Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Transkriptio

1

2 Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

3

4 Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen toisistaan. Ketju alkaa siemenviljelijästä päättyen pakkaamokunnostuksen ja markkinoinnin jälkeen lopulta siemenen ostajalle. Ennen siementä on kasvinjalostus ja sen työn tuloksena syntynyt kasvilajike. Jos siemenen laadussa on vajavaisuuksia, heikkenee myös muiden panosten hyötysuhde elintarvikeketjussa. Tuotantopanokset Kasvintuotanto Kauppa Elintarvike- ja rehuteollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kulutus

5 Hehtaaria Lukumäärä Siementuotannossa 2000-luvulla aleneva trendi. Siemenviljelijöiden määrä on selvästi alentunut eikä uusia siementuottajia löydy. Tilojen siementuotantoala vastaavasti hieman noussut, mutta rakennekehitys hitaampaa kuin kasvintuotantotiloilla keskimäärin Viljelijöiden lkm. kokonaisala

6 Tanska Ruotsi Norja Ranska Saksa EU Suomi Slovakia Puola Liettua 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% EU:ssa käyttöaste keskimäärin 50%. Suomi Euroopan heikossa sarjassa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen luvut ovat erityisesti alhaisia.

7 Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 50% 50% 53% 24% 22% 14% 36% 42% 26% 27% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha % tuhat ha 26% 22% 24% 14% 21% 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein karja-suomen ja alhaisin vilja-suomen alueella. Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. alle 30 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 24% 36% 33% 42% 50% 83% 61% 53% 24% 64% 50%

8 Siementuotantoalassa olisi kasvun varaa ja siemenliikkeet etsivät jatkuvasti uusia sertifioidun siemenen tuottajia. SIEMENTASEARVIO 2013/2014 tonnia Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä Sertifioidun siemenen käyttöaste Siemeneksi (VYR viljatase ) Siementuotanto hehtaaria (vuonna 2013) Sertifioitu sato (arvio) Yhteensä tarjolla sertifioitua siementä % Yhteensä TOS Sertifioidun siemenen tarve jos käyttö 40 % % Sertifioidun siemenen ala Siemenalan lisäystarve hehtaaria 4 968

9 /ha Siemenohra Siemenkaura Siemenkevätvehnä Siementimotei Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kate A Siemenviljan kannattavuus on parempi kuin rehu- tai leipäviljan tuotannossa ja viljelyn vaatimalle lisätyölle saadaan palkkavaatimuksen verran lisätuloa. Tilakohtaiset kustannustekijät ja viljelijän ammattitaito lopulta ratkaisevat sen, päästäänkö siementuotannossa parempaan kannattavuuteen.

10

11 Uusien lajikkeiden satotaso on noussut % aiempiin lajikkeisiin nähden % Veli 1981 Akseli 2009 Rolfi 1997 Aukusti 2010 Scarlett 1998 Mitja 2012 Riihi 1999 Reetta 2009

12 Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien sadon kehitys vuosina Lähde: Lahti, T. 2010

13 Hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ja lakoprosentti ovat myös uusissa lukemissa. Hehtolitrapaino, kg Tuhannen jyvän paino (TJP), g Lako % Voitto Aukusti 38 Voitto Aukusti 0 Aarre Akseli Erkki Aukusti Elvi Reetta

14 Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien korrenlujuuden kehitys vuosina Lähde: Lahti, T. 2010

15 Datalaaritutkimus 1997, K-maatalouden tutkimus 2003 ja MTT:n tutkimus Tulokset kaikissa tutkimuksissa samankaltaiset. Sertifioitu siemen tuotti MTT:n kokeissa vähintään yli 200 kg/ha enemmän satoa kuin itse hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu peruserä. Kunnostamattomiin, vaikka itävyydeltään samanveroisiin, eriin nähden satoetua kertyi kg. Erot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa, vararavintovarastojen riittävyydellä ja peittauksen hyödyllä kg -510 kg 3000 Lajittelematon TOS, lajiteltu > 2,7 mm Lähde: MTT kg TOS, lajiteltu > 2,7 mm ja peitattu -840 kg TOS, pienikokoinen siemen < 2,5 mm 6365 kg Sertifioitu siemen

16 Kun TOS-siementä käytetään samasta siemenkannasta sen sukupolviketju venyy. Tällöin on suuri riski, että siemenkanta taantuu, eli menettää elinvoimansa. Taantunut siemen on sertifioitua herkempi siemenlevintäisille kasvitaudeille, joista seuraa sadon määrän ja laadun alentumista sekä heikompaa itävyyttä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Nämä ongelmat jäävät siemenen "muistiin kertautuen seuraavina vuosina. Tällöin kotikonstein tapahtuva peittauskaan ei aina auta, sillä sen teho on sertifioidun siemenen peittausta puutteellisempi

17

18 Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely ja kunnostus pakkaamossa Virallinen näytteenotto Vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys Näytteen laboratoritutkimukset Siemenerän hyväksyminen

19 Sertifioidun siemenen tuotannossa on monta vaihetta, joista kertyy kustannuksia. Sertifioidun siemenen hintavaihtelu riippuu pääasiassa raakaerän hintamuutoksesta. EUR/t Arvonlisävero +24 % Korko ja luottoriski yhteensä (1,8%) Välittäjän kiinteät kustannukset (8,8%) Hinta seuraa yleensä viljan markkinahintaa viiveellä ja hillitysti. Hintaheilahtelut eivät myöskään siirry täysmääräisesti siemenen hintaan Pakkaamon kiinteät kustannukset (13,8%) Pakkaamon muuttuvat kustannukset (4,9%) Kasvinjalostusmaksu/rojalti (9,5%) Viralliset analyysit (2,3%) Peittaus-/ ym. Käsittelyt (8,5%) Pakkauskustannus (2,8%) Viljelystarkastus (0,7%) Sopimustoiminnan hallinnointi (0,8%) Kompensaatio- ja realisointikulut (0,9%) 0 Matala viljanhinta Viljan hinta 150EUR/t Korkea viljanhinta Viljan hinta 200EUR/t Raaka-aine (45%) Huom. Prosentit kustannuserien jälkeen kuvaavat korkean viljanhinnan tilannetta. Osuudet ovat laskettu verottomasta hinnasta.