FINGRID OYJ FINGRID OYJ TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 FINGRID OYJ FINGRID OYJ TILINPÄÄTÖS

2 FINGRID OYJ 2 (28) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Sisällysluettelo 2 Hallituksen toimintakertomus 3-6 Konsernituloslaskelma 7 Konsernitase 8-9 Konsernin rahoituslaskelma 10 Konsernin tunnusluvut 11 Emoyhtiön tuloslaskelma 12 Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma 15 Tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen voitonjakoehdotus 28 Päiväys ja allekirjoitus 28 Tilinpäätösmerkintä 28

3 3 (28) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2004 Vuoden 2004 alun, ajankohtaan nähden vähäiset pohjoismaiset vesivarastot normalisoituivat syksyn sateiden seurauksena. Alkuvuoden runsas sähkön siirto Ruotsiin kääntyi pitempiaikaiseksi tuonniksi vasta vuoden 2005 puolella. Sähkön hinnanvaihtelut olivat aiempia vuosia selvästi pienempiä. Vuoden loppupuolella hintataso asettui pitkän aikavälin keskitasolle. Pohjoismaisten kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö Nordel esitti pohjoismaisen verkon vahvistamista viidellä, markkinoiden toimivuutta parantavalla verkkotäydennyksellä vuoteen 2010 mennessä. Yhtenä näistä Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat valmistelleet toista merikaapeliyhteyttä Suomen ja Ruotsin välille. Fingrid solmi uudet kantaverkkosopimukset sopimuskaudelle Vuoden 2005 hintataso säilyy edelleen vuoden 2000 tasolla. Yhtiö teki myös pitkäaikaiset sopimukset teollisuuden kuormien irtikytkemisestä ja voimalaitosreservien käytöstä sähköjärjestelmän säätötarpeisiin ja häiriötilanteiden hoitoon. Lisäksi käynnistyi selvitys uuden kaasuturpiinivoimalaitoksen rakentamiseksi Olkiluodon voimalaitosalueelle yhteistyössä Teollisuuden Voima Oy:n kanssa. Fingrid sähkömarkkinoilla Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2004 oli 86,8 terawattituntia, josta Fingrid siirsi verkossaan noin 67 terawattituntia. Sähkön kulutus kasvoi 1,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste oli alkuvuonna alhainen, mutta palautui pitkänajan keskimääräiselle tasolle vuoden lopulla. Sähköä siirrettiin Ruotsiin alkuvuoden aikana runsaasti ja markkinoille tarjottu siirtokapasiteetti oli käytössä lähes täysimääräisenä. Suomi oli pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla omana hinta-alueenaan huomattavan usein syksyyn 2004 saakka. Suomen ja Venäjän välinen siirtokapasiteetti oli vuoden 2004 aikana käytössä korkealla 90 prosentin käyttöasteella. Yhteyden siirtovarmuutta saatiin parannettua edellisiä vuosia korkeammalle tasolle. Siirtokapasiteetti on kokonaan varattu myös vuonna Euroopan kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö ETSO on sopinut korvausperiaatteista vuodelle 2005 pääosin edellisen vuoden käytännön mukaisesti. Pohjoismaisesta voimatilanteesta riippuen kuluvaikutus Fingridille vaihtelee välillä miljoonaa euroa/vuosi. Investoinnit ja verkon ylläpito Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2004 olivat 43 miljoonaa euroa (44 miljoonaa euroa vuonna 2003). Tästä määrästä verkkoon investoitiin yhteensä 37 miljoonaa euroa, kaasuturpiinivoimalaitoksiin noin 1 miljoona euroa, käytönvalvonta- ja muihin tietojärjestelmiin noin 3 miljoonaa euroa ja muuhun noin 2 miljoonaa euroa. Vuoden aikana valmistui Oulun lähellä sijaitsevan Pikkaralan 400 kilovoltin kytkinlaitoksen uusimistyö. Aseman uusittu 400 kilovoltin kiskojärjestelmä lisää Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtomahdollisuutta. Muita sähköasemahankkeita olivat mm. Lapissa sijaitsevan Pirttikosken 400 kilovoltin kytkinlaitoksen ja 400/110 kilovoltin muuntajan uusiminen sekä Mikkelin Visulahden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentaminen. Jämsänjokilaakson sähkönsyöttöä varmistava Vihtavuoren ja Toivilan välinen 400 kilovoltin voimajohto- ja sähköasemalaajennustyö jatkui. Muita käynnissä olevia sähköasemahankkeita on mm.

4 4 (28) Kainuussa Vuolijoella ja Vantaalla. Kaakkois-Suomessa on rakenteilla 400 kilovoltin voimajohto Yllikkälästä Lempiälään. Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen edellyttämät verkkotäydennykset ovat käynnistymässä. 400 kv johtoyhteydet rakennetaan Olkiluodosta Huittisiin ja Ulvilasta Kangasalle. Kantaverkon kunnossapitoon käytettiin vuoden 2004 aikana yhteensä noin 15 miljoonaa euroa ja kaasuturpiinivoimalaitosten ylläpitoon yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 1,1 miljoonaa euroa. Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 302 miljoonaa euroa (298 miljoonaa euroa vuonna 2003). Liikevaihto lisääntyi 1,4 % sähkön kulutuksen kasvusta johtuen. Tasesähkön myynti aleni, mutta eurooppalaisen markkinapaikan ylläpidosta saatavat tuotot nousivat vastaavalla määrällä poikkeuksellisesta siirtotilanteesta johtuen. Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 57 miljoonaa euroa (37 milj. euroa). Tilikauden voitoksi muodostui 47 miljoonaa euroa (27 milj. euroa). Tulos nousi edelliseen vuoteen verrattuna tiettyjen kuluerien, kuten häviösähkö- ja rahoituskulujen pienenemisestä johtuen. Taseen loppusumma oli miljoonaa euroa (1.368 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,0 % (7,3 %) ja oman pääoman tuotto 17,1 % (10,8 %). Omavaraisuusaste oli 21,2 % (18,7 %). Rahoitus Yhtiön rahoitustilanne oli koko tarkastelukauden hyvä. Nettorahoituskulut alenivat 42 miljoonaan euroon (53 milj. euroa). Nettovelan keskikorko, pääomalainat ja suojauskulut mukaan lukien, oli 4,79 % (5,77 %). Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 55 miljoonaa euroa (38 milj. euroa), mikä mahdollisti korollisten velkojen vähentämisen 17 miljoonalla eurolla (34 milj. euroa). Korolliset velat olivat vuoden lopussa 823 miljoonaa euroa (840 milj. euroa), josta pitkäaikaisia 547 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 276 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi konsernilla oli 168 miljoonaa euroa (168 milj. euroa) pääomalainoja. Yhtiö hankkii rahoituksensa kansainvälisiltä ja kotimaisilta raha- ja pääomamarkkinoilta. Lyhytaikainen varainhankinta suoritetaan kansainvälisen yritystodistusohjelman avulla ja pitkäaikainen varainhankinta kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Vapaita pitkäaikaisia luottolupauksia oli tilikauden lopussa käytettävissä 400 miljoonaa euroa. Rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 143 miljoonaa euroa (105 milj. euroa). Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, korko-optioita sekä valuuttatermiinejä oli vastaavasti miljoonaa euroa (1.173 milj. euroa). Niissä oli vastapuoliin liittyvää riskiä 0,9 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Kansainväliset luottoluokituslaitokset Moody s Investors Service ja Standard & Poor s Rating Services vahvistivat kesällä 2004 Fingridin pitkä- ja lyhytaikaiset luottokelpoisuusluokitukset, Aa3/P-1 (Moody s) ja AA-/A-1+ (Standard & Poor s). Molemmat luokituslaitokset arvioivat Fingridin tulevaisuudennäkymät vakaiksi. Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Fingridin palveluksessa oli vuoden lopussa 220 henkilöä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin.

5 5 (28) Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu-, kannuste- ja aloitepalkkiojärjestelmät. Hallitus Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 18. maaliskuuta Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Timo Rajala, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Tapio Kuula ja toiseksi varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Taisto Turunen. Hallituksen jäseniksi valittiin kehitysjohtaja Timo Karttinen, energiajohtaja Timo Koivuniemi, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio ja kauppatieteiden maisteri Esa Auvinen. Riskienhallinta Fingridin toimintaan kohdistuvien riskien tunnistamiseksi tehdään vuosittain laaja, määrämuotoinen riskikartoitus. Vuoden 2004 aikana päivitettiin riskienhallinnan keskeiset periaatteet, jotka yhtiön hallitus hyväksyi. Vuoden aikana saatiin päätökseen valvomotoiminnan varmistamiseen, käyttövarmuustason säilyttämiseen, häviösähkön hankintaan ja kriittiseen sidosryhmäviestintään liittyvät riskienhallintahankkeet. Uusia selvityskohteita ovat mm. asiakasliitynnän laadun sekä relesuojauksen toimintavarmuuden varmistaminen. Yhtiö suojaa rahoituseriin ja liiketoimintaan liittyvät valuuttariskit. Korkoriskien hallinnassa pyritään vakauttamaan rahoituskustannukset kantaverkkosopimuskauden aikana, ja häviösähkön hankintaan liittyvien riskien hallinnassa noudatetaan samaa periaatetta. Toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä sisäinen tarkastaja valvoo mm. yhtiön ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan hallitukselle kerran vuodessa. Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu Yhtiössä on käytössä standardia SF-EN ISO14001 mukaileva ympäristöjärjestelmä. Yhtiön toimintaperiaatteet on kuvattu yhtiön ympäristöpolitiikassa, jota toteutetaan vuosittain laadittavan ympäristöohjelman avulla. Yhtiön toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat johtoaukeat voimajohtoineen sekä niihin liittyvät sähköasemat. Vuoden 2004 aikana saatiin valmiiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) 400 kilovoltin johto-osuuksille Loviisa - Hausjärven Hikiä, Ulvila - Kangasala ja Olkiluoto - Huittinen. Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- tai suolakylläisteisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä noin tonnia. Näiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu ensimmäistä kertaa noin 2 miljoonan euron suuruinen pakollinen varaus, mikä on vastaavasti lisätty käyttöomaisuuden arvoon. Yhtiön sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasua) 20 tonnia. Kaasun hävityskulu on kuitenkin pieni eikä sitä varten ole kirjattu varausta, koska SF6-kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen. Joillakin sähköasemilla on myös vähäisiä määriä asbestia. Asbestin kokonaismäärä pyritään selvittämään vuoden 2005 aikana. Fingrid on toiminut lähtien sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan unionin RES-E-direktiivin edellyttämään järjestelmään. Fingrid toimii myös vapaaehtoisen uusiutuvan energian RECS-järjestelmän sertifikaattien myöntäjänä ja sertifikaattirekisterin ylläpitäjänä Suomessa.

6 6 (28) Tulevaisuuden näkymät Alkaneen vuoden liikevaihdon odotetaan kehittyvän vakaasti. Liikevaihdon ja kulujen ennakointia vaikeuttaa kuitenkin pohjoismaisen vesitilanteen aiheuttama sähkön siirron ja tasesähkön myynnin vaihtelu. Fingrid Oyj siirtyy vuonna 2005 julkaisemaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisia (IFRS) osavuosikatsauksia ja tilinpäätöksiä. Ensimmäinen IFRS osavuosikatsaus julkaistaan tammikesäkuulta Vuoden 2005 aikana tulee päätettäväksi suuria investointihankkeita. Näistä merkittävimmät ovat toinen merikaapeliyhteys Suomen ja Ruotsin välillä sekä uusi kaasuturpiinivoimalaitos Olkiluotoon. Toteutus merkitsee Fingridille tulevina vuosina yhteensä noin 150 miljoonan euron lisäinvestointeja. Yhtiö on suunnitelmissaan ja palveluiden hinnoittelussaan varautunut näihin hankkeisiin. Pohjoismaisen ministerineuvoston esityksestä tehtävät selvitykset järjestelmävastuun yhdenmukaistamisesta sekä pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta ja järjestelmän käyttövarmuutta parantavien johtoyhteyksien toteutuksesta valmistuvat Nordelin osalta alkuvuonna 2005.

7 7 (28) KONSERNIN TULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät 0 0 VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos TILIKAUDEN VOITTO

8 8 (28) KONSERNITASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 13 Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Pitkäaikaiset saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 16, Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

9 9 (28) KONSERNITASE VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Pääomalainat PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 21, Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat

10 10 (28) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista 3 2 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset Pankin velkakirjat Sijoitustodistukset Yritystodistukset Valtion velkasitoumukset Sijoitusrahastot

11 11 (28) KONSERNIN TUNNUSLUVUT Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 235,5 241,6 272,6 297,6 301,8 Investoinnit, brutto milj. 39,3 43,5 50,2 43,7 42,9 - liikevaihdosta % 16,7 18,0 18,4 14,7 14,2 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 0,9 1,0 1,1 1,3 1,1 - liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Kannattavuus Liikevoitto milj. 88,0 84,8 91,0 90,5 98,9 - liikevaihdosta % 37,4 35,1 33,4 30,4 32,8 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja milj. 35,5 32,8 38,6 37,5 56,7 - liikevaihdosta % 15,1 13,6 14,1 12,6 18,8 Sijoitetun pääoman tuotto* % 7,2 6,8 7,2 7,3 8,0 Oman pääoman tuotto* % 13,2 11,1 12,2 10,8 17,1 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste (ilman pääomalainoja) % 14,9 16,1 17,1 18,7 21,2 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake* Oma pääoma/osake Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl * Tunnusluvuissa tilikauden veroina huomioitu aikaisemmasta poiketen myös laskennallisten verojen vaikutus TUNNUSLUKUJEN YLEISET LASKENTAPERUSTEET tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Oman pääoman tuotto % = x 100 oma pääoma (ilman pääomalainoja keskimäärin vuoden aikana) oma pääoma (ilm. pääomalainoja) Omavaraisuusaste % = x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Tulos/osake = osakkeiden keskimääräinen lukumäärä oma pääoma (ilman pääomalainoja) Oma pääoma/osake = osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

12 12 (28) EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO , ,09 Liiketoiminnan muut tuotot , ,73 Materiaalit ja palvelut , ,14 Henkilöstökulut , ,72 Poistot ja arvonalentumiset , ,64 Liiketoiminnan muut kulut , ,54 LIIKEVOITTO , ,78 Rahoitustuotot ja -kulut , ,55 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,23 Satunnaiset erät , ,60 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,83 Tilinpäätössiirrot , ,52 Tuloverot , ,24 TILIKAUDEN VOITTO , ,07

13 13 (28) EMOYHTIÖN TASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo , ,29 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,11 Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet , ,28 Rakennukset ja rakennelmat , ,15 Koneet ja kalusto , ,45 Voimajohdot , ,59 Muut aineelliset hyödykkeet , ,61 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,80 Sijoitukset 13 Osuudet saman konsernin yrityksistä , ,57 Osuudet omistusyhteysyrityksistä , ,21 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,48 Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot , ,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt ,00 0, , ,19 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14 0, ,00 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,90 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,81 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14 0, ,46 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,20 Muut saamiset , ,32 Siirtosaamiset 16, , , , ,22 Rahoitusarvopaperit , ,53 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , ,54

14 14 (28) EMOYHTIÖN TASE VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma , ,55 Ylikurssirahasto , ,55 Edellisten tilikausien voitto , ,89 Tilikauden voitto , ,07 Pääomalainat , , , ,74 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,09 PAKOLLISET VARAUKSET ,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 21, , ,89 Lainat rahoituslaitoksilta , ,70 Siirtovelat , , , ,59 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat , ,53 Lainat rahoituslaitoksilta , ,34 Ostovelat , ,78 Velat saman konsernin yrityksille , ,06 Muut velat , ,67 Siirtovelat , , , , , , , ,54

15 15 (28) EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut , ,12 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut , ,29 Maksut liiketoiminnan kuluista , ,43 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,98 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,56 Saadut korot liiketoiminnasta , ,01 Maksetut välittömät verot , ,56 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,87 Liiketoiminnan rahavirta (A) , ,87 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,70 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,08 Investoinnit muihin sijoituksiin , ,32 Lainasaamisten takaisinmaksut , ,96 Saadut osingot investoinneista , ,82 Investointien rahavirta (B) , ,16 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot , ,34 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,76 Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,08 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,77 Saadut konserniavustukset , ,80 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,75 Fuusiossa siirtyneet rahavarat 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta (C) , ,06 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) , ,65 Rahavarat tilikauden alussa , ,10 Rahavarat tilikauden lopussa , ,75 LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset , ,22 Pankin velkakirjat ,00 Sijoitustodistukset , ,33 Yritystodistukset , ,72 Valtion velkasitoumukset , ,38 Sijoitusrahastot , , , ,75

16 16 (28) TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Fingrid Verkko Oy:n. Konsernitilinpäätökseen sisältyy myös Fingrid Varavoima Oy, joka sulautui emoyhtiöön Fingrid Verkko Oy:llä ei ollut liiketoimintaa tilikautena. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20%). Konsolidointiperiaatteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista sisältyy tuloslaskelman erään rahoitustuotot ja -kulut. Korolliset velat Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euroettä ulkomaan valuutan määräisiä. Konsernilla on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan juoksuajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan juoksuajalle. Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle. Korko- ja valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja ne kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle. Sähköjohdannaiset Fingrid Oyj suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella johon niiden suojausvaikutus kohdistuu. Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle. Ulkomaan valuutan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa. Ulkomaisen osakkuusyhtiön tuloslaskelma muunnetaan euroiksi käyttäen vuoden keskikurssia ja tase käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuva muuntoero kirjataan vapaaseen omaan pääomaan.

17 17 (28) Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöönotetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hankekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot: Johtoalueiden käyttöoikeudet vuotta Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään 10 vuotta Atk-järjestelmät, käytönvalvonta 15 vuotta Atk-järjestelmät, muut 3 vuotta Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta Sähköasemien rakennelmat ja koneet 30 vuotta Kaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta Erilliset rakennelmat 15 vuotta Koneet ja kalusto Kaasuturpiinivoimalaitokset 20 vuotta Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Voimajohdot Voimajohdot 400 kv 40 vuotta Tasasähköjohdot 40 vuotta Voimajohdot kv 30 vuotta Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset* 30 vuotta Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät 20 vuotta Valokuitu-ukkosjohtimet vuotta * hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajalta. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Laskennalliset verot Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verot lasketaan vain jaksotuseroista. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina. Vertailukelpoisuus Vertailtaessa emoyhtiön tilivuoden tasetta edelliseen tilivuoteen tulee huomioida, että tilivuoden 2004 luvut sisältävät sulautuneen Fingrid Varavoima Oy:n. 2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Fingrid-konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei ole. Konserni Emoyhtiö 3. MATERIAALIT JA PALVELUT, Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Yhteensä

18 18 (28) Konserni Emoyhtiö 4. HENKILÖSTÖKULUT, Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut tuloslaskelmassa Johdon palkat ja palkkiot: Hallituksen jäsenet Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Henkilöstö vuoden lopussa SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, Vuokrat Vieraat urakat, työsuoritukset ym Muut Yhteensä RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä Osinkotuotot muilta Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Korko- ja muut rahoitustuotot muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille Korkokulut ja muut rahoituskulut muille Yhteensä SATUNNAISET ERÄT, Satunnaiset tuotot / konserniavustus tytäryhtiöiltä TILINPÄÄTÖSSIIRROT, Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus VEROT, Tuloverot tilikaudelta Laskennallisen verovelan muutos Yhteensä Satunnaisten erien verovaikutus

19 19 (28) Konserni Emoyhtiö 11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, Liikearvo Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Siirrot erien välillä Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron vähennys Poistoeron lisäys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus AINEELLISET HYÖDYKKEET, Maa-alueet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Koneet ja kalusto Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus

20 20 (28) Konserni Emoyhtiö Voimajohdot Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno SIJOITUKSET, Osuudet saman konsernin yrityksistä Hankintameno Vähennykset (sulautuminen) Hankintameno Osuudet omistusyhteysyrityksistä Hankintameno Lisäykset Vähennykset : osuus tuloksesta muuntoeron muutos Hankintameno Osakkuusyritysten poistamaton liikearvo Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Yhteensä Omistusosuus-% Osakkeet ja osuudet Konserni Emoyhtiö Tytäryhtiöosakkeet: Fingrid Verkko Oy, Helsinki 100,0 100,0 Omistusyhteysyritykset: Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja 20,0 20,0 Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 33,3 33,3

21 21 (28) Konserni Emoyhtiö 14. SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ, Pitkäaikaiset: Lainasaamiset Lyhytaikaiset: Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ, Pitkäaikaiset: Lainasaamiset Lyhytaikaiset: Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä SIIRTOSAAMISET, Korot ja muut rahoituserät Verot Myynnin ja ostojen jaksotukset Vakuutuskorvaus Muut Yhteensä SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEENLASKEMISESTA, Pääoma-alennukset

22 22 (28) Konserni Emoyhtiö 18. OMA PÄÄOMA, Osakepääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Voitto edellisiltä tilikausilta Muuntoeron muutos Osingonjako Voitto edellisiltä vuosilta Tilikauden voitto Pääomalainat Pääomalainat Oma pääoma Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja Osake- Osakkeista Äänistä määrä Osakepääoma jakautuu seuraavasti: kpl % % Osakesarja A ,49 83,32 Osakesarja B ,51 16,68 Yhteensä ,00 100,00 A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. B-sarjan osakkeilla on etuoikeus osinkoon yhtiöjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Vuosilta osinko on 5,93 % p.a. osakkeen merkintähinnasta. Osake- Osakkeista Äänistä määrä Osakkeenomistajat ryhmittäin: kpl % % Julkiset yritykset ,08 33,44 Yksityiset yritykset ,08 33,44 Julkisyhteisöt ,33 16,44 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,51 16,68 Yhteensä ,00 100,00 Osake- Osakkeista Äänistä määrä Osakkeenomistajat : kpl % % Fortum Power and Heat Oy ,08 33,44 Pohjolan Voima Oy ,08 33,44 Suomen valtio ,33 16,44 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma ,48 5,55 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,53 4,68 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 150 4,51 2,01 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 2,26 1,00 Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 75 2,26 1,00 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 54 1,62 0,72 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 35 1,05 0,47 If Vahinkovakuutus Oy 25 0,75 0,33 Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 12 0,36 0,16 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08 Yhteensä ,00 100,00

23 23 (28) Konserni Emoyhtiö Pääomalainat, Pääomalainaehtoinen debentuurilaina Pääomalainaehtoinen debentuurilaina Osakeyhtiölain 5 luvun 1 :n mukainen pääomalaina, jonka pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1997 Laina erääntyy , mutta on mahdollista maksaa yhtiön näin päättäessä takaisin tai kurssiin 100 %. Kuponkikorko on 6,80 % p.a saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden euribor + 1,90 % p.a saakka. Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden euribor + 2,90 % p.a. Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1999 Laina erääntyy , mutta on mahdollista maksaa yhtiön näin päättäessä takaisin tai kurssiin 100 %. Kuponkikorko on 6,388 % p.a saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden euribor + 2,28 % p.a saakka. Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden euribor + 3,28 % p.a. Pääomalainat ovat julkisesti noteerattuja ja rekisteröity Suomen Arvopaperikeskus Oy:n arvo-osuusjärjestelmään. Konserni Emoyhtiö 19. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotuksesta LASKENNALLISET VEROVELAT, Laskennalliset verosaamiset Pakollisesta varauksesta Laskennalliset verovelat Tilinpäätössiirroista Yhteensä

24 24 (28) Konserni Emoyhtiö 21. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, Kotimaiset: Eräpäivä Korko JVK II/ ,00 % Kansainväliset: CAD vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen AUD vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen CHF vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen CHF vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen GBP ,44 % USD ,21 % USD vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen EUR vaihtuvakorkoinen CHF ,00 % EUR vaihtuvakorkoinen USD vaihtuvakorkoinen GBP ,5225 % JPY ,925 % FIM ,75 % USD vaihtuvakorkoinen JPY ,84 % EUR korkorakennelma JPY ,00 % JPY ,022 % JPY ,31 % * JPY ,3575 % ** EUR ,30 % FIM ,20 % EUR vaihtuvakorkoinen Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä Yhteensä * takaisinmaksuoikeus oli , jota ei käytetty ** takaisinmaksuoikeus VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA, Joukkovelkakirjalainat Rahalaitoslainat Yhteensä VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, Lyhytaikaiset: Ostovelat Muut velat Siirtovelat 1 6 Yhteensä VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, Lyhytaikaiset: Ostovelat 0 1 Yhteensä MUUT VELAT, Lyhytaikaiset: Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) Arvonlisävero Sähkövero Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä

25 25 (28) Konserni Emoyhtiö 26. SIIRTOVELAT, Pitkäaikaiset: Myyntitulojen jaksotus Lyhytaikaiset: Korot ja muut rahoituserät Palkat ja henkilösivukulut Myynnin ja ostojen jaksotukset Muut Yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET, Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, hävittämiskustannukset Yhteensä PANTIT, KIINNITYKSET JA VASTUUSITOUMUKSET, Leasingvastuut (autot) Tulevan vuoden leasingmaksut Myöhemmin Valmiusluoton luotonvarausprovisio Tulevan vuoden luotonvarausprovisio Myöhemmin Annetut pantit / pankkitilit Tulliluoton vakuudeksi Sähkön pörssikaupan vakuudeksi Yhteensä Muut taloudelliset vastuut Sähkön ostositoumukset, TWh 0,0 0,1 0,0 0,1 Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun 5 v OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT Fingrid Oyj on valittanut markkinaoikeuteen Energiamarkkinaviraston päätöksestä , "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen". Vireillä ei ole muita toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Konserni ja emoyhtiö 30. JOHDANNAISSOPIMUKSET, Markkina- Nimellis- Markkina- Nimellisarvo arvo arvo arvo Korko- ja valuuttajohdannaiset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset Ostetut korko-optiot Yhteensä Sähköjohdannaiset Sähköfutuurit, Nord Pool Sähkötermiinit, Nord Pool Clearing Sähkötermiinit, muut Osto-optiot, ostetut (44 GWh, 175 GWh vuonna 2003) Yhteensä Koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä ostetut korko-optiot on arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä siten, että niistä syntyvä nettokassavirta on laskettu nykyarvoksi. Valuuttatermiinit on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän termiinikursseja. Sähkötermiinit, muut -ryhmä sisältää kiinteähintaiset fyysiset sähkön ostositoumukset. Optiot ajoittuvat vuodelle Johdannaiskaupat on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa. Markkina-arvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2004 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

26 26 (28) 31. RISKIENHALLINTA Riskienhallinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymää konsernin riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimintatapoja, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan erilaisten uhkatekijöiden aiheuttamia riskejä sekä tarvittaessa suojaudutaan riskeihin liittyviltä vahingoilta. Fingrid-konsernin liiketoimintapolitiikat tukevat osaltaan kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Fingridin riskienhallintapolitiikan tavoitteena on hallita riskeihin liittyvät vahingot kustannustehokkaiden toimenpiteiden avulla. Riskiltä tulee suojautua aina, kun suojautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat järkevässä suhteessa riskin suuruuteen. Riskien suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon tapahtuman todennäköisyys, taloudelliset vaikutukset ja toiminnalle aiheutuvat muut haitat. Vuosittain tehtävän kartoituksen perusteella valitaan vuosittaiseen riskienhallintaohjelmaa keskeisimmät hankkeet. Rahoitusriskien hallinta Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy vuosittain rahoituspolitiikan, joka määrittelee toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle, sijoitustoiminnalle ja riskienhallinnalle huomioiden konsernin liiketoimintaympäristön mahdollisimman hyvin. Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa. Fingridin tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoiden heilahteluilta mahdollisimman kattavasti. Yhtiöllä on pitkän aikavälin hajautettu velkasalkku, jossa valuuttariskit on pyritty eliminoimaan ja korkoriskit on suhteutettu yhtiön tariffiperiodiin. Maksuvalmius Lyhytaikaisen velan eli alle 12 kuukauden aikana erääntyvien velkojen katteena on aina riittävä määrä, eli yli 100 % likvidejä varoja ja nostamattomia sitovia luottolupauksia rahoituslaitoksilta. Velkasalkun erääntymisprofiili on rakennettu tasaiseksi. Sijoitukset tehdään hajautetusti hyvän luottokelpoisuusluokituksen omaaviin arvopapereihin ja yksittäisille vastapuolille on asetettu yläraja. Sijoitukset ovat pääosin arvo-osuusmuotoisia ja tehty siten, että ne voidaan likvidoida helposti. Valuuttariski Yhtiön periaatteena on suojautua kaikilta valuuttariskeiltä eikä se pidä avoimia positioita. Rahoituseristä ja liiketoiminnasta aiheutuvien valuuttariskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia Korkoriski Yhtiö pyrkii pitämään korkokulut vakaana kulloinkin vallitsevan tariffijakson aikana. Tarffijakson aikana mitoitetaan korkoriski toisaalta duraation, toisaalta VaR-menetelmän (Value-at-Risk) avulla. VaR-menetelmällä todennetaan, että valitulla todennäköisyydellä ja ajanjaksolla syntyvä kassavirta, nettovelan ja johdannaisten kustannukset, investoinnit, verot ja osingo vähennettynä riittää omavaraisuusasteen parantamiseen. Korkoriskien hallinnassa käytetään korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia ja lisäksi korkojaksojen uudelleenhinnoitteluista muodostetaan tasainen jakauma. Nämä yhdessä vähentävät korkoliikkeiden välittömät vaikutukset rahoituskustannuksiin tariffiperiodin aikana. Rahoituksen vastapuoliriski Yhtiöllä on vastapuoliriskiä johdannaissopimusten ja sijoitusten kautta. Yhtiö tekee johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuusluokituksen omaavien vastapuolten kanssa ja jokaiselle yksittäiselle vastapuolelle on olemassa yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen vastapuolen kanssa. Tilikauden aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskeistä. Häviösähköhankintariskin hallinta Yhtiön periaatteena on suhteuttaa häviösähköhankinta yhtiön tariffiperiodiin. Yhtiö suojaa häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa pörssituotteilla ja kahdenkeskisillä sopimuksilla. Kaikki kahdenkeskiset hankintasopimukset kilpailutetaan ja niihin kohdistuville riskeille on määritetty vastapuolikohtaiset riskitasot. Hankintasopimukset on tilinpäätöksen liitetiedoissa arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä vallitsevaan markkinahintaan. Kahdenkeskisten hintasuojaussopimusten hintatason on oletettu olevan sama kuin vastaavan tuotteen päätöskurssi oli Nord Pool -sähköpörssissä vuoden 2004 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Sopimuksiin liittyvät valuuttariski on kokonaan suojattu.