Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla
|
|
- Anja Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Aho Julkinen
2
3
4 3 (15) Alkusanat Tutkimusraportti on Metsäpolttoaineiden käytettävyyden parantaminen - Biovarma projektin osaraportti. Projektin päätavoitteena on lisätä metsäpolttoaineiden käyttöä energian tuotannossa. Tämä saadaan aikaan parantamalla metsäpolttoaineiden laatua, laadunhallintaa ja toimituslogistiikkaa, parantamalla metsäpolttoaineiden käytettävyyttä lämpö- ja voimalaitoksissa ja osuutta polttoaineseoksissa sekä alentamalla tuotanto- ja käyttöketjun kustannuksia. Projekti toteutetaan Keski-Suomen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelmassa vuosina Projektia rahoittavat Keski-Suomen liitto EAKRrahoituksella, Vapo Oy, Protacon Oy, Metsähallitus ja VTT. Tässä osaraportissa (Osa 2) tarkastellaan polttoaineen koostumuksista laskettujen moolisuhteiden S/Cl ja (2S+Al)/Cl arvoja seoksille, joissa on puubiomassaa turpeen tai kivihiilen kanssa. Turpeiden rikkipitoisuuksissa oli selvät erot ja kivihiili sisälsi paljon alumiinisilikaatteja. Tavoitteena oli määrittää laskennallisesti suurimmat turvalliset puun energiaosuudet seoksissa vuosina saatuun kokeelliseen tietoon ja moolisuhteisiin tukeutuen. Turvallinen tarkoittaa seossuhdealuetta, jossa tulistimien likaantumisnopeus ei juuri kasva puupolttoaineen osuuden noustessa, eikä tulistimien korroosioriskiä ole. Projektin ohjausryhmään kuuluvat Jaakko Lehtovaara (pj., Vapo Oy), Jari Kymäläinen (Vapo Oy), Heikki Hämäläinen (Protacon Oy), Paavo Soikkeli (Metsähallitus) ja Jyrki Raitila (VTT). Päärahoittajan yhdyshenkilönä on toiminut ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho Keski- Suomen liitosta. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektin päällikkö Ari Erkkilä (VTT). Osaraportin on laatinut johtava tutkija Martti Aho VTT:stä. Jyväskylä
5 4 (15) Sisällysluettelo Alkusanat Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Tausta Menetelmät Indeksilukujen laskentaan käytetyt polttoaineet Tulokset Indeksi S/Cl Indeksi (2S + Al ) / Cl Johtopäätökset ja yhteenveto Lähdeviitteet... 15
6 5 (15) 1 Tehtävän kuvaus ja tavoitteet Projektin tulokset varmistavat sellaisten turvetta ja puuta polttavien voimalaitosten toimivuutta, joilla on tarve nostaa puupolttoaineen energiaosuutta, ja joiden höyryarvot mahdollistavat tulistimien likaantumisen ja kuumakorroosion. Testattiin erilaisia indeksejä kuvaamaan suurinta turvallista puupolttoaineen energiaosuutta turpeen kanssa ilman tulistimien likaantumis- ja korroosioriskiä, kun sekä turpeen että puun koostumus vaihtelee. Indekseille etsittiin riskin alkamista kuvaavat raja-arvot. Ero osaraporttiin n:o 1, jossa laskettiin indeksejä vain yhdellä turpeella, ovat indeksilaskennat kahdella runsasrikkisemmällä turpeella ja yhdellä kivihiilellä, jonka alumiinisisältö oli huomattavan korkea turpeeseen nähden (kuten kivihiilillä yleensä). Tulokset tukevat esim. sellaisen toimintamallin kehittämistä, jossa turpeen alkuperä valitaan sen perusteella, kuinka suurella energiaosuudella puuta on tarkoitus polttaa voimalaitoksella. On tunnettua esim. että turpeen kasvava rikkipitoisuus parantaa sen suojaavaa vaikutusta suhteessa puupolttoaineen palamisessa syntyviin likaaviin ja syövyttäviin yhdisteisiin. Turpeen alumiinisilikaateilla on samankaltainen suojaava vaikutus. Koska projektin rahoitus ei mahdollistanut polttokoetoimintaa, indeksien raja-arvojen määrittämisen pohjana oli käytettävä aiemman tutkimusprojektin tuloksia [3], jossa turpeen ja kuoren sekä turpeen ja metsätähteen seoksia poltettiin kahdella pilot-laitteistolla ja lopuksi täysimittaisessa voimalaitoksessa 2 Tausta Osaraportissa n:o 1 kuvattiin laajasti lähtötilannetta perusteluksi, miksi kyseiseen tutkimukseen ryhdyttiin, sekä myös sitä kokeellisperäistä taustamateriaalia, jonka avulla valittiin raja-arvot polttoaineen koostumuksista lasketuille indekseille S/Cl ja (2S + Al)/ Cl (edelliselle 3 ja jälkimmäiselle 14). Näiden raja-arvojen perusteella määritettiin väliraportissa n:o 1, ja myös tässä väliraportissa turvallisen puupolttoaineen energiasisällön yläraja turpeen ja puun yhteispoltossa. Kuten väliraportissa n:o 1 todettiin, on syytä muistaa, että näin lasketut raja-arvot ovat vain suuntaa antavia, koska turpeen kalsium ja magnesium saattavat heikentää rikin tehoa alkaliklorideihin nähden. Näiden maa-alkalimetallien mahdollista vaikutusta rikin tehoon on erittäin vaikea arvioida tarkasti polttoaineen koostumuksen perusteella ilman polttokokeita, joista toisaalta saisi samalla tietoa alkalikloridien massavirrasta, kloorin kerrostumisesta tulistimille ja ylimäärä rikin ilmestymisestä savukaasuun SO 2 - muodossa [2-5]. Uutena tietona edellisen raportin lähtötilanteeseen tuli uutinen Jyväskylässä sijaitsevaan Keljonlahden voimalaitokseen asennettavasta alkuainerikin syöttölaitteistosta poistamaan tulistimien likaantumis- ja korroosioriskiä suurilla puupolttoaineen osuuksilla puun ja turpeen yhteispoltossa [6]. Jos lähtökohdaksi otetaankin turpeen rikkipitoisuuden avulla toimiminen, alkuainerikin lisääminen tulipesään tulee tarpeettomaksi. Alkuainerikkiä saadaan mm. öljynjalostusteollisuuden sivuvirtana, ja sen myyntihinta on suuruusluokkaa 7 /tonni.
7 6 (15) 3 Menetelmät 3.1 Indeksilukujen laskentaan käytetyt polttoaineet Taulukkoon 1 on koottu käytettävissä olevien VTT:n näytepankkipolttoaineiden koostumukset sekä pari muuta polttoainetta, jotka ovat loppuneet näytepankista. Keltaisella merkitty luku tarkoittaa arvioitua, ei analysoitua pitoisuutta. Osaa näistä polttoaineista on käytetty indeksilukujen laskentaan, joiden tulokset on esitetty luvussa 4. Taulukko 1. Valittujen polttoaineiden ominaisuuksia puu N:o Puupolttoaine teholl tuhka Cl S MJ/kg p-% 815 p-% p-% 1 Kuusen kuori Männyn kuori Kuusen kuori Kokopuu Metsätähde Kuusen kuori Metsätähde Kuusen kuori Bark W Turve N:o Turve W W Turve Pihlassuo Turve Valkeasuo Kivih. N:o Kivihiili 1 Etelä-Afrikka puu N:o Puupolttoaine Na K Ca Al p-% p-% p-% p-% 1 Kuusen kuori Männyn kuori Kuusen kuori Kokopuu Metsätähde Kuusen kuori Metsätähde Kuusen kuori Bark W Turve N:o Turve W W Turve Pihlassuo Turve Valkeasuo Kivih. N:o Kivihiili 1 Etelä-Afrikka Valittujen turpeiden rikkipitoisuudet vaihtelivat välillä,16 3,16 p- % kuivaainetta. Turpeella 2 (rikkipitoisuus,17 %) ei tehty laskelmia, koska se muistuttaa koostumukseltaan suuresti turvetta 1, jota käsiteltiin edellisessä osaraportissa. Turpeen 3 (peräisin Itä-Suomesta) rikkipitoisuus on erittäin korkea, ja on
8 7 (15) epäiltävissä, ettei vastaavaa turvetta pysty kokoamaan aumoihin suuria määriä. Siksi sen koostumus on annettu vain vertailutietona muihin polttoainenäytteisiin, eikä sillä ole laskettu indeksilukuja. Pääero kivihiilen ja turpeiden välillä on kivihiilen paljon suurempi alumiinisisältö. Turpeiden kalsiumpitoisuuksissa esiintyi suuria vaihteluja (,16 1,5 p- %). Sen sijaan puuperäisessä biomassassa kalsiumia oli aina runsaasti (tuhkamäärään suhteutettuna). Kivihiilessä oli suunnilleen yhtä paljon kalsiumia kuin turvenäytteissä ja puubiomassassa enimmillään. Kuten jo osaraportissa 1 todettiin, männyn kuoressa oli epätavallisen paljon klooria, joka saattoi olla pääosin kuljetusperäistä maantiesuolaa. Tämä suurensi vastaavasti tarvittavaa suojapolttoaineen osuutta muihin puubiomassoihin nähden. 4 Tulokset 4.1 Indeksi S/Cl Moolisuhde S/Cl on yksinkertainen määrittää. Epäkohtina ovat alumiinisilikaattien suojavaikutuksen ja maa-alkalimetallien rikin suojavaikutusta alentavan tekijän huomiotta jättäminen. Lisäksi polttoaineen kloorianalyysin tarkkuus ei ole kovin hyvä, kun analysoitavat klooripitoisuudet ovat matalia (tarkastelluissa polttoaineissa on yhtä lukuun ottamatta,3 p- % klooria). Laskettujen S/Cl- moolisuhteiden (indeksilukujen) arvot on esitetty kuvissa 1-6 kuoren, metsätähteen, männyn kuoren ja kokopuuhakkeen seoksille. Turvetta 4 sisältävät seokset on esitetty kuvissa 1 ja 2, turvetta 5 sisältävät seokset kuvissa 3 ja 4, ja kivihiiltä sisältävät seokset kuvissa 5 ja 6. Nuolet on sijoitettu osoittamaan S/Cl suhteen arvoa 3, joka on oletettu turvallisen seoksen alarajaksi perustuen osaraportissa 1 kuvattuun taustatietoon. Verrattuna vähärikkisellä turpeella saatuun suojavaikutukseen (ks. osaraportti 1), turpeet 4 ja 5 sekä kivihiili mahdollistavat huomattavasti suuremmat puupolttoaineen osuudet. Esim. männyn kuoren tapauksessa (joka oli klooripitoisuuden perusteella haastavin tutkituista puubiomassoista) siirtymä on 45 %:n ylärajasta turpeella 1 noin 73 %:n ylärajaan turpeella 4 ja noin 83 %:n ylärajaan turpeella 5 (% energiasisällöstä turpeeseen seostettuna). Kivihiilellä saatiin suurimaksi turvalliseksi männyn kuoren osuudeksi noin 75 % seoksen energiasisällöstä. Muilla puubiomassoilla turvallisen osuuden yläraja oli vähintään 85 % seoksen energiasisällöstä, kokopuuhakkeella jopa 95 %, kun sitä seostettiin turpeeseen 5, kun vastaava kokopuuhakkeen pitoisuuden yläraja turpeella 1 oli noin 7 %. Metsätähteen ja kuoren tulokset oivat lähellä kokopuuhakkeella saatuja, mahdollistaen selvästi suuremmat puupolttoaineen osuudet männyn kuoreen verrattuna samalla turpeella.
9 8 (15) S/Cl Kuori6/turve 4 Metsätähde7/turve4 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 1. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa S/Cl Kokop4/turve 4 Männynk2/turve4 Turvallinen suhde > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 2. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa.
10 9 (15) Kuori6/turve 5 Metsätähde7/turve5 S/Cl 15 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 3. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa Kokop4/turve 5 Männynk2/turve5 S/Cl 15 Turvallinen suhde > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 4. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa
11 1 (15) 25 2 Kuori6/kivihiili 1 Metsätähde7/kivihiili 1 S/Cl 15 Turvallinen suhde S/Cl > puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 5. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa 25 2 Kokop4/kivihiili 1 Männynk2/kivihiili 1 15 S/Cl 1 Turvallinen suhde > 3 5 puubiomassaa % energiasisällöstä Kuva 6. Molaarinen S/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa
12 11 (15) 4.2 Indeksi (2S + Al ) / Cl Kivihiiltä lukuun ottamatta indeksi S/Cl antoi keskimäärin hieman korkeamman turvallisen ylärajan puupolttoaineen pitoisuudelle verrattuna indeksiin (2S + Al) / Cl (turvallisen seoksen alarajana käytettiin (2S + Al) / Cl-indeksillä arvoa 14, joka on piirretty kuviin). Esim. männyn kuoren ja turpeen seoksilla arvot olivat turpeella 4 73 % ja 68 % ja turpeella 5 83 % ja 75 %, missä edellinen luku on S/Cl-indeksi. Kivihiilellä, jossa alumiinin suojavaikutusosuus on merkittävä, alumiinin sisältävä indeksi antoi korkeamman turvallisen pitoisuuden ylärajan (S/Cl = 75 % vs. (2S+ Al)/Cl= 86 %) Sattumalta (2S + Al) /Cl indeksin arvot turpeilla 4 ja 5 olivat lähes yhtä suuret (69, ja 7,5, ks. y:n arvo kun. x= kuvissa 7-1). Turpeessa 5 oli enemmän rikkiä, joka vahvistui indeksissä kertoimella 2, mutta sen suurempi kloori- ja pienempi alumiinipitoisuus johtivat mainittuun lopputulokseen (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/turve4 Metsätähde7/turve4 2 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 7. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa.
13 12 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/turve 4 Männynk2/turve4 2 Turvallinen suhde > 14? 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 8. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 4 kanssa (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/turve5 Metsätähde7/turve5 2 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 9. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa
14 13 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/turve 5 Männynk2/turve5 2 Turvallinen suhde > 14? 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 1. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille turpeen n:o 5 kanssa (2S+Al)/Cl Turvallinen suhde > 14? Kuori 6/kivihiili 1 Metsätähde7/kivihiili 1 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 11. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kuoren n:o 6 ja metsätähteen n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa
15 14 (15) (2S+Al)/Cl Kokop4/kivihiili 1 Männynk2/kivihiili 1 4 Turvallinen suhde > 14? 2 % puubiomassaa energiasisällöstä Kuva 12. Molaarinen (2S+Al)/Cl suhde laskettuna kokopuuhakkeen n:o 4 ja männyn kuoren n:o 7 seoksille kivihiili n:o 1:n kanssa 5 Johtopäätökset ja yhteenveto Taulukkoon 2 on koottu suurimmat turvalliset puupolttoaineen osuudet (% seoksen energiasisällöstä) molemmilla indekseillä laskettuna. Taulukko sisältää myös osaraportin n:o 1 seokset. Puubiomassa n:o Suojapolttoaine S/Cl (2S+Al)/Cl Kuori 6 Turve Kuori 6 Turve Kuori 6 Turve Kuori 6 Kivihiili Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Turve Metsätähde 7 Kivihiili Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Turve Kokopuuhake 4 Kivihiili Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Turve Männyn kuori 2 Kivihiili
16 15 (15) Lasketut puupolttoaineiden ylimmät turvalliset energiaosuudet ovat suuntaantavia. Laskelmat nojautuvat 199-luvun lopussa tehdyn tutkimuksen [3] kokeelliseen tietoon, jonka perustella määritettiin raja-arvot käytetyille indeksiluvuille. Esim. kalsiumin vaikutusta (tehollisen rikin sitojana) ei pystytty huomioimaan lainkaan, koska sen vaikutus on monimutkainen (riippuen mm. kalsiumin yhdisteistä). Tarvittaisiin lisää kokeellista tietoa (lähinnä polttokokeita, joissa määritettäisiin savukaasun SO 2 -pitoisuus, alkalikloridien määrä ja/tai kloorin kerrostuminen). Saattaa olla, että savukaasun SO 2 - pitoisuutta voitaisiin käyttää indikaattorina ilman, että alkalikloridivirtoja ja kloorin kerrostumista tarvitsisi mitata [2], mutta varmuuden tästä saisi ainoastaan jatkotutkimuksen avulla. Tulokset osoittavat kuitenkin vakuuttavasti sen, että turve kannattaa markkinoitaessakin käsittää tuotteeksi, jolla on muitakin ominaisuuksia kuin tietty kosteuspitoisuus ja lämpöarvo. Vastoin aiempia käsityksiä, jolloin turvetta ajettiin voimalaitoksiin suurina osuuksina ja puupolttoainetta pieninä osuuksina, turpeen kohonnutta rikkipitoisuutta (,4-,6 p- %) voi pitää positiivisena ominaisuutena silloin kuin on tarvetta ajaa puuta suurella energiaosuudella ja turvetta pienellä energiaosuudella. Rikkipitoinen turve suojaa tulistimia likaantumiselta ja korroosiolta. Kivihiili on vielä turvettakin tehokkaampaa, ja sen osalta korostuu usein alumiinisilikaatin vaikutus, joka turpeella ei nouse selvästi esiin alkalikloridien tuhoajana. Turpeita, joiden ominaisuudet muistuttavat laskennassa käytettyjä näytteitä (esim. rikkipitoisuuden osalta) löytyy todennäköisesti suuria määriä. Silloin turvetuotantoalueille voidaan koota aumoja, joissa rikkipitoisuudet eroavat selvästi, ja vastaavat tutkittuja näytteitä. Auma, josta turve kulloinkin toimitetaan voimalaitokselle, valitaan sitten sen perusteella, kuinka suurella osuudella puuta on tarkoitus polttaa. Rikkipitoinen turve voidaan hinnoitella jopa hieman korkeammalle kuin vähärikkinen turve. Sen avulla voidaan välttää mm. alkuainerikin syöttö tulipesään, eikä sellaisia rikinsyöttölaitteistoja tarvita, joita on suunnitteilla esim. Keljonlahden voimalaitokselle Jyväskylään. Lähdeviitteet 1. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T., Jokisaari, R., Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 156, Silvennoinen, J., Roppo, J., Nurminen, R.V., Aho, M., Vainikka. P., Ferrer, E., Proceedings of 18th International Conference on Fluidised Bed Combustion, May 22-25, 25. Toronto, Ontario, Canada. 3. Aho, M., Taipale, R., Lybeck, E., Veijonen, K., Paakkinen, K., Skrifvars, B.-.J., Lauren, T., Zevenhoven, M., ja Hupa, M., Uuden ennustusmenetelmän kehittäminen kerrostuman muodostukselle. VTT Energian raportteja 28/ Aho, M., Vainikka, P., Taipale, R., Vesala. H., Veijonen, K., In: Proceedings of 14th European Biomass Conference & exhibition, Paris, France, October, Aho, M., Gil, A., Taipale, R., Vainikka. P., Vesala, H., Fuel 28; 87: Laatikainen, O., (toim.), sanomalehti Keskisuomalainen , s. 3 Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos: Puun osuus kasvaa.
Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6472-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:
LisätiedotTulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotKeljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka
Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotJäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06
Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotLeijupolttoteknologia: vihreää energiaa
8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotKoksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011
Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotBIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects
BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009
Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotPajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06093-13 Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -projekti Pajun käyttö poltossa -osatehtävä Pajun käyttö polttoaineena kerrosleijukattiloissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Markus
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotGR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.
GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-GRANULI ALKALEIHIN REAGOIMATON PETIMATERIAALI GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotGR-Granuli. Alkaleihin reagoimaton petimateriaali.
GR-Granuli Alkaleihin reagoimaton petimateriaali www.fescon.fi GR-Granuli Polttoprosessin optimointia leijutusmateriaalin avulla Luonnonkvartsihiekkaa käytetään yleisesti leijupetikattiloiden inerttinä
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotSivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat
Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotTuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa
LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Tuhkan ominaisuudet kotimaisissa puupolttoaineissa Työn tarkastaja:
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotMetsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan
Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotSuomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 29 Metsätilinpito 28 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin 48 prosenttia vuonna 28. Paperiin ja kartonkiin
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
Lisätiedot