Bio-energia-alueen tutkimuksen esittely. Martti Aho
|
|
- Jarno Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bio-energia-alueen tutkimuksen esittely Martti Aho
2 2 VTT:N HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA TOIMIPAIKKOJEN SIJAINTI HENKILÖSTÖ Espoo Oulu 383 Tampere 301 Jyväskylä 129 Turku 36 Lappeenranta 14 Muut toimipaikat 26 Yhteensä Tampere Turku Oulu Raahe Kajaani Nurmijärvi Helsinki Espoo Kuopio Jyväskylä Lappeenranta
3 3 BIOENERGIA Jouni Hämäläinen Leijupolton prosessikehitys Antti Tourunen 10 hlö, JYK Monipolttoainekäyttö Pasi Vainikka 18 hlö, JYK, OTA Lämmöntuotanto Veli-Pekka Heiskanen 15 hlö, JYK Biopolttoaineiden tuotanto Arvo Leinonen 13 hlö, JYK
4 Biopolttoaineiden tuotannon tutkimus
5 5 Tutkimusaiheet Biopolttoaineiden tuotanto ja käsittely Metsähakkeen tuotanto - hakkuutähde, pienpuu ja kannot Energiaturpeen tuotanto Peltobiomassan tuotanto - Ruokohelpi ja olki Polttopuun tuotanto Biopolttoaineiden jalostus Pellettien valmistus Pellettien jakelu ja käsittely käyttöpaikalla Pellettiliiketoiminta Tuhkan uusiokäyttö
6 Leijuprosessien kehitystyö: esimerkkitapauksia, joihin VTT on osallistunut 6
7 7 Maailman ensimmäinen ylikriittisillä höyryarvoilla varustettu kiertoleijukattil 460 MWe (HIPE -projekti) Referenssejä Maailman suurin biopolttoainetta käyttävä leijukattila (CFB)(BIOMAX - projekti) Technology development Puolassa, (Lagisza) Valmistaja:Foster-Wheeler Alholmens kraft. Pietarsaari Valmistaja: Metso Power
8 8 HAPPIPOLTOLLA VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ ENERGIAA HIILESTÄ JA TURPEESTA VTT kehittää teknologiaa, jolla hiiltä sisältävät polttoaineet voidaan hyödyntää energiantuotannossa entistä tehokkaammin ja jopa niin, että hiilidioksidia ei pääse ilmaan. Lisätietoja: Teknologiapäällikkö Jouni Hämäläinen
9 9 Mitä on happipoltto? Käyttämällä palamiskaasuna happea ilman sijasta, estetään typpeä laimentamasta savukaasua, jolloin CO 2 :n erottaminen on edullisempaa. Hapen valmistuslaitos Polttoaine Ilma O 2 Kattila N 2 Savukaasun puhdistus Osittainen savukaasun kierrätys CO 2 /H 2 O Osa savukaasusta kierrätetään takaisin tulipesään palamislämpötilan hallitsemiseksi. CO 2 Lauhdutin Lähes puhdas CO 2 on erotettu savukaasusta, jonka jälkeen se paineistetaan nestemäiseksi, jolloin se voidaan kuljettaa varastoitavaksi. Höyryturbiini H 2 O G Energiavirrat Talousarviot
10 Polttoaineen laadun hallinta, esimerkki JY-VTT yhteistyöstä: Puun ominaisuuksien mittaus neutronimenetelmällä Timo Järvinen
11 11 Neutronimenetelmän kehittämistä VTT:n ja JKL yliopiston kanssa: visio mittauksesta Esimerkki; puukuorma gammailmaisimet n-generaattori C/O-suhde ja epäpuhtaudet + H + -absorptio Ari virtanen
12 Pienpoltto, esimerkki VTT-JY yhteistyöstä 12
13 Genano Tulikivi Velj. Ala-Talkkari Sähköavusteinen hiukkaspoisto pienpolttoon (VTT) JY TKK Puupolttoaineiden pientuotanto ja käyttö TTY TEKES
14 Pienpoltto: Mittausjärjestelyt VTT:n tiloissa Jyväskylässä eräässä JY-VTT-TTY projektissa 14
15 15 Biopolttoaineiden aiheuttamista haasteista Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
16 16 Tulipesän kannalta. Kierrätyspolttoaine Turve Sahan puru Metsätähde Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
17 Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
18 18 Ruokohelven korjuuta (karhennus ja murskaus) Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
19 19 Kotitalouksien jätevirta Puhdistus -> uutta paperia Maan parannukseen Uusiokäyttö Tämän jakeen kunnollinen erotus ja prosessointi on mahdollisuus Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
20 20 Valvomo Vastaanotto Syntypaikkalajiteltua pakkausjätettä Huom! Klooria 0,4-0,7p-% vs. metsä hakkeen 0,02-0,03p-% Pelletöintimatriisi REF-pelllejä n. 25 MJ/kg muovisisällön ansiosta!!! OPET Finland Cocombustion of recycled fuels with biomass VTT Energy/E. Alakangas Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
21 21
22 22 Tulistinputkien korroosiovaurioita Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
23 23 VTT:llä Jyväskylässä hyvät polttotutkimuslaitteet BENCH SCALE REACTOR (BFB/CFB) CIRCULATING FLUIDIZED BED REACTOR Observation port Sampling port/deposit probe Gas coolig Customer/product Cooler Cyclone Bag filter To Stack Filter Cooler/heater Fuel batch feed To stack Observation and Sampling port/ Deposit probe Zone 4 Primary cyclone Secondary cyclone Sampling port Zone 3 Secondary air Continuous fuel feed Sampling port Zone 2 Sampling port Fuel container 1 and 2 Additive container Zone 1 Nitrogen O2, CO2, CO, N2, SO2, NO Sampling port Secondary air (preheated) PC control and data logging system Primary gas heating Air PC control and data logging system Primary gas heating Air 1D-MODEL flue gas to stack Model analyses Volatile, moisture release CO combustion Mixing Char combustion n τv = b exp( A/ T)( d/ d ref ) d d t k = /(1/ Y CO = k Y ef CO + τ ) ef 1 k CO m n n+1 n-1 n-2 dm c rc = = km cx dt n O2 Secondary air Primary air Bench scale 1 kw phenomena characterisations parameters for modelling Pilot scale 100 kw Process characterisations Problem solution 1-D process modelling kw/m 2 Full scale MW s Process measurements 3-D modelling kw /m 2
24 Pilot-kokoluokan koetoiminta leijukerrospolton ympäristössä 24
25 Leijukerroskoelaite (korkeus 8.5 m) 25 FTIR sampling port Gas analysator Bag filter Gas cooling Deposit probe port To stack Sampling port Observation port Secondary cyclone Sampling port Zone 4 Primary Sampling port cyclone FTIR sampling port Sampling port Zone 3 Sampling port Zone 2 Sampling port Fuel container 1 and 2 Additive container Zone 1 Secondary air Nitrogen M Primary gas heating Air PC control and data logging system Sampling port
26 26 20 kw:n kerrosleijureaktori, korkeus 4m To stack Observation port Gas probe Gas cooling Deposit probe Gas sample Temperature control Sampling port Bag filter Sampling port Heating zone 4 Obervation port/ Deposit probe Heating zone 3 Sampling port Cyclone Tertiary air optional Obervation port Tertiary air optional Tertiary air (preheated) Heating zone 2/ Cooling zone 2 Fuel container 2 Fuel container 1 Additive container Obervation port Heating zone 1/ Cooling zone 1 Obervation port BED made of quarz PC control and data logging system Secondary air (preheated) Primary gas heating Nitrogen Air
27 Arinapolton pilot- tutkimus
28 Arinapolttokoelaite, korkeus 10 m 28
29 Polttoaineiden reaktiivisuusmittauksista 29
30 30 BENCH SCALE REACTOR (BFB/CFB) Cooler Cyclone To Stack Filter Fuel batch feed Cooler/heater Pieni n. 1kW:n laite Secondary air Continuous fuel feed Nitrogen PC control and Primary gas heating data logging system Air
31 Reaktori: Korkeus 10 m Paineastia 7.5 t Minimi viiveaika Näytteenottoon Aika 50 ms Näytettä mg 31
32 32 Tulipesäongelmien ratkaisuun tähtäävä tutkimus Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
33 Laitosmittauksista 33
34 Monipolttoaineiden käyttötutkimukset Tulistimien likaantuminen, sondimittaukset voimalaitoksilla 34
35 35 Korroosio/kerrostumanäytteenotin laitoskäytössä altistusajat > 1000 h Renkaita eri metalliseoksista korroosiokestävyyden tutkimiseksi. Metallin kuluma mitataan Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus Likaantumisnopeutta voidaan määrittää myös reaaliajassa kerrostuma-alueen anturoinnin avulla (T,..)
36 36 Pilot-kokoluokka (polttokokeet VTT:n koehallissa) Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
37 37 Kerrostumanäytteenottoa VTT:n Pilot-reaktorista Jyväskylässä, näytteenottoaika n. 3 tuntia 30m m 16m m Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
38 38 Kerrostuman analysointi pilot-laitteista kerättyjen kerrostumien eri kohdista, Åbo Akademi Jättöpuoli L Lee side Kriittinen sivupiste S 50 o from Wind side β=50 Tacky deposit Pintalämpötila säädetty Tiettyyn tasoon Wind side Tulopuoli W Inorganic vapors Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
39 39 Kerrostumanäytteenoton + analyysin antia: kerrostumien klooripitoisuuksia eri kohdissa kolmella polttoaineseoksella 30 % Cl kerrostumassa W 500S 500L 420W 420S 420L 20CYN-SAC 30CYN-SAC 50CYN-SAC Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
40 40 Uusinta: Korroosion esto tulipesään ruiskutettavien kemikaalien avulla Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
41 41 2MCl + SO 3 + H 2 O -> M 2 SO HCl Suoraan SO 3 Na2SO4 K2SO4 HCl hyökkäys NaCl, KCl Martti Aho Voimalaitosten optimaalinen käyttö Lernen koulutus
42 42 Yhteistyöaiheita: - Metallipintojen korroosion alkuhetkien havainnointi ja ennusteiden teko siltä pohjalta (muutaman tunnin tulipesäaltistumisen jälkeen metallin pinnasta tulisi löytää korroosiotuotteita syvyyden funktiona) - Lento- ja pohjatuhkan sulaosan määrän ja lämpötilan välinen riippuvuus, kvantitatiivista tietoa lentotuhkan ja slagien kemiallisista yhdisteistä - Rikkitrioksidin tuottaminen ja syöttö suoraan polttolaitteeseen. SO 3 -rikin merkitseminen radioaktiivisella isotoopilla ja radioaktiivisen rikin analysoiminen lentotuhkasta ja savukaasuista - Savukaasun on-line kokonaiskloorianalysin ja on-line HCl-analyysin (FTIR-pohjainen) yhdistäminen samaan laitteistokokonaisuuteen. Näytteenoton kehittäminen ko. analyysiin
43 43 Yhteistyöaiheita, jatkoa - Raskasmetallianalyysi suoraan kerrostuneesta lentotuhkasta paikan funktiona - Leijukerrospoltossa käytetyn hiekan (jyväkoon suuruusluokka, 1 mm) pinnoittumisen analyysi - Poltossa käytettävien lisäaineiden huokoisuus- ja rakennetutkimukset - Tarkka halogeenianalyysi (Cl, F, Br, I) polttoaineesta, havaintoraja < 0.001p-% - FTIR savukaasuanalyysin havaintorajan laskeminen suola- ja fluorivetyhapolle, sekä virhemahdollisuuksien eliminointi - Polyaromaattisten hiilivetyjen on-line analytiikan kehittäminen
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole
LisätiedotJäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06
Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri
LisätiedotBiowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06
Biowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06 Fuels T1 Fuel selection, Detailed analysis ÅAU, VTT (J) Harmful and protective compounds T2 Pilot scale experim ents with a BFB reactor:
LisätiedotTulevaisuuden monipolttoainekattila - tutkimus- ja tuotekehitysympäristö
Tulevaisuuden monipolttoainekattila - tutkimus- ja tuotekehitysympäristö Jouni Hämäläinen, teknologiapäällikkö VTT Jyväskylä Bioenergiasta Elinvoimaa Tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärvi 2 Tulevaisuuden
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotVALMIUDET CCS-PROSESSIEN KEHITYKSEEN KESKI-SUOMESSA (CCS-TOOLS) V Liekkipäivä Dipoli, Otaniemi, Espoo Antti Tourunen, VTT
VALMIUDET CCS-PROSESSIEN KEHITYKSEEN KESKI-SUOMESSA (CCS-TOOLS) V Liekkipäivä 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo Antti Tourunen, VTT 25.1.2010 2 Projektiesittely - Sisältö Tausta ja lähtökohdat CCS:n periaate
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotIII LIEKKIPÄIVÄ 31.1.2007 Teknillinen korkeakoulu, Dipoli, Otaniemi
III LIEKKIPÄIVÄ 31.1.2007 Teknillinen korkeakoulu, Dipoli, Otaniemi Happipolttokonseptit Toni Pikkarainen, VTT Copyright VTT Taustaa CO 2 päästötön energiantuotanto Ilmakehän CO 2 pitoisuus on korkeimmalla
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotChemistry in Biomass Combustion ChemCom
Chemistry in Biomass Combustion ChemCom 2005-2007 Åbo Akademi (prof. Mikko Hupa) Teknillinen Korkeakoulu (prof. C-J. Fogelholm) Tampereen Teknillinen Yliopisto (prof. R. Hernberg) Umeå Universitet (prof.
LisätiedotPalamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä
Palamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä Kari Myöhänen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Liekkipäivä 26.1.2012 Sisältö Kiertoleijukattiloiden
Lisätiedotexpertise in combustion
expertise in combustion energiateollisuuden teknologiapalvelut tutkimus- ja tuotekehityspalvelut VOIMA- JA LÄMPÖLAITOSTEN KÄYTTÖTUKI Polton optimointi Käytettävyyden ja hyötysuhteen maksimointi Prosessin
LisätiedotBIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects
BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotIndeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6472-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 1: Sama turve, erilaiset puubiomassat Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:
LisätiedotJätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala
Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotCFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007
CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotBiomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi
Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi EnePro-konferenssi, Oulun yliopisto 3.6.2009 Mika.Ruusunen@oulu.fi Biomassan pienpoltto? Polttoaine Puu: Hake, klapit, halot, briketit,
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotMetsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotUusiutuvan energian potentiaalit
Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotMiten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen
Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen
Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotRiikinvoiman ajankohtaiset
Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY
T111/M34/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T111 Nab Labs Oy,
LisätiedotIndeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6473-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti
Lisätiedotjoutsenmerkityt takat
joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotEkogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen
Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotJätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.
Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotIntegroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy
Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
Lisätiedot