Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

Transkriptio

1

2 Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

3

4 Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely ja kunnostus pakkaamossa Virallinen näytteenotto Vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys Näytteen laboratoritutkimukset Siemenerän hyväksyminen

5 Ohra, kaura, vehnä Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Ruis Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Öljy- ja kuitukasvit Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Esiperussiemen, perussiemen ja sertifioitu siemen. Nurmi- ja rehukasvit Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Herne, härkäpapu, virnat Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Siemenluokka määräytyy kantasiemenen polveutumisen, erän aitouden ja laatuominaisuuksien mukaan. Siemenluokalle on lajeittain omat laatuvaatimukset.

6 Luokka merkitty vakuustodistukseen ja sen voi tunnistaa myös väristä. Vakuustodistuksessa ilmoitetaan laji, lajike, siemenluokka, kauppaerän numero, pakkauksen netto- tai bruttopaino, käytetty peittausaine, itävyys, puhtaus, muiden lajien siementen määrä, tjp, vakuuden voimassaoloaika ja pakkauksen sulkemisajankohta tai viimeisimmän näytteenoton aika. Erä voidaan markkinoida myös ennakkovakuustodistuksella, jolloin virallinen itävyys ei ole valmistunut ja todistuksessa käytetään pakkaajan ilmoittamaa itävyyttä. Virallisen tuloksen valmistuttua itävyys on ilmoitettava ostajalle.

7

8 Tilakohtainen varmuusvarastointi heikkojen satovuosien varalta. Valmiista tavarasta otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Viljelykierto ja esikasvi. Käytettävän kantasiemenen aitous ja laatu varmistettava. Siemeneksi tarkoitettu sato valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Siemenen lajittelua ja peittausta varten kunnolliset laitteet ja ammattitaitoa niiden käyttämiseksi Sato puitava ja kuivattava hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen. Sadosta ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi

9 Kuva: Jaana Kankaanpää/MT Vähintään 75 % TOS-alasta on kylvetty ilman, että on laskettu edes oikea kylvömäärä. Oma idätys Oma tjp määritys Analysoimalla näytteet laboratoriossa Ei erillistä tarkastusta Muu, mikä Viljan ostajan esinäytteiden mukaan Tautimääritys laboratoriossa Kaikki 6 8 Viljanviljely %

10 Viljelijällä on tietyin edellytyksin oikeus käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. TOS-siemenen käytöstä on maksettava korvaus kasvinjalostajanoikeuden haltijalle. Siemenkauppiaiden yhdistys ry. (SKY) neuvottelee tuottajajärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa korvauksen suuruudesta. Järjestöillä on oikeus sopia maksun tasosta. Kylvöhetkellä viljelijän ottaessa TOS-siemenen käyttöön, hyväksyy hän samalla järjestöjen välisen sopimuksen sitoutuen sen ehtoihin. Syntyy sopimussuhde viljelijän ja kasvinjalostajan välille. Maksuvelvollisuutta ei ole: kansallisesti suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan peltoala yht. alle 10 ha EU-suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan koko kasvinviljelyala on pienempi kuin CAP-raja sillä alueella.

11

12 Sertifioidun siemenen tuotannossa on monta vaihetta, joista kertyy kustannuksia. Sertifioidun siemenen hintavaihtelu riippuu pääasiassa raakaerän hintamuutoksesta. EUR/t Arvonlisävero +24 % Korko ja luottoriski yhteensä (1,8%) Välittäjän kiinteät kustannukset (8,8%) Hinta seuraa yleensä viljan markkinahintaa viiveellä ja hillitysti. Hintaheilahtelut eivät myöskään siirry täysmääräisesti siemenen hintaan Pakkaamon kiinteät kustannukset (13,8%) Pakkaamon muuttuvat kustannukset (4,9%) Kasvinjalostusmaksu/rojalti (9,5%) Viralliset analyysit (2,3%) Peittaus-/ ym. Käsittelyt (8,5%) Pakkauskustannus (2,8%) Isoimmat kustannuserät ovat siemenraakaerä, lajittelu ja pakkaus, välittäjän kulut ja rojalti Matala viljanhinta Viljan hinta 150 /t Korkea viljanhinta Viljan hinta 200 /t Viljelystarkastus (0,7%) Sopimustoiminnan hallinnointi (0,8%) Kompensaatio- ja realisointikulut (0,9%) Raaka-aine (45%) Huom. Prosentit kustannuserien jälkeen kuvaavat korkean viljanhinnan tilannetta. Osuudet ovat laskettu verottomasta hinnasta.

13 Tilan oma siemen (TOS), ohra Raakaerä (sis. 5% lajittelutappion) Lajittelu ja peittaus Käsittely ja varastointi Rahti ja välitys Analysointi KUSTANNUS ( /ha + tos-maksu) 150 /t 60 /t 20 /t -15 /t 20 /t 235 /t = 52 /ha Sertifioitu siemen, ohra Kylvömäärä Siemenen hinta KUSTANNUS Kustannusero sertifioidun ja oman siemenen välillä = 36 /ha 220 kg/ha 400 /t 88 /ha Tarvittava sadonlisä, joka kattaa siemenen hintaeron = kg/ha

14

15 Kuva: Matti Teittinen Kuva: Raimo Nordman Sertifiointiprosessissa siemenviljelmät tarkastetaan kasvukauden aikana lohkokohtaisesti. Valvonnan suorittavat Eviran valtuuttamat siementarkastajat. Valmiiden siemenerien laatu (puhtaus, terveys, itävyys jne.) varmistetaan laboratoriotutkimuksin. Sertifioitu siemen käy läpi monta tarkastusvaihetta ennen kuin se pääsee kauppaan. - Tilan oman siemenen osalta siemenen laadun varmennus jää viljelijän tehtäväksi.

16 Datalaaritutkimus 1997, K-maatalouden tutkimus 2003 ja MTT:n tutkimus Tulokset kaikissa tutkimuksissa samankaltaiset. Sertifioitu siemen tuotti vähintään 200 kg/ha enemmän satoa kuin oma, hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu siemenerä. Kunnostamattomiin, vaikka itävyydeltään samanveroisiin eriin nähden satoetua kertyi kg. Erot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa, vararavintovarastojen riittävyydellä ja peittauksen hyödyllä kg -510 kg 3000 Lajittelematon TOS, lajiteltu > 2,7 mm Lähde: MTT kg TOS, lajiteltu > 2,7 mm ja peitattu -840 kg TOS, pienikokoinen siemen < 2,5 mm 6365 kg Sertifioitu siemen

17 Satopotentiaali kasvaa, mutta edellyttää haittatekijöihin sopeutumista. Kevätkuivuus pahenee, syksyn sateisuus Kasvitaudit ja -tuholaiset yleistyvät Ääri-ilmiöt yleistyvät Talvenkestävyys aluksi vaikeutuu ja myöhemmin leudontuu Ravinteiden saatavuus ja rajoitukset Sopeutuminen on ainoa mahdollinen tapa reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kotimainen kasvinjalostus ja tuotanto-oloihimme räätälöidyt lajiratkaisut on tässä keskeinen työkalu. Sertifioidun siemenen käyttö varmistaa, että kasvinjalostus tuottaa jatkossa yhä parempia oloihimme soveltuvia lajikkeita.

18 Kevätviljoja pystytään ilmastonmuutoksen tuoman lämpenemisen ja kasvukauden pitenemisen seurauksena kasvattamaan entistä pohjoisempana Ohra Kaura Vehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia MTT:n ILMASOPU-hanke

19 Syysmuotoisten viljelykasvien viljelyvarmuus parantuu, kun kylmätalvinen ilmasto muuttuu pysyvästi leutotalviseksi Syysruis Syysvehnä Syysohra Syyskaura Syysrypsi Syysrapsi Ruisvehnä MTT:n ILMASOPU-hanke

20

21 Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 50% 50% 53% 24% 22% 14% 36% 42% 26% 27% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha % tuhat ha 26% 22% 24% 14% 21% 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein karja-suomen ja alhaisin vilja-suomen alueella. Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. alle 30 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 24% 36% 33% 42% 50% 83% 61% 53% 24% 64% 50%

22 Rehuohra 38% Kaura 30% Kevätvehnä 20% Mallasohra 18% Syysvehnä Syysruis Kevätruis 25% 25% 46% Sertifioidun siemenen ala, ha Muun siemenen ala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % tuhat ha Käyttöaste oli korkein rehuviljoilla ja matalin mallasohralla. Myös vehnällä alhaiset käyttöasteet.

23 Kotimaista lajikejalostusta tekee ainoastaan Boreal. Lajiketuontia harjoittavia yrityksiä on useita Suomi on markkina-alueena pieni eikä muualla kasvinjalostuksessa kiinnitetä erityistä huomiota Suomen kasvuolojen asettamiin vaatimuksiin. Lajikejalostus mm. Tanskassa (Sejet ja Nordic Seed) keskittyy syysvehnään ja 2-tahoiseen ohraan (ja siinäkin Nordic Seed vain rehuohraan). Niiden lisäksi DLF jalostaa nurmikasveja. Kiinnostusta Suomen markkinoihin lisää toimiva TOS-järjestelmämme.

24

25 Siemenkauppalain mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua, virallisesti tarkastettua siementä. Muu siemenkauppa on lainvastaista. Markkinoinniksi luetaan myös tilojen välinen satunnainen siemenkauppa. Jos siemen on siis virallisesti tarkistamatonta, sen myynti tilalta toiselle on kiellettyä, vaikka omaa siementä luovuttaisi vastikkeetta. Jos kimpassa viljelevistä yksi ostaa sertifioitua siementä, sitä voidaan jakaa muille. Jos siemenen ostaja lisää tätä siementä itse ja jakaa seuraavan vuoden satoa, asia tulkitaan harmaan siemenen kaupaksi. Siemenkaupan markkinavalvonnan tavoite on estää virallisesti tarkastamattoman siemenen myynti ja poistaa markkinoilta siementavara, joka ei täytä asetettuja vaatimuksia. Siemenkauppalain mukaan siemenkaupparikkomuksesta voidaan tuomiota sakkoon.

26

27 Viljelytekniset toimenpiteet Käytä sertfioitua siementä Saastuneille Nurmella hukkakaura lohkoille ei ehdi lisääntyä. ei kauraa, koska tarkastus ja lajike ja maltillinen kemiallinen torjunta ei onnistu estämiseksi. Viljanviljelyssä lujakortinen lannoitus lakoontumisen Saastuneille lohkoille ei kauraa, koska tarkastus ja kemiallinen torjunta ei onnistu. Kemiallinen torjunta Ruiskutus onnistuu parhaiten esimerkiksi rypsistä ja rapsista, myös Saastuneille lohkoille muista viljoista kuin ei kauraa, koska kaurasta tarkastus ja Oikea käsittelyajankohta kemiallinen hukkakauran torjunta pensoessa. ei onnistu Riittävä käyttö- ja vesimäärä sekä oikea ruiskutussää. Mekaaninen torjunta Toistuva muokkaaminen tuhoaa hukkakauran Saastuneille taimet. lohkoille ei kauraa, koska Kasvustot niitetään ja tarkastus paalataan ja ja paalit kemiallinen hävitetään. torjunta ei onnistu Saastuneesta kasvustosta voidaan tehdä viranomaisen luvalla varoaikojen salliessa kokoviljasäilörehua.

28 Hukkakaura on yleistynyt yksipuolisen viljanviljelyn seurauksena maamme parhailla viljelyalueilla mm. Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Saastunnat ovat levinneet tasaiseen tahtiin. Osaksi johtuen myös valvonnan tehostamisesta ja ilmoittamisien lisääntymisestä (ilmoitetaan aktiivisemmin). Selite Saastuneiden lohkojen (tyypit 3 ja 4) osuus peltoalasta alle 5 % 10 % - 20 % 20 % - 30 % yli 30 % 22 % 29 % 14 % 12 % 0 % 2 % 1 % 2 % 4 % 4 % 4 % 20 % 28 % 19 % 34 % 22 %

29

30 1. satoisuus, 2. viljelyominaisuudet, 3. laatuominaisuudet Koetuloksissa viljelyominaisuudet ja laatu ovat melko pysyviä, mutta satoisuus voi vaihdella runsaastikin Viljelyvyöhykesuositukset ovat lajikkeen jalostajan antamia suosituksia ja perustuvat eri koepaikoilla eri vuosina tehtyihin testauksiin. Lajikevalinnassa tulee huomioida myös sadon käyttötarkoitus ja markkinatilanne.

31 Kuvat: Raimo Nordman Lajikkeiston kasvuaikaerot kasvaneet. Tavoiteltava valkuaispitoisuus varmistetaan usein lisätypen kautta. Kevätvehnä on kohtalaisen vaativa viljelykasvi, mutta menestyy kaikilla maalajeilla. Poutiville maille ei kuitenkaan suositella lyhytkortisia lajikkeita eikä runsasmultaisille myöhäisiä lajikkeita tuleentumisen varmistamiseksi. Syysvehnällä on lisäksi kiinnitettävä huomiota lajikkeen talvenkestävyyteen. Syysvehnä menestyy parhaiten kivennäismailla, kun maan kasvukunnosta on huolehdittu.

32 Viljelytekniikka ja kasvukauden olosuhteet vaikuttavat myllyvehnän onnistumiseen, mutta myös lajikevalinnalla on olennainen merkitys. Vehnätyyppi Korkea valkuaispitoisuus, perussatopotentiaali Päätyypin vehnä Myöhäinen, korkea satopotentiaali, matala valkuainen Tunnusomainen valkuais- Yli 14 % % Alle 12 % pitoisuus Merkittävimmät vehnälajikkeet Anniina, Bastian, Bjarne, Quarna, Tjalve, Wanamo Aino, Kruunu, Marble, Picolo, Vinjett, Zebra, Demonstrant, Wellamo, KWS Scirocco Syysvehnät: Urho, Arktika Amaretto, Bombona, Epos, Trappe, Puntari Syysvehnät: SW Magnifik, Skagen, Papageno, Ellvis, Olivin Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä

33 Kuva: MT/Kimmo Haimi Kuva: Raimo Nordman Paljon samantyyppisiä lajikkeita. Kaksi- ja monitahoisten satotaso sekä viljely- ja laatuominaisuudet lähentyneet. Rehukäyttö vaatii korkeaa hehtolitrapainoa ja valkuaispitoisuutta. Rehuohran tuotantoon soveltuvat käytännössä kaikki ohralajikkeet. Kaksitahoiset lajikkeet ovat yleensä monitahoisia myöhäisempiä ja kasvupaikan suhteen vaativampia. Rehuohran lajikevalinnassa tärkeimpinä kriteereitä ovat korkea satotaso, suuri jyväkoko ja korkea hlp.

34 Lajike Ala 1000 ha Lajike Ala 1000 ha Lajike Ala 1000 ha Lajike Ala 1000 ha Lajike Ala 1000 ha Lajike Ala 1000 ha SAANA 56,7 SAANA 51,8 VOITTO 63,0 VOITTO 53,8 VILDE 50,0 VILDE 48,6 SCARLETT 40,9 VOITTO 50,0 SAANA 51,3 VILDE 44,6 VOITTO 49,3 VOITTO 42,5 JYVÄ 37,9 BARKE 42,5 BARKE 43,7 SAANA 40,3 SAANA 40,2 SAANA 35,7 EDEL 35,0 JYVÄ 38,5 JYVÄ 37,5 JYVÄ 27,0 BARKE 26,5 BARKE 30,0 BARKE 34,3 SCARLETT 37,3 NFC TIPPLE 31,5 BARKE 23,6 JYVÄ 25,9 EINAR 25,3 Yhteensä 204,8 Yhteensä 220,1 Yhteensä 227,1 Yhteensä 189,2 Yhteensä 191,9 Yhteensä 182,0 Viiden % 37,3 Viiden % 38,8 Viiden % 37,8 Viiden % 42,4 Viiden % 41,3 Viiden % 36,2 Rehuohralajikkeiden määrä on ollut ja mallasohralajikkeiden määrä viime vuosina. Käyttö on ollut erittäin keskittynyttä, koska viisi suosituinta lajiketta on vastannut noin 40 % ohran koko pinta-alasta.

35 Kuva: MTK Kuva: Raimo Nordman Lajikkeiden kasvuaikaerot tasoittuneet, satoisuus ja korrenlujuus parantuneet Rehukauran tärkeimpiä laatukriteereitä ovat korkea hlp, korkea valkuaispitoisuus ja suuri jyväkoko. Elintarvikekauran tärkeimpiä laatukriteereitä ovat korkea hlp, jyväkoko ja alhainen kuoripitoisuus. Elintarvikekauralle on säädetty enimmäismäärät punahomeen toksiinien esiintymisestä. Kauran elintarvikekäyttö on ollut merkittävässä kasvussa ja viennillä merkittävä osuus tuotannosta.

36 Rukiin satotasot ovat parantuneet merkittävästi uusien lajikkeiden myötä. Ruis monipuolistaa viljelykiertoa. Syysmuotoisena kasvina se käyttää tehokkaasti hyväkseen kevätkosteuden eikä kärsi kevätviljojen tapaan kuivuudesta keväällä. Syysrukiin talvehtimiseen vaikuttaa lohkon ominaisuudet (epätasainen vai viettävä lohko) sekä syksyn/talven olosuhteet (lumihome) Kevätrukiiden satopotentiaali syyslajikkeisiin verrattuna on pienempi. Kasvuajaltaan ne ovat myöhäisen kevätvehnän luokkaa. Hybridiruislajikkeiden sato on omassa luokassaan ja sato-odotus on selvästi suurempi kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridiin liittyy lisääntynyt elinvoima, jota voidaan hyödyntää vain yhden sukupolven ajan. Siemen on tuontitavaraa ja uusittava vuosittain. Kotimaiselle rukiille on elintarviketeollisuudessa hyvä kysyntä. Rukiin viljely Suomessa edelleen liian vähäistä.