SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN

Transkriptio

1 SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN KÄYTÖN LISÄARVOSTA JA VAIKUTUKSESTA SADON LAATUUN 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja osa-alueet TUTKIMUSAINEISTO... 3 TULOKSET Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Haastattelututkimusten tulokset Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset JOHTOPÄÄTÖKSET... 2 KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 2 KIRJALLISUUSLUETTELO... 2 LIITE 1. perustetta käyttää sertifioitua siementä... 2 LIITE 2. Kysymyslomake

3 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Elintarvikemarkkinoiden kansainvälistymiskehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan asteittaiset vapauttamispyrkimykset ovat suunnanneet kehitystä kohti yhä globaalimpaa elintarvikeketjua niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Yhä useammat kuluttajat ja muut elintarvikeketjun toimijat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota elintarvikkeiden laatuun, alkuperään, tuotantotapaan ja koko elintarvikeketjun läpinäkyvyyteen. Elintarviketalouden laatutyössä ja laatuketjun rakentamisessa laadukkaalla kylvösiemenellä on merkittävä rooli. Laatuketjun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kylvetään joko sertifioidulla siemenellä tai laadukkaalla tilan omalla siemenellä. Molemmat täytyy viljellä samojen periaatteiden mukaisesti, joten laadukas kylvösiemen voidaan varmistaa parhaiten käyttämällä sertifioitua siementä. Sertifioitu siemen on lajikeaitoa, lajipuhdasta, hukkakauravapaata, tervettä ja hyvin itävää ja täyttää kyseiselle lajille asetetut laatuvaatimukset. Panostaminen kylvösiemeneen parantaa koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä laatutyön varmentumisen sekä määrällisesti ja laadullisesti parempien satojen muodossa. Lisäksi laatutyön vahvistamisella varmistetaan, että kuluttajien tarpeet voidaan tyydyttää kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Sertifioidun siemenen käytön myötä tapahtuu positiivista kehitystä myös ympäristössä ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön tehokkuuden parantuessa. Kotimaisen sertifioidun siemenen käyttö on kuitenkin pienentynyt voimakkaasti 10-luvun lopulta lähtien. 00-luvulla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin 30 %, kun Euroopassa se on ollut 0 %. Muissa Pohjoismaissa käyttöaste on ollut jopa 0 0 %. Tilan omasta siemenestä (TOS) vain pieni osa täyttää sertifioidun siemenen minimilaadun. Muun muassa vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on selvittänyt vuosittain Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselytutkimuksella viljelijöiden kylvösuunnitelmia tulevalle kasvukaudelle. Tutkimuksen mukaan vuonna 11 viljan ei-sertifioidusta siemenestä vain noin 30 % täytti sertifioidun siemenen minimilaadun. Kylvösiemenen osalta elintarviketalouden laatuketju vaatiikin vielä paljon kehittämistä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja osaalueet Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja vaikutuksesta sadon laatuun. Tutkimuksella oli neljä alatavoitetta: 1. Kehittää laatuketjun toimintaa ja kannustaa kokonaislaadun parantamiseen. 2. Tuottaa tietoa siemenvalintojen pohjaksi. 3. Tuottaa lisäarvoa loppukäyttäjälle 1 4. Tukea kansallisen siemenstrategian toteutusta Tutkimus voidaan jakaa kolmeen konkreettiseen osaan: 1. Tilastotietojen hankkimiseen ja analysointiin 2. Viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluihin ja niiden analysointiin 3. Siemenalan aiempien tutkimusten kartoittamiseen ja tärkeimpien tulosten dokumentoitiin 1 Loppukäyttäjällä tarkoitetaan viljan-, öljykasvien- ja perunantuottajia, sadon jalostajia sekä tuotteiden loppukäyttäjiä. 3

4 2 TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksessa hyödynnettiin siemenalalla aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tuloksia sekä viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluita. Osa tutkimusaineistosta muodostui maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotiedoista. Aineistona käytettiin kotimaisia aineistoja. Tiken aineisto Selvityksen pohjatietoina käytettiin Tiken tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä vilja- ja öljykasvien osalta vuosina Tiedoissa eriteltiin maatilojen siemenkäyttö kasvilajin, ELYkeskuksen, tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut Haastatteluaineistona olivat kesällä 11 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttaman valtakunnallisen viljelijäkyselyn tulokset. Kysely toteutettiin informoituna puhelinkyselynä, jossa kysymyslomakkeet (liite 3) saatekirjeineen lähetettiin etukäteen tutustumista varten DataLaari-nimistön tiloille 2. Vastanneiden tilojen keskipeltoala oli 6,6 hehtaaria ja viljelijöiden keski-ikä 3 vuotta Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää viljelijöiden viljan sertifioidun siemenen ostoperusteet ja tottumukset. Puhelinhaastattelut tehtiin muutama päivä myöhemmin lomakkeiden lähettämisestä. Kysymyslomake lähetettiin yhteensä noin 1 00 viljelijälle ja tutkimukseen vastasi 06 viljelijää. Kyselyssä tehtiin myös sertifioidun siemenen hintaherkkyysanalyysi. Kysymystekniikkana oli sellainen, että viljelijä vastasi mistä hinnasta alkaen hän pitää siementä kalliina sekä toisaalta mistä hinnasta lähtien hinta alkaa olla edullinen. Myös tehdyt asiantuntijahaastattelut tuottivat näkemyksiä sertifioidun siemenen käytön hyödyistä. Haastatteluissa hyödynnettiin Peltolan vuonna valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa oli arvioitu siemensektorin nykytilannetta ja alan toimintaedellytyksiä. Haastattelut oli toteutettu henkilökohtaisena tapaamisena tai puhelimitse vuosina 0. Haastateltavaksi oli valittu useita alan asiantuntijoita. Haastatteluaineiston kattavuuden parantamiseksi tehtiin lisähaastatteluita selvityshankkeen aikana. Siemenalan aiemmat tutkimukset ja selvitykset Suomessa on tehty lähimenneisyydessä useita kylvösiemeniin liittyviä tutkimuksia. Kangas ym. (14) selvittivät kylvösiemenen taantumista. Tutkimuskohteina olivat Suomen pohjoisissa ja eteläisissä maanosissa sekä eri maalajeilla tuotetun kylvösiemenen tuottokyvyn vertaaminen ja siemenen taantumisen arvioiminen. Tutkimusta tehtiin yhdeksällä eri koepaikalla vuosina Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa kartoitettiin viljelijöiden näkemystä ostosiemenen arvosta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla viljelijöitä puhelimitse. Haastattelut tehtiin erikseen sekä viljan- että perunansiemenelle. Ensimmäisessä haastateltavien lukumäärä oli 00 viljelijää ja jälkimmäisessä 6. K-maatalouden koetilalla Hauholla tehtiin kylvösiemeniin liittyvää tutkimusta vuosina Tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen alkuperän vaikutuksesta sadon laatuun ja määrään. Sertifioidun siemenen käytön ympäristövaikutuksia on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä tutkimushankkeessa. Hankkeeseen osallistuivat SYKE:n lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos. MTT tutki kylvösiemenen laatuun vaikuttavia tekijöitä kolmivuotisessa hankkeessaan vuosina 0 0. Hankkeessa tutkittiin sekä sertifioitua siementä että viljelijöiden lähettämiä näytteitä tilan omasta siemenestä. Lajikkeena olivat Saanaja Annabel-ohra. Koepaikkoina olivat Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro. MTT:n vuonna 11 julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kylvösiemenen elinvoimaan kytkeytyviä piileviä riskejä, jotka lisääntyvät siemenen iän myötä. Kokeeseen kerättiin yhteensä 6 näytettä tilan omasta siemenestä eri osasta Suomea. 2 Valtakunnallinen DataLaari-maatilanimistö koostuu 400 maatilasta. Tilat edustavat Suomen yli peltohehtaarin tiloja. 4

5 3 TULOKSET 3.1 Tilastotietoja maatilojen siemenkäytöstä Tässä luvussa tarkastellaan sertifioidun siemenen käytön kehitystä vuosina 0 11 Tiken tilastojen valossa. Tiken tilastojen mukaan sertifioidun viljan siemenen käyttöosuus Suomessa käytettävästä kylvösiemenestä on ollut suunnilleen 30 %. Siemenkäyttö on kuitenkin vaihdellut suuresti kasvilajista riippuen. Erikoiskasveilla, kuten öljykasveilla, käytetään selvästi enemmän sertifioitua siementä (Kuvio 1). Rukiilla ja rehuohralla sertifioitua siementä käytetään kylvöihin mallasohraa enemmän. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttö on selvästi muita matalampi. Kasvilajien välisten erojen lisäksi tuotantosuuntaiset ja alueelliset erot ovat merkittäviä. Sertifioidun siemenen menekki on ollut suurinta alueilla, joissa kotieläintuotanto on ollut vahvaa ja viljelyolot vaikeimmat (Kuvio 2, 3 ja 4). Ahkerimmin sertifioitua siementä ovatkin käyttäneet juuri karjatilat, kun taas suuret Etelä-Suomen viljatilat eivät ole osoittaneet suurta halukkuutta käyttää sertifioitua siementä. Kotieläintiloilla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin % korkeampi kuin kasvinviljelytiloilla. Eroja ilmeni samaten tilakoon mukaan (Kuvio ). Keskimääräisesti vähiten sertifioitua siementä käytettiin tilakokoluokissa 0 14 ja 1 hehtaaria. Käyttö on taas ollut yleisempää tilakokoluokissa alle 0 ja yli 0 hehtaaria. Sertifioidun siemenen myyjillä onkin ollut kohtuullisen hyvä kontaktipinta viljansiementä runsaasti käyttäviin tiloihin. Tilastoissa tulee kuitenkin huomioida, että maatiloihin lukeutuvat myös siemenviljelijät, joiden on kylvettävä viljelyksensä sertifioidulla kylvösiemenellä, joka on kantasiemenkelpoista siemenluokkaa. Vuosivaihteluihin vaikuttavat erittäin voimakkaasti maatilojen taloustilanne. Maataloustuotteiden alhaiset markkinahinnat asettavat sertifioidun siemenen käytön ankaraan panos-tuotos-vertailuun. Esimerkiksi viljan hinnan laskiessa ovat ostopanokset, kuten sertifioitu siemen, vaikuttaneet kalliilta. Vuosina 0 0 koettiin voimakas viljan hinnan nousu, kun taas vuonna 0 hinnat olivat alhaiset, mitkä näkyivät sertifioidun siemenen käytössä etenkin viljan päätuotantoalueilla. Vuonna hinnat taas lähtivät selvään nousuun. Sertifioitu siemen Muu siemen Kevätrapsi Kevätrypsi Kaura Mallasohra Rehuohra Syysruis Kevätruis Kevätvehnä Syysvehnä Kuvio 1. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) kasvilajeittain vuonna 11.

6 Sertifioidun siemenen ala Muun siemenen ala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 0, , ,00 000, ,00 000,00 Kuvio 2. Sertifioidun siemenen käyttö (hehtaaria) alueittain vuonna 11. Kuvio 3. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) alueittain vuosina

7 Kotieläintila Kasvinviljelytila Kuvio 4. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) kotieläin- ja kasvinviljelytiloilla vuosina ha 2-4 ha 0-4 ha - ha 0-14 ha -1 ha 0-24 ha -2 ha Yli 300 ha Kuvio. Sertifioidun siemenen käyttöaste (prosenttia) tilakokoluokittain vuosina 0 11.

8 3.2 Haastattelututkimusten tulokset Seuraavassa luvussa käsitellään viljelijä- ja asiantuntijahaastatteluiden keskeisimmät tulokset. Luvussa viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut etenevät vuorottain eteenpäin. Kappaleessa esitetyt kuviot ovat peräisin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttamasta valtakunnallisen viljelijäkyselystä. Kylvösiemenen valintaperusteet Viljelijöitä pyydettiin arvioimaan erilasten tekijöiden merkitystä sertifioidun siemenen valinnassa. Kyselyn tulosten mukaan ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui vaihto uuteen parempaan lajikkeeseen (Kuvio 6 ja ). Yli puolet vastanneista mainitsi lajikkeen vaihdon kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Suurin merkitys uuden lajikkeen saannilla on pinta-alaltaan suuremmilla tiloilla. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin sertifioidun siemenen kylvövalmiutta. Seuraavina tulivat sadonlisä, laatutekijät ja uusimistarve. Sertifioidun siemenen hukkakaurattomuutta pidettiin aiempia viljelijäkyselyitä vähemmän tärkeämpänä. Valintaperusteet riippuivat ymmärrettävästi tuotantosuunnasta. Viljatiloilla muita useammin syyksi nousi oman siemenen huono itävyys. Oman sadon käyttö rehuna on usein taas kotieläintilan kannalta taloudellisesti kannattavaa. Kotieläintiloilla siemenhuollon ulkoistamiseen löytyy monesti myös ajankäytöllisiä perusteita. Siemenalan asiantuntijat, kuten siemenkauppiaat, joutuvat myös arvioimaan kylvösiemenen valintaperusteita markkinoidessaan sertifioitua siementä. Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä perusteista sertifioidun siemenen käyttöön on juuri kyselyssä esille tullut lajikevaihto. Käyttämällä sertifioitua siementä saadaan uutuuslajikkeet mahdollisimman nopeasti viljelykäyttöön. Lisäksi mainittiin, että kylvövalmius ja sitä kautta käytön helppous ja työmäärän vähentyminen on hyvä valintaperuste. Kylvöjen helppous korostuu etenkin maatilojen osa-aikaistumisen lisääntyessä. Siemenalan asiantuntijat kommentoivat, että yksi siemenvalintojen taustalla oleva syy on itse tekemisen perinne, joka on suomalaisessa maataloudessa hyvin vahva. Tilanteen nähtiin kuitenkin olevan muuttumassa, sillä rakennekehityksen myötä viljelijöiden täytyy tehdä entistä tarkemmin valintoja siitä, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä toimintoja kannattaa ulkoistaa. Ulkoistamisen voidaan olettaa riippuvan tilojen koosta. Suurilla tiloilla työvoiman riittämättömyys voi johtaa toimintojen ulkoistamiseen. Pienillä tiloilla puolestaan kaluston tai työvoiman rajallinen käyttö ei mahdollista omia resursseja jokaiseen tuotantoprosessiin. Pienillä osa-aikatiloilla ei myöskään oma aika usein riitä töiden tekemiseen, jos ollaan tilan ulkopuolella kokopäiväisessä työssä. Jos vakituisen työvoiman tarve mitoitetaan ympärivuotisen työn kysynnän mukaisesti, ajoittaisten työhuippujen tasaamiseksi on usein taloudellisesti järkevää ulkoistaa tilan toimintaa. Keskeinen taloudellinen etu onkin se, ettei pääomia tarvitse hajauttaa monenlaiseen toimintaan. Tällöin saadaan myös tilan koko viljelyala päätuotannolle, kun ei tarvita erillistä siementuotantolohkoa. Asiantuntijat korostivat, että sertifioitu siemen on elinvoimaista, puhdasta ja kasvitaudeista vapaata. Käyttämällä sertifioitua siementä on mahdollisuus suurempaa ja laadukkaampaan satoon. Erityishuomiota kiinnitettiin sertifioidun siemenen hukkakaurattomuuteen. Sertifioidun siemenen käyttö onkin ehdoton lähtökohta, kun kamppaillaan hukkakauraa vastaan. Sertifioidun siemenen käyttö turvaa myös viljelijän oikeudet. Siemenkaupassa pätee niin sanottu ankaran vastuun periaate, mikä tarkoittaa, että viljelijä on oikeutettu vahingonkorvauksiin, jos kylvösiemen ei ole annettujen tietojen mukaista tai siinä on jokin muu virhe. Kylvösiemen osalta on lisäksi olemassa seikkoja, joihin viljelijän on tilatasolla mahdotonta vaikuttaa kuten siemenen taantuminen, mikä johtuu sukupolviketjun venymisestä. Taantunut siemen on sertifioitua siementä herkempi siemenlevintäisille kasvitaudeille, joista aiheutuu sadon alentumista, laadun heikentymistä, heikompaa itävyyttä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Hyvään tulokseen pyrkivän viljelijän tulee miettiä tuotantopanosten laatua kokonaisvaltaisesti. Kylvösiemenen valintaperusteita arvioitaessa täytyy kiinnittää huomiota kasvukauden aikaisiin ongelmiin ja valita tilalle parhaiten sopivat kasvilajit ja -lajikkeet. Lajikevalinta täytyy sovittaa sadon käyttötarkoituksen, tilan viljelykokonaisuuden ja töiden limittymisen kannalta sopivaksi. Viljelijöiden on myös seurattava markkinoita, jotta tilan oma tuotanto voidaan sopeuttaa markkinoiden kannalta järkevällä tavalla. Käyttämällä sertifioitua siementä voidaankin tehdä helposti tarkat suunnitelmat seuraavalle kasvukaudelle. Lisäksi tilan mahdollisuudet neuvotella hinnasta parantuvat, sillä suuret ostomäärät oikeuttavat edullisempiin hintoihin. Asiantuntijat toivat myös esille näkemyksiään kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn ja laatuajattelun etenemisen parantamiseksi. Sertifioitua siementä käyttämällä voidaan edesauttaa elintarvikkeiden laadukkaan raaka-aineen hyödyntämistä teollisissa prosesseissa ja oikean raaka-aineen saatavuutta. Laadukas kylvösiemen on lähtökohta laadukkaalle toiminnalle, ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää vahvistaa juuri ruoan laatuimagoa. Tästä hyötyisivät sekä maati-

9 lat, jalostava teollisuus että yhä enenevässä määrin myös markkinointi. Teollisuudessa on todettu, että uuden lajikkeen tullessa jalostukseen, teollisuudelle tulevan raaka-aineen laatu on ensimmäisinä vuosina parempi, mutta huononee oman siemenen käytön kasvaessa vuosien myötä. Kotimaisen ruoantuotannon perusedellytys on, että meillä on omaa kasvinjalostusta. Jos meillä ei olisi aikaisia, kotimaisia lajikkeita, eivät ulkomaalaiset kilpailijatkaan toisi tänne muita kuin myöhäisiä lajikkeita. Sertifioidun siemenen käyttö varmistaakin, että kasvinjalostus tuottaa jatkossa yhä parempia meidän oloihin soveltuvia lajikkeita. a) Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen c) Sertifioitu siemenen on kylvövalmista b) Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon f) Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. d) Oma siemen itää huonosti j) Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin g) Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa h) Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa k) Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) e) Oma siemen on pienijyväistä i) Verohyödyt % 33 % 24 % 21 % 1 % 14 % 13 % 12 % % 3 % 2 % 0 % % 40 % 60 % Kuvio 6. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle kaikkien vastanneiden kesken. Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen Sertifioitu siemenen on kylvövalmista Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Kuvio. Perusteet sertifioidun siemenen käytölle tuotantosuunnittain ja viljelyalan mukaan.

10 Laatukäsitykset Sertifioidun siemenen laatuun ollaan pääasiallisesti tyytyväisiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista täysin tai melko tyytyväisiä oli 0 %. Tyytymättömiä laatuun ilmaisi olevansa vain 4 % vastanneista, mutta tyytymättömien suhteellinen osuus oli suurempien, yli 0 hehtaarin tilojen joukossa, muita korkeampi. Myös erittäin tyytyväisten määrä oli selvästi alhaisempi kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna eniten tyytymättömiä löytyi Pohjanmaalta. Asiantuntijat korostivat, että käytännön siemenkaupassa siementavaran laatu ylittää usein lain vaatimat kriteerit. Muun muassa tautien määrän ja vieraiden lajien osalta sovelletaan viranomaisten asettamia arvoja tiukempia rajoja. Asiantuntijoiden mielestä osalla viljelijöistä on syntynyt sertifioidusta siemenestä negatiivisia mielikuvia. Tähän ovat vaikuttaneet huonot kokemukset ja ylisuuret odotukset sertifioidulta siemeneltä. Oman siemenen kohdalla odotukset ovat taas olleet selvästi pienemmät, joten laadun tarkkailukin on jäänyt myös vähäisemmäksi. Siemenkauppiaat mainitsivat, että valtaosa reklamaation tehneistä asiakkaista ovat lisäksi harvoin sertifioitu siementä ostavia viljelijöitä. Säännöllisesti tai usein sertifioitua siementä ostavat viljelijät ovat olleet selvästi tyytyväisempiä sertifioidun siemenen laatuun kuin harvoin ostaneet. Siemenalan eri osatoimintojen, kuten kunnostus ja tarkastustoiminta, suhteen oltiin hieman kriittisempiä (Kuvio ). Kyselyyn vastanneista 43 % oli sitä mieltä, että sertifioidun siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa tai ei eroa oman siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. Keskimäärin vähiten tyytyväisiä oli yli 0 hehtaarin tiloilla Asiantuntijahaastatteluiden mukaan kritiikkiä on kohdistettu jonkin verran myös siemenkaupan toimintaan. Toiminnan parantamiseksi viljelijöitä olisikin syytä kannustaa kertomaan siemenmyyjälleen millaiseen käyttötarkoitukseen ja kohteeseen siemen on tarkoitus kylvää eräkohtaisten valintaseikkojen huomioimiseksi. Näin muun muassa pakkaamojen palvelukyky saataisiin parhaimmilleen. Viljelijäkyselyn mukaan siemenen myyntiin ja markkinointiin oli kuitenkin täysin tai melko tyytyväisiä 3 % vastanneista (Kuvio ). Huomioitavaa on kuitenkin se, että eniten tyytymättömiä myyntiin ja markkinointiin oltiin suurilla viljatiloilla. Hankinta-ajankohdat ja muutosaikomukset Siemenalan yhteinen toive oli, että siemenkauppa kävisi vuoden mittaan tasaisemmin. Syksyiset siemenkaupat ovat nykyään kuitenkin varsin harvinaisia, vaikka syksyllä hinnat ovatkin usein selvästi edullisempia kuin huhtikuussa ja siemenvalikoima kapenee kevättä kohden. Lisäksi suosituimmat lajikkeet loppuvat usein myös kesken. Siemenkaupan kausivaihtelua on pyritty vähentämään muun muassa hintaporrastusten avulla. Hintaporrastusten suhteen oltiin alan toimijoiden keskuudessa kuitenkin kriittisiä, ja todettiin, että kokonaisuuden kannalta olisi parempi, jos siemenen hintataso vuoden aikana pysyisi suunnilleen samana. Tukea asiantuntijoiden vastauksiin saadaan myös viljelijäkyselystä. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä 3 % ajoitti kevätviljan siemenostot kevääseen ja alkuvuoteen 34 % (Kuvio 11). Tärkeimmäksi syyksi ostoajankohtaan ilmoitettiin viljelysuunnitelman valmistuminen. Muita syitä olivat muun muassa siemenen varastointi, lajikevalikoima ja tarjoukset. Suuremmilla tiloilla siemenostoja tehdään selvästi aiemmin kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna pohjoisemmassa tehdään siemenostoksia selvästi aiemmin kuin Etelä- ja Lounais- Suomessa. Siemenalan toimijat totesivat, että siemenkaupan nykyinen painottuminen lyhyeen kevätkauteen tulisi saada muuttumaan. Laatuajattelun mukaisia taloudellisesti perusteltuja suunnitelmallisia päätöksiä muiden viljelypanosten hankinnasta ja sadon tulevasta käytöstä voidaan tehdä vasta, kun tiedetään tulevana kasvukautena viljeltävän kasvin kylvösiemenen perusominaisuudet. Siementen toimitukset tulisi saada käyntiin jo syksyllä, koska jo torjunta-aineiden ja lannoitteiden suunnitelmallinen hankinta edellyttää tietoa lajikkeesta ja siemenen laadusta. Kylvösuunnitelmia tehtäessä on hyvä tarkistaa, onko sadolle osoitetta tai sopimusta. Lisäksi on syytä myös selvittää, mitä kauppa ja teollisuus todellisuudessa tarvitsevat, ja mitkä ovat laatukriteerit. Tulevaisuudessa sertifioidun siemenen käytön lisäämistä suunnittelevia oli 14 %:a kaikista vastaajista. Viljelijöistä %:a aikoi käyttää saman verran. Käyttöä vähentäviä oli puolestaan %. Käytön muutosaikomuksia alueittain katsottaessa suhteellisesti eniten lisääviä ja vähentäviä on myös Pohjanmaalla.

11 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa/ei vastausta Laatu ei tyydytä Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys viljan sertifioidun siemenen laatuun. Ei mitenkään tarkastuksesta? Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on parempaa / (luotettavampaa?) kuin sertifioidun siemenen Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa / (epäluottevampaa?) kuin sertifioidun siemenen yli alle 40 Ikä: Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Alue: Peltoala: Muu kasvintuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu nautakarjatalous Maidontuotanto Tuotantosuunta: Kaikki % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio. Viljelijöiden käsitykset, miten oman siemenen kunnostus ja tarkastus eroavat sertifioidun siemenen kunnostuksesta ja tarkastuksesta. 11

12 Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En ole tyytyväinen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio. Tyytyväisyys sertifioidun siemenen markkinointiin ja myyntiin. syksy loppuvuosi alkuvuosi kevät Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % 40 % 60 % 0 % 0 % Kuvio 11. Sertifioidun siemenen hankinta-ajankohdat. 12

13 Tilan oma siemen Sertifioidun ja tilan oman siemenen vertailusta käy ilmi, että ainoastaan kolmannes arvioi siemenen kokonaiskustannukset, vajaa neljäsosa vertailee sadon tuottoarvoa ja vajaa viidesosa vertailee kilohintoja (Kuvio 12). Vastanneista reilu kolmannes ilmoitti, etteivät he tee minkäänlaista vertailua. Vertailun tekemättä jättäminen on selvästi yhteydessä tilan peltoalaan. Alle 2 hehtaarin tiloilla vertailu jää tekemättä joka toiselta, kun yli 0 hehtaaria viljelevistä noin viidennes ei tee vertailua. Nuoret viljelijät tekevät vertailua selvästi vanhempia viljelijöitä useammin. Omaa siementä käytettäessä vastaajat lisäävät omaa siementä keskimäärin 2,6 kertaa. Suuremmilla tiloilla, viljaja sikatiloilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomen alueella omaa siementä lisätään useammin kuin muilla tiloilla. Heikko kustannustietous olikin alan toimijoiden mielestä yksi merkittävimmistä syistä oman siemenen käyttöön. Oman siemenen edullisuus on osaksi kuviteltua ja perustuu pitkälti sille, ettei lasketa omalle työlle korvausta tai sadonlisälle arvoa. Rajalan (11) ym. mukaan hyvälaatuisen omalla tilalla tuotetun kylvösiemenen käyttöä suunnitteleva viljelijä joutuu suorittamaan useita toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Siemeneksi tarkoitettu sato on valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Se on puitava ja kuivattava muuta viljaa hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen ja sadosta on otettava ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi. Siemenen lajittelua ja peittausta varten on oltava kunnolliset laitteet sekä ammattitaitoa niiden käyttämiseksi. Valmiista tavarasta on vielä otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Lisäksi heikkojen satovuosien varalta tarvittavasta tilakohtaisesta varmuusvarastoinnista on huolehdittava. (Rajala ym. 11.) Kaikista vastanneista 3 % piti sertifioidun siemenen käyttöä kalliina verrattuna omaan siemeneen (Kuvio 13). Alueellisesti tarkasteluna kalliimpana käyttöä pidettiin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Edullisena tai melko edullisena sertifioitua siementä piti vain hieman yli % vastaajista. Tuotantosuunnittain maitotilallisten joukossa oli eniten sertifioidun siemenen käyttöä edullisempana pitäviä kuin muiden tuotantosuuntien edustajien joukossa. Sikatilallisten joukossa oli puolestaan vähiten. Asiantuntijoiden mukaan sertifioidun siemenen nykykäyttäjät ovat valmiita hyväksymään hieman korkeampia hintoja kuin ei-käyttäjät. Nykykäyttäjät ovat sisäistäneet sertifioidun siemenen tuottovaikutuksen ja oman siemenen todelliset tuotantokustannukset paremmin. Isojen tilojen kriittisyys hintaa kohtaan on pienempiä tiloja suurempaa. Yhtenä selityksenä lienee se, että isoilta viljatiloilla löytyy usein omat kunnostuslaitteet. Myös karjasuomessa ollaan valmiita maksamaan kasvinviljelytiloja korkeampaa hintaa. Selitys näihin eroihin uskottiin olevan se, ettei pohjoisessa ole etelän veroisia edellytyksiä tuottaa omaa siementä. Siemenalan toimijat lisäksi mainitsivat, että sertifioidun siemenen e/tonni-hinnoittelu koetaan viljelijöiden keskuudessa usein harhaanjohtavaksi. Hehtaariperusteinen hinnoittelu selkiyttää viljelijän käsitystä sertifioidun siemenen todellisesta hinnasta. Sertifioidun siemenen kanssa samojen periaatteiden mukaisesti tuotetun ja peitatun ohransiemenen hinnan työpalkkoineen voidaan arvioida olevan nykyhinnoilla vähintäänkin 2 e/tn. Kylvömäärän ollessa kg/ha hehtaarin siemenkustannukseksi muodostuu TOS-maksuineen noin 4 euroa. Tällainen siemen voi olla sadontuotto-ominaisuuksiltaan parhaimmillaan lähes sertifioidun siemenen veroista. Jos taas sertifioidun siemenen hinta on esimerkiksi 400 e/tn, muodostuu hehtaarin siemenkustannukseksi 0 kg/ha:n kylvömäärällä 0 e/ha. Kyseinen hintaero 3 e/ha vastaa noin 230 kilon satoeroa ilman mahdollisia hyvityksiä paremmasta laadusta. Vastaavasti, kun kyselyn yhteydessä selvitettiin viljelijöiden arvioita toimenpiteiden kustannuksista, kun viljaa tuotetaan siemeneksi, niin arvioivat viljelijät siemenen tuotantokustannukset e/tonniin viljalajista riippuen. Viljelijäkyselyn mukaan % viljelijöistä kunnostaa omaa siementä (Kuvio 14). Kunnostustoimenpiteitä omalle siemenelle tehdään kuitenkin varsin vähän. Viljatiloilla toimenpiteitä tehdään oman siemenen tuotannon yhteydessä hieman enemmän kuin muiden tuotantosuuntien tiloilla. Kyselyyn vastanneista % ei selvittänyt tjp:ta (tuhannen jyvän paino) ja 33 % jätti idätyksen tekemättä. Lisäksi vain 2 % vastanneista selvitti kasvitaudit. Edellä mainitut tulokset tarkoittavat sitä, että vähintään % TOS-alasta on kylvetty ilman, että on voitu laskea edes oikea kylvömäärä. VYR:n teettämien kylvöaikomuskyselyn mukaan eniten kunnostustoimenpiteitä tehdään ei-sertifioitua siementä käytettäessä leipävehnän ja mallasohran siemenelle, vähiten kauran siemenelle. (VYR 11) Asiantuntijat huomauttivatkin, että liian moni viljelijöistä kylvää siementä, jonka laatua ei ole selvitetty riittävän hyvin tai ei lainkaan. 13

14 En tee vertailua Arvioi sadon tuottoarvon Jollain muulla perusteella Arvioi siemenen kokonaiskustannukset Siemenen kilohinnan mukaan Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 12. Oman ja sertifioidun siemenen välinen vertailu. Edullista Melko edullista Samanarvoinen Melko kallista Kallista Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % % % 30 % 40 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuvio 13. Sertifioidun viljan siemenen käytön hinta verrattuna omaan siemeneen. 14

15 Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli Kuvio 14. Oman siemenen kunnostuksen yleisyys. 0 % % 40 % 60 % 0 % 0 % Arviot sertifioidun siemenen hintatasoista Viljelijöiden arviot sertifioidun siemenen hintatasoista olivat myös kyselyn aiheena. Vastausten pohjalta voidaan tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Tulokset selviävät kuvioista 1 1. Valtaosa vastanneista piti sertifioidun siemenen hintaa liian korkeana, kun ylitettiin hintataso 30 e/tonni. Hinnan ollessa välillä e/tonni, voidaan havaita kasvua selvää vastaajien määrässä, jotka harkitsevat lisäävänsä sertifioidun siemenen käyttöä. Vastaavasti taas hinnasta 230 e/tonni lähtien sertifioidun siemenen hinta koettiin jo niin alhaiseksi, että sen laatu asetettiin kyseenalaiseksi. Näin ollen pisteiden e/tonni väliin jäävää aluetta voidaan sanoa niin sanotuksi hyväksyttäväksi hinta-alueeksi. Tulee kuitenkin huomioida, että osa viljelijöistä piti jo hyväksyttävän hinta-alueen hintaa liian korkeana. Vehnän ja mallasohran osalta sertifioidun siemenen käyttöaikomus on todettu olevan selvästi muita viljalajeja matalampi. Tämä voidaan nähdä myös viljelijöiden arvioista siemenen hintatasoista, joissa erityisesti vehnän osalta sertifioidun siemenen hintaa kohtaan oltiin muita viljalajeja kriittisempiä. Jos siemenen hintatasoa tarkastellaan hehtaariperusteisesti, niin hehtaarikustannuksena 3 tämä hyväksytty hinta-alue tarkoittaisi kevätvehnän ja mallasohran osalta noin 6 e/ha -hintatasoa. Rehuohran kohdalla asetutaan odotetusti hieman alemmalle tasolle. Rehuohran hyväksyttävä hintaalue on suunnilleen 1 3 e/ha. Jos edellisiä lukuja verrataan taas viljelijöiden omiin arvioihin siemenen tuotanto-kustannuksista, kun tuotetaan viljaa siemeneksi, niin asetutaan sertifioidun siemenen kanssa suunnilleen samoille hintatasoille (0 0 e/ha viljalajista riippuen). 3 Hehtaarikustannuslaskelmissa viljoille on käytetty keskimääräisenä kylvömääränä 230 kg/ha. Kylvömäärä kuitenkin vaihtelee eri kasvin ja myös lajikkeiden mukaan. Lisäksi kylvöissä ei välttämättä käytetä aina samaa kylvömäärää esimerkiksi erimaalajeista johtuen. Kylvömäärän laskiessa on käytettävä kaavaa: Kylvötiheys (oraita kpl/m 3 *00 jyvän paino) / itävyys- tai orastuvuus -%. 1

16 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sitä pidetään liian kalliina. 3 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 30 2 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 16. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 3 Kevätvehnä Mallasohra 30 2 % arvionsa antaneista siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun kevätvehnän ja mallasohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien sertifioidun siemenen käyttö alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 16

17 Rehuohra siemenkustannus /ha Kuvio 1. Sertifioidun rehuohran siemenen e/ha -hinta, josta lähtien alkaa tuntua edulliselta käyttää siementä koko viljelyalalle. 0 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 60 0 % arvionsa antaneista siemenen hinta /tn Kuvio 1. Sertifioidun siemenen e/tonni -hinta, josta lähtien hinta alkaa tuntua jo niin edulliselta, että siemenen laatu asetetaan kyseenalaiseksi. 1

18 3.3 Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset Tutkimuksissa on tarkasteltu sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja sen vaikutusta sadon laatuun niin taloudellisesta, biologisesta, ympäristöllisestä kuin viljelyteknillisestä näkökulmasta. Datalaari-tutkimus 1 Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimuksessa selvisi, että sertifioitua siementä käyttäneet saivat parhaimmillaan yli % sadonlisän verrattuna o- man siemenen käyttäjiin. Sertifioidun siemenen käyttö oli nostanut keskimääräisiä satotasoja runsaasti siitä, mihin jäädään omaa siementä käytettäessä. Tutkimuksessa kysyttiin satotasoa niiltä tiloilta, jotka käyttivät yli 0 % sertifioitua siementä ja tulosta verrattiin niihin tiloihin, jotka käyttivät alle 30 % sertifioitua siementä. Suurin ero syntyi ruokaperunan kohdalla, ja eroa tuli sertifioidun siemenen hyväksi peräti 4 %, mikä vastaa noin kilon satoparannusta. (Elintarviketieto Oy 1.) Datalaari -tutkimuksessa, selvitettiin myös oman siemenen hinnan muodostumista. Laskelmien mukaan oman siemenen tuottaminen tuli kalliiksi, kun kaikki tuotantokustannukset huomioitiin. Lajittelu, peittaus, siemenanalyysit, pakkauskustannukset, laiteinvestoinnit (muun muassa lajittelija), sähkönkulutus sekä viljelijän työpalkka nostivat oman siemenen kustannuksia. Lisäksi omaa siementä jouduttiin kylvämään noin 1 % enemmän hehtaaria kohden, jotta saatiin teoriassa sama määrä puhdasta ja itävää siementä kuin kylvettäessä sertifioitua siementä. Edellä mainittujen toimenpiteiden kustannukset raaka-aineen hinnan päälle olivat kevätvehnällä,4 e/tn, ohralla 3,3 e/tn, kauralla 6, e/tn, ruokaperunalla, e/tn sekä tärkkelysperunalla 6,6 e/tn. Luvut perustuivat viljelijöiden omaan arvioon. (Elintarviketieto Oy 1.) K-maatalouden koetilan tutkimus K-maatalouden koetilalla Hauholla saatiin mielenkiintoisia tuloksia siemenen vaikutuksesta sadon määrään ja laatuun. Kokeissa vuosina sertifioidulla siemenellä saatu sadonlisä oli vähintään 1 % verrattuna tilan omaan siemeneen (Kuvio 1). Sertifioidulla siemenellä saatiin maksimissaan 31 kg/ha parempi sato kuin omaa siementä käyttäen. Kolmen vuoden keskiarvona sertifioitu siemen antoi noin 600 kiloa paremman sadon kuin raakavilja. Kokeissa verrattiin toisiinsa satoja, jotka oli tuotettu edellisen vuoden sadosta saadulla raakaviljalla, lajitellulla viljalla (peitattuna ja ilman) sekä sertifioidulla siemenellä. (Lahti 03.) Sadon laaduissa (Taulukko 1) erot olivat selviä koko tutkimuskauden ajan sertifioidun siemenen hyväksi molemmilla mallasohralajikkeilla (Tofta ja Kymppi). Laadun osalta suurimmat erot löytyivät lajittelun tai käsittelemättömän oman siemenen käytön välillä. Sertifioidulla siemenellä tuotettu sato oli kolmen koevuoden keskiarvona suurijyväisempää ja painavampaa. Mallasohrakelpoisuuden kannalta tärkeä lajitteluperuste (>2, mm) kasvoi vielä enemmän ja samalla valkuaispitoisuus pienentyi. (Lahti 03.) Verrattuna taas käsittelemättömään tai lajitteluun omaan siemeneen, lajiteltu ja peitattu oma siemen sekä sertifioitu siemen tuottivat alhaisemman proteiinipitoisuuden (-1 %), korkeamman hehtolitrapainon (+3 kg) sekä suurikokoisemmat jyvät (+2 kg). Lajitellun ja peitatun oman siemenen ja sertifioidun siemenen välillä eroja löytyi jyväkoon ja lajitteluasteen osalta sertifioidun siemenen hyväksi. (Lahti 03.) K-maatalous laski myös oman siemenen tärkeimpien kunnostustoimenpiteiden todelliset kustannukset ja oman siemenen hinnan. Tutkimuksen laskelman mukaan oman siemenen ja sertifioidun siemenen hintaero oli 3,12 euroa. (Lahti 03.) 1

19 Kuvio 1. Kylvösiemenen laadun vaikutus ohran satoon K-maatalouden koetilalla Taulukko 1. Kylvösiemenen vaikutus sadon laatuun K-maatalouden koetilalla Analyysi maatalouden ympäristötukijärjestelmästä SYKE:n tutkimushankkeessa pohdittiin sertifioidun siemenen käytön ympäristöllisiä lisäarvotekijöitä muun muassa ravinteiden hyötysuhteen näkökulmasta. Hauhon koetilan kokeissa saatiin parhaimmillaan 31 kg/ha parempi sato sertifioidulla siemenellä kuin omaa siementä käyttäen, jolloin sadon fosforinotto lisääntyi 2, kg/ha. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa mainittiin, että Suomen Rehun tutkimuksessa Salopelto oli selvittänyt sadon ja käytetyn typen välistä suhdetta. Salopelto oli todennut, että mikäli jokaiselta suomalaiselta viljapellolta, saataisiin yksi lisätyppikilo sadon kautta talteen, saataisiin typpeä talteen valtakunnan tasolla noin 1,2 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 6 miljoonaa kiloa lannoitetta. Pieni sato onkin ympäristöriski, koska ympäristöön jää tällöin enemmän ravinteita. Tutkimuksessa todettiin, että hyvän sadon lähtökohtana on elinvoimainen kylvösiemen. Vaikka kaikki muut viljelytekniset asiat olisivat kunnossa, ei heikon kylvösiemenen virheitä saada korjattua. (Grönroos ym. 0) Tutkimushankkeessa todettiin myös, että siemenen elinvoimaa heikentää alentunut siemenen koko sekä lisääntynyt siemenlevintäisten tautien määrä. Suomessa viljojen yleisimmät siemenlevintäiset kasvin sadontuottokykyyn vaikuttavat kasvitaudit ovat ohranverkko- ja rengaslaikku, vehnän ruskolaikku ja kauran lehtilaikku, kaikilla viljoilla yleisesti esiintyvät Fusarium-suvun sienten aiheuttamat kasvitaudit, nokitaudit sekä ohran viirutauti. (Grönroos ym. 0) Lajikkeesta tuotetun siemenen elinvoimaan vaikuttavat oleellisesti siementuotannon kasvuolosuhteet ja samasta erästä tuotettujen siemensukupolvien lukumäärä. Siemenen elinvoimaisuus puolestaan vaikuttaa kasvin alkuunlähtöön, sen ravinteidenottoon ja kasvuston tasaisuuteen. Kasvukauden aikaisten kasvinsuojeluaineiden käyttötarve on pienempi, jos siemen on tervettä tai jos taudinaiheuttajat on torjuttu siemenestä sopivalla valmisteella. (Grönroos ym. 0) 1

20 MTT:n tutkimukset Kangas ym. (14) totesivat tutkimuksessaan, että kylvösiemenen tuottokyvyn määräävät perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi käytettävän siemenen itävyys, puhtaus, terveys ja koko. Näiden lisäksi tuottokykyyn vaikuttaa myös siemenen taantuminen, jolla tarkoitetaan siemenen tuottokyvyn alentumista, jota ei edellä mainituilla tekijöillä pystytä selittämään. Tulosten mukaan sertifioitu siemen tuotti suurimmillaan yli % korkeampia satoja kuin itse lisätty. (Kangas ym. 14.) MTT:n toteuttamassa kolmivuotisessa hankkeessa (vuosina 0 0) selvitettiin siemenen laadun vaikutusta itävyyteen, itämistarmoon ja sadontuottokykyyn (Kuvio 1 ja ). Tutkimustulosten mukaan sertifioitu siemen tuottaa suurimmat hehtaarisadot muihin kylvösiemeneriin verrattuna. Sertifioitu ohran siemen tuotti kokeissa vähintään 0 kiloa hehtaarilta enemmän satoa kuin itse hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu peruserä. Kunnostamattomiin, vaikkakin sinällään itävyydeltään samanveroisiin, eriin nähden satoetua kertyi 600 kilosta jopa reilusti yli kiloon. Satoerot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa ja vararavintovarastojen riittävyydessä sekä peittauksen tuomalla hyödyllä. (MTT a.) Tutkimuksessa todettiin, että Suomen kaltaisessa nopearytmisessä ja lyhyessä kasvukaudessa siemenen varma itäminen ja kasvuston tasainen orastuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tällä saavutetaan parhaat lähtökohdat sekä määrällisesti hyvän että laadukkaan sadon tuottamiseen. TOSnäytteiden suurin ongelma ei kuitenkaan ollut huono itävyys, vaan siemenkoon vaihtelu, mikä näkyi epätasaisena oraan kasvuna. (MTT a.) Kuvio 1. Kylvösiemenen vaikutus orastuvuuteen (Annabel) MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0. Kuvio. Hehtaarisato kylvösiemenluokittain MTT:n tutkimuksessa vuosina 0 0.