Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Aho Julkinen

2

3

4 3 (15) Alkusanat Tutkimusraportti on Metsäpolttoaineiden käytettävyyden parantaminen - Biovarma projektin osaraportti. Projektin päätavoitteena on lisätä metsäpolttoaineiden käyttöä energian tuotannossa. Tämä saadaan aikaan parantamalla metsäpolttoaineiden laatua, laadunhallintaa ja toimituslogistiikkaa, parantamalla metsäpolttoaineiden käytettävyyttä lämpö- ja voimalaitoksissa ja osuutta polttoaineseoksissa sekä alentamalla tuotanto- ja käyttöketjun kustannuksia. Projekti toteutetaan Keski-Suomen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelmassa vuosina Projektia rahoittavat Keski-Suomen liitto EAKRrahoituksella, Vapo Oy, Protacon Oy, Metsähallitus ja VTT. Tässä osaraportissa (Osa 2) tarkastellaan polttoaineen koostumuksista laskettujen moolisuhteiden S/Cl ja (2S+Al)/Cl arvoja seoksille, joissa on puubiomassaa turpeen tai kivihiilen kanssa. Turpeiden rikkipitoisuuksissa oli selvät erot ja kivihiili sisälsi paljon alumiinisilikaatteja. Tavoitteena oli määrittää laskennallisesti suurimmat turvalliset puun energiaosuudet seoksissa vuosina saatuun kokeelliseen tietoon ja moolisuhteisiin tukeutuen. Turvallinen tarkoittaa seossuhdealuetta, jossa tulistimien likaantumisnopeus ei juuri kasva puupolttoaineen osuuden noustessa, eikä tulistimien korroosioriskiä ole. Projektin ohjausryhmään kuuluvat Jaakko Lehtovaara (pj., Vapo Oy), Jari Kymäläinen (Vapo Oy), Heikki Hämäläinen (Protacon Oy), Paavo Soikkeli (Metsähallitus) ja Jyrki Raitila (VTT). Päärahoittajan yhdyshenkilönä on toiminut ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho Keski- Suomen liitosta. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektin päällikkö Ari Erkkilä (VTT). Osaraportin on laatinut johtava tutkija Martti Aho VTT:stä. Jyväskylä

5 4 (15) Sisällysluettelo Alkusanat Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Tausta Menetelmät Indeksilukujen laskentaan käytetyt polttoaineet Tulokset Indeksi S/Cl Indeksi (2S + Al ) / Cl Johtopäätökset ja yhteenveto Lähdeviitteet... 15

6 5 (15) 1 Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Projektin tulokset varmistavat sellaisten turvetta ja puuta polttavien voimalaitosten toimivuutta, joilla on tarve nostaa puupolttoaineen energiaosuutta, ja joiden höyryarvot mahdollistavat tulistimien likaantumisen ja kuumakorroosion. Testattiin erilaisia indeksejä kuvaamaan suurinta turvallista puupolttoaineen energiaosuutta turpeen kanssa ilman tulistimien likaantumis- ja korroosioriskiä, kun sekä turpeen että puun koostumus vaihtelee. Indekseille etsittiin riskin alkamista kuvaavat raja-arvot. Ero osaraporttiin n:o 1, jossa laskettiin indeksejä vain yhdellä turpeella, ovat indeksilaskennat kahdella runsasrikkisemmällä turpeella ja yhdellä kivihiilellä, jonka alumiinisisältö oli huomattavan korkea turpeeseen nähden (kuten kivihiilillä yleensä). Tulokset tukevat esim. sellaisen toimintamallin kehittämistä, jossa turpeen alkuperä valitaan sen perusteella, kuinka suurella energiaosuudella puuta on tarkoitus polttaa voimalaitoksella. On tunnettua esim. että turpeen kasvava rikkipitoisuus parantaa sen suojaavaa vaikutusta suhteessa puupolttoaineen palamisessa syntyviin likaaviin ja syövyttäviin yhdisteisiin. Turpeen alumiinisilikaateilla on samankaltainen suojaava vaikutus. Koska projektin rahoitus ei mahdollistanut polttokoetoimintaa, indeksien raja-arvojen määrittämisen pohjana oli käytettävä aiemman tutkimusprojektin tuloksia [3], jossa turpeen ja kuoren sekä turpeen ja metsätähteen seoksia poltettiin kahdella pilot-laitteistolla ja lopuksi täysimittaisessa voimalaitoksessa 2 Tausta Osaraportissa n:o 1 kuvattiin laajasti lähtötilannetta perusteluksi, miksi kyseiseen tutkimukseen ryhdyttiin, sekä myös sitä kokeellisperäistä taustamateriaalia, jonka avulla valittiin raja-arvot polttoaineen koostumuksista lasketuille indekseille S/Cl ja (2S + Al)/ Cl (edelliselle 3 ja jälkimmäiselle 14). Näiden raja-arvojen perusteella määritettiin väliraportissa n:o 1, ja myös tässä väliraportissa turvallisen puupolttoaineen energiasisällön yläraja turpeen ja puun yhteispoltossa. Kuten väliraportissa n:o 1 todettiin, on syytä muistaa, että näin lasketut raja-arvot ovat vain suuntaa antavia, koska turpeen kalsium ja magnesium saattavat heikentää rikin tehoa alkaliklorideihin nähden. Näiden maa-alkalimetallien mahdollista vaikutusta rikin tehoon on erittäin vaikea arvioida tarkasti polttoaineen koostumuksen perusteella ilman polttokokeita, joista toisaalta saisi samalla tietoa alkalikloridien massavirrasta, kloorin kerrostumisesta tulistimille ja ylimäärä rikin ilmestymisestä savukaasuun SO 2 - muodossa [2-5]. Uutena tietona edellisen raportin lähtötilanteeseen tuli uutinen Jyväskylässä sijaitsevaan Keljonlahden voimalaitokseen asennettavasta alkuainerikin syöttölaitteistosta poistamaan tulistimien likaantumis- ja korroosioriskiä suurilla puupolttoaineen osuuksilla puun ja turpeen yhteispoltossa [6]. Jos lähtökohdaksi otetaankin turpeen rikkipitoisuuden avulla toimiminen, alkuainerikin lisääminen tulipesään tulee tarpeettomaksi. Alkuainerikkiä saadaan mm. öljynjalostusteollisuuden sivuvirtana, ja sen myyntihinta on suuruusluokkaa 7 /tonni.

7 6 (15) 3 Menetelmät 3.1 Indeksilukujen laskentaan käytetyt polttoaineet Taulukkoon 1 on koottu käytettävissä olevien VTT:n näytepankkipolttoaineiden koostumukset sekä pari muuta polttoainetta, jotka ovat loppuneet näytepankista. Keltaisella merkitty luku tarkoittaa arvioitua, ei analysoitua pitoisuutta. Osaa näistä polttoaineista on käytetty indeksilukujen laskentaan, joiden tulokset on esitetty luvussa 4. Taulukko 1. Valittujen polttoaineiden ominaisuuksia puu N:o Puupolttoaine teholl tuhka Cl S MJ/kg p-% 815 p-% p-% 1 Kuusen kuori Männyn kuori Kuusen kuori Kokopuu Metsätähde Kuusen kuori Metsätähde Kuusen kuori Bark W Turve N:o Turve W W Turve Pihlassuo Turve Valkeasuo Kivih. N:o Kivihiili 1 Etelä-Afrikka puu N:o Puupolttoaine Na K Ca Al p-% p-% p-% p-% 1 Kuusen kuori Männyn kuori Kuusen kuori Kokopuu Metsätähde Kuusen kuori Metsätähde Kuusen kuori Bark W Turve N:o Turve W W Turve Pihlassuo Turve Valkeasuo Kivih. N:o Kivihiili 1 Etelä-Afrikka Valittujen turpeiden rikkipitoisuudet vaihtelivat välillä,16 3,16 p- % kuivaainetta. Turpeella 2 (rikkipitoisuus,17 %) ei tehty laskelmia, koska se muistuttaa koostumukseltaan suuresti turvetta 1, jota käsiteltiin edellisessä osaraportissa. Turpeen 3 (peräisin Itä-Suomesta) rikkipitoisuus on erittäin korkea, ja on

8 7 (15) epäiltävissä, ettei vastaavaa turvetta pysty kokoamaan aumoihin suuria määriä. Siksi sen koostumus on annettu vain vertailutietona muihin polttoainenäytteisiin, eikä sillä ole laskettu indeksilukuja. Pääero kivihiilen ja turpeiden välillä on kivihiilen paljon suurempi alumiinisisältö. Turpeiden kalsiumpitoisuuksissa esiintyi suuria vaihteluja (,16 1,5 p- %). Sen sijaan puuperäisessä biomassassa kalsiumia oli aina runsaasti (tuhkamäärään suhteutettuna). Kivihiilessä oli suunnilleen yhtä paljon kalsiumia kuin turvenäytteissä ja puubiomassassa enimmillään. Kuten jo osaraportissa 1 todettiin, männyn kuoressa oli epätavallisen paljon klooria, joka saattoi olla pääosin kuljetusperäistä maantiesuolaa. Tämä suurensi vastaavasti tarvittavaa suojapolttoaineen osuutta muihin puubiomassoihin nähden. 4 Tulokset 4.1 Indeksi S/Cl Moolisuhde S/Cl on yksinkertainen määrittää. Epäkohtina ovat alumiinisilikaattien suojavaikutuksen ja maa-alkalimetallien rikin suojavaikutusta alentavan tekijän huomiotta jättäminen. Lisäksi polttoaineen kloorianalyysin tarkkuus ei ole kovin hyvä, kun analysoitavat klooripitoisuudet ovat matalia (tarkastelluissa polttoaineissa on yhtä lukuun ottamatta,3 p- % klooria). Laskettujen S/Cl- moolisuhteiden (indeksilukujen) arvot on esitetty kuvissa 1-6 kuoren, metsätähteen, männyn kuoren ja kokopuuhakkeen seoksille. Turvetta 4 sisältävät seokset on esitetty kuvissa 1 ja 2, turvetta 5 sisältävät seokset kuvissa 3 ja 4, ja kivihiiltä sisältävät seokset kuvissa 5 ja 6. Nuolet on sijoitettu osoittamaan S/Cl suhteen arvoa 3, joka on oletettu turvallisen seoksen alarajaksi perustuen osaraportissa 1 kuvattuun taustatietoon. Verrattuna vähärikkisellä turpeella saatuun suojavaikutukseen (ks. osaraportti 1), turpeet 4 ja 5 sekä kivihiili mahdollistavat huomattavasti suuremmat puupolttoaineen osuudet. Esim. männyn kuoren tapauksessa (joka oli klooripitoisuuden perusteella haastavin tutkituista puubiomassoista) siirtymä on 45 %:n ylärajasta turpeella 1 noin 73 %:n ylärajaan turpeella 4 ja noin 83 %:n ylärajaan turpeella 5 (% energiasisällöstä turpeeseen seostettuna). Kivihiilellä saatiin suurimaksi turvalliseksi männyn kuoren osuudeksi noin 75 % seoksen energiasisällöstä. Muilla puubiomassoilla turvallisen osuuden yläraja oli vähintään 85 % seoksen energiasisällöstä, kokopuuhakkeella jopa 95 %, kun sitä seostettiin turpeeseen 5, kun vastaava kokopuuhakkeen pitoisuuden yläraja turpeella 1 oli noin 7 %. Metsätähteen ja kuoren tulokset oivat lähellä kokopuuhakkeella saatuja, mahdollistaen selvästi suuremmat puupolttoaineen osuudet männyn kuoreen verrattuna samalla turpeella.

9 8 (15) S/Cl Kuori6/turve 4 Metsätähde7/turve4 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 1. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa S/Cl Kokop4/turve 4 Männynk2/turve4 Turvallinen suhde > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 2. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa.

10 9 (15) Kuori6/turve 5 Metsätähde7/turve5 S/Cl 15 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 3. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa Kokop4/turve 5 Männynk2/turve5 S/Cl 15 Turvallinen suhde > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 4. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa

11 1 (15) 25 2 Kuori6/kivihiili 1 Metsätähde7/kivihiili 1 S/Cl 15 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 5. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa 25 2 Kokop4/kivihiili 1 Männynk2/kivihiili 1 15 S/Cl 1 Turvallinen suhde > 3 5 puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 6. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa

12 11 (15) 4.2 Indeksi (2S + Al ) / Cl Kivihiiltä lukuun ottamatta indeksi S/Cl antoi keskimäärin hieman korkeamman turvallisen ylärajan puupolttoaineen pitoisuudelle verrattuna indeksiin (2S + Al) / Cl (turvallisen seoksen alarajana käytettiin (2S + Al) / Cl-indeksillä arvoa 14, joka on piirretty kuviin). Esim. männyn kuoren ja turpeen seoksilla arvot olivat turpeella 4 73 % ja 68 % ja turpeella 5 83 % ja 75 %, missä edellinen luku on S/Cl-indeksi. Kivihiilellä, jossa alumiinin suojavaikutusosuus on merkittävä, alumiinin sisältävä indeksi antoi korkeamman turvallisen pitoisuuden ylärajan (S/Cl = 75 % vs. (2S+ Al)/Cl= 86 %) Sattumalta (2S + Al) /Cl indeksin arvot turpeilla 4 ja 5 olivat lähes yhtä suuret (69, ja 7,5, ks. y:n arvo kun. x= kuvissa 7-1). Turpeessa 5 oli enemmän rikkiä, joka vahvistui indeksissä kertoimella 2, mutta sen suurempi kloori- ja pienempi alumiinipitoisuus johtivat mainittuun lopputulokseen (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/turve4 Metsätähde7/turve4 2 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 7. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa.

13 12 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/turve 4 Männynk2/turve4 2 Turvallinen suhde > 14? 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 8. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/turve5 Metsätähde7/turve5 2 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 9. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa

14 13 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/turve 5 Männynk2/turve5 2 Turvallinen suhde > 14? 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 1. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/kivihiili 1 Metsätähde7/kivihiili 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 11. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa

15 14 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/kivihiili 1 Männynk2/kivihiili 1 4 Turvallinen suhde > 14? 2 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 12. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa 5 Johtopäätökset ja yhteenveto Taulukkoon 2 on koottu suurimmat turvalliset puupolttoaineen osuudet (% seoksen energiasisällöstä) molemmilla indekseillä laskettuna. Taulukko sisältää myös osaraportin n:o 1 seokset. Puubiomassa n:o Suojapolttoaine S/Cl (2S+Al)/Cl Kuori 6 Turve Kuori 6 Turve Kuori 6 Turve Kuori 6 Kivihiili Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Kivihiili Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Kivihiili Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Kivihiili

16 15 (15) Lasketut puupolttoaineiden ylimmät turvalliset energiaosuudet ovat suuntaantavia. Laskelmat nojautuvat 199-luvun lopussa tehdyn tutkimuksen [3] kokeelliseen tietoon, jonka perustella määritettiin raja-arvot käytetyille indeksiluvuille. Esim. kalsiumin vaikutusta (tehollisen rikin sitojana) ei pystytty huomioimaan lainkaan, koska sen vaikutus on monimutkainen (riippuen mm. kalsiumin yhdisteistä). Tarvittaisiin lisää kokeellista tietoa (lähinnä polttokokeita, joissa määritettäisiin savukaasun SO 2 -pitoisuus, alkalikloridien määrä ja/tai kloorin kerrostuminen). Saattaa olla, että savukaasun SO 2 - pitoisuutta voitaisiin käyttää indikaattorina ilman, että alkalikloridivirtoja ja kloorin kerrostumista tarvitsisi mitata [2], mutta varmuuden tästä saisi ainoastaan jatkotutkimuksen avulla. Tulokset osoittavat kuitenkin vakuuttavasti sen, että turve kannattaa markkinoitaessakin käsittää tuotteeksi, jolla on muitakin ominaisuuksia kuin tietty kosteuspitoisuus ja lämpöarvo. Vastoin aiempia käsityksiä, jolloin turvetta ajettiin voimalaitoksiin suurina osuuksina ja puupolttoainetta pieninä osuuksina, turpeen kohonnutta rikkipitoisuutta (,4-,6 p- %) voi pitää positiivisena ominaisuutena silloin kuin on tarvetta ajaa puuta suurella energiaosuudella ja turvetta pienellä energiaosuudella. Rikkipitoinen turve suojaa tulistimia likaantumiselta ja korroosiolta. Kivihiili on vielä turvettakin tehokkaampaa, ja sen osalta korostuu usein alumiinisilikaatin vaikutus, joka turpeella ei nouse selvästi esiin alkalikloridien tuhoajana. Turpeita, joiden ominaisuudet muistuttavat laskennassa käytettyjä näytteitä (esim. rikkipitoisuuden osalta) löytyy todennäköisesti suuria määriä. Silloin turvetuotantoalueille voidaan koota aumoja, joissa rikkipitoisuudet eroavat selvästi, ja vastaavat tutkittuja näytteitä. Auma, josta turve kulloinkin toimitetaan voimalaitokselle, valitaan sitten sen perusteella, kuinka suurella osuudella puuta on tarkoitus polttaa. Rikkipitoinen turve voidaan hinnoitella jopa hieman korkeammalle kuin vähärikkinen turve. Sen avulla voidaan välttää mm. alkuainerikin syöttö tulipesään, eikä sellaisia rikinsyöttölaitteistoja tarvita, joita on suunnitteilla esim. Keljonlahden voimalaitokselle Jyväskylään. Lähdeviitteet 1. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T., Jokisaari, R., Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 156, Silvennoinen, J., Roppo, J., Nurminen, R.V., Aho, M., Vainikka. P., Ferrer, E., Proceedings of 18th International Conference on Fluidised Bed Combustion, May 22-25, 25. Toronto, Ontario, Canada. 3. Aho, M., Taipale, R., Lybeck, E., Veijonen, K., Paakkinen, K., Skrifvars, B.-.J., Lauren, T., Zevenhoven, M., ja Hupa, M., Uuden ennustusmenetelmän kehittäminen kerrostuman muodostukselle. VTT Energian raportteja 28/ Aho, M., Vainikka, P., Taipale, R., Vesala. H., Veijonen, K., In: Proceedings of 14th European Biomass Conference & exhibition, Paris, France, October, Aho, M., Gil, A., Taipale, R., Vainikka. P., Vesala, H., Fuel 28; 87: Laatikainen, O., (toim.), sanomalehti Keskisuomalainen , s. 3 Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos: Puun osuus kasvaa.

Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat

Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6472-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:

Lisätiedot

Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi

Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06

Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa 8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa

Pajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06093-13 Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -projekti Pajun käyttö poltossa -osatehtävä Pajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Markus

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

GR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.

GR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali. GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-GRANULI ALKALEIHIN REAGOIMATON PETIMATERIAALI GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

GR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.

GR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali. GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään yleisesti leijupetikattiloiden inerttinä

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Tuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa

Tuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Tuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa Työn tarkastaja:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Ympäristö ja luonnonvarat 29 Metsätilinpito 28 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin 48 prosenttia vuonna 28. Paperiin ja kartonkiin

Lisätiedot

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot