Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys"

Transkriptio

1 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys

2

3 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualue Työn tavoitteet LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILANTEEN KUVAUS Alueen liikenne ja katuverkko Liikenneturvallisuus Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Tampereentien kehittäminen Jalankulun ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteet Turuntien ja Katepalintien liittymän kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen MELU- JA TÄRINÄSELVITYS Meluvaikutukset Tärinävaikutukset OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LIITELUETTELO... 31

4

5 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualue Kuokkala Hakkari Herralan osayleiskaava-alue sijaitsee Lempäälässä keskustan pohjoispuolella, ja rajautuu etelässä Kirkkojärveen ja Ahtialanjärveen sekä keskustaalueeseen. Idän suunnasta kaava-alue rajautuu valtatien 3 Helsinki Tamperemoottoritiehen ja pohjoisessa Kiviahon alueeseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 888 ha, josta vesialuetta on noin 115 ha. Liikenteellisistä pääväylistä alueen läpi kulkevat Tampereentie (mt 3024 ja 3003) ja Turuntie (mt 190). Lisäksi Helsinki-Tampere-päärata jakaa alueen kahteen osaan. Kaava-alue kattaa nimensä mukaisesti Hakkarin, Herralan ja Kuokkalan alueet sekä niiden väliset Hollon ja Tuulialan alueet. Alueen sijainti ja rajaus on esitetty kuvan 1.1 kartassa. Kuva 1.1 Osayleiskaava-alueen sijainti kartalla. Osayleiskaava-alueen maankäyttö on nykyisellään monimuotoista. Herralan ja Kuokkalan alueet ovat suurelta osin harvassa pientalovaltaisessa asuinkäytössä. Herralan alueen eteläosaa hallitsee Ahtialanjärven luonnonsuojelualue, joka on Natura kohde. Alueella sijaitsee myös teollisuuden toimintoja, kuten esimerkiksi Katepalin tehdas. Kaava-alueen keskiosaa halkovat vesistöt Herralanvuolle ja Herralankoski sekä Liuhanvuolle. Hakkarin alue muodostuu pääosin harvahkosta eri-ikäisestä omakotiasutuksesta ja eri tyyppisistä palveluista. Alueella sijaitsevat muun muassa paloasema, kaksi päiväkotia ja Kuokkalan ja Moision alakoulut sekä Hakkarin yläkoulu. Alueella on lisäksi jäähallin, liikuntahallin ja urheilukentän käsittävä Hakkarin vapaaaikakeskus. Kaava-alueen nykyinen asukasmäärä on noin henkeä.

6 2 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 1.2 Työn tavoitteet Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan osayleiskaavan tavoitteena on päivittää alueen kehittämisen vaatimat maankäyttöratkaisut kaavalle asetettujen erityistavoitteiden ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti sisältäen muun muassa seudullisen liikennejärjestelmän linjaukset. Lisäksi työtä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL 24.2 :n kautta. Lempäälässä liikenteellisesti merkittävimpiä haasteita ovat Tampere Helsinkipääradan estevaikutus, yleisesti liikenneverkon jäsentely ja sen kytkeytyminen päätieverkkoon sekä vilkkaan Tampereentien toimiminen nauhataajaman valtasuonena. Suunnittelussa tärkeänä tekijänä on otettava huomioon linja-autoliikenne ja sen toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä uuden lähijunaliikenteen seisakkeen sijoittuminen ja sen tuomat vaikutukset joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen. Liikenneyhteyksien kehittämisessä huomioidaan kaavatyön tavoite eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja luoda edellytyksiä hyvälle taajamakuvalle. Liikennesuunnitelman keskeisimmät tavoitteet ovat: Parantaa liikenneverkkoa tarkoituksenmukaisella jäsentelyllä huomioiden eheytyvä yhdyskuntarakenne, viihtyisä asumisympäristö ja yhtenäiset viheraluekokonaisuudet. Tukea alueen liikenteellistä saavutettavuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä (mm. asutuksen tiivistäminen). Toteuttaa henkilöautoilun tarvetta vähentävä ja joukkoliikennettä sekä jalankulkua ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Selvittää lisäraiteiden tilavaraukset taajamajunaliikenteen hoitamiseksi ja henkilöliikenneaseman rakentamiseksi. Selvittää liityntäliikenteen pysäköintijärjestelyt. Vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja kuten melua, tärinää, ja ilmansaasteita. Alueen sisäisten yhteyksien suunnittelu esteetöntä jalankulkua ja pyöräilyä tukeviksi. Liikenneratkaisujen järkevä mitoittaminen ja vaiheittain toteuttaminen.

7 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 3 2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILANTEEN KUVAUS 2.1 Alueen liikenne ja katuverkko Lempäälä ja sen Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan osayleiskaava-alue sijaitsevat valtakunnallisen ja seudullisen liikenneverkon risteyskohdassa. Osayleiskaava-alue sijaitsee Helsinki Tampere-moottoritien (vt 3) länsipuolella, joka toimii alueella valtakunnallisena pääyhteytenä. Turuntie on seututie ja toimii Lempäälän eteläpuolisen alueen merkittävänä seudullisena yhteytenä. Alueen pääväylä on Tampereentie, jonka kanssa risteävät pääkokoojakadut ja kokoojakadut. Alueen merkittävimpiä pääkokoojakatuja ovat Katepalintie sekä Pirkkalantie, joka on samanaikaisesti merkittävä seudullinen väylä Pirkkalan suuntaan. Kokoojakatuja ovat mm. Keskuskatu, Moisionaukea ja Hakkarintie. Osayleiskaavan vaikutusalueen pääväylien toiminnallinen luokitus on esitetty kuvan 2.1 kartassa. Kuva 2.1 Osayleiskaava-alueen liikenneverkon hierarkia Tieliikenneverkon ohella kaava-alueen läpi kulkee vilkkaasti liikennöity Helsinki Tampere-päärata. Maanteistä Turuntie (mt 190 ja 3023) toimi kaava-alueen kohdan moottoritien varareitteinä. Lisäksi alueella kulkee erikoiskuljetusten runkoverkko Turuntietä ja Sarvikkaantietä (mt 190) pitkin. Kaava-alueen nopeusrajoitukset vaihtelevat Turuntien ja Sarvikkalantien 80 km/h ja pientalovaltaisten asuinalueiden tonttikatujen 30 km/h rajoituksen välillä. Hakkarin alueella Tampereentien molemmin puolin pientaloalueilla on kokooja- ja tonttikaduilla laajalti käytössä 30 km/h aluerajoitukset, joiden vaikutusalue alkaa heti Tampereentien alueelliselta pääkadulta kokoojakaduille käännyttäessä. 30 km/h aluerajoituksen käyttö kokooja- ja tonttikaduilla ei kuitenkaan ole johdonmukaista koko osayleiskaavan alueella, vaan Hakkarin eteläpuoleisella kaava-alueella, kuten esimerkiksi Hollon

8 4 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys alueella, on pääosin käytössä 40 km/h aluerajoitus tonttikaduilla. Urheilutien alueella on 40 km/h aluerajoitus muun Hakkarin alueen 30 km/h aluerajoituksesta poiketen. Tampereentiellä on voimassa taajaman yleisrajoitus 50 km/h, mikä tukee tien roolia alueen korkeampiluokkaisena alueellisena pääkatuna. Katepalintien rajoitus on 60 km/h laskien taaja-alueella rajoitukseen 40 km/h. Kuvassa 2.2 on esitetty alueen nopeusrajoitukset nykytilanteessa. Kuva 2.2 Kaava-alueen nopeusrajoitukset Nopeusrajoituksia voidaan yleisesti pitää onnistuneina ja selkeinä Urheilutien poikkeusta lukuun ottamatta. Suurimpana nopeusrajoituksiin liittyvänä ongelmana etenkin liikenneturvallisuuden kannalta on Turuntien 80 km/h osuus, joka tulisi yhtenäistää 60 km/h rajoitukseen Katepalin liittymästä alkaen etelän suuntaan. Toimenpide parantaisi erityisesti kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta tien varressa. Liikennemääriltään kaava-alueen merkittävimpiä liikenneväyliä ovat Turuntie (kuva 2.3) ja Tampereentie. Tampereentien korkea liikennemäärä vaikeuttaa sivusuunnilta liittymistä pääsuunnan liikennevirtaan Moisionaukean ja Urheilukadun liittymissä. Muiden maateiden Sarvikkaantien ja Pirkkalantien liikennemäärät ovat Turuntien ja Tampereentien vuorokausiliikennemääriä huomattavasti pienemmät. Kuvan 2.4 kartassa on kuvattu yleiskaava-alueen maanteiden liikennemäärät vuonna Liikennemäärät selvitettiin selvityksen aikana toteutetuilla liikennelaskennoilla.

9 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 5 Kuva 2.3 Turuntiellä on kaava-alueen korkeimmat liikennemäärät Kuva 2.4 Kaava-alueen liikennemäärät vuonna 2012 Liikenteen suuntautumista tarkasteltiin Tampereen seudun liikennemallin (TALLImalli) avulla. Mallin mukaisesti noin 80 % Lempäälän eteläistä sisääntuloväylää Turuntietä (mt 190) käyttävästä liikenteestä ohittaa Lempäälän keskustan sen itäpuolelta Turuntietä pitkin. Puolet liikenteestä suuntautuu edelleen valtatietä 3 pohjoiseen, kohti Tamperetta. Lempäälän keskustasta saapuu tai lähtee noin 12 % keskustan eteläpuoleisesta Turuntien liikenteestä. Iltahuipputunnin aikana Turuntien liikenne painottuu etelään, mutta pohjoiseenkin on liikennettä runsaasti. Vastaavasti Lempäälästä länteen vievän Vesilahdentien (mt 301) liikenteestä noin 65 % ohittaa Lempäälän keskustan Turuntietä pitkin. Tästä liikenteestä noin puolet suuntautuu edelleen valtatielle 3. Vesilahdentien liikenteestä 18 % saapuu tai lähtee Lempäälän keskustasta. Iltahuipputunnin aikana lyhytmatkaisen liikenteen suuntautuminen etelä-pohjoissuunnassa jakautuu tasan, mutta pitkämatkaisen liikenteen suuntautuminen vastaa Turuntien liikenteen suuntautumista, ollen etelään kulkevan liikennemäärän osalta pohjoisen suuntaan verrattuna hieman suurempi. Turuntien liikenteestä suurin osa on läpikulkevaa liikennettä, josta Lempäälän alueen osuus on noin 35 %. Tampereentien liikenne koostuu puolestaan lähes täysin Lempäälän maankäytön tuottamasta liikenteestä eikä läpikulkua ole kuin Pirkkalantielle, ollen melko pieni osa väylän kokonaisliikenteestä.

10 6 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 2.2 Liikenneturvallisuus Lempäälässä on tapahtunut Tilastokeskuksen mukaan vuosina yhteensä 743 poliisin kirjaamaa tieliikenneonnettomuutta (noin 149 onn./vuosi). Onnettomuuksista 29 kappaletta (19,5 %) johti henkilövahinkoon. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kaksi oli kuolemaan johtaneita, ja niissä kuoli 4 henkilöä. Lempäälässä on tilastollisesti tapahtunut enemmän loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin Pirkanmaalla ja valtakunnan tasolla keskimäärin. Lempäälän liikenteessä loukkaantui vuonna 2010 yhteensä 154 henkilöä asukasta kohti, kun Pirkanmaan maakunnan vastaava luku oli 110 henkilöä ja koko maan 143 henkilöä. Liikenteen turvallisuustilanteeseen vaikuttavat merkittävästi Lempäälän läpi kulkevat useat vilkasliikenteiset seudulliset ja valtakunnalliset väylät. Erityisesti Helsinki Tampere-moottoritien (vt 3) vaikutus näkyy onnettomuustilastoissa, ollen jopa kolmanneksen (33 %) Lempäälän maantieonnettomuuksien tapahtumapaikka. Kuvan 2.5 kartassa on esitetty osayleiskaava-alueen maanteiden liikenneonnettomuudet ja niiden vakavuudet onnettomuusluokittain vuosina Kuva 2.5 Osayleiskaava-alueen maanteiden onnettomuudet vuosina Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan osayleiskaavan alueella on tapahtunut vuosina yhteensä 44 maantieonnettomuutta, joista 20 johti loukkaantumiseen. Onnettomuusluokista eniten tapahtui yksittäisonnettomuuksia (7 kpl, 30 % onnettomuuksista) ja risteysalueiden kääntymis-, risteämis-, ja peräänajo-onnettomuuksia (yhteensä 16 kpl, 36 % onnettomuuksista). Myös polkupyörä- ja mopo-

11 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 7 onnettomuuksia oli merkittävä osa (yhteensä 10 kpl, 23 % onnettomuuksista). Osayleiskaavan alueella ei ole tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tarkastelujaksolla Kaava-alueen onnettomuuksien osuus Lempäälän kaikista maantieonnettomuuksista oli vuosina vain 8 %. Onnettomuuskartasta on nähtävissä kaava-alueella tapahtuneiden onnettomuuksien voimakas keskittyminen vilkasliikenteisille Tampereentielle (mt 3003) ja Turuntielle (mt 190). Osayleiskaavan alueen maanteillä huomattavimmat onnettomuuskeskittymät ovatkin Tampereentien ja Turuntien liittymäkohdissa. Tampereentiellä on voimassa kaavan alueella 50 km/h nopeusrajoitus ja yli puolet (55 %) tien onnettomuuksista ovat olleet henkilövahinkoon johtaneita. Onnettomuuksia on tapahtunut tasaisesti koko tien pituudella liittymäkohdissa. Turuntie on ollut hyvin onnettomuusherkkä myös risteysalueiden ulkopuolella välillä Katepalintie Valkeakoskentie. Tällä välillä on vuosina tapahtunut 18 onnettomuutta, joista 6 (33 %) oli henkilövahinkoon johtaneita. Tieosuus nousee selkeästi esiin kaava-alueen tieverkon ongelmakohtana liikenneturvallisuuden kannalta. Väliltä on puuttunut niin valaistus kuin pyörätiekin vuoteen 2012 asti, jolloin tieosuudelle toteutettiin valaistus. Henkilöauton kuljettajien ja matkustajien osuus Lempäälän kaikista henkilövahinkoonnettomuuksien uhreista oli noin 68 %. Osuus on merkittävä maakunnan (49 %) ja valtakunnan keskiarvoihin (53 %) verrattuna. Sen sijaan Lempäälässä kevyen liikenteen edustajien osuus (noin 13 %) kaikista henkilövahinkouhreista oli pienempi kuin Pirkanmaalla (21 %) tai koko maassa (14 %) keskimäärin. Muiden tienkäyttäjäluokkien uhrien osuudet eivät merkittävästi poikenneet muun Suomen keskiarvoista. Kunnan alueella maantieonnettomuuksien onnettomuustyypeistä yleisimpiä ovat olleet yksittäisonnettomuudet (38 %) ja eläinonnettomuudet (15 %). Jalankulun ja pyöräilyn onnettomuuksia kaava-alueella on tapahtunut vuosina yhteensä viisi kappaletta. Niistä yksi oli jalankulkijan onnettomuus ja neljä pyöräilyonnettomuutta. Lisäksi tarkastelujaksolla kaava-alueella tapahtui neljä loukkaantumiseen johtanutta mopo-onnettomuutta. Kaikki kevyen liikenteen henkilövahinkoonnettomuudet tapahtuivat Tampereentien liittymissä. Merkittävin henkilövahinkoonnettomuuskasauma on Tampereentien ja Katepalintien liittymässä, missä tapahtui kaksi pyöräilyonnettomuutta ja kaksi mopo-onnettomuutta tarkastelujaksolla. Näiden lisäksi Tampereentiellä on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut mopoonnettomuus Tampereentien ja Vanattarantien liittymässä, mikä jää juuri kaavaalueen rajan ulkopuolelle. 2.3 Jalankulku ja pyöräily Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan osayleiskaava-alueen jalankulun ja pyöräilyn verkosto on nykyisellään melko kattava. Verkko kattaa Tampereentien, Pirkkalantien ja Katepalintien pääväylät sekä niiden lähiympäristöt hyvin. Kaava-alueen maanteiden estevaikutusta on pienennetty useilla kevyen liikenteen alikuluilla ja saarekkeellisilla suojateillä. Helsinki Tampere-välin pääradan kanssa risteävät kevyen liikenteen kulkuyhteydet on turvattu ylikulkusillan ja kahden alikulkukäytävän avulla. Samalla radan estevaikutusta on onnistuttu vähentämään. Jalankulun ja pyöräilyn verkosto kattaa yhteydet kaava-alueen kouluille ja päiväkodeille. Suurimmat kevyen liikenteen verkostolliset puutteet ovat Herralan asuntoreservialueella, missä kevyen liikenteen verkko rajoittuu Katepalintien ympäristöön. Muiden pääteiden Turuntien ja Sarvikkaantien, suuntaiset yhteydet Herralan alueella puuttuvat täysin. Turuntien suuntaisen kevyen liikenteen väylän tarve välillä Lemponkatu Katepalintie on todettu myös Pirkanmaan ELY-keskuksen Kevyen liikenteen tarveselvityksessä (2010). Yhteysväli kuuluu suosittuun virkistysreittiin Ahtialajärven ympäri, jonka merkitys on kunnan mukaan kasvanut viime aikoina.

12 8 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Tampereentien molemmin puolin kulkeva kevyen liikenteen väylä päättyy pohjoisen suuntaan kuljettaessa Pirkkalantien pohjoispuolella, mikä heikentää Hakkarin alueen jalan ja pyörällä liikkumisen mahdollisuuksia. Tämä on toinen ELY-keskuksen tarveselvityksessä mainittu hanketarve. Hakkarin alueelta löytyy myös muita verkostollisesta näkökulmasta ongelmallisia kohtia. Tampereentien länsipuolella Hakkarintien ja Moisionaukean väliseltä alueelta puuttuvat Tampereentien kanssa risteävien kokoojakatujen poikittaissuuntaiset kevyen liikenteen yhteydet. Esimerkiksi Moisionaukean suunnasta olisi tarve suoralle yhteydelle Hakkarin koulu- ja liikuntakeskuksen suuntaan. Kyseisellä kohdalla Tampereentien ylitys on koettu vaikeaksi alikulkujen ja suojateiden nykyisen sijainnin vuoksi. Hakkarin alueen kokoojakadut ovat tärkeä reitti Tampereentieltä Herralan suuntaan ja luonnollinen reitti Moisionaukealta kosken ylittävän kevyen liikenteen sillan käytölle. Ylikulkusillan merkitys korostuu sillä Herralan ja Hollon alueelta ei ole suoraa kevyen liikenteen yhteyttä Pirkkalantien ja Kuokkalan suuntaan. Kuvassa 2.6 on esitetty alueen kevyen liikenteen verkosto nykytilassa sekä sen merkittävimmät yhteyspuutteet. Kuva 2.6 Kaava-alueen kevyen liikenteen väylät ja merkittävimmät yhteyspuutteet Tärkeää on turvata myös Kuokkalan alueen maankäytön kehittyessä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet alueelta Hakkarin koulun ja vapaa-aikakeskuksen suuntaan. Kuokkalan alueelta tulisi tarjota palveluille Pirkkalantietä suorempi kevyen liikenteen yhteys, joka kannustaisi kävelyyn ja pyöräilyyn koulumatkoilla. Hakkarin koulun saavutettavuutta parantaisi osaltaan myös Keskuskadun jalkakäytävän (kuva 2.7) jatkaminen Pirkkalantielle asti. Lisäksi kevyen liikenteen yhteys pohjoisesta Vanattarantien suunnasta koululle on varmistettava jatkossa.

13 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 9 Kuva 2.7 Keskuskatu on Hakkarin alueella liikenteellisesti onnistunut asuinkatu, jonka kevyen liikenteen väylää tulisi jatkaa. Edellä esitettyjen kevyen liikenteen yhteyksien lisäksi Lempäälässä kulkee virkistysreitti Birgitan polku. Polku kulkee osayleiskaava-alueen läpi mutkitellen Kuokkalan ja Hollon alueiden kautta hyödyntäen kaava-alueen kattavaa kevyen liikenteen verkostoa. Reitti kulkee muun muassa Hakkarin liikuntakeskuksen ja Kuokkalanvirran kosken ylittävän kevyen liikenteen sillaksi muutetun vanhan ratasillan kautta. Kosken ylittävän kevyen liikenteen sillan vierellä on säilytetty toinen vanha ratasilta, jonka säilyttämiselle ei nähdä liikenteellistä perustetta. Ajoneuvo- tai muuta moottoriliikennettä ei nähdä tarpeelliseksi sallia Kuokkalankosken ja radan ylitse. Mopoliikenteen paikka on taajamassa alhaisella nopeusrajoitusalueella ajoneuvoliikenteeseen rinnastetusti ajoradan reunassa (Mopon paikka liikennejärjestelmässä, Liikenneviraston ohje, 2012). Kuokkalanvirran ylikulkusillalle (kuva 2.8) mopoliikenteen kulun salliminen ei näin ollen ole perusteltua. Lisäksi väylän mopoyhteyden salliminen aiheuttaisi haittaa alueen asutukselle. Kevyen liikenteen yhteys Kuokkalanvirran yli on ajoneuvoliikenteen reittiä lyhyempi. Se tukee valtakunnan tason liikennepoliittisia linjauksia kevyen liikenteen edistämisestä ja palveluiden saavutettavuuden parantamisesta kestävillä kulkutavoilla. Kuva 2.8 Nykyiset pääradan ylittävät vanhat ratasillat Hollon alueella, joista toinen on otettu kevyen liikenteen käyttöön. Moisionaukean liittymän pohjoispuolella Moision koulun kohdalla on Tampereentien alittava kevyen liikenteen tunneli. Tunneli on koettu turvattomaksi oppilaiden keskuudessa alikulkuun laskevien pyöräilijöiden korkeiden nopeuksien ja huonojen näkemien vuoksi. Alikulku kaipaa järjestelyjen parantamista esimerkiksi liikennemerkkien tai maalausten avulla.

14 10 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 2.4 Joukkoliikenne Lempäälän nauhamainen yhdyskuntarakenne tukee jo nykyisellään kohtalaisesti joukkoliikennettä. Tätä tavoitetta tulee tukea keskittämällä uudet asuinalueet vahvojen joukkoliikennekäytävien ympäristöön, jolloin varmistetaan joukkoliikenteen mahdollisuudet tarjota houkuttelevaa palvelutasoa kannattavasti. Joukkoliikenteen kannattavuuden nyrkkisääntönä voidaan pitää 20 asukkaan väestöntiheyttä hehtaaria kohti. Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan osayleiskaava-alueen linja-autoliikenne painottuu suurelta osin Tampereentiellä kulkevaan Tampereen seutuliikenteeseen. Lempäälän kunnanvaltuusto sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta (JOLI- LA) ovat alustavasti päättäneet, että Lempäälän seutuliikennelinjasto integroidaan Tampereen linjastoon ja lippujärjestelmään alkaen Euroopan unionin palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti (kuva 2.9). Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa linjaston suunnittelusta sekä linja-autoliikenteen kilpailutuksesta vastaa JOLILA. Kuva 2.9 Lempäälän linja-autolinjasto alkaen (Tampereen joukkoliikenne) Uusitussa linjastossa Lempäälän runkolinja 71 säilyy nykyisen kaltaisena, mutta muiden linjojen osalta linjastoa yhdistellään järkevämmäksi kokonaisuudeksi, jolloin joukkoliikenteen palvelutaso paranee. Linja 71B yhdistetään linjaan 54 välille Tampere Lempäälä Vesilahti ja nykyinen linja 50 korvataan jatkamalla Tampereen sisäistä linjaa 26 Multisillasta Sääksjärven kautta Höytämöön. Lempäälän kunnanvaltuuston

15 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 11 päätös sisälsi myös maininnan siitä, että linja 71 voidaan mahdollisesti siirtää kulkemaan Sääksjärvi Tampere-välillä moottoritietä matka-ajan lyhentämiseksi. Lopullinen päätös moottoritievuoroista tehdään myöhemmin tarkentuvien tietojen perusteella. Mikäli linjaa 71 ei siirretä kulkemaan Sääksjärveltä moottoritielle, linjastomuutoksilla ei ole osayleiskaava-alueen kannalta suuria vaikutuksia joukkoliikenteen palvelutasoon, koska alueen linjastorakenne säilyy lähes entisellään. Linjan 71 siirtäminen moottoritielle lyhentäisi Lempäälä Tampere-välin matka-aikaa arviolta noin 5 minuutilla, joten se parantaisi selkeästi myös osayleiskaava-alueen palvelutasoa. Vesilahden suunnan yhteydet paranevat joka tapauksessa. Tampereentiellä kulkee Tampereen seutuliikenteen lisäksi joitakin vuoroja muun muassa Toijalaan, Hämeenlinnaan ja Forssaan suuntautuvaa vakiovuoroliikennettä. Pitkämatkaiset Tampere Helsinki-pikavuorot ohittavat Lempäälän keskustan valtatien 3 kautta. Tampere Turku-pikavuoroista osa kulkee suoraan valtatien 3 ja Turuntien kautta Lempäälän keskustan itäreunaa, ja osa kiertää Lempäälän linja-autoaseman kautta. Kuvassa 2.10 on kuvattu kaava-alueen kaukoliikenteen vuorotarjonta. Kuva 2.10 Kaukoliikenteen vuorotarjonta Lempäälän alueella (VR, Matkahuolto) Karttakeskus Linja-autoliikenteen lisäksi Lempäälän joukkoliikennetarjontaa täydentävät rautatieasemalla pysähtyvät Helsinki Tampere-välin junat. Lempäälässä pysähtyy molempiin suuntiin päivittäin 13 junaa, joista kuusi on InterCity-junia ja seitsemän henkilöjunia. Matka-aika Tampereelle on junalla 11 minuuttia ja linja-autolla minuuttia, joten juna on huomattavasti linja-autoa ja jopa henkilöautoakin nopeampi vaihtoehto. Junaliikenteen hyödyntämistä vaikeuttaa se, että Lempäälän rautatieasemalle on matkaa osayleiskaava-alueelta sijainnista riippuen yhdestä neljään kilometriä. Tämän pituinen matka olisi sopiva pyöräilylle, joten laadukkailla asemalle johtavilla pyöräteillä sekä aseman liityntäpyöräpysäköintipaikoilla voitaisiin tehdä junaliikenteestä houkuttelevampi vaihtoehto myös Hakkarin, Kuokkalan ja Herralan alueiden asukkaille. Lempäälän keskustan pohjoispuoliset Tampereentien joukkoliikennepysäkit on sijoitettu noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Osayleiskaava-alueen kannalta olennaiset pysäkkiparit ovat Pirkkalantien ja Vanattarantien liittymien väliset neljä pysäkkipa-

16 12 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys ria. Pysäkkien saavutettavuustarkastelut (kuva 2.11) osoittavat, että pysäkkien 500 metrin vaikutusalue kattaa hyvin Hakkarin lisäksi osan Hollon ja Kuokkalan alueista. 500 metrin etäisyys seudullisen linja-autoliikenteen pysäkeille on joukkoliikennevyöhykkeen hyvä-tason kriteerien suositeltu enimmäismatka (Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, Liikenne- ja viestintäministeriö 2011). Tampereentiellä täyttyy hyvän joukkoliikennevyöhykkeen kriteerit myös vuorotarjonnan osalta, sillä vuorotarjonnan vuoroväli saa luokituksessa olla enintään 30 minuuttia. Kuva 2.11 Tampereentien pysäkkiparien saavutettavuus Maankäytön osalta asutus on keskittynyt hyvin joukkoliikenteen pääkäytävien varteen, ja alueen asukastiheys ylittää selvästi joukkoliikenteelle vaadittavan tiheyden. Asukastiheys on suurimmillaan kahden eteläisimmän pysäkkiparin ympäristössä. Pysäkit palvelevat myös Kuokkalan alueen ja Pirkkalantien varren asukkaita. Pohjoisemmat pysäkkiparit palvelevat puolestaan Moision alueen ja Vanattarantien varren asukkaita. Näiden pysäkkien ympäristössä asukastiheys on pienempi, ja maankäytön tiivistäminen on joukkoliikenteen kannalta mahdollista ja kannattavaa. Pysäkkitien pysäkkiparin (kuva 2.12) pohjoisen suunnan pysäkin sijainti on haastava liikenneturvallisuuden kannalta. Pysäkki palvelee Hakkarin koulun oppilaita, ja sen sijainti liittymän ja suojatien eteläpuolella saa aikaan liittymän pohjoispuolisen suojatien heikon käyttöasteen. Suojatien sijaan jalankulkijat oikaisevat Tampereentien yli koulun suuntaan pysäkin eteläpuolelta. Kuva 2.12 Pysäkkitien liittymän pysäkkipari Tampereentiellä

17 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 13 3 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Alueen maankäytön kehittyminen vaatii myös liikenneverkon kehittämistä. Osa kehittämistarpeista liittyy suoraan maankäytön kehittymiseen ja osa nykytila-analyysissa esiin tulleisiin puutteisiin. 3.1 Tampereentien kehittäminen Tampereentie on osayleiskaava-alueen keskeisin liikenneväylä, ja alueen maankäyttö tukeutuu siihen voimakkaasti. Se on poikkileikkaukseltaan suunnittelualueella pääosin maantiemäinen eikä sillä ole kaava-alueella Sääksjärven tai Lempäälän keskusta kohtien tapaisia alennettuja 40 km/h nopeusrajoitusjaksoja. Tampereentien liikenne on kasvanut viime vuosina runsaasti ja vilkas pääsuunnan liikenne vaikeuttaa maankäytön kehittymistä sekä sivusuuntien liikennevirran liittymistä Tampereentielle. Tampereentien ongelmallisimmat liittymät kaava-alueella ovat Pirkkalantien ja Keskuskadun liittymät. Liikenneselvityksen yhteydessä tarkasteltiin eri vaihtoehtoja kehittää Tampereentien Hakkarin kohtaa katumaisemmaksi, joka tukee sen kehittymistä palveluiden ja asumisen keskukseksi. Suunnitelmakartta sopivimmasta kehitysratkaisusta on esitetty liitteessä 1. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu Tampereentielle ehdotetut kehittämistoimenpiteet liittymittäin etelästä pohjoiseen: Pirkkalantien ja Hakkarintien liittymä (kuva 3.1) Liittymässä on nykyisin ongelmana vilkas sivusuunta, jonka vasemmalle kääntymisen virrat ovat voimakkaat. Liittymä on tärkeä kevyen liikenteen solmupiste. Liittymä on kanavoitu. Liittymään on parhaillaan tekeillä tiesuunnitelma liittymän muuttamisesta kiertoliittymäksi. Kiertoliittymä sopii kohteeseen verkollisesti hyvin. Liittymän toteuttaminen on mainittu liikennejärjestelmähankkeena Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen liikenteen MAL-sopimusta vuonna 2011, ja tullaan toteuttamaan lähivuosina. Kuva 3.1 Pirkkalantien ja Hakkarintien liittymä

18 14 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Keskuskadun ja Kauppakujan liittymä (kuva 3.2) Liittymässä on ongelmana vilkas sivusuunta Keskuskatu ja voimakkaat vasemmalle kääntymisen virrat Keskuskadulle ja Kauppakujalle. Keskuskadun läheisyydessä on lisäksi paloasema ja Hakkarin koulu. Liittymässä ei ole nykyisin kanavointia eikä lisäkaistoja. Kehittämistoimenpiteeksi ehdotetaan liittymän kanavointia rakentamalla vasemmalle kääntymiskaista Tampereentieltä Keskuskadulle. Liittymä on luonteva aloituskohta katumaiselle tiejaksolle keskustaa lähestyttäessä. Katumaisen tiejakson luonteeseen sopisivat luontevasti molemmin puolin tietä kulkevat kevyen liikenteen väylät. Samalla se sopisi nopeusrajoituksen vaihtumiskohdaksi (mahdollisesti 40 km/h). Liittymään ei ole mahdollista toteuttaa kiertoliittymää tilanpuutteen vuoksi. Kuva 3.2 Keskuskadun ja Kauppakujan liittymä Tampereentiellä Urheilukadun liittymä (kuva 3.3) Urheilukadun liittymä on nykyisin 3-haarainen tulppaliittymä, josta kuljetaan muun muassa Hakkarin liikunta-alueelle ja jäähalliin. Kehittämistoimenpiteeksi ehdotetaan kiertoliittymää, jonka 4. haara on mahdollista toteuttaa myöhemmin Tampereentien itäpuolelle. Liittymä toimii hyvänä keskusta-alueen porttina ja liikenteen rauhoittamiskohtana. Kiertoliittymän hyvä välityskyky varmistaa liikenteen toimivuuden ja tukee liikuntakeskuksen kehittämistä. Vaihtoehtona on liittymän kanavointi pääsuunnan vasemmalle kääntyvien kaistalla, mikäli asutusta ei sijoiteta liittymän itäpuolelle. Kehittämisratkaisujen arvioidaan parantavan myös läheisen Moisionaukean liittymän toimivuutta. Urheilukadun kiertoliittymän uudesta haarasta tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa katuyhteys Tampereentien ja Moisionaukean välille. Tampereentiellä ja Moisionaukealla on kiertoliittymän kohdalla noin neljän metrin korkeusero, joten uusi katuyhteys tulisi noin 8 % pituuskaltevuuteen. Uusi linjaus myös vaikeuttaisi mahdollisten asuinrakennusten rakentamista kiertoliittymän koilliskulmaukseen. Suositeltavampi ratkaisu olisi pelkän kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen Tampereentien ja Moisionaukean välille sekä Moisionaukean nykyisen liittymän parantaminen.

19 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 15 Kuva 3.3 Urheilukadun 3-haarainen liittymä Tampereentiellä Lisävaihtoehtona tutkittiin myös Urheilukadun liittymän siirtämistä pohjoiseen lähemmäs Moisionaukean liittymää, jolloin uusi kiertoliittymä ja Moisionaukean liittymä toimisivat parina. Liittymän siirtämiselle ei ole teknisiä esteitä, joten maankäytön ratkaisut määrittävät liittymän paikan. Moisionaukean liittymä (kuva 3.4) Moisioaukean liittymä on nykyisin 3-haarainen tulppaliittymä. Liittymästä on kulku muun muassa Moision päiväkotiin. Tulevaisuudessa liittymän kautta kuljettaisiin myös mahdolliselle Moision lähijunaseisakkeelle. Tampereentien kaareutuu liittymän kohdalla siten, että liittymä jää tien sisäkurviin. Lisäksi Tampereentien tasaus nousee liittymän kohdalla etelään mentäessä. Liittymästä on nykyisellään huonot näkemät erityisesti etelän suuntaan, joka tekee Tampereentielle liittymisestä ajoittain hankalaa. Kehittämistoimenpiteenä ehdotetaan näkemäraivauksia. Liittymän kaakkoiskulmauksessa on nykyisellään asutusta, jonka pihapiirissä on runsaasti puustoa. Osittain puusto on nykyisellä tiealueella ja osittain yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla. Näkemäraivauksien lisäksi Urheilukadun liittymään toteutettava kiertoliittymä helpottaisi liittymistä myös Moisionaukealta. Kiertoliittymä sijaitsisi tarpeeksi lähellä Moisionaukean liittymää, jolloin sen vaikutukset laskisivat liikenteen nopeuksia myös Moisionaukean kohdalla. Kuva 3.4 Moisionaukean liittymässä on nykyisellään huonot näkemät.

20 16 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 3.2 Jalankulun ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteet Kaavatyössä ja uuden maankäytön sijoittelussa ja siihen liittyvässä liikennesuunnittelussa on pyritty toteuttamaan tavoitetta henkilöautoilun tarvetta vähentävästä sekä kävely, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävästä kestävästä liikennejärjestelmästä. Nykytila-analyysissa on osoitettu merkittävimmät kevyen liikenteen yhteyspuutteet, joissa on jo huomioitu kaavan maankäyttöratkaisut. Tärkeimmät uudet jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat: Uudet kevyen liikenteen yhteydet Kiviahosta ja Kuokkalasta Hakkarin liikuntakeskukselle ja koululle Kiviahosta Hakkarin liikuntakeskuksen ja koulun suuntaan on havaittu tarve uusille kevyen liikenteen yhteyksille. Virkistysalueen läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys parantaa uusien ja kehittyvien asuin- ja palvelualueiden välistä savutettavuutta luontoaluetta rikkomatta. Aiempaa lyhyempi ja nopeampi yhteys houkuttelee kävelyyn ja pyöräilyyn Kiviahosta etelään suuntautuvilla matkoilla. Toimenpide tukee lisäksi valtakunnallisen liikennepolitiikan suuntalinjoja parantaen kevyen liikenteen olosuhteita ja palveluiden parempaa saavutettavuutta kestävillä kulkutavoilla. Moottoriajoneuvoliikenne ohjataan kiertämään Tampereentien kautta, sillä sen kulku virkistysalueen läpi ei ympäristönäkökohtien vuoksi ole perusteltua. Kuvassa 3.4 on esitetty mahdolliset kevyen liikenteen yhteyksien linjaukset liikuntakeskukselta Kiviahon suuntaan. Suunniteltu pääyhteys kulkee virkistysalueella Urheilukadulta pohjoiseen liittyen Kiviahon alueen katuverkkoon Kivikukantien eteläpäästä. Lisäksi linjaus mahdollistaa pääyhteydestä haarautuvan yhteyden Kiviperäntielle. Kuva 3.5 Uudet kevyen liikenteen yhteydet liikuntakeskukselta Kiviahoon

21 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 17 Kevyen liikenteen silta Kuokkalanvirran ylitse Hollon kohdalla lisäämään alueen saavutettavuutta palveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille Nykyisessä kevyen liikenteen verkostossa todettiin olevan itä-länsisuuntainen epäjatkuvuuskohta Hollon kohdalla Kuokkalanvirran yli. Siltana toteutettava yhteys lisäisi Hollon ja Herralan alueiden saavutettavuutta Tampereentien palveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille. Liikenneselvityksen yhteydessä tehdyn tarkastelun perusteella, yhteyttä voitaisiin parantaa kevyen liikenteen sillalla, jolle sopivia linjauksia olisivat kuvan 3.6 mukaiset vaihtoehdot. Kuva 3.6 Kuokkalanvirran ylittävä kevyen liikenteen sillan mahdolliset linjaukset Nykyinen kevyen liikenteen väylä päättyy laadukkaan radan ylittävän sillan jälkeen, josta olisi mahdollisuus jatkaa toisella sillalla yli kosken viihtyisä poikittainen jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa huomioitiin olemassa olevat kevyen liikenteen yhteydet sekä alueen nykyinen maankäyttö. Yhteys on kuvattu ohjeellisena yhteystarpeena osayleiskaavan molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Tarkempi kevyen liikenteen sillan ja jatkoyhteyden paikka selviää jatkosuunnittelussa.

22 18 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Turuntien varren kevyen liikenteen väylä parantamaan turvallisuutta Nykytilanteessa Turuntie on liian leveä (13,5 14,5 metriä) suhteessa tien toiminnalliseen luokkaan ja tien luonteeseen (kuva 3.7). Tien liikennemäärät ovat vähentyneet merkittävästi uuden Helsingin suunnan moottoritien valmistumisen jälkeen. Liikennemäärän lasku ja Turuntien leveä poikkileikkaus mahdollistavat korkeat ajonopeudet väylällä. Tämä puolestaan tekee yhteydestä houkuttelevan läpikulkuliikenteelle. Maankäytön kehittymisen myötä Turuntien varteen on syntynyt tarve kevyen liikenteen yhteydelle, ja sen varressa onkin nykyisin paljon jalankulku- ja pyöräliikennettä. Nämä liikenneympäristön muutokset ovat synnyttäneet tarpeen Turuntien kehittämiselle. Kuva 3.7 Nykyinen Turuntien poikkileikkaus on hyvin leveä Turuntien varren kevyen liikenteen väylä lisää tieosuuden turvallisuutta. Tarve väylälle korostuu etenkin kaavaluonnoksen vaihtoehdossa B, jossa Turuntien itäpuolelle on esitetty merkittävästi uutta asutusta. Liikenneselvityksessä selvitettiin, että ajokaistoja kaventamalla kevyen liikenteen väylä mahtuisi nykyisen ajoradan tilaan (kuva 3.8). Ajoratojen kavennus tukisi myös nopeusrajoituksen alentamista 80:sta 60:een km/h, mikä lisää niin liittymien toimivuutta kuin turvallisuutta. Tien kaventaminen ja nopeustason lasku ei heikennä väylän kapasiteettia, joka säilyy nykyisen kaltaisena Tarkastellun metriä pitkän kevyen liikenteen väylän rakentamisen kustannuksia arvioitiin noin Arviossa hyödynnettiin taustatietona Tiehallinnon julkaisemaa Maantien 190 tarveselvitystä vuodelta 2002, jossa Lemponkadun ja Katepalintien liittymien välisen Turuntien tieosuudelle ehdotetun, maantietä kaventamalla totutetun, kevyen liikenteen väylän kustannuksiksi arvioitiin noin

23 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 19 Kuva 3.8 Turuntien poikkileikkausmahdollisuudet, nykyinen poikkileikkaus (ylhäällä) ja esitetty poikkileikkaus, jossa kevyen liikenteen väylä mukana (alhaalla)

24 20 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Radan suuntainen kevyen liikenteen yhteys Katepalintieltä etelään Nykyinen Liuhantie päättyy asuinalueeseen, josta kevyen liikenteen yhteys etelään Ryynikän alueelle puuttuu. Yhteys on todettu tarpeelliseksi, sillä se on suorin reitti Herralan ja Hollon alueilta kohti keskustaa ja rautatieasemaa. Liikenneselvityksessä tarkasteltiin uuden kevyen liikenteen yhteyden toteuttamista radan varteen. Radan itäpuoli todettiin toteutuksellisesti ja verkostolliseksi paremmaksi paikaksi kevyen liikenteen väylälle. Tarkastellussa ratkaisussa kevyt liikenne ohjataan sekä Liuhantieltä että Ryynikäntieltä uudelle kevyen liikenteen yhteydelle radan itäpuolelle. Tutkitussa linjauksessa (kuva 3.9) huomioitiin tulevaisuudessa radan itäpuolelle mahdollisesti toteutuvat lisäraiteet. Ennen lisäraiteiden toteutusta kevyen liikenteen yhteys voidaan toteuttaa myös radan nykyiselle huoltotielle. Kuva 3.9 Tarkasteltu kävely- ja pyöräily-yhteys radan varressa

25 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Turuntien ja Katepalintien liittymän kehittäminen Yhtenä ongelmakohteena nykytilan analyysissä nousi esiin Turuntien ja Katepalintien liittymäjärjestelyt. Liittymässä on nykyisin vaikea kääntyä Katepalintieltä vasemmalle valtatien 3 suuntaan vilkkaan liikenteen ja 80 km/h nopeustason vuoksi. Myös porrastetun liittymän toimivuus on koettu nykyisin huonoksi. Kaavaluonnoksessa etenkin vaihtoehdossa B alueelle on osoitettu merkittävästi uutta rakentamista. Työssä tehtiin liittymään kaksi aluevaraustarkastelua, joissa toinen perustuu liittymän parantamiseen kanavoituna liittymänä ja toisessa kiertoliittymään, joka on esitetty myös kaavaluonnoksen vaihtoehdossa B (kuva 3.10). Molemmissa kehittämisratkaisussa Turuntien mitoitusnopeus on laskettu 60 km/h edistäen liikenneturvallisuutta ja sujuvampaa liittymistä. Ratkaisuissa on huomioitu myös mahdollisuus jatkaa kevyen liikenteen väylää Turuntien varressa kohti Lempäälän keskustaa edellä kuvatulla tavalla. Liittymän kehittämisessä on huomioitu Turuntien nykyinen ja tuleva liikennemäärä, sillä väylän rooli seudullisessa liikenneverkossa tulee olemaan merkittävä myös jatkossa. Turuntien ja Tampereentien kehittäminen ovat kytköksissä toisiinsa, sillä Turuntien sujuva liikenne mahdollistaa Tampereentien kehittämisen ja liikenteen luonnollisen suuntautumisen Turuntielle. Tästä syystä on varauduttava Turuntien liikennemäärän kasvuun jatkossa, ja Turuntien ja Katepalintien liittymän toimivuus on varmistettava, jotta Tampereentien suunnasta liikennettä tulisi Katepalintien kautta. Liittymän toimivuuden ja Turuntielle liittymisen varmistaminen auttavat osaltaan Tampereentien liikennemäärän kasvun hillitsemistä. Kuva 3.10 Turuntien ja Katepalintien liittymän tarkastellut kehittämisvaihtoehdot Kaavaluonnoksen vaihtoehdossa B Herralan ja Ahtialan asuinalueita laajennetaan nykyisestä noin 230 asukkaalla (sis. reservialueet). Samalla autovyöhykkeellä asuvan väestön määrä kasvaa lisäten Turuntien ja Katepalintien liittymäalueen liikennemäärää. Lisäksi Turuntien eteläpuolelle on vaihtoehdossa 2 kuvattu asuin- ja työpaikkaalueiden reservialueita, joiden vuoksi liittymässä tulisi olla varaus neljännelle liittymähaaralle. Näiden tietojen pohjalta kaavaluonnoksen vaihtoehtoon B ehdotetaan Turuntien ja Katepalintien kehittämisratkaisuksi kapasiteetiltään kanavoitua liittymää parempaa kiertoliittymäratkaisua.

26 22 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 3.4 Joukkoliikenteen kehittäminen Merkittävin joukkoliikenteeseen liittyvä lähitulevaisuuden muutos on vuonna 2014 käynnistyvän linja-autoliikenteen EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen PSA/Avaihtoehdon järjestämisen lisäksi Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Osayleiskaavassa on esitetty pääradan lisäraiteet, jotka tulevat tehtyjen selvitysten mukaan nykyisen radan itäpuolelle. Vuoden 2012 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä on esitetty vaiheittainen suunnitelma eri toimenpiteiden toteuttamiselle. Vuosien aikana esitetään vuorotarjonnan lisäämistä nykyisille yhteysväleille, muun muassa parempien työmatkayhteyksien muodostamiseksi Tampere Lempäälä-välille. Uusien seisakkeiden rakentaminen on jaettu kahteen ryhmään prioriteetin mukaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa ( ) Lempäälään rakennettaisiin Sääksjärven seisake. Kuljun ja Hakkarin / Moision seisakkeiden toteuttamista esitetään myöhemmässä vaiheessa vuoden 2030 jälkeen, jolloin rakennettaisiin myös lisäraiteet välille Tampere Toijala. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty kartat lisäraiteiden tilatarpeesta sekä uudesta Moision lähijunaseisakkeesta. Työssä määritettiin tarkemmin aseman paikka ja siihen tehtävä tilavaraus seisakkeelle ja liityntäpysäköinnille Moisionaukeaan lähelle nykyistä rautatien alikulkua. Lähijunaliikenteen toteutuminen parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi osayleiskaava-alueen pohjoisosassa. Moision lähijunaseisakkeelle varattu sijainti Moisionaukean alikulun kohdalla on keskeinen kaava-alueen pohjoisosan ja Lempäälän keskustan pohjoispuoliseen asutukseen nähden. Seisakkeelta yhden kilometrin etäisyydellä asuu noin ja kolmen kilometrin sisällä noin henkeä (YKR 2011). Lähijunaseisake sijoittuu keskeisesti myös kaavan pohjoisosan palveluihin nähden (kuva 3.11). Kuva 3.11 Moision lähijunaseisakkeen sijainti suhteessa alueen palveluihin

27 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 4 MELU- JA TÄRINÄSELVITYS Työssä selvitettiin tie- ja raideliikenteen meluvaikutukset nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa vuonna Lisäksi arvioitiin liikenteen aiheuttamaa melu- ja tärinävaikutusta asutukselle. 4.1 Meluvaikutukset Tie- ja raideliikennemelun vaikutukset on arvioitu pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla (1996). Melulaskennan maastomalli on muodostettu laserkeilausaineiston ja maastotietokannan avulla. Melulaskenta perustuu lisäksi luvussa 2 esitettyihin nykytilanteen liikennetietoihin. Päivä- ja yöajan liikennemelun laskentatulokset nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna 2040 on esitetty tarkemmin liitteiden 4 ja 5 melukartoissa. Kuvassa 4.1 on esitetty nykytilanteen liikennemelun tilanne kaavaalueella. Kuva 4.1. Tieliikenteen melurajat nykytilanteessa päiväsaikaan (08-22) 23

28 24 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Melulaskentojen perusteella alueen nykyinen melutilanne säilyy ennustetilanteessa lähes nykyisellään. Uusi maankäyttö voi kuitenkin merkittävästi lisätä melulle altistuvia asukkaita. Kaava-alueella ja sen kaikilla uusilla asuinalueilla ylittyy ainakin osittain yöajan ohjearvo 45 db. Tieliikenteen melutaso on selvästi korkein Turuntien varressa. Meluntorjuntatarve tulee huomioida suunniteltaessa uutta maankäyttöä ja rakentamista alueille, joilla ennusteen mukaan mitoittava yöohjearvo 45 db ylittyy. Rakennusmassojen ja oleskelualueiden sijoittelulla voidaan merkittävästi parantaa melutilannetta. Voimakkaan melun alueella uusille rakennuksille tulee määrittää julkisivujen äänitasoerovaatimukset, joiden avulla päästään asuin-, potilas- ja asuinhuoneissa alle 35 db päivä ja 30 db yöohjearvon. Raideliikenteen yömelutaso on rataa lähimpien asuinrakennuksien kohdalla hyvin voimakasta (yli 65 db) ja 45 db meluvyöhyke ulottuu metrin etäisyydelle radasta (FCG 2012, AKU P13809 Liite 8.19). Kuvassa 4.2 on esitetty nykytilanteen yöajan raideliikennemelu kaava-alueella. Kuva 4.2. Raideliikennemelun nykytilanne yöaikaan (22 07) Nykyisillä rakennetuilla alueilla voidaan soveltaa päiväohjearvoa 60 db ja yöohjearvoa 55 db, mikäli kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia ei ole mahdollista saavuttaa alhaisempia melutasoja. (Valtioneuvoston periaatepäätös -VnP 993/1992- meluntorjunnasta. Ympäristöministeriön raportti 7/2007).

29 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Tärinävaikutukset Tehdyssä tärinäselvityksessä tutkittiin kaava-alueen soveltuvuutta asuinkäyttöön ja selvitettiin, aiheuttavatko eri liikennemuodot rajoituksia maankäytölle. Tärinän leviämisen arvioinnissa huomioitiin kaava-alueen raideliikenne ja merkittävimpien teiden liikenne. Tarkastelu tärinän leviämisen osalta rajoittui radan ja teiden läheisiin alueisiin. Tarvittavien suoja-alueiden määrittämisessä huomioitiin suunnittelualueen maaperätiedot sekä alueella kulkevan junakaluston paino, tyyppi ja nopeus. Tarkastelu on lähtötietojen asettamissa rajoissa tehty VTT:n Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa -ohjeessa esitetyn arviointitason 2 mukaisesti. Tieliikenteen edellyttämiä suoja-alueita on määritetty maaperätietojen, ajoneuvotyypin ja nopeuden perusteella edellä esitetyn ohjeen arviointitason 1 mukaisesti. Tärinän ennustettu leviäminen on laskettu kahden määräävimmän junatyypin perusteella. Laskennassa huomioituja junia ovat pikajuna (yö) ja TK-juna (nk. kiitotavarajuna), joiden nopeuksina käytettiin 200 km/h ja 100 km/h. Yöpikajunan painoksi laskennoissa on käytetty 850 tonnin junapainoa ja kiitotavarajunalle tonnia. Lisäksi tärinävaikutusten arvioinnissa huomioidaan kaava-alueen maaperä. Maaperän ominaisuudet on määritetty maaperäkartan tietojen perusteella. On kuitenkin huomioitavaa, että maaperäkartta esittää pintamaan lajin vain noin 2 metrin syvyyteen saakka. Kaava-alueella sijaitseva rata ja sen läheisyydessä olevat asuinalueet sijoittuvat pääosin kovemmalle maaperälle, joka on laskennassa huomioitu karkearakeisena maalajina (moreeni/hiekkamoreeni). Osa radasta puolestaan sijoittuu pehmeämmälle maalajille, joka laskennassa huomioitiin normaalina koheesiomaana (savinen siltti/savi). Alueen tiet ja niiden läheisyydessä olevat asuinalueet sijoittuvat vastaavasti osin pehmeälle ja osin karkeammalle maaperälle. Leviämislaskentojen perusteella on arvioitu värähtelyluokan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, vaatima minimietäisyys radasta. Myös tieliikenteen suojaetäisyyksissä arviointiperusteena on käytetty värähtelyluokkaa C. Värähtelyluokka koskee normaaleja asuinrakennuksia, eikä sitä voida soveltaa rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääsääntöisesti liikkeessä (esim. toimistot, kaupat, liikuntatilat). Taulukossa 4.1 on esitetty kahden tärinää todennäköisimmin aiheuttavan junatyypin vaikutukset nk. tyypilliseen rakennukseen sekä nk. tärinäalttiiseen rakennukseen. Laskennoissa tyypillinen rakennus vastaa yksikerroksista omakotitalo- ja rivitalorakennusta. Tärinäalttiina rakennuksena pidetään muun muassa kaksikerroksista, puurunkoista pientaloa. Kerrostaloilla ja betonirunkoisilla pientaloilla suositusarvon etäisyys radasta on tyypilliseen rakennukseen verrattuna pienempi. Taulukko 4.1 Arvioidut suojavyöhykkeet, joiden sisäpuolelle suunniteltaessa tärinäherkkiä toimintoja on tarpeen tehdä tärinäselvitys Maaperä Tavoite-etäisyys radasta värähtelyluokka C Tyypillinen Tärinäaltis rakennus (m) rakennus (m) Junatyyppi Toimenpideehdotukset Karkearakeinen maalaji (moreeni / hiekkamoreeni) Koheesiomaalaji (savinen siltti / savi) Yöpikajuna Ehdotetaan tärinämittauksia tai asuinrakennusten sijoittamista kauemmas radasta TK-juna Yöpikajuna Ehdotetaan tärinämittauksia tai asuinrakennusten sijoittamista kauemmas radasta TK-juna

30 26 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys Taulukossa on esitetty asuinrakentamiselle nk. minimietäisyys radasta. Pääsääntöisesti tärinäalueen leveys määritetään tyypillisen rakennuksen laskennan mukaan, ellei alueella ole tiedossa rakennuskannan tarkempaa tyyppiä. Määritettyä minimietäisyyttä lähemmäs rataa ei ole suositeltavaa rakentaa ilman tarkempaa tärinäselvitystä (tärinämittaukset). Alueella tehtävien mittauksien perusteella voidaan myös tarkemmin määritellä kyseiselle alueelle soveltuva rakennuskanta (perustus, kerroksellisuus yms. ominaisuuksien mukaan). Tärinän suojaetäisyydet on esitetty liitteen 6 maaperäkartalla. Raideliikenteen tärinän tuloksissa on kartalla esitetty tavaraliikenteen (TK-juna) vaatima suojaetäisyys koska se on tärinän leviämisen kannalta merkittävin tutkittavista vaihtoehdoista. Kokemustiedon perusteella tieliikenteen aiheuttamat tärinävaikutukset rajoittuvat pääosin tiellä olevien hidasteiden tai vastaavanlaisien epäjatkuvuuskohtien aiheuttamiksi. Hidasteettomat ja kuopattomat jopa pehmeämmälle maalajille perustetut tiet aiheuttavat harvoin tärinähaittaa. Raportin liitteen maaperäkartalla on esitetty myös tieliikenteen aiheuttamalle tärinälle arvioidut suojaetäisyydet. Tämän selvityksen tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että tärinän laskennalliset arviointimenetelmät ovat vain suuntaa antavia. Tarkempien tuloksien saavuttamiseksi suositellaan laskennan käyttämisen tueksi tärinämittauksia. Laskennan puutteena on se, ettei siinä tarkasti huomioida maaperän kerrostumien epähomogeenisuutta. Maaperä käsittää yleensä erilaisia kerrostumia ja muodostumia peruskallion yläpuolella. Kaavoituksessa tulisi tunnistetuille tärinäriskialueille määrätä jatkoselvitystarve. Tarkemmalla, edellä mainitut mittaukset sisältävällä, selvityksellä voidaan rakentamisen minimietäisyys radasta rajata tarkemmin, jolloin etäisyydet (tärinän riskialueet) todennäköisesti pienenevät. Tärinämittaukset sisältävä selvitys on syytä tehdä suunnitelmien tarkentuessa esimerkiksi asemakaavavaiheessa, jolloin rakennusmassoista ja rakennustavasta (kerroksellisuus, perustus jne.) on jo enemmän tietoa.

31 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 27 5 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen liikenteellinen saavutettavuus on erittäin hyvä. Joukkoliikenteen laatukäytävä kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Tampereentiellä kaava-alueen keskellä. Kaava-alueen itäosassa eli Herralan alueella ei nykytilassa ole joukkoliikenneyhteyksiä, mutta tieliikenneverkko on kattava ja kevyen liikenteen verkkokin suhteellisen laaja. Kaava-alueelta ja Lempäälän keskustasta johtaa seudun keskuskaupunkiin Tampereelle 3 eri tason liikenneväylää. Nämä ovat Helsinki- Tampere-moottoritie, sen rinnakkaistienä kulkeva Tampereentie sekä vanha valtatie Turuntie. Lisäksi Lempäälä sijaitsee Helsinki-Tampere-pääradan varressa, ja osa pääradan junaliikenteestä pysähtyy Lempäälän asemalla. Kaava-alueen väestö on sijoittunut näiden liikenneyhteyksien läheisyyteen. Asukastiheyttä kuvaava kartta (kuva 5.1) osoittaa hyvin Lempäälän kunnalle ominaisen nauhataajaman, joka kulkee Tampereentien vartta Tampereelta Lempäälän keskustan suuntaan. Kartan tiedot on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) ruututietokannan mukaisesti (ruudun koko 250 x 250 metriä). Kuva 5.1 Väestötiheys kulkee nauhamaisesti Tampereentien suunnassa (YKR 2011) Lempääläläisten (yli 6-vuotiaat) tekemien matkojen kulkutapajakauma on seuraava: kävely 12 % ja pyöräily 8 % henkilöauto 70 % (kuljettaja 56 %, matkustaja 14 %) joukkoliikenne 6 % muu kulkutapa 4 % Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettuun kulkutapaosuuteen (20 %) vaikuttaa paljon lasten ja nuorten tekemät kävely- ja pyöräilymatkat. Tämä on nähtävissä, kun tarkastellaan yli 14-vuotiaiden matkojen kulkutapajakaumaa, jossa kulkutapojen yhteenlaskettu osuus on enää 14 %. Samanaikaisesti henkilöauton osuus nousee 77 %:iin. Tampereen kaupunkiseudulla kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus yli 6-

32 28 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys vuotiailla asukkailla on keskimäärin 30 % ja valtakunnan tasolla 29 %. (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 ja HLT ) Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus jää Lempäälän ohella myös Tampereen kaupunkiseudulla merkittävästi valtakunnallisesti asetetusta tavoitteesta. Tavoitteen mukaisesti kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus kasvaa vuoteen 2020 mennessä %:iin. (Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, Liikenne- ja viestintäministeriö 2011) Kaavaluonnoksen molemmat vaihtoehdot tukevat kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettuja tavoitteita, vaikka Lempäälän alueella valtakunnallisten tavoitteiden mukaiseen kulkutapaosuuden tavoittaminen onkin haasteellista. Tämä johtuu pääosin Lempäälän sijainnista Tampereen eteläpuolella sujuvan moottoritieyhteyden läheisyydessä. Kaavaluonnoksissa erityisesti vaihtoehdossa 1 on pyritty tiivistämään asutusta joukkoliikenteen laatukäytävällä sekä nykyisten palveluiden lähellä. Autoliikenteen osuus on kasvanut jo pitkään ja noussut % tasolle. Suuntauksen arvioidaan jatkuvan Lempäälässä ilman kestävien kulkutapojen lisäämiseen tähtääviä toimia, ja siksi on tärkeää pyrkiä kehittämään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palvelutasoa sekä olosuhteita. Ilman näitä toimia kaava-alueen uusien asukkaiden arvioidaan lisäävän kunnan henkilöautoliikennettä entisestään. Lisäksi kaava-alueen liikenneväylien liikennemäärää kasvattaa merkittävästi lähialueilta tulevat ja alueen läpi kulkeva liikenne. Liikenne-ennuste alueen pääväylille on esitetty liitteessä 7 ja se perustuu maankäytön alueelle tuomaan asukasmäärän kasvuun, TALLI-malliin sekä Liikenneviraston virallisiin alueellisiin trendiennusteisiin. Liikenteen arvioidaan kasvavan alueen pääväylillä vuoteen 2040 mennessä %. Kaavan mahdollistaman uuden asutuksen osuus on tästä kuitenkin vain osa. Henkilöauton osuus Tampereen kaupunkiseudun kulkutapajakaumassa on 57 % ja valtakunnallisesti 58 %. (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 ja Henkilöliikennetutkimus ) Tiedon pohjalta lempääläläisten tekemillä matkoilla henkilöauton käytön osuus (70 %) voidaan todeta korkeaksi. Kaavaluonnos ja erityisesti sen vaihtoehto A tukevat joukkoliikenteen kehittämistä pyrkien samalla vaikuttamaan henkilöauton kulkutapaosuuteen. Kaavaluonnoksen joukkoliikennepainotteisen vaihtoehdon A toteutuessa kaava-alueen liikennetuotoksen ennustetaan kasvavan nykytilanteeseen nähden noin ajoneuvolla vuorokautta kohden. Kaavavaihtoehdon B myötä autovyöhykkeillä asuvan väestön määrä kasvaa, ja se näkyy myös liikennetuotoksessa. Vaihtoehdossa lisäystä nykyiseen liikennetilanteeseen on noin ajon./vrk. Molemmissa vaihtoehdoissa alueelta lähtevien henkilöautomatkojen määrä näkyy aamuhuipputunnin liikennesuoritteessa ja alueelle saapuvat matkat iltahuipputunnin liikennemäärissä. Osayleiskaavan alueiden arvioidaan kaavan toteutumisen jälkeen jakautuvan joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen vyöhykkeille seuraavasti: Hakkari: joukkoliikenne 80 % ja autovyöhyke 20 % Kuokkala: joukkoliikenne 30 % ja autovyöhyke 70 % Herrala / Turuntien läheiset alueet: joukkoliikenne 0 % ja autovyöhyke 100 % Moisio: joukkoliikenne 70 % ja autovyöhyke 30 %

33 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 29 Kuvan 5.2 kartassa on esitetty autottomien sekä kahden ja useamman auton talouksien osuudet kaava-alueella nykytilassa. Kartan tiedot ovat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) ruututietokannan mukaisia (ruudun koko 250 x 250 metriä). Autonomistustieto on linjassa lempääläläisten henkilöautoliikenteen kulkutapajakauman kanssa. Usean auton talouksien määrä on autottomiin talouksiin nähden moninkertainen. Pitkällä aikavälillä toteutettavaksi suunnitellun Moision/Hakkarin lähijunaseisakkeen sijainti on optimaalinen usean auton talouksiin nähden, mutta samalla myös nykyiseen Tampereentien joukkoliikenteen laatukäytävään nähden. Joukkoliikenteen tarjonnan parantamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan kahden tai useamman auton talouksien osuuteen ja kulkutapavalintaan kaava-alueella. Junaseisake Kuva 5.2 Kaava-alueen talouksien autonomistus (YKR 2010) Osayleiskaava toteuttaa osaltaan Tampereen seudun rakennemallia sekä kestävää yhdyskuntasuunnittelua. Kaava-alueen osista Hakkari ja Moisio ovat joukkoliikenteen toimintaedellytysten osalta edullisimmat alueet, joille tulisi osoittaa väestömäärällisesti suurin ja kaikista tiivein asutusmäärä. Näin osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa onkin pääosin toimittu. Joukkoliikenteen käytön ja houkuttelevuuden lisäämiseksi tulisi joukkoliikenteen olla ajallisesti kilpailukykyinen henkilöautoon nähden. Lähijunaliikenteen kehittämisen ohella se voidaan mahdollistaa linja-autoliikenteen pikavuoroyhteyksillä. Lisäksi kaavassa on esitetty pientaloasumisen reservialueita Herralan ja Ahtialan autovyöhykkeille (vaihtoehdossa B). Vaikka nämä pientaloasumisen alueet ovatkin tiiviisti osa Lempäälän asuttua taajamaa ja kunnan yhdyskuntarakennetta, tulisivat ne olemaan pääosin autovyöhykkeen alueita. Ne tulisivat todennäköisesti toteuduttuaan nousemaan esiin autonomistustarkastelussa 2 tai useamman auton talouksina, mikäli alueen joukkoliikennetarjontaa ei kehitetä kaavan toteutumisen yhteydessä. Liikennetutkimuksissa kunnan henkilöauton korkea kulkutapaosuus kertoo nykytilanteessa siitä, että kulkutapojen käytöllä eri vyöhykkeiden (joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke) välillä ovat melko pieniä eroja. Kaavassa on esitetty hyvin suoria kevyen liikenteen yhteyksiä asuinalueiden ja palvelualueiden välille. Näillä on merkittävä vaikutus kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuu-

34 30 Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys den kasvattamisessa Lempäälän liikenteessä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan alle 3 kilometrin matkoista suurin osa kuljetaan kävellen (kuva 5.3). Samat rajat koskevat myös liityntäliikennettä, ja kun joukkoliikenteen solmupisteeseen etäisyys kasvaa niin lisääntyy myös houkuttelevuus suorittaa koko matka omalla autolla. Kuva 5.3 Kävelyn ja pyöräilyn matkojen jakautuminen pituusluokkiin (HLT ) Lähitulevaisuudessa vapaa-ajan liikenteen, kuten ostosliikenteen ja harrastusmatkustamisen arvioidaan lisääntyvän. Lisäksi arvioidaan joukkoliikenteeseen ja etenkin raideliikenteeseen liittyvän liityntäliikenteen tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa. Jotta lyhyitä henkilöautolla tehtyjä raideliikenteen liityntämatkoja voitaisiin korvata kävelyllä ja pyöräilyllä, tulisi raideliikenneasemille johtavien kevyen liikenteen yhteyksien olla jatkuvia ja toimivia. Kaavan tärkein liikenteellinen lähtökohta on pääradan lisäraiteiden sijoittaminen yhdyskuntarakenteeseen ja henkilöliikenneaseman sijoittaminen Moision alueelle, jotka osaltaan edesauttavat lähijunaliikenteen toteutumista. Nykyisin Moision junaseisakkeen vaikutuspiirissä asuu noin henkilöä kilometrin etäisyydellä ja henkilöä kolmen kilometrin etäisyydellä. Alueelle rakennetaan jo nykyisin paljon lisää asutusta (+30 % vuoden 2000 tilanteeseen nähden) ja osayleiskaava mahdollistaa kasvupotentiaalin merkittävän kasvun. Osayleiskaavan toteutuessa yhden kilometrin etäisyydelle junaseisakkeesta tulisi noin ja kolmen kilometrin etäisyydelle runsaat uutta asukasta (huomioitu myös osayleiskaava-alueen ulkopuoliset asemakaavoitetut alueet). Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuuksien edistäminen hidastaa liikenteen kasvua. Yksi keino tämän tavoitteen edistämisessä on alueen katujen liikennemäärän kasvun hillitsemiseen tähtäävät liikenneratkaisut. Esimerkiksi Tampereentien muuttaminen katumaisemmaksi ohjaa ajoneuvoliikennettä Turuntien kautta moottoritielle ja vähentää samalla taajaman läpikulkuliikennettä. Samalla joukkoliikenteen matkaketjujen kilpailukykyä henkilöautoon nähden voidaan parantaa. Liikennemäärien lasku Tampereentien ympäristössä mahdollistaa entistä paremmat sujuvamman ja turvallisemman liikenneympäristön kevyelle liikenteelle. Kehittämistoimenpiteissä esitetyt kiertoliittymät puolestaan helpottavat alueen mahdollista ruuhkautumista ja parantavat sivusuuntien turvallista liittymistä pääteille. Edellytyksenä suunnitellun lisärakentamisen positiivisille vaikutuksille liikennejärjestelmään ja taajamarakenteeseen on, että alueen synnyttämästä liikkumistarpeesta pääosa on kevyttä liikennettä tai suuntautuu joukkoliikenteen käyttöön. Myöhemmässä vaiheessa joukkoliikenteen käyttö voi suuntautua erityisesti taajamajunaliikenteeseen. Tämä edellyttää kevyen liikenteen yhteyksien täydentämistä nykyisestä sekä linja-autopysäkkien optimaalista sijoittelua palveluihin ja kevyen liikenteen verkostoon nähden.

...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44

...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44 ...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44 45 Hulevedet Koko suunnittelualue jaettiin pinnanmuotojen mukaan osavaluma-alueisiin (kuva alla), joiden rajoja tarkistettiin rakennettujen alueiden osalta

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281

Ylöjärven kaupunki. Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281 Ylöjärven kaupunki Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 18.1.2013 /YMP30281 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 7 Loppuvuodesta

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

16T-2 Meluselvitys

16T-2 Meluselvitys 16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.

Lisätiedot

ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos

ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO Luonnos 13.9.2017 TARKASTELUALUEEN RAJAUS 1 Tarkastelualueena on asemakaavamuutoksen 8668 kaavaalue ja sen lähialue Tarkastelualue

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042 Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa MELUSELVITYS Forssan kaupunki Helmikuu 2013 2 (6) Alkusanat Tämä liikennemeluselvitys on tehty palvelemaan vireillä olevia Ojalanmäen ja Parkkiaron

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen

Lisätiedot

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS 15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi 2 Tarkastus 04 Päivämäärä 15/8/2014

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130) Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re 26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys Oulu LUONNOS 15.12.2016 2 Selvitys on valmistunut XXXXkuussa 2016. Selvityksen ovat tehneet Plaana Oy:ssä Juha Raappana, Jorma Hämäläinen ja Riina Isola.

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen

Lisätiedot

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu

Lisätiedot

1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-1 Vastaanottaja Muhoksen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.7.2015 MELUSELVITYS MUHOS Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-2 1. JOHDANTO Tämä tarkastelu tehtiin Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden

Lisätiedot

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan linnustoalueeseen kohdistuvat meluhaitat raportti 12.4.2011 Sito Oy suunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2011 FINNOON ALTAAN LINNUSTOALUEESEEN KOHDISTUVAT MELUHAITAT 12.4.2011

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Versio 1.0 Matti Manninen 26.3.2008 2007 Suunnittelukohde 30.4.2008 Page 2 Melulähteet Tässä selvityksen

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Oulu Kuva: Microsoft Corporation 20.3.2018 Alkusanat Lapinrauniontie 3:n liikenneselvitys on laadittu alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä on esitetty kohteen

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi Liperin kunta Marko Tikkanen, Matti Romppanen Luonnos 26.5.2017 Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Taustaa: Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita 6.5.2019 Kysymys lapsiystävälliselle Kittilälle. Esitys Sodankyläntien

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Liikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018

Liikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot