Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa
|
|
- Kimmo Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti. Tällä alueella Suomi on sovellusten kehittäjänä maailman johtavia maita: yli puolet leijutekniikkaan perustuvista voimakattiloista on rakennettu kahden Suomesta käsin toimivan yrityksen voimin. Leijupolttotekniikka soveltuu erityisen hyvin sellaisille polttoaineille, joiden poltto on vaikeaa muilla tekniikoilla karkean palakoon, kosteus- ja lämpöarvovaihteluiden sekä hankalien tuhkan ominaisuuksien vuoksi. Koska leijupoltto sietää polttoaineen laatuvaihteluja selvästi muita tekniikoita paremmin, on tekniikka yleistynyt erityisesti teollisuussovelluksissa, joissa polttoaine saadaan omista sivutuotteista, kuten esimerkiksi puunjalostusteollisuudessa. Tekniikka sallii myös fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisen perinteisiä menetelmiä tehokkaammin, erityisesti suurissa laitoskokoluokissa. Leijupolton periaate Leijukerrospoltossa palamisreaktiot tapahtuvat pääosin paksussa, ilmavirran leijuttamassa hiekkapatjassa, jonka suuri terminen kapasiteetti stabiloi palotapahtumaa. Inerttinä leijumateriaalina käytetään joko polttoaineen omaa tuhkaa, hiekkaa, tai jotakin muuta raemaista materiaalia. Kupliva leijupoltto perustuu hitaaseen kaasun virtausnopeuteen petimateriaalin läpi, jolloin muodostuu kupliva leijukerros. Polttoaine syötetään tämän leijukerroksen pinnalle tai sisään, jolloin polttoaine kuivuu välittömästi. Polttoaineen sisältämät palavat komponetit palavat joko leijukerroksen sisällä, ylläpitäen petimateriaalin lämpötilaa, tai leijukerroksen yläpuolella, jolloin palamista voidaan tehokkaasti hallita palamisilman annostelulla ja suuntauksella. Osa palamisessa vapautuvasta lämmöstä otetaan talteen tulipesän seinäputkissa kiertävään veteen, johon muodostuva höyry erotetaan lieriössä. Tulipesästä poistuvissa savukaasuissa on vielä runsaasti lämpöenergiaa, joka hyödynnetään höyryyn sidotun energian lisäämiseen ennen höyryn johtamista höyryturbiiniin. Se osa savukaasun sisältämästä lämpöenergiasta, jota ei saada talteen höyryyn, käytetään syöttöveden ja palamisilman lämmittämiseen. Kiertoleijupoltossa käytetään kuplivaa leijupolttoa suurempia kaasun virtausnopeuksia tulipesässä, jolloin merkittävä osa petimateriaalipartikkeleista kulkeutuu kaasujen mukana ulos tulipesästä. Suurin osa näistä partikkeleista palautetaan tulipesään erillisen partikkelierottimen avulla, jolloin muodostuu niin sanottu ulkoinen kierto. Ulkoisen kierron ansiosta lämmönsiirto tulipesän alueella tehostuu, ja samalla tulipesän lämpötilaprofiili tasoittuu. Tästä on hyötyä erityisesti rikkipitoisten polttoaineiden poltossa, koska rikin sitominen kalkkikiven avulla on tällöin mahdollisimman tehokasta. Kupliva leijupoltto soveltuu erityisesti metsäteollisuuden käyttämille polttoaineille, joita ovat muun muassa kuori, puru, hake, turve ja erilaiset lietteet. Kiertoleijukattiloiden polttoainevalikoima sisältää edellä mainittujen lisäksi myös fossiilisia polttoaineita. Kiertoleijukattiloiden laitoskoko on jatkuvasti suurentunut, ja nykyisin suurimmat laitokset ovat jo ylittäneet 550 MW th rajan. Leijupolttokattiloita käytetään kuitenkin edelleen valtaosin teollisuuden vastapainekattiloina, sillä laudevoimalaitoksena yksikkökoon tulisi edelleen kasvaa jotta sähkötehon tuotto olisi tasolla MW e (vastaa höyrytehoa n MW th ). Kuva 1 selventää leijukattiloiden toimintaperiaatetta pääkomponenttien avulla.
2 2 (6) Kuva 1. Leijukattiloiden pääkomponentit. Vasemmassa kuvassa kuplivaan leijukerrokseen perustuva kattila (BFB), ja oikeassa kuvassa kiertoleijukattila (CFB). Puun käyttö leijupoltossa Puubiomassan merkitys Suomen tärkeimpanä uusiutuvana polttoaineena on kiistämätön. Erityisen tärkeää puuperäisen aineksen poltto on metsäteollisuudelle. Vaikka turve onkin edelleen käyttömääriltään ja taloudeltaan tärkein kotimainen markkinapolttoaine, ei turvetta kaikissa yhteyksissä luokitella biomassaksi. Tekesin Puuenergia teknologiaohjelman tavoitteena onkin ollut metsähakkeen tuotannon ja käytön viisinkertaistaminen viidessä vuodessa vuoden ,5 milj. m 3 :n tasolta. Useat selvitykset osoittavat, että metsiemme energiapuupotentiaali mahdollistaa tavoitteeksi asetetut käyttömäärät. Asetetun tavoitteen saavuttaminen on mahdollista käyttämällä metsähaketta suurten voimaloiden kattiloissa nykyisissä ja uusissa laitoksissa. Näin ollen metsähakkeen hintakilpailukyky on luonnollisesti avainasemassa käyttömääriä lisättäessä. Kuvassa 2 on esitetty kaaviokuva metsähakkeen eri tuotantoketjuista. Vaikka käyttäjien asenteet ovat kehittyneet metsähakkeelle myönteiseen suuntaan, käytön kasvun tiellä on kuitenkin esteitä. Metsähakkeen keskihinta vuonna 2001 oli 8.3 /MWh, joten puun hinta polttoaineena on verraten alhainen. Metsähakkeen kannattavuutta rajoittaa eniten polttoaineen kuljetuskustannusten nousu. Erityisesti kostean viherhakkeen käytön lisääminen on vaikeaa alhaisen lämpöarvon vuoksi. Tästä syystä suuria, pelkästään puubiomassaa käyttäviä laitoksia ei kannata rakentaa ilman turpeen ja hiilen käyttömahdollisuutta. Metsähakkeen poltolle tyypillisiä seoksia voivat olla turve-hake, kuorihake ja erityyppisten lietteiden ja hakkeen seokset tai kaikkien näiden yhdistelmät. Myös kivihiili voi olla seoksen osana. VTT on tutkinut runsaasti puun ja turpeen polttoa, erityisesti Tekesin ja EU:n tutkimusohjelmissa sekä teollisuuden toimeksiantoina. Metsähake on luonteeltaan ympäristöystävällinen polttoaine, mutta polttoteknisesti sen hyödyntäminen ei ole ongelmatonta. Puupolttoaineita poltettaessa puutuhkan kemiallinen koostumus voi aiheuttaa likaantumis- ja kuumakorroosio-ongelmia kattiloiden lämpö- ja tulistinpinnoille. Erityisesti ongelma tulee esille metsähakkeella, joka sisältää huomattavasti neulasia ja ohuita oksia. Vaikka alkalimetalli- ja klooripitoisuudet ovat tyypillisesti matalia puuperäisissä polttoaineissa, ongelmana on, että ne vapautuvat helposti kaasumaiseen muotoon palamisen aikana. Alkalimetallit voivat hapettua oksideiksi, muodostaa sulfaatteja tai klorideja.
3 3 (6) Kuva 2. Metsähakkeen tuotantoketjun eri mahdollisuuksia. Pelkkää puuta poltettaessa palamisprosessin rikkipitoisuus on matala, jolloin alkalimetallit muodostavat alkaliklorideja, jotka ovat matalissa lämpötiloissa sulavia suoloja. Näin ollen nämä suolat muodostavat tahmeita kerrostumia kattiloiden lämmönsiirtopinnoille aiheuttaen merkittävän kuumakorroosioriskin. Mikäli polttoprosessin rikkipitoisuutta nostetaan esimerkiksi turpeen lisäkäytöllä, alkalit sitoutuvat rikin kanssa muodostaen sulfaatteja ja vapautuva kloori muodostaa kaasumaista vetykloridia (HCl). Vetykloridi kulkeutuu matalina pitoisuuksina savukaasun mukana ulos kattilasta eikä siitä tällöin aiheudu merkittävää kloorikorroosio- tai päästöriskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että yhteispoltolla saavutetaan etuja päästöjen ja kattilan likaantumisen hallinnassa. Näin yhteispoltolla voidaan parantaa kattilalaitoksen käytettävyyttä. Turpeen ja puun yhteispoltto Voidaan siis suositella, että puupolttoaineiden seassa olisi aina hyvä polttaa % turvetta tai vastaavassa suhteessa muuta rikkipitoista polttoainetta, jotta vähennetään pedin agglomeroitumisongelmia ja alkalikloridien muodostumista tulistinpinnoille. Metsähakkeen poltossa turpeen osuus olisi hyvä olla vielä korkeampi eli %. Vastaavasti turpeen poltolle on etuja puun käytöstä seospolttoaineena. Turpeen polton rikkidioksidipäästöjä voidaan alentaa puun käytöllä. Turvevoimalaitoksilla rikkidioksidin päästöraja on tyypillisesti 140 mg/mj (350 mg/m 3 N) ja tähän pääseminen edellyttää usein kalkin käyttöä rikinsidontaan. Päästöraja voidaan saavuttaa myös polttamalla noin % puuta turpeen kanssa. Menetelmä on testattu kiertoleijukattilassa, turpeen rikkipitoisuus oli tuolloin keskimäärin 0,22 %. Rikkipäästöjä vähentävät puun alhainen rikkipitoisuus ja puun alkalisen tuhkan rikkiä sitovat ominaisuudet.
4 4 (6) Puun polton kustannuksiin vaikuttavat tekijät Puun polttaminen joko pääpolttoaineena tai yhteispolttona turpeen tai hiilen kanssa on siis houkutteleva ajatus. Puun polton aloittaminen tai lisääminen kattilalla aiheuttaa muutoksia käyttökustannuksiin ja vaatii mahdollisesti investointeja uusiin laitteisiin. Puun polton käyttökustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Lämmönsiirtopintojen nuohoustarve Savukaasun loppulämpötilan muutokset -> mahdollisesti alentunut hyötysuhde Kattilan puhdistustarve, yleensä kattilan tarkastusseisokkien yhteydessä Petihiekan vaihtotarve Tuhkan koostumuksen muutokset Omakäyttötehon muutokset Polttoaineen varastointi Rikinsidonnan tarve Nuohoustarve ja kattilan likaantuminen, savukaasun loppulämpötilan muutokset Puun poltossa syntyy enemmän kerrostumia lämpöpinnoille kuin esimerkiksi turpeen poltossa, joten kattilaa joudutaan nuohoamaan useammin. Eräissä tapauksissa nuohouksen tarve voi kasvaa jopa kymmenkertaiseksi. Nuohouksesta huolimatta kerrostumia ei saada kaikissa tapauksissa kokonaan puhdistetuiksi, jolloin on vaarana lämpöpintojen korroosio sekä kattilan tukkeutuminen. Tukkeutumista saattaa myös aiheuttaa kiertoleijukattiloissa syklonien sisäpinnoille takertuva tahmea tuhka. Poltettaessa puun seassa rikkipitoisia polttoaineita, kuten turvetta, voidaan estää vahingollisten alkali- ja klooriyhdisteiden muodostuminen lämpöpinnoille. Lisääntyneestä nuohouksesta huolimatta peti- ja tuhkapartikkelit voivat takertua lämmönsiirtoputkistoihin tulipesän seinämillä ja savukaasukanavassa. Jos partikkelikerros lämmönvaihtoputkistojen pinnalla kasvaa riittävän paksuksi, se toimii eristeenä ja estää lämmön siirtymisen savukaasusta höyryputkistoihin ja kattilan tehontuottokyky laskee. Lisäksi lisääntynyt savukaasumäärä ja suurempi savukaasujen kosteus johtavat suurempiin savukaasuhäviöihin ja huonontavat osaltaan hyötysuhdetta. Kattilan puhdistustarve Koska lämpöpinnat likaantuvat enemmän seospoltolla kuin turpeen poltolla, niiden puhdistus aiheuttaa enemmän työtä seisokkien aikana. Joskus lämpöpinnoille kertyneen pinnoitteen lujuus saattaa muodostua niin suureksi, ettei pinnoitetta saada irti normaalisti käytettävissä olevilla keinoilla. Mikäli likaantuminen on voimakasta ja lämmönsiirto heikkenee liikaa, kattilaa voidaan joutua puhdistamaan myös suunniteltujen seisokkien välillä, jotta suuret kerrostumat lämpöpinnoilta saadaan irrotettua. Haitallisten kerrostumien muodostumista ja niiden tulistinputkia korrodoivaa vaikutusta voidaan estää ja vähentää kattiloiden suunnittelulla. Kun tavoitteena on nostaa hyötysuhdetta, käytetään korkeita höyryn tulistuslämpötiloja, yli 530 C. Tällöin lämpöpintojen sijoittelu, tulistinmateriaalien valinta sekä kaasujen virtausteiden geometria ja väljyys ovat tärkeitä tekijöitä kattilan hyvän käytettävyyden ja keston saavuttamisessa. Petihiekan vaihtotarve Puusta peräisin olevat alkalimetallit vaikuttavat myös leijupoltossa olevan petimateriaalin käyttäytymiseen. Erityisesti metsähakkeen poltossa leijukerrosmateriaalina käytettyjen petihiekkapartikkelien ympärille tarttuu alkalimetalleja, maa-alkalimetalleja ja fosforia sisältäviä yhdisteitä. Nämä yhdisteet agglomeroivat petipartikkeleita toisiinsa ja kasvattavat partikkelien kokoa. Pelkkää puuta poltettaessa leijupedin sintraantuminen saattaa muodostua ongelmaksi.
5 5 (6) Suuret agglomeraatit saattavat jopa tukkia petiin tulevat polttoilmasuuttimet, jolloin koko leijukerroskattila lakkaa toimimasta. Ongelmia pystytään valvomaan tihentämällä petimateriaalin vaihtoa. Lisäksi puupolttoaineet sisältävät vähemmän tuhkaa kuin turve, jolloin tarvitaan enemmän petimateriaalia prosessista poistuneen hiekan tilalle. Arviolta noin 30-40%:n turpeen osuudella voidaan parantaa kerrostumien laadun ja pedin käyttäytymisen hallintaa. Tuhkan koostumuksen muutokset Puupolttoaineiden tuhkapitoisuus on huomattavasti pienempi kuin turpeen, jolloin tuhkan käsittelykustannukset seospoltolla ovat pienemmät kuin turpeen poltolla. Toisaalta joissakin tapauksissa turpeen tuhkaa on voitu hyödyntää esim. teollisuudessa, jolloin tuhkan kuljetuksesta ei ole aiheutunut laitokselle kustannuksia. Seospolton aiheuttamat muutokset tuhkan koostumuksessa voivat estää tuhkan hyötykäytön, jolloin kuljetus- ja läjityskustannukset jäävät laitoksen maksettaviksi. Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia lisäämällä on mahdollista parantaa merkittävästi laitosten käyttötaloutta. Omakäyttötehon muutokset Polttoaineen laadun epätasaisuus voi tuoda mukanaan kattilan toimintaan liittyviä ongelmia. Jos polttoaineen laatu vaihtelee jatkuvasti, ei prosessin säätöjä voida pitää niiden optimialueella. Värähtelevät säädöt aikaansaavat toimilaitteissa ylimääräisiä toimintoja, jotka puolestaan lyhentävät laitteiden huoltovälejä ja elinikää. Epästabiili prosessi ei myöskään saavuta hyötysuhdeoptimia: omakäyttöhyötysuhde alenee, koska puhaltimet ja pumput tekevät osan ajasta työtä säätö peltejä tai venttiilejä vastaan. Polttoaineen varastointi Puupolttoaineita ei yleensä voida varastoida pitkiä aikoja ilman merkttävää laadun alenemista. Mikäli varastointi kuitenkin on tarpeen, voivat varastoinnin kustannukset olla merkittävä kannattavuuteen vaikuttava seikka. Rikinsidonnan tarve Puupolttoaineiden käyttö yhdessä turpeen tai hiilen kanssa voi tuoda merkittäviä säästöjä rikinsidonnassa, koska puun lämpöenergialla korvataan rikkipitoisempaa polttoainetta, ja samalla puun tuhka sitoo rikkiä. Investoinnit ja päästöt Mikäli kattilan polttoaineen syöttöjärjestelmät on alunperin suunniteltu muulle polttoaineelle kuin puulle, esimerkiksi turpeelle, metsähaketta poltettaessa voi esiintyä kattilan tehon vajausta. Tämä voi johtaa puupolttoaineiden vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyjärjestelmiin kohdistuviin investointitarpeisiin. Lisäksi voidaan joutua investoimaan myös savukaasujen ja tuhkan käsittelyyn. Investoinneilta voidaan välttyä, jos rajoitetaan puun osuutta seospoltossa niin, että olemassa olevien laitteiden kapasiteetti riittää käsittelemään kasvaneet materiaali- ja kaasuvirrat, jolloin puupolttoaineiden syöttäminen kattilaan onnistuu vanhoilla laitteilla. Kuvassa 3 on esitetty erään voimalaitoksen käyttökustannusten kasvu eri seospolttosuhteilla lisäkustannusluokittain eriteltynä. Kuvasta voidaan havaita, että 10% puuosuus ei lisää laitoksen käyttökustannuksia ollenkaan, 30% hieman ja 70% puuosuus jo merkittävästi. Jos otetaan huomioon biomassan mukanaan tuoma CO 2 -päästön pieneneminen, on puun käyttö kokonaisuudessaan edelleenkin erittäin kannattavaa myös 70% osuudella.
6 6 (6) mk/mwh pa Puu 70%+Turve 30% Puu 30%+Turve 70% Puu 10%+Turve 90% Omakäyttöteho Varastointi Tuhka Puhdistus Petihiekka Nuohous Kuva 3. Esimerkki erään voimalaitoksen käyttökustannusten kasvusta seospoltolla verrattuna turpeen polttoon. Yhteenveto Suomessa on poltettu puupolttoaineita leijukattiloissa jo kymmenien vuosien ajan. Viime vuosina leijutekniikka on saanut jalansijaa myös Euroopassa, ja kiinnostusta tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin esiintyy myös muissa maanosissa. Koska paras osaaminen leijupolttotekniikoiden käyttämisestä biomassojen poltossa on edelleen yrityskaupoista huolimatta pysynyt Suomessa, luo tämä suuntaus kasvavia vientimahdollisuuksia energiatekniikan alueella. Metsähake, kuten muutkin biomassat, on luonteeltaan ympäristöystävällinen polttoaine, mutta polttoteknisesti sen hyödyntäminen ei ole ongelmatonta. Puuta pääpolttoaineena käyttävillä laitoksilla jo vähäinen turpeen määrän lisäys parantaa laitoksen käytettävyyttä ja käyttötaloutta, sillä turpeen mukana tuleva tuhka ja rikki vähentävät puun tuhkan aiheuttamia ongelmia kattilan likaantumisessa. Suomessa on viime vuosina siirrytty turpeen poltossa useissa laitoksissa pölypoltosta leijukerrospolttoon. Vanhojen laitoksien arina- ja pölypolttokattiloita on muutettu leijupolttokattiloiksi jälkiasennuksin, jolloin muutosten jälkeen on mahdollista polttaa myös puuta. Erityisesti uudet laitokset, joiden pääpolttoaineena käytetään turvetta tai biomassaa, hyötyvät leijutekniikoiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista merkittävästi. Polttolaitteisiin ja -prosessiin liittyvien vaikeuksien tiedostaminen on oleellinen osa uusien laitosten suunnittelussa, vanhojen laitosten modernisoinnista puhumattakaan. Laitosinvestointeja päätettäessä on otettava huomioon polttoaineen saatavuus pitkällä aikajänteellä, ja usein varauduttava myös tukipolttoaineiden ajoittaiseen käyttöön. Tällä alueella leijupolttotekniikat tarjoavat selkeästi parhaan kokonaissuorituskyvyn. Uudet kiinteää polttoainetta käyttävät voimalaitokset perustuvat tänä päivänä lähes poikkeuksetta leijukerrostekniikkaan, joka mahdollistaa laajan polttoainevalikoiman. Voidaankin siis perustellusti sanoa, että leijupolttotekniikoihin perustuvat voimalaitokset mahdollistavat "vihreän" energian kustannustehokkaan tuottamisen markkinoilla olevista polttotekniikoista ylivoimaisesti parhaiten.
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotEkotehokas jätteenpoltto
Ekotehokas jätteenpoltto Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Mikäli koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla,
LisätiedotEKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO
e n e r g i a Pasi Makkonen, asiakaspäällikkö VTT Kehitteillä sekapolttoon soveltuva pienen koon voimalaitos EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO tuottaa puhdasta energiaa lähellä 1 2 3 4 5 Jätteiden mukana Suomessa
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotKivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009
Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotEnergiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen
Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotPolttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi
Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotGR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.
GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-GRANULI ALKALEIHIN REAGOIMATON PETIMATERIAALI GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotGR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.
GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään yleisesti leijupetikattiloiden inerttinä
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
LisätiedotKotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009
Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotPUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEnergiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry LCP BREF:N KUSTANNUSVAIKUTUKSET BIOMASSAA JA TURVETTA KÄYTTÄVILLE POLTTOLAITOKSILLE SISÄLTÖ Johdanto 3 Tarkastelun lähtökohdat / päästökomponentit 4 Tarkasteltavat
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotTeholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely
Hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika 1.10.2015 31.12.2018
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
Lisätiedot