Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen"

Transkriptio

1 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen Pilotointi laajassa 4-vuotistarkastuksessa Oulu, Kempele ja Liminka TOIMENPIDESUUNNITELMA ( ) päivitetty

2 2 Sisältö 1 HYVINVOINTIARVIOINTIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET PILOTOINTIPROSESSIN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖTYÖ TAVOITETILAN MALLINTAMINEN LAAJASTA 4 V. TERVEYSTARKASTUKSESTA SISÄLLÖN JA TOIMINNAN MALLINTAMINEN RAPORTOINNIN, TIEDON HYÖDYNTÄMISEN JA PÄÄTÖKSENTEON MALLINTAMINEN 6 4 LAAJAN 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSEN TOIMINTAMALLI KUTSUJÄRJESTELMÄ JA AJANVARAUS VARHAISKASVATUKSEN ARVIO LAPSESTA NEUVOLAN HAVAINNOT LAPSESTA JA PERHEEN HYVINVOINNISTA 7 5 TIEDON RAPORTOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN MENETELMÄKOULUTUKSET TIEDOTTAMINEN JA PILOTOIJIEN PEREHDYTYS ARVIOINTI BUDJETTI LIITE 1 PILOTOINTISUUNNITELMA LIITE 2 NELJÄVUOTIAS KOTONA LIITE 3 NELJÄVUOTIAS VARHAISKASVATUKSESSA LIITE 4 NELJÄVUOTIAS NEUVOLASSA LIITE 5 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT LIITE 6 KUTSU

3 3 1 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen tavoitteet Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kehittää hyvinvointiarviointijärjestelmä raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen näkökulmasta sekä luoda toimintamalli, joka mahdollistaa kerätyn tiedon hyödyntämisen perustyössä ja päätöksenteossa. Hyvinvointitiedon keräämistä lapsesta ja perheestä sekä tiedon hyödyntämistä pilotoidaan Oulussa, Kempeleessä ja Limingassa. Neuvolakäynnin aikana kerätään lapsesta ja hänen perheestä indikaattori- ja toimintaa kuvaavia tietoja ja niiden avulla muodostetaan kokonaisnäkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnin tilasta. Tiedon hyödyntämisen lisäksi tavoitteena on ikäryhmittäisten laajojen hyvinvointiarviointien sisällöllinen kehittäminen neuvola-asetuksessa (N:o 388/2011) säädettyjen laajojen terveystarkastusten mukaisesti. Mallinnettu ja pilotoitu toimintamalli on siirrettävissä myös muihin neuvola-asetuksen (N:o 388/2011) velvoittamiin laajoihin terveystarkastuksiin. Tavoitteena on kehittää malli siitä, mitä tietoja ja kuinka usein niitä tarkastellaan tilastoyhteenvetona niin työntekijätasolla kuin eri hallinnollisilla päätöksentekotasoilla (esim. neuvolan lähiesimies, neuvolatoiminnasta vastaava johto, terveystoimen johto, muiden toimialojen esimiehet ja johto, kunnanvaltuusto). Olennaista on kerättävän ja raportoitavan tiedon hyödyntäminen myös työntekijätasolla ja eri ammattiryhmien välillä (kuva 1). Kuva 1: Tiedon hyödyntäminen (Arja Hastrup / Anne-Marie Rigoff, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

4 4 2 Pilotointiprosessin suunnittelu ja vastuuhenkilötyö Toimenpidekokonaisuuden sisältöä ja pilotoinnin toteutusta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Mukana kehittämistyössä ovat erikoissuunnittelija Arja Hastrup ja tutkija Anne-Marie Rigoff. Pilottikunnissa tehtiin marraskuussa 2010 kuntakohtaiset pilotointisuunnitelmat (liite 1). Suunnitelmat työstettiin Arja Hastrupin johdolla ja mukana tilaisuuksissa oli neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja esimiehiä sekä järjestelmäasiantuntijoita. Pilotointisuunnitelmiin kirjattiin henkilöstöresurssit vastuuhenkilön ja mallintamisen osalta sekä nimettiin pilottiin osallistuvat neuvolat ja päiväkodit ja niiden pilottihenkilöstö. Pilotointisuunnitelmissa kartoitettiin myös henkilöstön koulutustarvetta ja neuvolatoiminannassa täällä hetkellä käytössä olevat seurantamittarit sekä raportointijärjestelmät. Lisäksi sovittiin kehittämisprosessin viestinnästä pilottikunnissa sekä pilottikuntien ulkoisesta viestinnästä. Pilotointisuunnitelmia täydennettiin myöhemmin alkuvuodesta 2011 henkilöstön osalta. Oulu: Pilotissa ovat mukana Myllyojan ja Kaijonharjun neuvolat sekä Myllyojan, Ritaharjun Pöllönkankaan ja Kuivasrannan (1/2012 alk.) päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana pilotissa toimii Terttu Harju ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilönä kiertävä erityislastentarhanopettaja Pirjo Pylväs. Kempele: Pilotissa on mukana Kempeleen neuvola ja kaikki kunnan päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana pilotissa toimii Leena Rova ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöinä kiertävät erityislastentarhanopettajat Eila Pussila ja Minnamari Törmänen. Liminka: Limingasta mukana ovat keskustan ja Tupoksen neuvolat sekä kaikki kunnan päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana toimi aluksi Riikka Pirinen ja lähtien Paula Laurila. Varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöinä olivat aluksi lastentarhanopettajat Sari Lehtola-Kalogeri ja Pia Rissanen. Marraskuusta 2011 lähtien vastuuhenkilönä on toiminut Laura Kinnunen. Kuntien vastuuterveydenhoitajat toimivat välisenä aikana pilotoinnin suunnittelussa, pilottihenkilöstön perehdyttämisessä ja kouluttamisessa, pilotoivat laajoja uuden toimintamallin mukaisia terveystarkastuksia sekä arvioivat mallin toteutusta. Tavoitteena on kehittää seudullinen malli, joka voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. Pilottikuntiin on nimetty ohjausryhmät. Kuntien ohjausryhmät toimivat pilotoinnin tukena toimintamallin suunnittelussa ja arvioinnissa. Ohjausryhmissä on edustus terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, mielenterveys- ja sosiaalipalveluista sekä tietohallinnosta.

5 5 3 Tavoitetilan mallintaminen laajasta 4 v. terveystarkastuksesta 3.1 Sisällön ja toiminnan mallintaminen Uuden toimintamallin laajasta 4-vuotistarkastuksesta ovat mallintaneet yhteistyönä Oulun, Kempeleen ja Limingan moniammatilliset työryhmät yhteistyössä THL:n kanssa. Näin toiminta ja tarkastusten sisältö on yhteneväinen kaikissa kuntien pilottineuvoloissa ja päiväkodeissa. Prosessin mallintamisessa on huomioitu ketkä osallistuvat prosessiin ja keiden eri tahojen tietoja hyödynnetään ja kirjataan lapsen ja vanhempien tietoihin. Myös tietojen siirto varhaiskasvatuksen ja muiden eri toimijoiden välillä on huomioitu mallissa. Mallinnuksessa on huomioitu myös pilottikuntien nykytilan mallinnuksesta nousseet kehittämistarpeet. Uuteen toimintamalliin on työstetty yhteistyössä vastuuterveydenhoitajien, päivähoidon henkilöstön ja asiakkaiden kanssa pilotissa käytettävät lomakkeet: - Neljävuotias kotona kysely vanhemmille keskustelun pohjaksi - Neljävuotias varhaiskasvatuksessa tiedonsiirto neuvolaan - Neljävuotias neuvolassa palaute varhaiskasvatukseen/kooste neuvolakäynnistä - Lapsiperheen arjen voimavarat Lomakkeet liitteissä 2-5. Laajaan terveystarkastukseen neljän vuoden iässä kuuluu terveydenhoitajan, lääkärin ja vanhempien arviot lapsen kehityksestä ja perheen hyvinvoinnista sekä päivähoidon arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa (kuva 2). Kuva 2: Laaja terveystarkastus neljän vuoden iässä (Arja Hastrup / Anne-Marie Rigoff, THL)

6 6 3.2 Raportoinnin, tiedon hyödyntämisen ja päätöksenteon mallintaminen Raportointi ja tiedon hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiarviointiarviointijärjestelmän kehittämisessä. Raportoinnin mallintamisessa kuntien tietojärjestelmäasiantuntijat ovat avainasemassa. Tutkija Anne-Marie Rigoff (THL) on ollut mukana suunniteltaessa kirjaamiskäytäntöjä. Raportoinnin mallintamisen pilottikunnat ovat tehneet yhdessä ja mallintamiseen on osallistunut raportoinneista vastaavia, neuvolan henkilöstöä sekä neuvolatoiminnan esimiehiä. Neuvola-asetuksen (N:o 388/2011) mukaan neuvolaan kutsutaan molemmat vanhemmat ja neuvolan tulee selvittää tarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Malliin luotu kutsujärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan niistä perheistä, jotka eivät varaa neuvolaan aikaa tai eivät saavu varatulle ajalle. Pilottikunnissa on erilaiset päätöksentekojärjestelmät, joten kunnat tekevät päätöksentekoprosessin tavoitetilan mallintamisen erikseen. Kuvassa 3 on esitetty Process Guide-ohjelmalla mallinnettu prosessi: kutsujärjestelmä, hyvinvointitiedon keruu ja tiedon hyödyntäminen. Mallissa on kuvattu eri aliprosessien toimijat ja sisällöt. Kuva 3: Lapsiperheen tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen 4 Laajan 4 -vuotisterveystarkastuksen toimintamalli Pilotoinnin ensimmäinen vaihe on ja toinen vaihe Vuoden 2011 lopussa arvioidaan toteutunut toimintamalli suhteessa kuvattuun malliin ja tehdään tarvittavat korjaukset laajaan terveystarkastusprosessiin (sisältö ja toiminta) sekä raportointiin ja päätöksentekoon.

7 7 4.1 Kutsujärjestelmä ja ajanvaraus Lähtökohtana mallia työstettäessä on ollut neuvola-asetuksen (388/2011) määritelmä, että laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat sekä se, että neuvolan tulee pyrkiä selvittämään tarkastuksista poisjäävien tuen tarve. - Vastuuterveydenhoitaja / pääkäyttäjä tuottaa Efficalla kutsut ja ennakkovarauskirjalle kutsuttavien tiedot 2 kk välein. - Vastuuterveydenhoitaja postittaa kutsun (liite 6) lapsen nimellä lapsen osoitteeseen 1-2 kuukautta ennen 4 v. syntymäpäivää. Kutsukirjeessä pyydetään molemmat vanhemmat neuvolaan. Kutsussa on pyyntö vanhemmille, että ilmoittavat jos eivät halua käyttää neuvolapalveluita. - Neuvola-aikaa varatessa lapsen tiedot siirretään ennakkoajanvarauskirjalta varsinaiselle ajanvarauskirjalle, jolloin pystytään tarkistamaan kuka ei varaa aikaa. - Kutsun mukana lähetetään lomakkeita (Neljävuotias kotona, Lapsiperheen arjen voimavarat) mitkä vanhemmat palauttavat neuvolaan. - Jos perhe ei varaa aikaa neuvolaan, lähetetään uusintakutsu kahden kuukauden kuluttua ensimmäisen lähettämisestä ja tarvittaessa ollaan yhteydessä puhelimitse vanhempiin tai tehdään kotikäynti perheen tuen tarpeen selvittämiseksi. - Vanhemmat voivat halutessaan käyttää muita kuin kunnallisia neuvolapalveluja tai jättää ne käyttämättä. Vanhemmille välitetään kuitenkin tieto asetuksen velvoitteesta selvitellä tarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarve. - Vanhempien täytettäviksi tarkoitetut lomakkeet (Neljävuotias kotona sekä Lapsiperheen arjen voimavarat) viedään Oulussa sähköiselle OmaHoito alustalle ja kannustetaan perheitä käyttämään sähköisiä palveluita. Tavoitteena on saada ajanvaraus pilottineuvoloihin OmaHoidon kautta vuoden 2012 alkupuolella. Oulun OmaHoito on kaikille kuntalaisille tarkoitettu sähköinen hyvinvointipalvelujen asiointikanava. 4.2 Varhaiskasvatuksen arvio lapsesta - Laajaan terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsesta ennen neuvolakäyntiä. Päivähoidossa arvioidaan yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa lapsen toimintaa ja hyvinvointia päiväkodin arjessa. - Havainnot lapsesta ovat myös osa päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. - Tiedot kirjataan havainnointilomakkeelle, Neljävuotias varhaiskasvatuksessa, minkä päivähoito lähettää vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen ja heidän luvalla neuvolaan. - Havainnointilomakkeen täyttää lastentarhanopettaja/omahoitaja. 4.3 Neuvolan havainnot lapsesta ja perheen hyvinvoinnista - Neuvola-asetuksen mukaan terveystarkastus on laaja tarkastus silloin, kun molemmat vanhemmat on kutsuttu neuvolaan ja vaikka molemmat vanhemmat eivät olisikaan mukana neuvolassa. Tarkastus kirjataan tällöin laajaksi terveystarkastukseksi. - Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus on eri päivinä. - Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukseen kuuluu lapsen somaattisen terveyden tutkiminen ja arvioiminen. - Terveysneuvonta sisältyy molempien tarkastukseen ja lisäksi: Terveydenhoitaja (120 min): - LENE: tekee kaikki muut paitsi näköhavainnoista , jotka tekee lääkäri.

8 8 - LAPS-lomake toimii asioiden koontilistana ja mittarina, lomaketta täyttää sekä terveydenhoitaja että lääkäri. - AUDIT- kysely: neuvolakäynnillä mukana olevat vanhemmat täyttävät. Audit pisteet merkitään vanhempien luvalla heidän omiin asiakastietoihinsa. Lapsen papereihin tulee merkintä, että audit on tehty ja keskusteltu vanhemman/vanhempien kanssa asiasta. - Käynnin aikana käydään läpi myös vanhempien kotona täyttämät lomakkeet Neljävuotias kotona ja Lapsiperheen arjen voimavarat sekä päiväkotilapsista varhaiskasvatuksessa täytetty Neljävuotias varhaiskasvatuksessa -lomake. - Perheelle jaettava terveysneuvontamateriaali: MLL: Isän ja äidin pikku apulainen, SPR: Kekseliäs taitaja ja Ensi- ja turvakotien liitto: Päihteet lapsen silmin, D-vitam. esite, Syömään-esite: Muksun oma lautasmalli. - Lisäksi kaikki lapset saavat hankkeessa kehitetyn TUKEVA muistipelin. Lääkäri (30 40 min): - Ennen lääkärintarkastusta on yhteinen terveydenhoitajan ja lääkärin keskusteluhetki jossa perhe mukana, saattaen vaihto. - LENE: tekee kohdat , näköhavainnot. Lisäksi lääkäri varmistaa ja tarkistaa terveydenhoitajan löydökset jos Lenessä ykkösiä ja kakkosia tai lapsi kieltäytynyt. - LAPS-lomakkeen tarkastelu, täydentäminen ja pisteiden laskeminen. - Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyössä perheen kanssa neuvolatarkastuksen jälkeen tarvittaessa lapselle hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman, johon kirjataan arvio lapsen kasvusta ja kehityksestä, perheen hyvinvoinnista sekä mahdollisesta tuen tarpeesta. Suunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja se, miten suunnitelmaa seurataan. Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tehdään Neljävuotias neuvolassa palaute varhaiskasvatukseen/kooste neuvolakäynnistä - lomakkeelle. Suunnitelma tehdään heti lääkärinneuvolan jälkeen (kaikki ok) tai tarvittaessa uusintakäynnillä (tuen tarve). - Neuvolasta lähetetään vanhempien kirjallisella luvalla kirjallinen palaute (Neljävuotias neuvolassa) lapsen kasvusta ja kehityksestä neuvolakäynnin jälkeen päivähoitopaikkaan. Palaute tehdään myös kotona hoidettavista lapsista samalla lomakkeella. - Hoidon ja seurannan suunnittelu tehdään yhdessä perheen/vanhemman sekä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Lapsella ja perheellä tuen tarve: - Terveydenhoitaja kutsuu tarvittavat yhteistyötahot paikalle (esim. LTK-tiimi, lasten tutkimus ja kuntoutus/neuvolatiimi) ja koordinoi perheelle annettavaa tukea, seurantaa ja arviointia. Perhe on mukana verkostopalavereissa (keskiössä). - Prosessiin on mallinnettu myös lastensuojeluilmoituksen tekeminen niitä tilanteita varten, jolloin lapsesta herää huoli ja perhettä ei tavoiteta. Jatkossa 5- ja 6-vuotisterveystarkastukset voidaan toteuttaa kevennettyinä (suppea/normaali), mikäli laajassa 4-vuotistarkastuksessa todetaan lapsen kasvun ja kehityksen olevan ikätasoista ja koko perhe voi hyvin. Pilotin yhteydessä laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman runko (tulosyy, esitiedot, terveystarkastus, suunnitelma) siirrettäväksi se rakenteistetussa muodossa käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Pilottineuvoloissa pilotoidaan THL:n (lastenlääkäri Jarmo Salo) kehittämää sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa. Käsikirja sisältää mm. ohjeet määräaikaistarkastusten suorittamisesta, lastenneuvolatyön valtakunnalliset suositukset, terveyden edistämisen materiaalia, tiedonkeruutyökaluja, terveysneuvonnan työkaluja sekä ajantasaista syventävää tietoa lastenneuvolatyön keskeisistä aihealueista (ravitsemus, liikunta, allergiat, rokotukset jne.). Käsikirja tulee myöhemmin valtakunnalliseen käyttöön.

9 9 5 Tiedon raportointi ja hyödyntäminen Pilotoinnin aikana kerätään lapsesta ja perheestä erilaisia tietoja. Tiedot kerätään Effica potilastietojärjestelmään Käynnin yhteenveto toiminnon kautta laadittavien merkintöjen kautta (käyntisyy, mittarit, sisältömerkinnät). Käyntisyyt: - käytetään ICPC2 luokitusta - kirjataan A98 Terveyden ylläpito/sairauden ennaltaehkäisy, lisäksi A 30 Yleiset ja epämääräiset. Laaja terveydentilan arviointi/tarkastus. - pilottikunnilla ei ollut pilotoinnin alkaessa valmiutta ottaa käyttöön SPAT-luokitusta (perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) Mittarit: - pituus/paino - AUDIT (alkoholikäytön riskitesti molemmille vanhemmille) - LAPS (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi) - voimavaralomake (ei varsinainen mittari, tilastoidaan: tehty kyllä/ei) Sisältömerkinnät: - lastenneuvolan jatkosuunnitelma: o ei jatkotoimenpiteitä: määräaikainen terv. tark. suppea/normaali (5 v:na) o lisäkäynti neuvolaan (tutkimus ei onnistu, tukikäynti, hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman laatiminen) o lähete yksittäiselle työntekijälle fysioterapeutti puheterapeutti toimintaterapeutti ravitsemusterapeutti psykologi perhetyöntekijä perheterapeutti o moniammatillinen tiimi (esim. LTK tiimi / neuvolatiimi) o ohjaus varhaiskasvatuksen piiriin (= kotihoidossa olevan kuntoutuksellinen varhaiskasvatus) o lähete, jatkohoito muualle (esim. tk-lääkäri, esh) THL:n toimesta Audit ja LAPS- lomakkeita työstetään rakenteiseen muotoon, jolloin ne ovat käytettävissa THL:n koodistopalvelimen kautta. Pilotoinnin alkaessa lomakkeet eivät ole vielä käytössä. Luotettavan tiedon saamiseksi kirjaamiskäytännöt luodaan yhteneväisiksi ja laaditaan kirjalliset tilastointiohjeet 4 -vuotispilotoinnin yhteydessä tietojärjestelmiin tehtävistä kirjauksista. Selkeät ohjeet ja pysyvät käytännöt varmistavat laadukkaan tiedonkeruun. Vastuuterveydenhoitajat kouluttavat pilottineuvoloiden henkilökunnan niiden käyttöön. Esimiehet ja työntekijät tarkastelevat raportteja yhdessä. Työntekijät saavat palautetta tehdystä työstä (esim. onko tieto kirjattu oikein järjestelmään, onko mittaukset tehty oikein, onko tehty sovitut toimenpiteet). Tämä motivoi työntekijöitä systemaattiseen kirjaamiseen ja antaa palautetta tehdystä työstä. Tietoja tarkastellaan 1-3 kk välein. Sovelluskoordinaatto-

10 10 ri/pääkäyttäjä ajaa sovitut raportit (kriittinen ydintieto). Tavoitteena on, että palveluyksikkö/työntekijät voisivat itse tarvittaessa ajaa raportteja (esim. alueen diabeetikot, ylipainoiset lapset). Tietoja tarkastellaan eri tasoilla: palvelu/toimintayksikkötaso ja palvelualue/toimialataso. Tiedot analysoidaan ja niistä tehdään johtopäätökset ja konkreettiset toimenpide-ehdotukset, jotka viedään kunnalliseen päätöksentekoon. 6 Menetelmäkoulutukset Hankkeen toimesta pilottihenkilöstölle on järjestetty menetelmäkoulutusta. - Lapsen neurologisen kehityksen arvio (LENE) - AvoHILMO (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) - Sähköinen neuvolakäsikirja - Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi (LAPS) - Audit ja mini-interventio - Lapsilähtöinen lähestymistapa - Motivoiva haastattelu - Näön ja kuulon tutkimisen ohjeistusta 7 Tiedottaminen ja pilotoijien perehdytys Tiedottamisesta vastaavat vastuuterveydenhoitajat omien kuntiensa osalta ja TUKEVAn osalta projektipäällikkö Irja Lampinen. Kunnissa on pidetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle perehdytys ja koulutustilaisuuksia toimintamalliin. Vastuuterveydenhoitajat antavat vierihoitoa terveydenhoitajille ja lääkäreille. Neuvolan ajanvaraus on perehdytetty. Tiedottamista tehdään kunnissa eri tahoilla: lasten ja nuorten palveluketjun kehittämispalaveri, äitiys- ja lastenneuvoloiden sektoripalaveri/työneuvottelu, neuvolan ja terveysaseman tiimipalaveri, neuvola-asetusta seuraava työryhmä, tilaaja-tuottaja-kehittämisryhmä, kunnanvaltuusto. Lisäksi eri yhteistyötoimijoille on pidetty koulutus ja tiedotustilaisuuksia (mm. tk-psykologi, puheterapeutti, fysioterapia, lastensuojelu, A-klinikka, Redi). Yleistä tiedottamista pilotista: kuntien nettisivut, kuntatiedotteet, paikallislehdet, julisteet. Lisäksi TUKEVA2 hankkeen sivustolta linkistä 8 Arviointi Pilotoinnin aikana ja sen jälkeen arvioidaan seuraavia odotettuja tuloksia/tuotoksia: - mallinnettu prosessi (tarkastuksen sisältö ja toiminta) asetuksen mukaisesta nelivuotistarkastuksesta (sisältää myös uuden yhteistyömallin neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä) - malli päätöksentekoprosessista sisältäen raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen - koettu/saatu hyöty kerätyn tiedon hyödyntämisestä päätöksenteon eri tasoilla - tieto palveluja käyttämättömistä perheistä - kuntakohtaista terveys ja hyvinvointitietoa ko. ikäluokasta

11 11 - tieto laajojen terveystarkastusten toteutumisesta pilottineuvoloissa ja mahdollisista lisätuen tarpeessa olevista lapsista ja perheistä - malli uuden toimintamallin käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä - lisäksi muu kuntakohtaisesti kerättäväksi/raportoitavaksi sovittu tieto - kokemukset/palaute pilottityöntekijöiltä ja päätöksenteon eri tasoilta - kokemukset/palaute asiakkailta (vanha malli vs. uusi malli) Arviointia tehdään opiskelijoiden opinnäytetöinä sekä hankkeen ja kuntien vastuuterveydenhoitajien toimesta. Tutkimuksissa kartoitetaan mm. terveydenhoitajien osaamishaasteita laajassa 4 -vuotistarkastuksessa ja vanhempien kokemuksia laajennetusta terveystarkastuksesta. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan välinen yhteistyö on myös arvioinnin kohteena. 9 Budjetti - Tukeva-hanke ostaa kunnilta kehittämistyöhön osallistuvien työpanoksen. Hankkeessa on varattu budjetit hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen eri vaiheisiin: pilotointiprosessin suunnitteluvaihe ja nykytilan mallinnus, pilotoinnin vastuuhenkilötyö, pilotoivan henkilöstön koulutukset, järjestelmäpääkäyttäjien työpanos, tavoitetilan mallinnus, pilotointi (=4 v.tarkastus) ja arviointi - Laajan terveystarkastuksen on arvioitu kestävän kirjaamisineen kokonaisuudessaan 4 h, josta neuvolan osuus 3 h ja varhaiskasvatuksen 1 h. - Pilottiin osallistuvien lasten lukumäärä on n. 900 lasta. Kuvassa 4 on esitetty hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen eri vaiheet ja aikataulu. Kuva 4: Pilotointiprosessin etenemisaikataulu

12 Pilotointisuunnitelma Liite 1 (Tähän kunnan nimi) kuntakohtainen suunnitelma hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämiseen TUKEVA- hankkeessa yhteistyössä THL:n kanssa Suunnitelman laatineet: Aika: Henkilöstöresurssit: 1. Kunnan päätoiminen (TUKEVA-hanke ostaa16 kk, ) vastuuhenkilö hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisprosessissa: 2. Mallintajat: Mallinnukset ovat prosessin johtamisen, hallinnan ja parantamisen väline ja ne toimivat muutoksenhallinnan tukena. Mallinnuksia käytetään tehtäviin ja toimintaan perehdyttämiseen, koulutukseen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Mallintaminen on yhteinen kieli prosessiin ja sen kehittämiseen liittyville osapuolille. Mallintaminen ei ole pelkästään mallinnuskaaviokuvan tuottamista. Prosessimallinnukset (-kuvaukset) kertovat, mitä asiakkaalle tapahtuu prosessissa. Mallinnuksissa määritellään, kuka on prosessin asiakas, miten ja keiden välityksellä hän ohjautuu palvelun piiriin, miten palvelu käynnistyy, millaisten vaiheiden kautta asiakkuus etenee prosessissa, miten kauan asiakkuus kestää ja ketkä ovat keskeiset toimijat prosessissa. Mallintaminen tekee työstä tavoitteellisempaa, läpinäkyvämpää sekä toisten työntekijöiden että yhteistyökumppaneiden kannalta. Asiakkuudesta tulee myös helpommin ymmärrettävää ja hallittavaa. Mallintamistaulukko, täydennä taulukkoon henkilöiden nimet Neuvolatoiminta nykytila Toimijataho nla th nla lääkäri varhaiskasvatus sosiaalityö ehkäisevä perhetyö Henkilöiden nimet, tarv. useampia henkilöitä / toimijataho Aikataulu ja ostettava työpanos hankkeelle max 5 x á 3h /hlö Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

13 Neuvolatoiminta tavoitetila * Raportointi tavoitetila * nla th nla lääkäri varhaiskasvatus sosiaalitoimi ehkäisevä perhetyö suun terv.huolto erityistyönt. Nla:n lähiesimiehet Päätöksenteko tavoitetila * Neuvola toiminnasta vastaava johto Effica pääkäyttäjä / Raportointipohjien laatija Nla th Nla lääkäri Yhteyshenkilö johdon tietojärjestelmiin neuvolan lähiesimiehet neuvolatoiminnasta vastaava (tilaaja ja tuottaja) ylempi johto luottamushenkilöt * tavoitetilan mallintamiseen varattu yhteensä 92,5 h / pilotti Neuvola(t): Pilotointiin osallistuvat terveydenhoitajat: Pilotointiin osallistuvat lääkärit: Pilotointiin osallistuvien lasten lukumäärä: 4. Varhaiskasvatus (päiväkoti tms.): Päiväkoti/pilotointiin osallistuva henkilö(t): Perhepäivähoito/pilotointiin osallistuva henkilö(t): 5. Erityistyöntekijät (omana tai kunnan ostamana työpanoksena, ei hankerahoitusta): 6. Muu toimija (omana tai kunnan ostamana työpanoksena, ei hankerahoitusta esim. srk, MLL tms.): Pilotoinnin aikataulu ja budjetti: Pilotoinnin ensimmäinen vaihe ja Suunniteltu budjetti: 4 h /lapsi á 23 /h - Budjetti tarkentuu kun kokonaislapsimäärä tiedossa Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

14 Pilotoinnin toinen vaihe Suunniteltu budjetti: 4 h /lapsi á 23 /h - Budjetti tarkentuu kun kokonaislapsimäärä tiedossa Suunnitellut koulutukset: Koulutukset tammi-huhtikuussa 2011 Pilotointiin osallistuvan henkilöstön osallistuminen koulutuksiin sisältyy kunnilta TUKEVAhankkeelle ostettavaan työpanokseen. Lene (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), 4 v. tarkastus, ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Laps (Lasten psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi), tavoitteena arvioida lapsen psykososiaalista kehitystä ja terveyttä, ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Audit ja Mini-interventio, motivoiva haastattelu (Alkoholikäytön riskitesti), 4-5 pv - tarve ja osallistujat: AvoHilmo (Perusterveydenhuollon avohoidon tilastouudistus ja SPAT toimintoluokitus), ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Sähköinen neuvolakäsikirja (pilotoidaan osana 4v. tarkastusta), ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Huoli puheeksi, 2-3 pv koulutus - tarve ja osallistujat: VaVu-työmenetelmä, 8 pv koulutus - tarve ja osallistujat: Tietojärjestelmä: Effica-yhteyshenkilö kunnassa (TUKEVA-hankkeeseen liittyvissä asioissa): Mikä Effica-versio käytössä neuvolatoiminnassa?: Mikä raportointijärjestelmä käytössä? (esim. Effica Seuranta): Oletteko siirtymässä Effica Raportointiin?: Mitä neuvolatoiminnan seurantamittareita teillä on käytössä?: Mikäli rakennetaan erillisiä neuvolaprosessiin kiinnitettäviä mittareita esim. audit, löytyykö teiltä siihen liittyvää osaamista ja resursseja? Viestintä liittyen hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämiseen ja vaikuttamissuunnitelma: Vastuuhenkilö kunnan sisäiseen viestintään: Vastuuhenkilö kunnan ulkoiseen viestintään: Kuntakohtainen, aikataulutettu vaikuttamissuunnitelma. Suunnitelman tekeminen on osa kunnan päätoimisen vastuuhenkilön toimenkuvaa ja hän tekee sen yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa mm.: - tiedottaminen neuvola-asiakkaille - tiedottaminen henkilöstölle, johdolle ja luottamushenkilöille - tiedottaminen kuntalaisille - tuotettava materiaali Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

15 Arviointitiedon tuottaminen: Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämistyön arviointi suoritetaan laajojen 4- vuotistarkastusten pilotoinnin ja kehittämisprosessin puitteissa. Kun tavoitteena on pilotoida laajaa terveystarkastuksen prosessia sekä raportointi ja päätöksentekoprosesseja, niin arvioinnissa seurataan seuraavia odotettuja tuloksia/tuotoksia: mallinnettu prosessi (tarkastuksen sisältö ja toiminta) asetuksen mukaisesta nelivuotistarkastuksesta (sisältää myös uuden yhteistyömallin neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä) malli päätöksentekoprosessista sisältäen raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen koettu/saatu hyöty kerätyn tiedon hyödyntämisestä päätöksenteon eri tasoilla tieto palveluja käyttämättömistä perheistä kuntakohtaista terveys ja hyvinvointitietoa ko. ikäluokasta tieto laajojen terveystarkastusten toteutumisesta pilottineuvoloissa ja mahdollisista lisätuen tarpeessa olevista lapsista ja perheistä (spat-koodit) malli uuden toimintamallin käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä lisäksi muu kuntakohtaisesti kerättäväksi/raportoitavaksi sovittu tieto kokemukset/palaute pilottityöntekijöiltä ja päätöksenteon eri tasoilta kokemukset/palaute asiakkailta (vanha malli vs. uusi malli) Arviointi toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun AMK.n opiskelijoiden ja muiden alueiden korkeakoulujen kanssa. Mitä hallinnollisia päätöksiä tarvitaan suunnitelman toimeenpanemiseksi? - Neuvolatoiminnan osalta: - Varhaiskasvatuksen osalta: - Sosiaalitoimen osalta: - Suun terveydenhuollon osalta: - Erityistyöntekijöiden osalta: - Muut kuntakohtaiset päätökset: Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

16 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

17 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

18 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

19 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

20 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

21 Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

22 Liite 6 SUORITUSPAIKKA_NIMI AJANVARAUSPYYNTÖ Kempeleen lastenneuvola Kirkkotie Kempele TULOSTUS_PVM ASIAKAS_NIMI ASIAKAS_LÄHIOSOITE ASIAKAS_POSTIOSOITE ONNEA! 4-vuotissyntymäpäiväsi lähestyy! Kutsumme Sinut ja molemmat vanhempasi laajaan 4-vuotistarkastukseen. Tämän kutsun mukana on lomakkeita, mitkä pyydämme palauttamaan tullessanne neuvolaan. Mikäli olet kunnallisessa päiväkodissa, sieltä lähetetään vanhempien luvalla neuvolaan kuvaus Sinusta 4-vuotiaana. Ajanvaraus Kempeleen neuvolaan arkisin klo 8-11 numerosta Neuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa neuvolatoimintaa koskevan asetuksen mukaisesti (VN 380/2009). Osa terveystarkastuksista määritellään asetuksessa laajoiksi terveystarkastuksiksi. Laajan terveystarkastuksen tarkoituksena on yhteistyössä vanhempien kanssa vahvistaa perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita. 4-vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Lisäksi terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen selvittämisen kannalta. Tätä uutta toimintamallia pilotoidaan Oulussa Kaijonharjun ja Myllyojan neuvoloissa sekä Kempeleen ja Limingan lastenneuvoloissa. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan, erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin toivomme molempien osallistuvan. Toivomme teidän ilmoittavan, mikäli ette halua käyttää lastanne neuvolatarkastuksessa. Tervetuloa neuvolaan! Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, Oulun kaupunki Toinen osoite Kolmas osoite

Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen. - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa. Irja Lampinen

Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen. - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa. Irja Lampinen Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa Irja Lampinen 9.6.2011 Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen Kutsujärjestelmä ja ajanvaraus

Lisätiedot

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen. Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen. Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen: lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus 4 -vuotiaille

Laaja terveystarkastus 4 -vuotiaille Laaja terveystarkastus 4 -vuotiaille Leila Mikkilä ayl Oulu Terttu Harju th Oulu Hyvinvointiarviointijärjestelmän toimintamalli Neljävuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen pilotointi Tavoitteena oli

Lisätiedot

Liite 1: Kuntakohtainen pilotointisuunnitelma 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa

Liite 1: Kuntakohtainen pilotointisuunnitelma 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa Liite 1: Kuntakohtainen pilotointisuunnitelma 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa (Tähän kunnan nimi) kuntakohtainen suunnitelma hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämiseen TUKEVA- hankkeessa

Lisätiedot

TOIMINNOT TAULUKKO Prosessin sanallinen kuvaus 1(49)

TOIMINNOT TAULUKKO Prosessin sanallinen kuvaus 1(49) Prosessin sanallinen kuvaus 1(49) Prosessin nimi Päivämäärä A. LAPSIPERHEEN TUKEMINEN HYVINVOINTITIETOA HYÖDYNTÄEN Kutsujärjestelmä A.1. Väestötietojen päivittyminen Väestörekisterikeskus tuottaa aineiston

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012. Loppuraportti

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012. Loppuraportti KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Loppuraportti

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Oulun seudun osahanke Loppuraportti

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Oulun seudun osahanke Loppuraportti KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Oulun

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:

Lisätiedot

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Lapset, nuoret ja perheet osasto Perhe Pirkko 24 v, raskaana 20 rvk, jakaa postia Pasi 34 v, sähköinsinööri

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2011-31.3.2012

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2011-31.3.2012 KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Väliraportti

Lisätiedot

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Neuvolapäivät Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Rakenteiset tiedot? Potilasasiakirjat tallentuvat jo sähköisesti, mutta eriävien rakenteisten tietojen siirtyminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Tutkimuksen kohderyhmät ja aikataulu 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖ. Osana Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa

VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖ. Osana Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖ Osana Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa Yhteinen lapsi yhteinen LENE LENE eli leikki-ikäisen neurologinen arvio menetelmä Yhteistyön tavoitteena on edistää

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011 TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti Salla Korhonen 5.5.2011 STM:n Kaste-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeet kartalla Lapsen ääni Etelä-Suomessa Kasperi Väli-Suomessa REMONTTI

Lisätiedot

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu 1. LTH-TIEDONKERUUN TAUSTA Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle:

Lisätiedot

Asiakashyötyjen arviointi

Asiakashyötyjen arviointi Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon hyödyntäminen lasten ja nuorten palveluja tuotettaessa

Hyvinvointitiedon hyödyntäminen lasten ja nuorten palveluja tuotettaessa Arja Hastrup Anne-Marie Rigoff Marita Päivärinne Hyvinvointitiedon hyödyntäminen lasten ja nuorten palveluja tuotettaessa mallina RAPORTTI 11 2012 RAPORTTI 11/2012 Arja Hastrup, Anne-Marie Rigoff, Marita

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.4. - 30.9.2011

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.4. - 30.9.2011 KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Väliraportti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko 10.11.2017 1 Haastatteluiden yhteenveto / Hanko: Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Hangossa

Lisätiedot

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista Lape-hanke Kangasalla 2017-2018 Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista Vaatimattomasti paras välittäminen. Hankkeen käynnistyminen Alku aina hankalaa Alun

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot