Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Transkriptio

1

2 Hanketta toteutettiin Hankkeen rahoitti MMM ja hankkeen toteuttaja oli MTK-Keskusliitto yhteistyössä siemenalan toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteita olivat: Vaikuttaa siemensektorin kehitykseen ja kannustaa alan yrityksiä jatkuvaan kehitystyöhön. Tuottaa tietoa siemenvalintojen pohjaksi sekä ohjata tiedon lähteille. Parantaa tiedonvälitystä ja yhteistyötä siemenalan toimijoiden ja elintarvikeketjun välillä. Ylläpitää siementuotantoa ja sertifioidun siemenen käyttöä ja kehittää siten kotimaista kasvinviljelyä Hanke järjesti useita koulutustilaisuuksia toiminta-aikana eri kohderyhmille (siemenviljelijät, siemenen käyttäjät, pakkaajat, luomusiemenviljelijät). Lisäksi hanke tuotti koulutusmateriaaleja, joiden pohjalta laadittiin siementuotanto-opas. Koulutustilaisuuksiin osallistui runsaasti viljelijöitä. Osallistujamäärä vaihteli 10 osallistujasta reiluun 100 osallistujaan tilaisuudesta ja paikkakunnasta riippuen. Etenkin siementuottajat kokivat hankkeen kokonaisuudessaan tärkeäksi siitä syystä, että hanke osoitti yleistä halua kehittää siementuotantoa. Erityitä kiitosta saivat koulutusten talousosiot, joiden todettiin edistäneen osallistujien talouden lukutaitoa ja osaamista.

3 Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan. Tavoitteena parantaa viljelijöiden siemen- ja lajiketietoutta

4 Tavoitteena parantaa pakkaamon edellytyksiä vastata kehittämisen ja kasvun haasteisiin. Tavoitteena siemenviljelijöiden talousosaamisen lisääminen useasta eri näkökulmasta. Tavoitteena edistää luomusiementuotantoa. Oppaassa asioita siemenviljelijän näkökulmasta. Paneudutaan itse tuotantoon, mutta myös markkinoihin ja kannattavuuteen

5 Luomusiemenkoulutusta järjestettiin kahdella paikkakunnalla Kauhavalla ja Loimaalla. Osallistujia oli molemmissa tilaisuuksissa 20. Tilaisuuksissa kartoitettiin luomusiementuotannon mahdollisuuksia, luomusiementuotannon edellytyksiä ja vaatimuksia sekä kuultiin myös luomutuotannon tulevaisuuden näkymistä. Tapahtumissa lisäksi ajankohtaista luomumarkkinoista sekä lajikekehityksestä. Koulutuksia varten teetettiin luomusiementilojen kannattavuus- ja kustannuslaskelmia (ProAgria). Muistutus myös tästä erityisestä kohderyhmästä. Luomusiemenviljelijät eivät ole olleet keskitetysti oikein missään ohjatussa toiminnassa mukana.

6 Luomusäännöt edellyttävät monipuolista viljelykiertoa, joka kasvitilalla on mahdollista nurmisiementuotannon avulla. Käytettävissä oleva lietelanta soveltuu hyvin nurmiheinien lannoitukseen. Rikkakasvien torjunta on haaste luomutuotannossa, jota kuitenkin mahdollisimman monipuolinen viljelykierto helpottaa. Siementuotannon aloittamisen syinä on ollut hinta ja mahdollisuus erikoistumiseen. Joillekin tiloille siementuotanto on monelle vuosikymmenelle ulottunut perinne. Tila saattoi erikoistua luomusiementuotantoon myöhemmin ja luvuilla, esimerkiksi lisääntyneen kysynnän vuoksi.

7 Erityisesti luomuviljelyyn siirtymässä olevalla siementuotantoon kelvollisella tilalla on mahdollisuus jo siirtymävaiheen aikana päästä tuottamaan luomutuotantokelpoista siementä. Nurmisiementuotanto vähentää työn tarvetta, joka luomutuotannossa on merkittävän suuri. Nurmisiemenistä on mahdollista luomuna päästä jopa samaan satotasoon tavanomaisen viljelyn kanssa. Luomutuotantoon ja siemenviljelyyn siirtymistä on motivoinut useampi tekijä: Luomun siirtymäaika on kaksi vuotta, mutta siementä on voinut myydä luomusiemenenä jo heti siirtymäkaudella. Luomusiemenellä on huomattavasti parempi hinta tavanomaiseen verrattuna. Sadon markkinointi on siemenketjussa turvattu, viljelijän ei tarvitse itse hoitaa markkinointia. Viljely on monipuolinen. Luomusiementuotanto vaatii pitkäaikaista ja tarkkaa suunnittelua, jossa korostuu viljelykierron tärkeys, esikasvin arvo ja ominaisuudet kuten typen sidonta.

8 Luomusiementuotanto vaatii enemmän työtä ja luomusiementen markkinat ovat pienet. Rikkaruohojen torjunnassa ero on oleellisin, nurmisiementuotannossa rikat on ehdottomasti saatava pois viljelykseltä jo esikasvilta. Nurmisiementen satovuosien määrän ratkaisee pääasiassa viljelyksen rikkaruohottuminen. Rypsi on erityisen haastava. Yhden tilan on pitänyt luopua tuotannosta kirppaongelmasta johtuen, eikä satoa juurikaan ole viime vuosina enää saatu.

9 Luomusiementuotannossa on samaan aikaan huomioitava luomun ja siementuotannon erikoisvaatimuksia, kuten viljelykierron esikasvirajoitukset, tai se ettei timotei ja puna-apila voi olla samalla lohkolla peräkkäin. On tunnettava tarkasti omien peltojensa maalajit. Lajikkeen valinnan merkitys korostuu, kiinnitettävä erityistä huomiota taudinkestävyyteen ja lakoutumisominaisuuksiin. Viljelykiertoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muokkauksen oikea-aikaisuus ja riittävyys tulee pystyä mahdollisimman hyvin määrittelemään. Nurmiheinien kylvön onnistuminen on paljon kiinni kasvukauden säästä.

10 Luomusiementuotannossa on mahdollisuus saada lupa peitatun kantasiemenen käyttöön, mutta siitä huolimatta se ei ole aina perusteltua. Jos peitatulla siemenellä kylvetty vilja ei jostain syystä menekään siemeneksi, ei satoa voi käyttää tai myydä luomuna. Luomutuotanto vaatii paljon erikoiskalustoa, jollaista ei peruskasvinviljelytilalla tarvita. Ongelmat ovat usein tilakohtaisia ja niin ne on pystyttävä ratkaisemaan tilakohtaisesti. Siementuotannon haasteena on tiettyjen kasvien kuten rukiin ristiin pölyttymisen vaara esim. naapurien pelloilta.

11 Rikkaruohojen torjuntaan on koko ajan kehitettävä, se antaa haasteita. Käytäntö on opettanut, että pahat rikkakasvit on syytä kitkeä pois kasvustosta, tällaisia kitkettäviä ovat esimerkiksi hierakat timoteissa. Puna-apilan siementuotanto onnistuu hyvin vaihtelevasti. Luomusiementuotannon tulevaisuuden suurin haaste on se että viljelijät oikeasti käyttäisivät sertifioitua luomukylvösiementä. Luomulainsäädännön asetusehdotus olisi oikein hyvä koska tuotanto ei ole ehtinyt kattamaan käyttömääriä. Valvonta on ollut liian sallivaa ja asetuksen toimeenpano piristäisi Suomen luomusiementuotantoa.

12 hehtaaria Siementuotanto pysytellyt noin hehtaarissa. Luomusiemenen käyttö ei ole riittävää, jotta laajamittainen sopimustoiminta olisi kannattavaa. Luomusiemenviljelijöiden lukumäärä on viime vuosina ollut Tukea luomusiementuottajien osaamisen kehittämiseen on niukalti tarjolla Kokonaisala

13 Pohjois Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Ahvenanmaa Lappi 18% 83% 50% 44% 79% 47% 52% 51% 21% 21% 24% 44% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % 39% 14% 17% 31% alle 20 % 20 % - 29 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 44% 47% 83% 39% 51% 44% 79% 52% tuhat ha 21% Sertifioidun siemenen käyttöaste on luomuviljankin viljelyssä noin yksi kolmas osa. Maantieteellinen jakautuminen seuraa tavanomaisen viljelyn trendejä. 18% 31% 17% 21% 14% 50% 24%

14 Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Häme Satakunta Etelä-Savo Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Keski-Suomi Kainuu 16% 31% 37% 36% 21% 49% 63% 23% 38% 4% 80% 64% 32% 11% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % 8% alle 20 % 20 % - 29 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 37% 63% n.a. 23% 38% 80% 64% 31% 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 tuhat ha 16% 21% 32% 4% 36% 8% 49% 11%

15 Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Häme Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Ahvenanmaa Kainuu 41% 27% 58% 65% 24% 8% 60% 28% 29% 47% 18% 20% 18% 18% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % 41% alle 20 % 20 % - 29 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % 60 % - 69 % 70 % - 79 % yli 80 % 24% 47% 18% 27% 0% 41% 65% 60% 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 tuhat ha 29% Luomurukiin käyttöaste on puolestaan alhaisempi (29%) kuin luomuviljoilla keskimäärin. Luomurukiin tuotannossa tavanomaisesta rukiista poiketen ei pyritä korkeaan satotasoon. 58% 41% 58% 8% 18% 20% 28%

16 Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Kaakkois-Suomi Etelä Pohjanmaa Kainuu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Häme Satakunta Lappi Etelä-Savo Keski-Suomi Ahvenanmaa 47% 56% 58% 36% 64% 62% 84% 41% 77% 45% 62% Sertifioidun siemenen ala, ha 83% 68% Muu siemenala, ha 43% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % 75% 62% 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 tuhat ha 62% Luomuohran käyttöaste on 57%, huomattavasti korkeampi kuin tavanomaisella ohralla. 75% alle 20 % Luomulihantuotannossa tarve tehokkaasti tuotetulle luomurehuohralle - pitää käyttöasteen korkealla. 20 % - 29 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % 60 % - 69 % 70 % - 79 % yli 80 % 62% 56% 62% 41% 83% 47% 84% 58% 43% 68% 45% 64% 36% 77%

17 Etelä Pohjanmaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Satakunta Pohjois Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Lappi 16% 67% 81% 26% 23% 24% 22% 39% 25% 18% 37% 44% 64% 53% Sertifioidun siemenen ala, ha 52% Muu siemenala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % 35% alle 20 % 20 % - 29 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 37% 35% 81% 39% 64% 44% 67% 53% tuhat ha 24% 22% 26% 16% 23% 18% 52% 25%

18 Kuva: Raimo Nordman Rehuohra 38% Kaura 30% Kevätvehnä 20% Mallasohra 18% Syysvehnä Syysruis Kevätruis 25% 25% 46% Sertifioidun siemenen ala, ha Muun siemenen ala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % tuhat ha Käyttöaste korkein rehuviljoilla ja matalin mallasohralla. Myös vehnällä alhaiset käyttöasteet.

19 Copa on Euroopan tuottajajärjestöjen kattojärjestö. Copan siementyöryhmässä on edustettuna Euroopan siementuottajat. Copan siementyöryhmässä suuri osa kannattaa tavanomaisen siemen- ja lisäysmateriaalin käytön mahdollistavan poikkeuksen asteittaista lakkauttamista EU:n luomulainsäädännöstä tämä mahdollistaa luomusiementuotannon ja markkinoiden kehittymisen EU:n alueella Erityisesti Tanska suhtautuu poikkeuksiin kriittisesti. Tanska haluaa lisätä luomusiemenen tuotantoa sekä kasvattaa vientiä nykyisestä EU:n luomulainsäädännön valmistelu loppusuoralla. Parhaillaan käydään keskustelua yksityiskohdista, Euroopan parlamentin, komission sekä neuvoston kesken valmista Hollannin puheenjohtajakaudella, tammi-helmikuussa 2016?

20 Tavanomaisen siemen- ja lisäysmateriaalin käytön mahdollistava poikkeus sallittava luomulainsäädännössä jatkossakin jossain muodossa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että poikkeus säilyisi uudessa lainsäädännössä Luomusiementuotannon lisääntyminen ja markkinoiden kehittyminen (luomusiemenen käytön lisääntyminen) vaatii jonkinasteisia muutoksia nykytilaan Poikkeuslupien saannin ehtoja muutettava enemmän luomusiemenen käyttöä kannustavaan suuntaan, kuitenkin huomioitava luomusiementä käyttävien tarpeet ja näkökulma