Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat
|
|
- Joonas Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Aho Julkinen
2
3
4 2 (21) Alkusanat Tutkimusraportti on Metsäpolttoaineiden käytettävyyden parantaminen projektin (Biovarma) osaraportti. Projektin päätavoitteena on lisätä metsäpolttoaineiden käyttöä energian tuotannossa. Tämä saadaan aikaan parantamalla metsäpolttoaineiden laatua, laadunhallintaa ja toimituslogistiikkaa, parantamalla metsäpolttoaineiden käytettävyyttä lämpö- ja voimalaitoksissa ja osuutta polttoaineseoksissa sekä alentamalla tuotanto- ja käyttöketjun kustannuksia. Projekti toteutetaan Keski-Suomen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelmassa vuosina Projektia rahoittavat Keski-Suomen liitto EAKRrahoituksella, Vapo Oy, Protacon Oy, Metsähallitus ja VTT. Tässä osaraportissa (Osa 1) tarkastellaan polttoaineen koostumuksista laskettujen moolisuhteiden S/Cl ja (2S+Al)/Cl arvoja yhdellä (vähärikkisellä) turpeella ja useilla puubiomassoilla. Tavoitteena oli laskennallisesti määrittää suurimmat turvalliset puun energiaosuudet seoksissa turpeen kanssa vuosina saatuun kokeelliseen tietoon ja näihin moolisuhteisiin tukeutuen. Turvallinen tarkoittaa seossuhdealuetta, jossa tulistimien likaantumisnopeus ei juuri kasva puupolttoaineen osuuden noustessa, eikä tulistimien korroosioriskiä ole. Kloorianalyysissä on epätarkkuutta, koska puubiomassan klooripitoisuudet ovat tyypillisesti alhaisia, Siksi tähän osaraporttiin on sisällytetty myös herkkyystarkastelu puubiomassan klooripitoisuuden osalta. Projektin ohjausryhmään kuuluvat Jaakko Lehtovaara (pj., Vapo Oy), Jari Kymäläinen (Vapo Oy), Heikki Hämäläinen (Protacon Oy), Paavo Soikkeli (Metsähallitus) ja Jyrki Raitila (VTT). Päärahoittajan yhdyshenkilönä on toiminut ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho Keski- Suomen liitosta. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektin päällikkö Ari Erkkilä (VTT). Osaraportin on laatinut johtava tutkija Martti Aho VTT:stä. Jyväskylä
5 3 (21) Sisällysluettelo Alkusanat Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Tausta Menetelmät /toteutus Toteutustavan kuvaus Tulokset Indeksi S/Cl Indeksi (2S + Al)/Cl Johtopäätökset ja yhteenveto Liitteet /Lähdeviitteet... 21
6 4 (21) 1 Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Projektin tulokset varmistavat sellaisten turvetta ja puuta polttavien voimalaitosten toimivuutta, joilla on tarve nostaa puupolttoaineen energiaosuutta, ja joiden höyryarvot mahdollistavat tulistimien likaantumisen ja kuumakorroosion. Testattiin erilaisia indeksejä kuvaamaan suurinta turvallista puupolttoaineen energiaosuutta turpeen kanssa ilman tulistimien likaantumis- ja korroosioriskiä, kun sekä turpeen että puun koostumus vaihtelee. Indekseille etsittiin riskin alkamista kuvaavat raja-arvot. Tulokset tukevat esim. sellaisen toimintamallin kehittämistä, jossa turpeen alkuperä valitaan sen perusteella, kuinka suurella energiaosuudella puuta on tarkoitus polttaa voimalaitoksella. On tunnettua esim. että turpeen kasvava rikkipitoisuus parantaa sen suojaavaa vaikutusta suhteessa puupolttoaineen palamisessa syntyviin likaaviin ja syövyttäviin yhdisteisiin. Turpeen alumiinisilikaateilla on samankaltainen suojaava vaikutus. Koska projektin rahoitus ei mahdollistanut polttokoetoimintaa, indeksien raja-arvojen määrittämisen pohjana oli käytettävä aiemman tutkimusprojektin tuloksia [1], jossa turpeen ja kuoren sekä turpeen ja metsätähteen seoksia poltettiin kahdella pilot-laitteistolla ja lopuksi täysimittaisessa voimalaitoksessa. 2 Tausta Vielä 199-luvulla ajateltiin, että puuperäisen polttoaineen poltto ei aiheuta tulistimien likaantumista ja kuumakorroosiota voimalaitoksissa. Tämä oletus perustui kokemuksiin puuta ja turvetta polttavista voimalaitoksista, jolloin turpeen osuus oli tyypillisesti merkittävä (>> 5 % energiasisällöstä). Joitain aika ajoin pelkkää kuorta polttavia voimalaitoksia oli käytössä selluteollisuuden yhteydessä. Niissä puupolttoaineen sekaan lisättiin kuitenkin pieniä määriä mm. alumiinisilikaattipohjaisia paperinvalmistusprosessin sivuvirtoja, joilla oli ratkaiseva merkitys tulistimien suojauksen kannalta. Tällainen sivuvirtojen hyödyntäminen oli kuitenkin tiedostamatonta, koska tulistimien likaantumista estävien suoja-aineiden toimintamekanismit eivät olleet yleisessä tiedossa. Ensimmäiset suulliset tiedot puupolttoaineen aiheuttamasta riskistä tulistimille saatiin 199 luvulla Ruotsista, jossa puubiomassan poltto oli aiheuttanut tulistimien kasvavaa likaantumista ja jopa korroosiota. Syytä vaurioihin oli aluksi vaikea ymmärtää, koska esim. kuumakorroosion aiheuttaman kloorin pitoisuus puussa (mukaan lukien ns. vihreä hake, joka sisältää paljon neulasia) ei yleensä ylitä arvoa.3 p- % kuiva-aineessa. Määrä tuntuu erittäin pieneltä, koska esim. kivihiilien klooripitoisuus voi ylittää rajan.1 p- % kuiva-aineessa, eikä tällaisilla kivihiilillä ole havaittu tulistimien likaantumista eikä kuumakorroosiota. Turpeen klooripitoisuus voi olla samaa luokkaa kuin puubiomassalla ylimmillään, eikä turpeellakaan ole ilmennyt tulistimien kuumakorroosiota. Johtopäätöksenä todettiin, että on paljon tuntemattomia voimalaitosten käytettävyysriskejä synnyttäviä tekijöitä, joihin on syytä perehtyä paremmin, jotta mahdolliset ongelmat voidaan kartoittaa ja ratkaista etukäteen. Mm. VTT:n tutkimusten avulla selvisi, mistä yllättävä ongelma on peräisin (kuva 1), ja miten se on mahdollista ratkaista. Jos alkaliklorideja pääsee syntymään, ja mitkään reaktiot eivät pysty niitä hajottamaan ennen kuin ne kondensoituvat tulistinpinnoille, likaantuminen nopeutuu ja alkuaine-
7 5 (21) klooriperäinen kuumakorroosioriski syntyy. Turvallista klooripitoisuuden rajaa ei sellaisella polttoaineella ole, joista suoja-aineet puuttuvat. Suoja-ainesisällöllä on siis ratkaiseva osuus siihen ovatko tulistimet turvassa. Alkalikloridien haittavaikutus voidaan myös kuvata toisin. Niiden esiintyminen lentotuhkassa alentaa voimakkaasti lentotuhkan sulamisen alkulämpötilaa. (kuva 2). Åbo Akademin tutkimusten mukaan (alkalikloridipitoinen) lentotuhka alkaa tarttua tulistimille, kun sulan osuus on suurempi kuin 15 p- % lentotuhkan massavirrasta. Päinvastoin kuin puhtaiden yhdisteiden tapauksessa, lentotuhkan sulamisväli on hyvin laaja johtuen siitä, että lentotuhkassa voi esiintyä satoja erilaisia epäorgaanisia yhdisteitä. Lämmönsiirtopinta Kloori vapautuu korroosio Tiivistyy, tarttuu RISKIAINEET ALKALI KLORIDEJA Vähän tuhkaa ja suojaaineita METSÄTÄHDE/KUORI Kuva 1. Peruste puupolttoaineen vahingolliseen vaikutukseen tulistinalueella: Alkalikloridit alentavat lentotuhkan sulamisen alkulämpötilaa, joka tekee lentotuhkasta nihkeän, jolloin osa siitä tarttuu tulistimille. Suurin osa alkaliklorideista pääsee tuolloin kondensoitumaan, jolloin kerrostumassa voi vapautua metallia syövyttävää klooria [1].
8 6 (21) Lähde: Åbo Akademi, Prosessikemia 5 Lentotuhkan sulaosa % 15 5 Lentotuhkan lämpötila, C 12 Kuva 2. Sulaosan kasvu lämpötilan noustessa kahdella lentotuhkalla, joista toinen sisältää alkaliklorideja. Kuva 3 esittää suoja-aineiden vaikutusperiaatteen. Vaikutusmekanismi saattaa mahdollistaa mm. polttoaineen koostumuksen avulla laskettujen indeksien käytön likaantumis- ja korroosioriskin arviointiin. Alkalikloridien tuhoamista kuvaavat reaktioyhtälöt ovat seuraavat: Alkalikloridien sulfatoituminen tulipesässä ennen tulistimia: 2KCl + SO 3 + H 2 O -> K 2 SO HCl (1) Rikin roolista on huomioitava, että sen pääosa muodostaa tulipesässä rikkidioksidia SO 2, josta vain pieni osa hapettuu rikkitrioksidiksi (SO 3 ). Alkalikloridien ja rikkidioksidin välinen reaktio on liian hidas ollakseen tehokas tulipesässä. Reaktioyhtälöstä 1 on myös huomioitava, että mooli rikkiä (SO 3 muodossa) pystyy hajottamaan kaksi moolia alkaliklorideja, jolloin teoreettinen S/Cl suhde hajottamaan kaikki alkalikloridit olisi,5. Koska vain pieni osa rikkidioksidia hapettuu tehokkaaksi rikkitrioksidiksi, ja koska osa syntyneestä rikkitrioksidista kuluu muihin reaktioihin (kuva 4), vaaditaan S/Cl suhde, jonka arvo on moninkertainen teoreettiseen verrattuna. Alumiinisilikaattireaktio tulipesässä ennen tulistimia: 2KCl + Al 2 O 3 x 2SiO 2 + H 2 O -> K 2 O*Al 2 O 3 *2SiO HCl (2) Esimerkki lentotuhkasta jossa on merkittävästi klooria kerrostumisraja Esimerkki lentotuhkasta jonka kloorisisältö on merkityksetön Vain alkaleja sisältämättömät alumiinisilikaatit voivat olla tehokkaita. Niiden osuuksia voidaan arvioida esim. alkalien liukoisuusanalyysin avulla. Alumiinisilikaatteihin sitoutuneet alkalimetallit eivät liukene fraktiointianalyysin liuottimiin. Jos reaktio olisi äärettömän tehokas, riittävä Al/Cl suhde hajottamaan alkalikloridit olisi 1,.
9 7 (21) SUOJAAVAT REAKTIOT HCl vapautuu Kloori ei tartu RISKIYHDIS TEET Kloorivapaa lämmönsiirtopinta ALKALI- SILIKAATTEJA, SULFAATTEJA ALKALI- KLORIDE JA SUOJA-AINEET RIKKIDIOKSIDIA, Al-SILIKAATTEJA METSÄTÄHDE Yhteispoltto TURVE Kuva 3. Turpeen suoja-aineet (rikki ja alumiinisilikaatit) tuhoavat kloorin kantajana toimivat alkalikloridit ennen niiden kerrostumista tulistinputkiston pintaan. Huom: rikin tulee hapettua SO 3 :ksi asti, ennen kuin se on tehokas. Esim. kalsium voi sitoa rikkiä, ja vähentää tehokkaan rikin osuutta [1].
10 8 (21) Additive SO3 SO 3 MOH MOH M 2 SO 4 (stable) MCl MCl CaO SO 3 2 CaCO 3 Sfuel +O2 M. HCl MCl + Cl. (unstable) HCl MCl + H 2 O MOH CaSO4 (stable) CaO O SO 2 M = K or Na Kuva 4. SO 3 :n reaktiot alkalikloridien tuhoamisessa (punaiset linjat) ja eitoivotut sivureaktiot (mustat linjat). M on K tai Na [2]. VTT:n bioenergian osaamiskeskus aloitti vuonna 1998 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää puun ja turpeen yhteispolton aiheuttamia riskejä voimalaitostulistimille. Projektin päärahoittaja oli TEKES, mutta siinä olivat nykyinen Metso Power (silloinen Kvaerner Pulping) sekä UPM Kymmene rahoittavina yrityksinä. VTT:n tutkimuspartnerina toimi Åbo Akademi. Projekti päättyi vuonna 21. Tutkimuksessa määritettiin turpeen energiaosuuden minimiarvoja, jotka kykenevät estämään korrodoivan kloorin kerrostumista tulistimille, ja tulistimien kasvavan likaantumisen. Käänteisenä arvona saatiin puubiomassan suurin turvallinen energiaosuus yhteispoltossa turpeen kanssa. Mittauksia tehtiin kolmessa kokoluokassa: VTT:n 2 kw:n kerrosleijureaktorissa, Metso Power Oy:n 2 MW:n pilot-reaktorissa sekä UPM Kymmene Oyj:n Kaipolan 15 MW:n kerrosleijuvoimalassa ja UPM Kymmene Oyj:n Voikkaan 8 MW:n kerrosleijuvoimalassa. VTT:n reaktoria voidaan kuvailla määritteellä Sähköstabiloitu pilot-reaktori ja Metso Power Oy:n reaktoria käsitteellä Teollisuuskokoluokan Pilot-reaktori. Tutkimuksessa poltettiin vain yhtä turvelaatua, jossa oli suojaavaa rikkiä melko vähän (,19 p- % kuiva-aineessa). Puubiomassoja oli kaksi: Kaipolasta saatu kuusen kuori ja metsätähdepohjainen ns. vihreä hake. Tuossa projektissa saaduilla tuloksilla on ratkaiseva merkitys indeksilukujen soveltamisessa Biovarma-projektin tarpeisiin, koska polttokokeita ei ollut mahdollista tehdä Biovarma- projektin puitteissa. Indeksien etsimisessä käytettiin apuna myös kirjallisuutta.
11 9 (21) 3 Menetelmät /toteutus 3.1 Toteutustavan kuvaus Vertasimme erilaisia indeksilukuja, jotka laskettiin valittujen VTT:n näytepankin polttoaineiden koostumuksista. Puupolttoaineiden analyysitulokset on koottu taulukkoon 1 ja turpeiden taulukkoon 2. VTT:n näytepankissa on useampia puu- ja turvenäytteitä, mutta niistä ei ole analysoitu kaikkia tarvittavia, taulukoissa näkyviä ominaisuuksia. Analysoimaton alumiinipitoisuus on yleisin puute. Turve 3 ei edusta kunnolla suomalaista turvetta, koska yhtä korkeita rikkipitoisuuksia voi esiintyä vain erittäin rajoitetulla alueella. Lisäksi siinä on erittäin paljon tuhkaa. Turpeet 1 ja 2 ovat koostumukseltaan melko lähellä toisiaan (ks. Cl, S, Ca). Tavoitteena oli määrittää kokeelliseen tulistimien likaantumistietoon nojaten (kuori 6/ turve 1 ja metsätähde 7/ turve 1) valittujen indeksilukujen raja-arvot, joiden yläpuolella puubiomassan poltto on turvallista yhdessä turpeen kanssa ja soveltaa näitä arvoja uusille puu/turveseoksille (tässä raportissa männyn kuori 2/ turve 1 ja kokopuuhake 4 / turve 1). Turvallinen tarkoittaa seossuhdealuetta, jossa tulistimien likaantumisnopeus ei juuri kasva puupolttoaineen osuuden noustessa. Kokeellinen tulistimien likaantumistieto puu ja turveseoksilla saatiin aiemmin toteutetusta Tekesin, teollisuuden ja VTT:n rahoittamasta projektista Uuden ennustusmenetelmän kehittäminen kerrostumanmuodostukselle, jonka avaintulokset on esitetty kuvissa 5 ja 6. Näiden perusteella tulistimien likaantumisnopeus alkaa nousta turve1/kuori 6 seoksella (ks. taulukot 1 ja 2) puubiomassan energiaosuuden noustessa 8 %:n tasolle ja turve 1/ metsätähde 7 seoksella puubiomassan energiaosuuden noustessa 75 %:n tasolle. Näitä tietoja hyödynnettiin raja-arvoina indeksilaskennassa määritettäessä turvallisen polton rajoja. Tutkitut indeksiluvut olivat S/Cl ja (2S+Al)/Cl (molemmat moolisuhteita). Indekseissä suoja-aineet ovat osoittajassa ja riskiaine (kloori) nimittäjässä. Tehokerroin 2 rikin edessä (kloorin ja alumiinin suhteen) on peräisin reaktioyhtälöstä 1 (yksi mooli rikkiä pysty hajottamaan kaksi moolia alkaliklorideja). Todellisen koostumustiedon hyödyntämisen lisäksi tehtiin kloorin suhteen herkkyystarkastelu, koska pienten klooripitoisuuksien analysointitarkkuudessa saattaa olla ongelmia. Taulukko 1. Puupolttoaineet puu N:o Puupolttoaine alkuperä viite teholl tuhka Cl S Na K Ca Al MJ/kg p-% 815 p-% p-% p-% p-% p-% p-% 1 Kuusen kuori Kaipola (Biosafe) Aho Fuel Männyn kuori Rauma (ECSC) ECSC progr Kuusen kuori Kaipola (EU proj.) Aho Fuel Kokopuu Kaipola? JOR3 Coda Fuel Metsätähde Kaipola ECSC progr Kuusen kuori Kaipola Kans. Loppur Metsätähde Kaipola Kans. loppur Kuusen kuori Kaipola Kans. loppur Bark W85 Vainikka Adcof
12 1 (21) Taulukko 2. Turpeet Turve N:o Turve teholl tuhka Cl S Na K Ca Al MJ/kg p-% 815 p-% p-% p-% p-% p-% p-% W W KLOORIN KERROSTUMISRISKI KUORI TURVE 2 kw Riskitön poltto 2 MW Riskin merkkejä epäedullisissa olosuhteissa Vältettävä pitempiaikaista pol ttoa 15 MW % TURVETTA ENERGIA SISÄLLÖSTÄ Kuva 5. Tulos tulistimien likaantumisen riskirajamäärityksestä turpeen 1 ja kuoren 6 seoksella (ks. taulukot 1 ja 2) [1] KLOORIN KERROSTUMISRISKI METSÄTÄHDEHAKE TURVE 2 kw Riskitön poltto 2 MW Riskin merkkejä epäedullisissa olosuhteissa Vältettävä pitempiaikaista polttoa 15 MW % TURVETTA ENERGIA SISÄLLÖSTÄ Kuva 6. Tulos tulistimien likaantumisen riskirajamäärityksestä turpeen 1 ja metsätähdehakkeen 7 seoksella (ks. taulukot 1 ja 2) [1]
13 11 (21) 4 Tulokset 4.1 Indeksi S/Cl Pelkkä rikin ja kloorin moolisuhde saadaan helposti määritettyä, mutta se ei ota huomioon alumiinisilikaattien vaikutusta (reaktio 2), mikä osaltaan saattaa johtaa liian negatiiviseen arvioon puupolttoaineen maksimimäärästä. Se ei ota huomioon myöskään rikkiä sitovia, ja siten sen tehoa reaktiossa 1 vähentäviä alkuaineita, joista tärkein on kalsium (kuva 4). Niiden huomiotta jättäminen saattaa johtaa liian positiiviseen arvioon puupolttoaineen maksimimäärästä varsinkin, kun puussa on tyypillisesti paljon kalsiumia. Verrattaessa S/Cl indeksille laskettuja arvoja kuoren 6 ja metsätähteen 7 energiaosuuden funktiona turpeen 1 suhteen saadaan kuvan 5 mukaiset käyrät. Käyriin voidaan lisätä turvallisen pitoisuuden ylärajat (merkitty % alueella 7 75 % puupolttoainetta kuvista 5 ja 6). Kuvaan on merkitty osuudet myös Salmenojan ehdottaman S/Cl suhde 4:n mukaan [3]. Kuvan 7 mukaan kuori olisi riskialttiimpi polttoaine kuin metsätähde (koska turve-metsätähdeseoksen käyrä kulkee ylempänä), mikä on ristiriitainen tulos kuviin 5 ja 6 verrattuna. Ristiriita saattaa johtua epätarkkuuksista polttoaineiden (alhaisten) kloori- ja rikkipitoisuuksien analyysissä. Klooria on löydetty molemmista puubiomassoissa yhtä paljon, mutta kuoren rikkipitoisuus on analysoitu hieman pienemmäksi kuin metsätähteen (taulukko 1), mistä johtuu kuoren laskennallisesti suurempi poltettavuusriski. Kuvassa 7 esitetyn arvion mukaan turvallinen suhdelukualue olisi S/Cl > 3, jonka alaraja alittaa hieman Salmenojan ehdottaman raja-arvon. 7 S/Cl Turve 1/ Kuori 6.2% Cl, metsähake 7.2% Cl Kuori6/turve 1 Metsäh7/turve1 Salmen oja raja 2 1 Kirjallisuus (Salmenoja): S/Cl > 4 Kerrostumatutkimus: S/Cl > 3 * % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 7. Laskettu S/Cl kuori 6/ turve 1 ja metsätähde 7/ turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia.
14 12 (21) Kuvan 8 tulos on laskettu pienentämällä kuoren klooripitoisuutta mitatusta arvosta,2 p- % arvoon,15 p- %. Tällöin kuoren ja metsätähteen käyrät ovat yhdenmuotoiset, jolloin niiden aiheuttama riski ja suurin turvallinen osuus muodostuu laskennallisesti yhtä suuriksi (puupolttoaineen turvallisen osuuden yläraja on noin 75 % suhdeluvun S/Cl = 3 mukaan arvioituna). 7 S/Cl Turve 1/ Kuori 6.15% Cl, metsähake 7.2% Cl Kuori6/turve 1 Metsäh7/turve1 Salmen oja raja 2 1 Kirjallisuus (Salmenoja): S/Cl > 4 Kerrostumatutkimus: S/Cl > 3 * % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 8. Herkkyystarkastelu klooripitoisuuden suhteen. Kuoren klooripitoisuutta on laskennassa alennettu määritetystä arvosta (,2 p- %) arvoon,15 p- % kuvaan 5 verrattuna. Muu koostumus pidetty muuttumattomana. Kuvassa 9 on kärjistetty edelleen tilannetta kloorin analyysitarkkuuden osalta olettamalla seuraavat Cl pitoisuudet: Kuori,15p- % ja metsätähde,25p- %. Tämä vastaisi yleistä käsitystä siitä, että vihreä hake sisältää selvästi enemmän klooria kuin kuori. Nämä muutokset tekevät metsätähteestä selvästi kuorta riskialttiimman polttoaineen, ja käyrien muoto on paremmin yhdenmukainen kokeellisen tiedon kanssa (vertaa kuvia 5, 6 ja 9).
15 13 (21) 7 S/Cl Turve 1/ Kuori 6.15% Cl, metsähake 7.25% Cl Kuori6/turve 1 M etsäh7/turve1 Salmen oja raja 2 1 Kirjallisuus (Salmenoja): S/Cl > 4 Kerrostumatutkimus: S/Cl > 3 * % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 9. Herkkyystarkastelu klooripitoisuuden suhteen. Kuoren klooripitoisuutta on laskennassa alennettu määritetystä arvosta (,2 p -%) arvoon,15 p- % ja metsätähdehakkeen klooripitoisuutta nostettu analysoidusta arvosta,2 p -% arvoon,25 p- % kuvaan 7 verrattuna. Muu koostumus on pidetty muuttumattomana. Kuvassa 1 S/Cl indeksiä on sovellettu suoraan seokseen, josta ei ole mitattu likaavia ominaisuuksia (eli kuvien 5 ja 6 kaltaista kokeellista vertailutietoa ei ole saatavilla). Olettaen, että S/Cl indeksin raja-arvo on 3, saadaan kokopuuhakkeen 4 suurimmaksi turvalliseksi energiaosuudeksi turpeen 1 kanssa noin 7 %, kun taas männyn kuori 4:ää, jonka klooripitoisuus on puupolttoaineeksi huomattavan korkea, voisi polttaa korkeintaan energiaosuudella 4 % turpeen 1 kanssa. Osa männyn kuoren sisältämästä kloorista saattaa olla peräisin tiesuolasta. Myös kokopuuhakkeen klooripitoisuus,2 p- % oli hieman odotusarvoa (,1-,15 %) suurempi.
16 14 (21) Kokop4/turve 1 Männynk2/turve1 S/Cl puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 1. Laskettu S/Cl kokopuu14 / turve 1 ja männyn kuori 2 / turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia. 4.2 Indeksi (2S + Al)/Cl Laskennallista työtä jatkettiin pyrkimyksellä arvioida myös alumiinisilikaattien osuutta (ks. yhtälö 2). Työjärjestys oli sama kuin S/Cl suhteella, eli ensin aloitettiin turpeen 1 seoksilla kuoren 6 ja metsätähteen 7 kanssa, joista oli olemassa kokeellinen likaantumisrajan tieto (kuvat 5 ja 6). Laskenta aloitettiin todellisella koostumuksella (taulukoista 1 ja 2) (kuva 11), jonka jälkeen tehtiin herkkyystarkastelu klooripitoisuuksien suhteen (kuvat 12 ja 13). Koska metsätähteestä mitattiin suurempi rikkipitoisuus kuin kuoresta, ja koska täydennetyssä indeksissä rikillä on painoarvo 2, käyrien eroavaisuus metsätähteen ja kuoren välillä muodostuu suuremmaksi kuin vastaavassa tarkastelussa S/Cl suhteella (vertaa kuvia 7 ja 11) ja ristiriita kokeellisen tiedon välillä kärjistyy, koska laskenta ehdottaa metsätähteen pitoisuudelle entistä suurempaa turvallista ylärajaa kuin kuorelle turpeen 1 suhteen. (vrt. kuvat 5,6 ja 11). Ero kuoren ja metsätähteen välillä poistuu, jos oletetaan että kuoressa onkin vain,15 % klooria (kuva 12), ja tilanne muuttuu kuoren suhteen edulliseksi (vastaten kokeellista tulosta (kuvat 5 ja 6), jos oletetaan lisäksi, että metsätähteessä on klooria hieman analysoitua enemmän (,25 p- %). Tulos todistaa osaltaan, miten herkkä indeksitarkastelu on polttoaineen analysoidulle koostumukselle.
17 15 (21) 3 25 Turve 1/ Kuori 6.2 p-% Cl, metsähake 7.2 p-% Cl (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori1/turve 1 Metsäh7/turve1 5 * % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 11. Laskettu (2S+ Al)/Cl kuori 6/ turve 1 ja metsätähde 7/ turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia 3 25 Turve 1/ Kuori 6.15 p-% Cl, metsähake 7.2 p-% Cl (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori1/turve 1 Metsäh7/turve1 5 * % puubiomas saa energia sisällöstä Kuva 12. Herkkyystarkastelu klooripitoisuuden suhteen. Kuoren klooripitoisuutta on laskennassa alennettu määritetystä arvosta (,2 p- %) arvoon,15 p- % kuvaan 5 verrattuna. Muu koostumus pidetty muuttumattomana.
18 16 (21) 3 25 Turve 1/ (2S+Al/Cl Kuori 6.15% Cl, metsähake 7.25% Cl Kuori6/turve 1 Metsäh7/turve % puupolttoainetta energiasisällöstä Kuva 13. Herkkyystarkastelu klooripitoisuuden suhteen. Kuoren klooripitoisuutta on laskennassa alennettu määritetystä arvosta (,2 p- %) arvoon,15 p- % ja metsätähdehakkeen klooripitoisuutta nostettu laskennallisesti arvosta,2 p- % arvoon,25 p- % kuvaan 5 verrattuna. Muu koostumus on pidetty muuttumattomana. Alumiinilla täydennettyä indeksiä testattiin likaantumisominaisuuksiltaan tuntemattomiin seoksiin (kokopuuhake 4 ja männyn kuori 2 seostettuina turpeeseen 1). Tulos on esitetty kuvassa 14 olettaen, että indeksiluvun turvallinen alaraja on 14. Näin menetellen saatiin yllättäen hyvinkin yhdenmukainen tulos S/Cl indeksin kanssa (vrt. kuvia 1 ja 14 ja ks. taulukko 3). Tämän perusteella rikillä näyttäisi olevan hallitseva merkitys alumiinisilikaatteihin verrattuna ainakin näillä polttoaineseoksilla.
19 17 (21) 3 25 (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kokop4/turve 1 Männynk2/turve % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 14. Laskettu (2S+Al)/Cl kokopuu14 / turve 1 ja männyn kuori 2 / turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia 5 Johtopäätökset ja yhteenveto Taulukkoon 3 on koottu suurimmat turvalliset puubiomassan energiaosuudet turpeen 1 kanssa edellä esitetyn aineiston perusteella. Kuten jo edellä mainittiin S/Cl =3 ja (2*S + Al)/ Cl= 14 antoivat hyvin yhdenmukaiset suurimmat turvalliset puupolttoaineosuudet. Taulukko 3. Puubiomassojen suurin turvallinen energiaosuus turpeen 1 kanssa Puubiomassa max. turvall. osuus peruste huom. % energiasta Kuori 6 8 kokeellinen tieto, kuva 5 viite 1 Metsätähde 7 75 kokeellinen tieto, kuva 6 viite 1 Kuori 6 68 S/Cl = 3, kuva 7 Analysoitu koost. Metsätähde 7 75 S/Cl = 3, kuva 7 Analysoitu koost. Kuori 6 75 S/Cl = 3, kuva 8 Oletettu Cl,15 % Metsätähde 7 65 S/Cl = 3, kuva 9 Oletettu Cl,25 % Kuori 6 63 (2S+Al)/Cl =14, kuva 11 Analysoitu koost. Metsätähde 7 75 (2S+Al)/Cl =14, kuva 11 Analysoitu koost. Kuori 6 72 (2S+Al)/Cl =14, kuva 12 Oletettu Cl,15 % Metsätähde 7 63 (2S+Al)/Cl =14, kuva 13 Oletettu Cl,25 % Männynkuori 2 42 S/Cl = 3, kuva 14 Sovellettu uudelle Kokopuuhake 4 7 S/Cl = 3, kuva 14 Sovellettu uudelle Männynkuori 2 42 (2S+Al)/Cl =14, kuva 15 Sovellettu uudelle Kokopuuhake 4 7 (2S+Al)/Cl =14, kuva 15 Sovellettu uudelle
20 18 (21) Männyn kuori 2 on riskipolttoaine jo yli 42 %:n energiaosuuksilla, koska siinä on paljon klooria. Muita tarkasteltuja puupolttopaineita voisi polttaa turvallisesti 6 7 %:n energiaosuuteen saakka. Kyseinen turve ei ollut suojavaikutukseltaan paras mahdollinen (rikkipitoisuus vain,16 %). Puupolttoaineen osuuksia olisi voinut nostaa selvästi, jos turve olisi sisältänyt enemmän rikkiä ja/tai alumiinia. Seuraava raportti valaiseekin näitä mahdollisuuksia. Indeksilukuihin tulisi kuitenkin sisällyttää myös rikin tehoa vähentävät tekijät reaktiossa 1 (ks. kuva 4). Tarkennetut indeksiluvut voisivat mahdollisesti olla muotoa (2 x (S-(Ca reakt t+mg reakt )) + Al) / Cl. Ongelmana on rikkiä sitovan maaalkalimetallin osuuden hyvin vaikea määrittäminen. Puussa ja monissa turpeissa on tyypillisesti paljon kalsiumia rikkiin nähden (ks. kuvat 15 ja 16, jossa on laskettu Ca/S suhteita energiaosuuden funktiona turve 1:n ja puupolttoaineiden seoksille). Siksi liian suuren painoarvon antaminen maa-alkalimetallien vaikutukselle rikkiin poistaisi laskennallisesti rikin suojavaikutuksen kokonaan, mikä ei olisi lainkaan yhdenmukainen tulos kokeellisen tiedon kanssa (kuvat 5 ja 6). Toisaalta maa-alkalimetallien vaikutuksen täydellinen huomiotta jättäminen antaa todennäköisesti liian positiivisen kuvan puubiomassan osuuden turvallisesta ylärajasta. Yksi lähtökohta on fraktointianalyysin hyödyntäminen määrittämään suureet Ca reakt ja Mg reakt, mutta sekin saattaa antaa liian suuren tai väärän arvion rikkiä sitovista maa-alkalimetalliosuuksista. VTT:n aiempien tutkimustulosten mukaan rikistä syntyvä SO 3 voi olla hyvinkin selektiivinen alkalikloridien suhteen. Jos otamme lähtökohdaksi määrittää Ca reakt ja Mg reakt osuudet vesiliukoisuuden perusteella, vesiliukoisten maa-alkaliyhdisteiden osuus on tyypillisesti hyvin pieni sekä puussa että turpeessa (kuvat 17 ja 18). Nitraatit, nitriitit ja tiosulfaatti lienevät tunnetuimmat niistä, kun sen sijaan esim. oksalaatit ja karbonaatit ovat niukkaliukoisia veteen [5]. Molemmat liukenevat suolahappoon, mutta karbonaatit liukenevat todennäköisesti paremmin asetaattiin kuin oksalaatit [5]. Oletus, että vain vesiliukoinen osa kalsiumista, reagoi rikin kanssa siten, että sen mukaan laskettu osa rikistä ei pysty osallistumaan reaktion 1, lienee vahva yksinkertaistus todellisesta tilanteesta. Kirjallisuudessa on määritetty S/Cl suhde ns. tehokkaan rikin avulla, jonka määrä laskettiin mitatusta savukaasun SO 2 -pitoisuudesta [6]. Sitojametallien vaikutus kun heijastuu suoraan savukaasun SO 2 -pitoisuuteen. Toisaalta savukaasun SO 2 sisältää myös reaktiosta 1 jäljelle jäävää osuutta. Ongelmana on myös polttokokeen tarve, josta voitaisiin määrittää jo suoraan esim. alkalikloridivirrat ja kloorin kerrostuminen, joten tuo lähestymistapa ei auta, jos lähtökohtana on pelkkä polttoaineen koostumuksen hyödyntäminen.
21 19 (21) Kuori6/turve 1 Metsätähde7/turve1 Ca/S % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 15. Laskettu Ca/S kuori 6/ turve 1 ja metsätähde 7/ turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia Kokop4/turve 1 Männynk2/turve1 Ca/S % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 16. Laskettu Ca/S kokopuu14 / turve 1 ja männyn kuori 2 / turve 1 seoksella. Laskentaan on käytetty analysoituja pitoisuuksia
22 2 (21) 12 1 mg/kg dry Residual, analysed Leached in HCl Leached in Acetate Leached in H2O 2 Si Al Fe Ca Mg P Na x 5 K x 5 Cl x 5 S Kuva 17. Erään kuusen kuorinäytteen fraktiointianalyysin tulos [4] mg/kg dry Rest HCl Acetate H2O 4 2 Al Ca Fe K Na P S Si Cl Mg Kuva 18. Erään palaturvenäytteen fraktiontianalyysin tulos (ei sisälly VTT:n näytepankkiin)
23 21 (21) Liitteet /Lähdeviitteet 1. Aho, M., Taipale, R., Lybeck, E., Veijonen, K., Paakkinen, K., Skrifvars, B.-.J., Lauren, T., Zevenhoven, M., ja Hupa, M., Uuden ennustusmenetelmän kehittäminen kerrostuman muodostukselle. VTT Energian raportteja 28/ Aho, M., Vainikka, P., Taipale, R., ja Yrjas, P., Fuel 87 (28) Salmenoja, K., Väitöskirja Field and laboratory studies on chlorine induced superheater corrosion Åbo Akademi, raportti -1, Aho, M., Yrjas, P., Taipale, R., Hupa, M. ja Silvennoinen, J., Fuel 89 (21) CRC, Handbook of Chemistry and physics. 66. painos, Silvennoinen, J., Roppo, J., Nurminen, R-V., Aho, M., Vainikka. P., ja Ferrer, E., Proceedings of 18th International Conference on Fluidised Bed Combustion. May 22-25, Toronto, Ontario, Canada.
Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6473-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti
LisätiedotTulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotJäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06
Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotKeljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka
Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien
LisätiedotBIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects
BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotLeijupolttoteknologia: vihreää energiaa
8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.
LisätiedotPajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06093-13 Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -projekti Pajun käyttö poltossa -osatehtävä Pajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Markus
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotHARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotBio-energia-alueen tutkimuksen esittely. Martti Aho
Bio-energia-alueen tutkimuksen esittely Martti Aho 2 VTT:N HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA TOIMIPAIKKOJEN SIJAINTI HENKILÖSTÖ Espoo 1 891 Oulu 383 Tampere 301 Jyväskylä 129 Turku 36 Lappeenranta 14 Muut toimipaikat
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotVihreämmän energian haasteet - Biomassa ja yhdyskuntajäte polttoaineina
Vihreämmän energian haasteet - Biomassa ja yhdyskuntajäte polttoaineina Juho Lehmusto Epäorgaanisen kemian laboratorio Prosessikemian keskus Åbo Akademi Turku Ennen vuotta 2000...ei laillisia velvoitteita
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotTuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa
LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Tuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa Työn tarkastaja:
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotBiowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06
Biowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06 Fuels T1 Fuel selection, Detailed analysis ÅAU, VTT (J) Harmful and protective compounds T2 Pilot scale experim ents with a BFB reactor:
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotSivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat
Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden
LisätiedotL&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa
L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
LisätiedotPoltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka
1 Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka Rolf Hernberg, Albert Manninen, Tommi Kortelainen, Tapio Rantala Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos Sisältö 2 Poltossa vapautuvat metallit
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotTyö 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotGR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.
GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-GRANULI ALKALEIHIN REAGOIMATON PETIMATERIAALI GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotEnergiatehokkuuden analysointi
Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
Lisätiedot