalajista riippuen. Viljelijäkyselyn mukaan % viljelijöistä kunnostaa omaa siementä (Kuvio 14). Kunnostustoimenpiteitä omalle siemenelle tehdään kuitenkin varsin vähän. Viljatiloilla toimenpiteitä tehdään oman siemenen tuotannon yhteydessä hieman enemmän kuin muiden tuotantosuuntien tiloilla. Kyselyyn vastanneista % ei selvittänyt tjp:ta (tuhannen jyvän paino) ja 33 % jätti idätyksen tekemättä. Lisäksi vain 2 % vastanneista selvitti kasvitaudit. Edellä mainitut tulokset tarkoittavat sitä, että vähintään % TOS-alasta on kylvetty ilman, että on voitu laskea edes oikea kylvömäärä. VYR:n teettämien kylvöaikomuskyselyn mukaan eniten kunnostustoimenpiteitä tehdään ei-sertifioitua siementä käytettäessä leipävehnän ja mallasohran siemenelle, vähiten kauran siemenelle. (VYR 11) Asiantuntijat huomauttivatkin, että liian moni viljelijöistä kylvää siementä, jonka laatua ei ole selvitetty riittävän hyvin tai ei lainkaan. 13

14 En tee vertailua Arvioi sadon tuottoarvon Jollain muulla perusteella Arvioi siemenen kokonaiskustannukset Siemenen kilohinnan mukaan Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 12. Oman ja sertifioidun siemenen välinen vertailu. Edullista Melko edullista Samanarvoinen Melko kallista Kallista Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio 13. Sertifioidun viljan siemenen käytön hinta verrattuna omaan siemeneen. 14

15 Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 14. Oman siemenen kunnostuksen yleisyys. 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Arviot sertifioidun siemenen hintatasoista Viljelijöiden arviot sertifioidun siemenen hintatasoista olivat myös kyselyn aiheena. Vastausten pohjalta voidaan tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Tulokset selviävät kuvioista 1 1. Valtaosa vastanneista piti sertifioidun siemenen hintaa liian korkeana, kun ylitettiin hintataso 30 e/tonni. Hinnan ollessa välillä e/tonni, voidaan havaita kasvua selvää vastaajien määrässä, jotka harkitsevat lisäävänsä sertifioidun siemenen käyttöä. Vastaavasti taas hinnasta 230 e/tonni lähtien sertifioidun siemenen hinta koettiin jo niin alhaiseksi, että sen laatu asetettiin kyseenalaiseksi. Näin ollen pisteiden e/tonni väliin jäävää aluetta voidaan sanoa niin sanotuksi hyväksyttäväksi hinta-alueeksi. Tulee kuitenkin huomioida, että osa viljelijöistä piti jo hyväksyttävän hinta-alueen hintaa liian korkeana. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttöaikomus on todettu olevan selvästi muita viljalajeja matalampi. Tämä voidaan nähdä myös viljelijöiden arvioista siemenen hintatasoista, joissa erityisesti vehnän osalta sertifioidun siemenen hintaa kohtaan oltiin muita viljalajeja kriittisempiä. Jos siemenen hintatasoa tarkastellaan hehtaariperusteisesti, niin hehtaarikustannuksena 3 tämä hyväksytty hinta-alue tarkoittaisi kevätvehnän ja mallasohran osalta noin 6 e/ha -hintatasoa. Rehuohran kohdalla asetutaan odotetusti hieman alemmalle tasolle. Rehuohran hyväksyttävä hintaalue on suunnilleen 1 3 e/ha. Jos edellisiä lukuja verrataan taas viljelijöiden omiin arvioihin siemenen tuotanto-kustannuksista, kun tuotetaan viljaa siemeneksi, niin asetutaan sertifioidun siemenen kanssa suunnilleen samoille hintatasoille (0 0 e/ha viljalajista riippuen). 3 Hehtaarikustannuslaskelmissa viljoille on käytetty keskimääräisenä kylvömääränä 230 kg/ha. Kylvömäärä kuitenkin vaihtelee eri kasvin ja myös lajikkeiden mukaan. Lisäksi kylvöissä ei välttämättä käytetä aina samaa kylvömäärää esimerkiksi erimaalajeista johtuen. Kylvömäärän laskiessa on käytettävä kaavaa: Kylvötiheys (oraita kpl/m 3 *00 jyvän paino) / itävyys- tai orastuvuus -%. 1

16 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sitä pidetään liian kalliina. 3 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 30 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 16. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 3 Kevätvehnä Mallasohra 30 2 % arvionsa antaneista siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun kevätvehnän ja mallasohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 16

17 Rehuohra siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun rehuohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 0 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 60 0 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien hinta alkaa tuntua jo niin edulliselta, että siemenen laatu asetetaan kyseenalaiseksi. 1

18 3.3 Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset Tutkimuksissa on tarkasteltu sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja sen vaikutusta sadon laatuun niin taloudellisesta, biologisesta, ympäristöllisestä kuin viljelyteknillisestä näkökulmasta. Datalaari-tutkimus 1 Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa selvisi, että sertifioitua siementä käyttäneet saivat parhaimmillaan yli % sadonlisän verrattuna o- man siemenen käyttäjiin. Sertifioidun siemenen käyttö oli nostanut keskimääräisiä satotasoja runsaasti siitä, mihin jäädään omaa siementä käytettäessä. Tutkimuksessa kysyttiin satotasoa niiltä tiloilta, jotka käyttivät yli 0 % sertifioitua siementä ja tulosta verrattiin niihin tiloihin, jotka käyttivät alle 30 % sertifioitua siementä. Suurin ero syntyi ruokaperunan kohdalla, ja eroa tuli sertifioidun siemenen hyväksi peräti 4 %, mikä vastaa noin kilon satoparannusta. (Elintarviketieto Oy 1.) Datalaari -tutkimuksessa, selvitettiin myös oman siemenen hinnan muodostumista. Laskelmien mukaan oman siemenen tuottaminen tuli kalliiksi, kun kaikki tuotantokustannukset huomioitiin. Lajittelu, peittaus, siemenanalyysit, pakkauskustannukset, laiteinvestoinnit (muun muassa lajittelija), sähkönkulutus sekä viljelijän työpalkka nostivat oman siemenen kustannuksia. Lisäksi omaa siementä jouduttiin kylvämään noin 1 % enemmän hehtaaria kohden, jotta saatiin teoriassa sama määrä puhdasta ja itävää siementä kuin kylvettäessä sertifioitua siementä. Edellä mainittujen toimenpiteiden kustannukset raaka-aineen hinnan päälle olivat kevätvehnällä,4 e/tn, ohralla 3,3 e/tn, kauralla 6, e/tn, ruokaperunalla, e/tn sekä tärkkelysperunalla 6,6 e/tn. Luvut perustuivat viljelijöiden omaan arvioon. (Elintarviketieto Oy 1.) K-maatalouden koetilan tutkimus K-maatalouden koetilalla Hauholla saatiin mielenkiintoisia tuloksia siemenen vaikutuksesta sadon määrään ja laatuun. Kokeissa vuosina sertifioidulla siemenellä saatu sadonlisä oli vähintään 1 % verrattuna tilan omaan siemeneen (Kuvio 1). Sertifioidulla siemenellä saatiin maksimissaan 31 kg/ha parempi sato kuin omaa siementä käyttäen. Kolmen vuoden keskiarvona sertifioitu siemen antoi noin 600 kiloa paremman sadon kuin raakavilja. Kokeissa verrattiin toisiinsa satoja, jotka oli tuotettu edellisen vuoden sadosta saadulla raakaviljalla, lajitellulla viljalla (peitattuna ja ilman) sekä sertifioidulla siemenellä. (Lahti 03.) Sadon laaduissa (Taulukko 1) erot olivat selviä koko tutkimuskauden ajan sertifioidun siemenen hyväksi molemmilla mallasohralajikkeilla (Tofta ja Kymppi). Laadun osalta suurimmat erot löytyivät lajittelun tai käsittelemättömän oman siemenen käytön välillä. Sertifioidulla siemenellä tuotettu sato oli kolmen koevuoden keskiarvona suurijyväisempää ja painavampaa. Mallasohrakelpoisuuden kannalta tärkeä lajitteluperuste (>2, mm) kasvoi vielä enemmän ja samalla valkuaispitoisuus pienentyi. (Lahti 03.) Verrattuna taas käsittelemättömään tai lajitteluun omaan siemeneen, lajiteltu ja peitattu oma siemen sekä sertifioitu siemen tuottivat alhaisemman proteiinipitoisuuden (-1 %), korkeamman hehtolitrapainon (+3 kg) sekä suurikokoisemmat jyvät (+2 kg). Lajitellun ja peitatun oman siemenen ja sertifioidun siemenen välillä eroja löytyi jyväkoon ja lajitteluasteen osalta sertifioidun siemenen hyväksi. (Lahti 03.) K-maatalous laski myös oman siemenen tärkeimpien kunnostustoimenpiteiden todelliset kustannukset ja oman siemenen hinnan. Tutkimuksen laskelman mukaan oman siemenen ja sertifioidun siemenen hintaero oli 3,12 euroa. (Lahti 03.) 1

19 Kuvio 1. Kylvösiemenen laadun vaikutus ohran satoon K-maatalouden koetilalla Taulukko 1. Kylvösiemenen vaikutus sadon laatuun K-maatalouden koetilalla Analyysi maatalouden ympäristötukijärjestelmästä SYKE:n tutkimushankkeessa pohdittiin sertifioidun siemenen käytön ympäristöllisiä lisäarvotekijöitä muun muassa ravinteiden hyötysuhteen näkökulmasta. Hauhon koetilan kokeissa saatiin parhaimmillaan 31 kg/ha parempi sato sertifioidulla siemenellä kuin omaa siementä käyttäen, jolloin sadon fosforinotto lisääntyi 2, kg/ha. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa mainittiin, että Suomen Rehun tutkimuksessa Salopelto oli selvittänyt sadon ja käytetyn typen välistä suhdetta. Salopelto oli todennut, että mikäli jokaiselta suomalaiselta viljapellolta, saataisiin yksi lisätyppikilo sadon kautta talteen, saataisiin typpeä talteen valtakunnan tasolla noin 1,2 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 6 miljoonaa kiloa lannoitetta. Pieni sato onkin ympäristöriski, koska ympäristöön jää tällöin enemmän ravinteita. Tutkimuksessa todettiin, että hyvän sadon lähtökohtana on elinvoimainen kylvösiemen. Vaikka kaikki muut viljelytekniset asiat olisivat kunnossa, ei heikon kylvösiemenen virheitä saada korjattua. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa todettiin myös, että siemenen elinvoimaa heikentää alentunut siemenen koko sekä lisääntynyt siemenlevintäisten tautien määrä. Suomessa viljojen yleisimmät siemenlevintäiset kasvin sadontuottokykyyn vaikuttavat kasvitaudit ovat ohranverkko- ja rengaslaikku, vehnän ruskolaikku ja kauran lehtilaikku, kaikilla viljoilla yleisesti esiintyvät Fusarium-suvun sienten aiheuttamat kasvitaudit, nokitaudit sekä ohran viirutauti. (Grönroos ym. 0) Lajikkeesta tuotetun siemenen elinvoimaan vaikuttavat oleellisesti siementuotannon kasvuolosuhteet ja samasta erästä tuotettujen siemensukupolvien lukumäärä. Siemenen elinvoimaisuus puolestaan vaikuttaa kasvin alkuunlähtöön, sen ravinteidenottoon ja kasvuston tasaisuuteen. Kasvukauden aikaisten kasvinsuojeluaineiden käyttötarve on pienempi, jos siemen on tervettä tai jos taudinaiheuttajat on torjuttu siemenestä sopivalla valmisteella. (Grönroos ym. 0) 1

20 MTT:n tutkimukset Kangas ym. (14) totesivat tutkimuksessaan, että kylvösiemenen tuottokyvyn määräävät perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi käytettävän siemenen itävyys, puhtaus, terveys ja koko. Näiden lisäksi tuottokykyyn vaikuttaa myös siemenen taantuminen, jolla tarkoitetaan siemenen tuottokyvyn alentumista, jota ei edellä mainituilla tekijöillä pystytä selittämään. Tulosten mukaan sertifioitu siemen tuotti suurimmillaan yli % korkeampia satoja kuin itse lisätty. (Kangas ym. 14.) MTT:n toteuttamassa kolmivuotisessa hankkeessa (vuosina 0 0) selvitettiin siemenen laadun vaikutusta itävyyteen, itämistarmoon ja sadontuottokykyyn (Kuvio 1 ja ). Tutkimustulosten mukaan sertifioitu siemen tuottaa suurimmat hehtaarisadot muihin kylvösiemeneriin verrattuna. Sertifioitu ohran siemen tuotti kokeissa vähintään 0 kiloa hehtaarilta enemmän satoa kuin itse hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu peruserä. Kunnostamattomiin, vaikkakin sinällään itävyydeltään samanveroisiin, eriin nähden satoetua kertyi 600 kilosta jopa reilusti yli kiloon. Satoerot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa ja vararavintovarastojen riittävyydessä sekä peittauksen tuomalla hyödyllä. (MTT a.) Tutkimuksessa todettiin, että Suomen kaltaisessa nopearytmisessä ja lyhyessä kasvukaudessa siemenen varma itäminen ja kasvuston tasainen orastuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tällä saavutetaan parhaat lähtökohdat sekä määrällisesti hyvän että laadukkaan sadon tuottamiseen. TOSnäytteiden suurin ongelma ei kuitenkaan ollut huono itävyys, vaan siemenkoon vaihtelu, mikä näkyi epätasaisena oraan kasvuna. (MTT a.) Kuvio 1. Kylvösiemenen vaikutus orastuvuuteen (Annabel) MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0. Kuvio. Hehtaarisato kylvösiemenluokittain MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0.

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera

Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera Hehtaaria Lukumäärä Siemenviljelijöiden lukumäärä on selvästi alentunut 2000-luvulla. Tilojen siementuotantoala

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi Tie vahvaksi Takuusiemeneksi www.agrimarket.fi Takuusiementä Agrimarketeista Hankkija-Maatalous Oy lisää ja markkinoi eri kasvien lajikkeita useilta kasvinjalostuslaitoksilta. Yhteistyökumppaneita on sekä

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3. Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012 Hukkakauravalvonnan raportti 2011 Evira/1005/0411/2012 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2012 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Hanna Kortemaa Ritva Vallivaara-Pasto Lisätietoja Sisältö: 1

Lisätiedot

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 Tike tilastoijana TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN VILJAVUOSI 2012-2013 -VERKKOJULKAISUUN! Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

VILJAVUOSI 2012-2013 www.maataloustilastot.fi

VILJAVUOSI 2012-2013 www.maataloustilastot.fi VILJAVUOSI 2012-2013 www.maataloustilastot.fi Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 Tike tilastoijana TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN VILJAVUOSI 2012-2013 -VERKKOJULKAISUUN! Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta.

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot