FINGRID OYJ TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 FINGRID OYJ (26) LY FINGRID OYJ TILINPÄÄTÖS

2 FINGRID OYJ 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Sisällysluettelo 2 Hallituksen toimintakertomus 3-5 Konsernituloslaskelma 6 Konsernitase 7-8 Konsernin rahoituslaskelma 9 Konsernin tunnusluvut 10 Emoyhtiön tuloslaskelma 11 Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma 14 Tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen voitonjakoehdotus 25 Päiväys ja allekirjoitus 25 Tilinpäätösmerkintä 25 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 26

3 3 (26) Hallituksen toimintakertomus 2000 Vuosi 2000 oli Fingridin neljäs toimintavuosi. Yhtiön toiminta on vakiintunut. Suuria muutoksia alueellisten tehtävien kehittämistä lukuunottamatta ei ole tapahtunut. Varsinaisen kantaverkkotoiminnan taloudellinen tulos kehittyi vakaasti. Fingrid sähkömarkkinoilla Pohjoismaisia sähkömarkkinoita leimasi vuonna 2000 poikkeuksellinen vesitilanne läntisissä naapurimaissa. Runsas vesivoimatuotanto näkyi myös Fingridin siirtämän sähkön määrässä. Siirrot kasvoivat noin 10 % verrattuna vuoteen 1999, kun sähkön kulutuksen kasvu maassamme oli vajaa 2 %. Markkinoiden toimivuutta haittasi siirtokapasiteetin ajoittainen niukkuus Pohjoismaissa. Norjan ja Ruotsin väliset siirtokapasiteettiongelmat heijastuivat myös Suomen sähkön hintaan, erityisesti kesäaikana. Fingrid päätti hyvittää asiakkailleen lähes 8 miljoonaa euroa markkinasähkön Suomen ja Ruotsin välisistä aluehintaeroista kertyneitä tuloja, jotka pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool tulouttaa jäsenmaiden kantaverkkoorganisaatioille. Neuvotteluja Fingridin osakkuudesta perustettavaan Nord Pool Spotiin jatkettiin. Yhtiön käynnistäminen on siirtynyt lähinnä Norjan verolainsäädäntöön liittyvistä syistä. Fingrid pitää tärkeänä, että kaikilla Pohjoismailla on tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet pörssitoiminnassa. Investoinnit Keväällä 2001 valmistuva Suomen kantaverkon pohjois-etelä -suuntaista siirtokykyä lisäävä, yli 10 miljoonan euron investointi vähentää siirtorajoituksia merkittävästi. Investointipäätöksen taustalla on ratkaisu, jonka mukaan maan sisäisiä siirtorajoituksia ei vuoden 2001 alusta alkaen enää siirretä Suomen ja Ruotsin rajalle. Vuoden 2001 alusta vapautunut Venäjän rajajohtojen siirtokapasiteetti on kokonaan varattu. Venäjän kantaverkko- ja rajasiirroista vastaava RAO EES Rossii ja Fingrid tekivät joulukuussa sopimuksen kolmannen 400 kilovoltin rajajohtoyhteyden rakentamisesta. Uuden yhteyden on suunniteltu olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2002 lopulla. Kaakkois-Suomen siirtokykyä lisäävä 400 kv johtohanke Kymenlaaksosta pääkaupunkiseudulle valmistui ja otettiin käyttöön. Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 236 miljoonaa euroa (235 milj. euroa vuonna 1999). Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 36 miljoonaa euroa (41 milj.euroa). Tilikauden voitoksi muodostui 25 miljoonaa euroa (29 milj. euroa). Tulos oli hyvä, vaikka yhtiön taloutta heikensi siirtohintojen alennus, pullonkaulatulojen hyvittäminen asiakkaille ja häviösähkön hankintamäärän kasvu. Taseen loppusumma oli 1337 miljoonaa euroa (1358 milj.euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,1 % ja oman pääoman tuotto 16,9 %. Omavaraisuusaste oli 14,9 % ilman pääomalainoja ja 27,5 % pääomalainat huomioonotettuina.

4 4 (26) Konsernin vuoden 2000 investoinnit olivat 39 miljoonaa euroa, josta 31 miljoonaa euroa muodostui voimajohto- ja muuntoasemahankkeista. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Fingrid-yhtiöissä 0,9 miljoonaa euroa eli 0,4 % liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiön Fingrid Oyj:n liikevaihto oli 216 miljoonaa euroa (216) ja voitto ennen satunnaisia eriä 36 miljoonaa euroa (37). Rahoitus Euro alkoi vahvistua vuoden 2000 lopussa ja yli puolitoista vuotta jatkunut korkotason nousu kääntyi laskuun sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Yhtiö toimi jo vakiintuneen suojausstrategiansa mukaan ja korkoriskiltä suojauduttiin suhteuttamalla koko taseesta laskettu duraatio vallitsevaan tariffijaksoon ja valuuttariskit eliminoitiin. Toukokuussa uudistettiin sekä kansainvälinen yritystodistusohjelma että kansainvälinen joukkovelkakirjalainaohjelma. Lyhytaikaisen rahoitustarpeen kattamiseksi yhtiöllä on 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma ja 600 miljoonan dollarin kansainvälinen yritystodistusohjelma. Pitkäaikainen rahoitus on hoidettu pääosin 750 miljoonan dollarin kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Lisäksi yhtiöllä on pitkäaikaiset lainat Euroopan Investointipankista ja Pohjoismaiden Investointipankista sekä kansainvälisen pankkiryhmän järjestämä valmiusluotto. Kansainvälisen yritystodistusohjelman osuus lyhytaikaisesta rahoituksesta pidettiin vakaana. Vuodenvaihteessa liikkeellä olevasta 266 miljoonan euron kannasta 85 % oli dollarimääräistä ja 15 % euromääräistä. Emoyhtiö laski katsastuskauden aikana liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteisarvoltaan noin 80 miljoonaa euroa kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman kautta. Tasapainottaakseen erääntyvien joukkovelkakirjalainojen maturiteettijakaumaa ja korkoriskiasemaa yhtiö osti takaisin 38 miljoonaa euroa erääntyvää kotimaista joukkovelkakirjalainaa. Määrä kuoletettiin Moodys s Investors Service ja Standard & Poor s vahvistivat huhtikuun aikana Fingridin lyhyt- ja pitkäaikaisen luottokelpoisuusluokituksen P-1/Aa3 (Moody s) ja A-1+/AA- (Standard & Poor s). Molemmat luokituslaitokset arvioivat Fingridin tulevaisuuden näkymät vakaiksi. Yhtiön rahoitustilanne oli koko tarkastelukauden hyvä. Nettorahoituskulut olivat 52 miljoonaa euroa (55 milj. euroa). Konsernin operatiivinen kassavirta pysyi tasaisena ja aikaisempia vuosia alhaisempi investointitaso mahdollisti korollisten nettovelkojen vähentämisen 46 miljoonalla eurolla. Korolliset velat olivat vuoden lopussa 863 miljoonaa euroa (918 milj. euroa), josta pitkäaikaisia 528 ja lyhytaikaisia 336 miljoonaa euroa. Vapaita pitkäaikaisia luottolupauksia oli käytettävissä 368 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 52 miljoonaa euroa. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä lyhytaikaisia termiinejä oli vastaavasti 1120 miljoonaa euroa. Niissä oli vastapuoliin liittyvää riskiä 11 miljoonaa euroa. Henkilöstö Fingrid-yhtiöiden palveluksessa oli vuoden lopussa 261 henkilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 273. Vuoden 2000 lopussa tehdyt päätökset, joilla ulkoistetaan paikalliskäytön ja telekunnossapidon toimintoja, laskevat konsernin henkilöstön määrän noin kahteensataan.

5 5 (26) Fingrid Verkko Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ruohonen erosi yhtiön palveluksesta Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi nimitettiin alkaen Juha Kekkonen. Hallitus Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15. maaliskuuta Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Tapio Kuula, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Taisto Turunen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala. Hallituksen jäseniksi valittiin vuorineuvos Juhani Ahava, johtaja Timo Karttinen, hallitusneuvos Timo Pekkarinen ja diplomi-insinööri Juhani Pohjolainen. Riskienhallinta Tammikuussa hallitus hyväksyi yhtiön riskienhallintapolitiikan. Sen tavoitteena on hallita riskeihin liittyvät vahingot kustannustehokkaiden toimenpiteiden avulla. Politiikan mukaisesti konsernissa tehdään vuosittain riskikartoitus, jonka pohjalta käynnistetään tarvittavat toimenpiteet. Vuoden 2000 riskienhallintaohjelman hankkeita ovat olleet vahingonkorvaukset laatupoikkeamista, häviösähkön hankinnan riskit, korkoriskien hallinta, atk-laiteriskien hallinta, konsernin lainsäädäntökartoitus sekä verkon ikääntyminen. Ympäristöasiat Toimintavuoden lopulla hallitus hyväksyi Fingrid-yhtiöiden ympäristöpolitiikan. Sen päämääriä ovat kattava tietoisuus toimintamme ympäristövaikutuksista, ympäristölainsäädännön vastuullinen noudattaminen, ympäristöhoidon tason jatkuva seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä avoin tiedottaminen. Vuoden 2001 aikana yhtiölle valmistuu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta laajennetaan koskemaan koko henkilöstöä. Tulevaisuuden näkymät Alkaneen vuoden liikevaihdon odotetaan kehittyvän vakaasti. Vuoden aikana solmitaan asiakkaiden kanssa uutta, vuoden 2002 alusta alkavaa sopimuskautta koskevat kantaverkkosopimukset. Kantaverkkotariffin hintatasoon ei ole näköpiirissä oleellista muutostarvetta. Yhtiö pyrkii edelleen aktiivisesti vaikuttamaan pohjoismaisten ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden edelleenkehittämiseen.

6 FINGRID-YHTIÖT 6 (26) KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät - - VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos TILIKAUDEN VOITTO

7 FINGRID-YHTIÖT 7 (26) KONSERNITASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 13 Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Pitkäaikaiset saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 16, Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

8 FINGRID-YHTIÖT 8 (26) KONSERNITASE VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Pääomalaina PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma 22, 23 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat

9 FINGRID-YHTIÖT 9 (26) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta 0 0 Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut 84 0 Saadut osingot investoinneista 1 1 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset Pankin velkakirjat Sijoitustodistukset Yritystodistukset Valtion obligaatiot

10 FINGRID-YHTIÖT 10 (26) KONSERNIN TUNNUSLUVUT ) Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 75,3 226,3 234,6 235,5 Investoinnit, brutto milj ,6 83,2 105,1 39,3 - liikevaihdosta % 1 548,4 36,7 44,8 16,7 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 0,4 0,7 0,5 0,9 - liikevaihdosta % 0,5 0,3 0,2 0,4 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Kannattavuus Liikevoitto milj. 37,1 98,3 96,6 88,0 - liikevaihdosta % 49,3 43,4 41,2 37,4 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja milj. 22,7 48,1 41,4 35,5 - liikevaihdosta % 30,2 21,2 17,6 15,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 1) 8,2 7,7 7,1 Oman pääoman tuotto % 15,0 1) 31,9 22,4 16,9 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste (ilman pääomalainoja) % 9,4 12,6 13,4 14,9 Omavaraisuusaste (sis. pääomalainat) % 22,0 23,4 25,8 27,5 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake ) Oma pääoma/osake Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl ) Yhtiön taloudellista kehitystä ja taloudellista asemaa kuvaavissa vuoden 1997 tunnusluvuissa on otettava huomioon seuraavaa: Yhtiöllä on ollut operatiivista toimintaa vasta alkaen. Tunnuslukujen laskennassa on käytetty taseen loppusummana ja osakkeiden lukumääränä tilinpäätöksen lukuja. TUNNUSLUKUJEN YLEISET LASKENTAPERUSTEET tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. vuoden aikana) tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Oman pääoman tuotto % = x 100 oma pääoma (ilman pääomalainoja keskim. vuoden aikana) oma pääoma (ilm. pääomalainoja / sis. pääomalainat) Omavaraisuusaste % = x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Tulos/osake = osakkeiden keskimääräinen lukumäärä oma pääoma (ilman pääomalainoja) Oma pääoma/osake = osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

11 FINGRID-YHTIÖT 11 (26) EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO , ,91 Liiketoiminnan muut tuotot , ,57 Materiaalit ja palvelut , ,15 Henkilöstökulut , ,55 Poistot ja arvonalentumiset , ,16 Liiketoiminnan muut kulut , ,19 LIIKEVOITTO , ,43 Rahoitustuotot ja -kulut , ,13 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,30 Satunnaiset erät , ,28 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,58 Tilinpäätössiirrot , ,33 Tuloverot , ,39 TILIKAUDEN VOITTO , ,86

12 FINGRID-YHTIÖT 12 (26) EMOYHTIÖN TASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo , ,25 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,80 Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet , ,62 Rakennukset ja rakennelmat , ,66 Koneet ja kalusto , ,35 Voimajohdot , ,26 Muut aineelliset hyödykkeet , ,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,70 Sijoitukset 13 Osuudet saman konsernin yrityksistä , ,84 Osuudet omistusyhteysyrityksistä , ,28 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,84 Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot , ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt , , , ,38 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä , ,00 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,74 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,92 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,65 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,74 Muut saamiset 4 901, ,49 Siirtosaamiset 16, , , , ,88 Rahoitusarvopaperit , ,05 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , ,21

13 FINGRID-YHTIÖT 13 (26) EMOYHTIÖN TASE VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma , ,55 Ylikurssirahasto , ,55 Edellisten tilikausien voitto , ,82 Tilikauden voitto , ,86 Pääomalaina , , , ,46 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,23 PAKOLLISET VARAUKSET ,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 21, 22 Joukkovelkakirjalainat , ,25 Lainat rahoituslaitoksilta , ,38 Siirtovelat , , , ,63 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat , ,84 Ostovelat , ,30 Velat saman konsernin yrityksille , ,75 Muut velat , ,08 Siirtovelat , , , , , , , ,21

14 FINGRID-YHTIÖT 14 (26) EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut , ,41 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut , ,63 Maksut liiketoiminnan kuluista , ,82 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,21 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,44 Saadut korot liiketoiminnasta , ,21 Maksetut välittömät verot , ,94 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,03 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) ,28 0,00 Liiketoiminnan rahavirta (A) , ,03 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,76 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,73 Myönnetyt lainat 0, ,74 Lainasaamisten takaisinmaksut ,96 0,00 Saadut korot investoinneista 0,00 0,00 Saadut osingot investoinneista 1 093, ,43 Investointien rahavirta (B) , ,34 Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen nostot ,98 0,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0, ,40 Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,86 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,12 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,62 Rahoituksen rahavirta (C) , ,73 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) , ,42 Rahavarat tilikauden alussa , ,30 Rahavarat tilikauden lopussa , ,72 LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset , ,32 Konsernitilisaamiset , ,35 Pankin velkakirjat , ,00 Sijoitustodistukset , ,85 Yritystodistukset 0, ,20 Valtion obligaatiot ,00 0, , ,72

15 FINGRID OYJ TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (26) 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistamat tytäryhtiöt Fingrid Verkko Oy:n, Fingrid System Oy:n ja Fingrid Varavoima Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty EL-EX Sähköpörssi Oy (omistus 50 %), Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) sekä Asunto-Osakeyhtiö Lappeentie 22 (omistus 29,8 %). Konsolidointiperiaatteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Korolliset velat Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista sekä kansainvälisen (Debt Issuance Programme) että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelmien alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kansainvälisen yritystodistusohjelman (Euro Commercial Paper Programme) alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euro että ulkomaan valuutan määräisiä. Konsernilla on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan juoksuajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan juoksuajalle. Korko- ja valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin tase-erien korkoja valuuttariskin sekä kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin allaolevat tase-erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkovirrat jaksotetaan niiden juoksuajalle ja ne kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Tasetta suojaavien termiinien korkoosuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Sähköjohdannaiset Konserni suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla. Johdannaissopimuksista aiheutuva hintaero kirjataan sopimuksen eräpäivänä oikaisemaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa. Ulkomaan valuutan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä vallitsevan Euroopan Keskuspankin keskikurssiin. Tase-erät ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan Keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä tase-eristä ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan vasta sopimuksen eräpäivänä oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöönotetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hankekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot: Johtoalueiden käyttöoikeudet Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään Atk-järjestelmät, käytönvalvonta Atk-järjestelmät, muut Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset Sähköasemien rakennelmat ja koneet Kaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat Erilliset rakennelmat Koneet ja kalusto Kaasuturpiinivoimalaitokset Koneet ja kalusto Voimajohdot Voimajohdot 400 kv Tasasähköjohdot Voimajohdot kv Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät 20 vuotta vuotta 10 vuotta 15 vuotta 5 vuotta 40 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 5-10 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 30 vuotta 20 vuotta Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajan.

16 FINGRID OYJ 16 (26) Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit sisältävät käteiset varat, pankkitilit ja likvidit rahoitusinstrumentit. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan vain jaksotuseroista ja esitetään netotettuna taseessa. Erillisyhtiöissä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Pakolliset varaukset Pakollisina varauksina esitetään taseessa menoja, joihin on sitouduttu tai joiden toteutumista on pidettävä varmana tai todennäköisenä. Pakollisten varausten muutokset esitetään tuloslaskelmassa asianomaisten kulujen ryhmässä. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina. 2. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain Fingrid-konsernin lähes koko liikevaihto on syntynyt kantaverkkoliiketoiminnasta. Konsernin markkina-alue on pääasiallisesti Suomi. Konserni Emoyhtiö 3. Materiaalit ja palvelut, Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Henkilöstökulut, Suoriteperusteiset: Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut tuloslaskelmassa Johdon palkat ja palkkiot: Toimitusjohtajat Hallituksen jäsenet Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstö vuoden lopussa Suunnitelman mukaiset poistot, Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Yhteensä Liiketoiminnan muut kulut, Vuokrat Vieraat urakat, työsuoritukset ym Muut Yhteensä

17 FINGRID OYJ 17 (26) 7. Rahoitustuotot ja -kulut, Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 762 Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä Osinkotuotot muilta Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Korko- ja muut rahoitustuotot muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille Korkokulut ja muut rahoituskulut, muille Yhteensä Satunnaiset erät, Satunnaiset tuotot / konserniavustus tytäryhtiöiltä Satunnaiset kulut / konserniavustus tytäryhtiölle Yhteensä Tilinpäätössiirrot, Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Verot, Tuloverot tilikaudelta Laskennallisen verosaamisen muutos 212 Laskennallisen verovelan muutos Yhteensä Satunnaisten erien verovaikutus Konserni Emoyhtiö 11. Aineettomat hyödykkeet, Liikearvo Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Siirrot erien välillä 32 Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron vähennys Poistoeron lisäys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus

18 FINGRID OYJ 18 (26) Konserni Emoyhtiö 12. Aineelliset hyödykkeet, Maa-alueet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Siirrot erien välillä -1 Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Koneet ja kalusto Hankintameno Siirrot erien välillä -31 Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Siirrot erien välillä Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Siirrot erien välillä 0 - Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Voimajohdot Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kirjanpitoarvosta tuotannollisten koneiden ja laitteiden osuus,

19 FINGRID OYJ 19 (26) Konserni Emoyhtiö 13. Sijoitukset, Osuudet saman konsernin yrityksistä Hankintameno Vähennykset Hankintameno Osuudet omistusyhteysyrityksistä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Osakkuusyritysten poistamaton liikearvo Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Yhteensä Omistusosuus-% Kirjanpitoarvo Oma Tilikauden Osakkeet ja osuudet ,1000 Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö pääoma tulos Tytäryhtiöosakkeet: Fingrid System Oy, Helsinki 100,0 100, Fingrid Varavoima Oy, Helsinki 100,0 100, Fingrid Verkko Oy, Helsinki 100,0 100, Omistusyhteysyritykset: EL-EX Sähköpörssi Oy, Helsinki 50,0 50, Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 33,3 33, Asunto-Osakeyhtiö Lappeentie 22, Imatra 29,8 29, Muut osakkeet Yhteensä Konserni Emoyhtiö 14. Saamiset saman konsernin yrityksiltä, Pitkäaikaiset: Lainasaamiset Lyhytaikaiset: Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Pitkäaikaiset: Lainasaamiset Lyhytaikaiset: Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaamiset, Korot ja muut rahoituserät Verot Arvonlisävero Myynnin ja ostojen jaksotukset Muut Yhteensä

20 FINGRID OYJ 20 (26) Konserni Emoyhtiö 17. Siirtosaamisiin sisältyvät kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset lainojen liikkeeseenlaskemisesta, Järjestelypalkkiot Pääoma-alennukset Yhteensä Oma pääoma, Osakepääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Voitto edellisiltä tilikausilta Osingonjako Voitto edellisiltä vuosilta Tilikauden voitto Pääomalainat Pääomalainat Oma pääoma Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja Osake- Osakkeista Äänistä määrä Emoyhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: kpl % % Osakesarja A ,49 83,32 Osakesarja B ,51 16,68 Yhteensä ,00 100,00 A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B- sarjan osake yhdellä äänellä. B-sarjan osakkeilla on etuoikeus osinkoon yhtiöjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Vuosina tämä osinko on 6,49 % osakkeen merkintähinnasta. Osake- Osakkeista Äänistä määrä Emoyhtiön osakkeenomistajat ryhmittäin: kpl % % Julkiset yritykset ,08 33,44 Yksityiset yritykset ,08 33,44 Julkisyhteisöt ,33 16,44 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,51 16,68 Yhteensä ,00 100,00 Osake- Osakkeista Äänistä määrä Emoyhtiön osakkeenomistajat: kpl % % Fortum Power and Heat Oy ,08 33,44 Pohjolan Voima Oy ,08 33,44 Suomen valtio ,33 16,44 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma Sampo ,48 5,55 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,53 4,68 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 150 4,51 2,01 Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola 75 2,26 1,00 Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 75 2,26 1,00 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 54 1,62 0,72 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 35 1,05 0,47 Teollisuusvakuutus Oy 25 0,75 0,33 Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 12 0,36 0,16 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0, ,00 100,00

21 FINGRID OYJ 21 (26) Konserni Emoyhtiö Emoyhtiön pääomalainat, Pääomalainaehtoinen debentuurilaina Pääomalainaehtoinen debentuurilaina Osakeyhtiölain 5 luvun 1 :n mukainen pääomalaina, jonka pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1997 Laina erääntyy , mutta on mahdollista maksaa yhtiön näin päättäessä takaisin ja kurssiin 100%. Kuponkikorko on 6,8 % p.a saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden Euribor + 1,9 % saakka. Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden Euribor + 2,9 %. Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1999 Laina erääntyy , mutta on mahdollista maksaa yhtiön näin päättäessä takaisin ja kurssiin 100%. Kuponkikorko on 6,388 % p.a saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden Euribor + 2,28 % saakka. Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden Euribor + 3,28%. Pääomalainat ovat julkisesti noteerattuja ja rekisteröity Suomen Arvopaperikeskus Oy:n arvo-osuusjärjestelmään. Konserni Emoyhtiö 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä, Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotuksesta Pakolliset varaukset, Pakolliset varaukset Pakollisten varausten lisäys Pakolliset varaukset Konserni Emoyhtiö 21. Laskennalliset verovelat ja -saamiset, Laskennalliset verosaamiset Jaksotuseroista 212 Laskennalliset verovelat Tilinpäätössiirroista Yhteensä Konserni Emoyhtiö 22. Joukkovelkakirjalainat, Kotimaiset: eräpäivä JVK I/ ,50 % JVK II/ ,00 % Kansainväliset: FIM ,75 % FIM ,20 % EUR kuponkikorkoinen USD vaihtuvakorkoinen EUR ,50 % EUR ,25 % JPY ,84 % CHF ,00% JPY ,00% USD ,21% EUR korkorakennelma JPY ,01% Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä Yhteensä

22 FINGRID OYJ 22 (26) Konserni Emoyhtiö 23. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua, 1000 Rahalaitoslainat Joukkovelkakirjalainat Yhteensä Lyhytaikaiset lainat, Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen lyhennykset Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) Yhteensä Velat saman konsernin yrityksille, Lyhytaikaiset: Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat omistusyhteysyrityksille, Lyhytaikaiset: Ostovelat Yhteensä Siirtovelat, Pitkäaikaiset: Myyntitulojen jaksotus Lyhytaikaiset: Korot ja muut rahoituserät Palkat ja henkilösivukulut Myynnin ja ostojen jaksotukset Muut Yhteensä Pantit, kiinnitykset ja vastuusitoumukset, Leasingvastuut (autot) Tulevan vuoden leasingmaksut Myöhemmin Muut vastuusitoumukset Annettu takaus konserniyrityksen puolesta Annettu takaus omistusyhteysyrityksen puolesta Muut takaukset Yhteensä Konserni Emoyhtiö Muut taloudelliset vastuut Sähkön ostositoumukset, TWh 1,1 1,1 - - Pääosa sitoumuksista kohdistuu vuosille Pisimmillään sitoumukset ulottuvat vuoteen 2004.

23 FINGRID OYJ 23 (26) 29. Johdannaissopimukset, 1000 Konserni Emoyhtiö Johdannaissopimukset on arvostettu markkinahintaan tilinpäätös- Markkina- Nimellis- Markkina- Nimellishetkellä ja niistä syntyvä nettokassavirta on laskettu nykyarvoksi. arvo arvo arvo arvo Korko- ja valuuttajohdannaiset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset Yhteensä Sähköjohdannaiset Konserni Emoyhtiö Markkina- Nimellis- Markkina- Nimellisarvo arvo arvo arvo Sähkötermiinit, Nord Pool Sähkötermiinit, muut Yhteensä Riskienhallinta Rahoitusriskien hallinta Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy vuosittain rahoituspolitiikan, joka määrittelee toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle, sijoitustoiminnalle ja riskienhallinnalle huomioiden konsernin liiketoimintaympäristö mahdollisimman hyvin. Fingridin tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoiden heilahteluilta mahdollisimman kattavasti. Yhtiöllä on pitkän aikavälin hajautettu velkasalkku, jossa valuuttariskit on pyritty eliminoimaan ja korkoriskit on suhteutettu yhtiön tariffiperiodiin. Likviditeettihallinta Kassavarat pyritään pitämään liiketoimintaan nähden riittävällä tasolla. Lisäksi lyhytaikaisen velan eli alle 12 kuukauden aikana erääntyvien velkojen katteena on aina kassavaroja ja nostamattomia sitovia luottolupauksia rahoituslaitoksilta riittävä määrä eli yli 100 %.Sijoitukset tehdään hajautetusti hyvän luottokelpoisuusluokituksen omaaviin arvopapereihin ja yksittäisille vastapuolille on olemassa rajoituksia. Valuuttariski Yhtiön periaatteena on suojautua kaikilta valuuttariskeiltä ja se ei pidä avoimia positioita. Velkasalkun ja liiketoiminnasta aiheutuvien valuuttariskien suojaamiseksi yhtiö voi käyttää eri johdannaisinstrumentteja kuten valuuttafutuureja, valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Kyseiset sopimukset on edellä olevassa liitetietojen kohdassa arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä siten että niistä syntyvä nettokassavirta on laskettu nykyarvoksi. Korkoriski Yhtiön periaatteena on suhteuttaa liiketoiminnasta syhtyvä tariffitulojen kassavirta korkokulujen kassavirtaan. Tämä tehdään siten että yhtiön hallitus hyväksyy kunakin vuonna oman ja vieraan pääoman yhteenlasketulle duraatiolle vaihteluvälin jota operatiivinen rahoitustoiminto noudattaa ja raportoi säännöllisesti yhtiön hallitukselle. Yhtiö suojautuu korkojen heilahteluilta tekemällä korkofutuureja, korkotermiinejä, korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia. Kyseiset sopimukset on edellä olevassa liitetietojen kohdassa arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä siten että niistä syntyvä nettokassavirta on laskettu nykyarvoksi. Vastapuoliriski Yhtiöllä on vastapuoliriskiä johdannaissopimusten lisäksi sijoituksista. Yhtiö tekee johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuusluokituksen omaavien vastapuolten kanssa ja jokaiselle yksittäiselle vastapuolelle on olemassa rajoituksia. Lisäksi yhtiö vaatii jokaiselta vastapuoleltaan International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimusta ennen johdannaiskauppojen aloittamista. Vastapuoliriskejä arvioidaan säännöllisesti ja niistä raportoidaan yhtiön hallitukselle. Häviösähköhankintariski Yhtiön periaatteena on suhteuttaa häviösähköhankinta yhtiön tariffiperiodiin. Yhtiö suojaa häviösähköhankintaansa pörssituotteilla ja kahdenkeskisillä sopimuksilla. Kahdenkeskiset hankintasopimukset kilpailutetaan. Kyseiset sopimukset on edellä olevassa liitetietojen kohdassa arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä vallitsevaan markkinahintaan. 30. Vireillä olevat valitukset Energiamarkkinavirastossa on vireillä valitus rajajohtokapasiteettia koskevasta varaussopimuksesta.

24 FINGRID OYJ 24 (26) 31. Sähkömarkkinalain mukainen liiketoimintojen eriyttäminen Tasevastuun hoito Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muista liiketoiminnoista sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti. Konserniin kuuluvan Fingrid System Oy:n valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvän toiminnan tuloslaskelma on johdettu Fingrid System Oy:n kirjanpidosta. Tuotot ja kulut on jaettu eriytettävälle toiminnalle aiheuttamisperiaatteella. Käyttöomaisuuden poistot on laskettu konsernissa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden aikana oli 10. Sijoitetun pääoman tuotto oli -0,5 prosenttia. ERIYTETTY TASEVASTUUN HOITO TULOSLASKELMA, LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO Verkkotoiminta Emoyhtiön, Fingrid Oyj:n, tuloslaskelma ja tase vastaavat olennaisilta osiltaan verkkotoimintaa. Verkkoliiketoimintaan on katsottu kuuluvan järjestelmävastuun hoito. Sähkön tuotanto Konsernissa sähkön tuotanto on eriytetty omaksi yhtiöksi Fingrid Varavoima Oy:öön, jonka tilinpäätös on saatavissa.

25 FINGRID OYJ 25 (26) HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Konsernin omasta pääomasta on konsernitaseen mukaan jakokelpoisia varoja euroa ja Fingrid Oyj:n omasta pääomasta taseen mukaan ,60 euroa. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaisesti 2 183,08 euroa osakkeelta, yhteensä ,00 euroa - voittovarojen tilille jätetään ,60 euroa. Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2001 Tapio Kuula Taisto Turunen Timo Rajala puheenjohtaja 1.varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Juhani Ahava Timo Karttinen Timo Pekkarinen Juhani Pohjolainen Timo Toivonen toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätös tilikaudelta 2000 on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä. päivänä helmikuuta 2001 SVH Pricewaterhouse Coopers Oy KHT-Yhteisö Henrik Sormunen, KHT

26 FINGRID OYJ 26 (26) KIRJANPITOKIRJAT Tekniikka Säilytystapa Tasekirja Tase-erittelyt Sidottuna Varsinainen kirjanpito Unic/laskenta Tuloslaskelma ja tase Atk-tulosteena Päivä- ja pääkirja - " - Apukirjat Kassakladi Analyste/kassajärjestelmä Atk-tulosteena Saatavareskontra Unic/laskenta - " - Ostoreskontra Unic/laskenta - " - Lainakirjanpito WM-Data Atk-tulosteena Palkkakirjanpito Unic/palkanlaskenta - " - Varastokirjanpito Excel-taulukkolaskenta Atk-tulosteena Käyttöomaisuus Unic/käyttöomaisuuslaskenta - " - Vastuut Manuaalikortisto Ennakkokortisto Manuaalikortisto TOSITELAJIT 10 Kassatositteet 11 Pankkitositteet 15 Palkat 20 Ostolaskut 22 Ostoreskontran suoritukset 30 Myyntilaskut 33 Myyntireskontran suoritukset 34 Myyntireskontran suoritukset, viitepankkisiirrot 40 Muistiotositteet 41 Kustannussiirrot 50 Rahoitustapahtumat 90 Laskennalliset sosiaalikulut 96 Avustavat kuukauden tilinpäätösviennit / rahoitus 97 Avustavat kuukauden tilinpäätösviennit / muut 99 Tilinpäätösviennit