Sotainvalidien kuntoutus eilen ja toissapäivänä. Veljeskotipäivät Porissa Pääsihteeri Markku Honkasalo

Transkriptio

1 Sotainvalidien kuntoutus eilen ja toissapäivänä Veljeskotipäivät Porissa Pääsihteeri Markku Honkasalo

2 Lääkinnällinen kuntouttaminen Talvisodan jälkeen vaikeasti vammautuneet pitkään sotasairaaloissa Sairaanhoidon tarkoituksena oli toimintakyvyn palauttaminen. Asekuntoisuuden palauttaminen ja takaisin yhteiskunnan normaaliksi jäseneksi Jo talvisodan jälkeen sotasairaaloissa oli askarteluhoitoa. Sotainvalideja pääsi sairaanhoitoon / kuntoutukseen myös Ruotsiin, Saksaan ja Tanskaan. Ruotsissa tämä jatkui usein ammattikoulutuksena.

3 Sotainvaliidikomitea 1940 Kaksi professoria vastakkain: Komitea esitti, että kaikki invalidihuolto keskitettävä uuteen organisaatioon Invalidisäätiöön. (per ) Iso hoitolaitos Ruskeasuolle v Prof. Fabian Langenskjöld Toinen näkemys: Sotainvalidihuolto hoidettava nopeasti erityiskysymyksenä Mannerheim asettui tälle kannalle. Prof. Simo Brofeldt Näin syntyi sotainvalidien erillishuolto Suomeen.

4 Ammatillinen kuntouttaminen Jatkosodan aikana aloitettiin sotasairaaloissa järjestelmällinen työ- ja askarteluterapia. Tarkoituksena oli poistaa masennusta ja harjaannuttaa jäseniä normaaliin työhön. Sotainvalidien työhuoltolaki v. 1942: Ammattikoulutusta valtion kustannuksella Yli opetteli uuden ammatin. Myös oppisopimuksella Veljesliitto: Me palaamme työhön

5 Kuntoutus-terminä Apul.ylil. K.E. Kallion stipendiaattimatka USA:han tutustumaan Amerikan sotainvalidihuoltoon v Siellä käytetyn termin rehabilitation center hän käänsi suomeksi kunnostamiskeskukseksi. Veljesliiton Aivovammaisten hoito- ja tutkimuskeskuksen Niilo Mäki ja Antti Tamminen käänsivät sanan kuntouttamiskeskukseksi. Myöhemmin alettiin käyttää kuntoutus - sanaa. Omaehtoinen kuntoilu?

6 Proteesimiehille kävelykoulutusta Jo 1950-luvun alussa jalka- ja käsiproteesien virheellisen käytön todettiin aiheuttavan liitynnäisvaivoja. Sotilasvammalain muutoksella v hyväksyttiin korvattavaksi tekojäsenten käytön opettaminen. Veljesliitto perusti v amputoiduille Kaskisaareen kuntouttamislaitoksen. Tästä alkoi varsinainen sotainvalidikuntoutus.

7 Kuntoutusta vaikeavammaisille Sotainvalidikuntoutusta laajennettiin jo vuonna Vähintään 50 %:n haitta-asteen sotainvalideille Työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja säilyttämiseksi Vuonna 1965 oikeus kuntoutukseen (4 vk.) tuli myös alle 50 %:n sotainvalideille, jos sen tarve johtui korvatusta vammasta. Työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi Kuntoutuspaikkoina olivat: Kauniala, Suitia ja Kaskisaari. Kuntoutus kesti neljä viikkoa.

8 Kuntoutus yleistyi hitaasti Sotainvalidit olivat 1960-luvulla vielä työelämässä. Työnantajan ei tarvinnut antaa lomaa kuntoutuksen ajaksi. Huoli perheen toimeentulosta maaseudulla tilan työt vaimolle? Valtio maksoi kyllä elinkoron 100 %:na kuntoutusajalta. Kuntoutuspaikkojakin oli rajoitetusti. Kyyhkylän kuntoutussairaala aloitti vuonna 1973.

9 Oikeus kuntoutukseen laajenee Vuonna 1971 kuntoutukseen (4 vk.) olivat oikeutettuja kaikki vähintään 30 %:set myös muun kuin korvatun vamman johdosta. Esim v.1982 sai 1100 alle 30 %:sta maksusitoumuksen kuntoutukseen korvatun vamman johdosta. Lievävammaisilla oikeus veteraanikuntoutukseen vuodesta 1977 toimintakykyä ylläpitävään Vuonna 1981 alkoi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden kuntoutus. Aluksi 3 v. hoitanut väh. 80 % si:a. Lesket v Vuodesta 1986 lievävammaiset 25 %:set saivat oikeuden kuntoutukseen (3 vk.) neljän vuoden välein. V %:set, v %:set ja v %:set Vuodesta 1992 pääsivät %:set kuntoutukseen (2 vk.) joka 2. v. Vuodesta 1994 sotainvalidi saattoi luovuttaa osan kuntoutuksesta aviopuolisolle Vuodesta 1997 he pääsivät kuntoutukseen (2 vk.) joka vuosi.

10

11 Viihdekylpylät tulevat Tarvittiin lisää kuntoutuspaikkoja! Veljesliiton laitosten ohella 1970-l. alussa Punkaharju ja Kiipula V kuntoutusta myös Oulun diak.laitos, Liperin Kaprakka, Laukaan Peurunka, Siilinjärvi ja Ikaalisten Kylpylä V mennessä, Karkun Hoikka, Hopeaniemi, Mesikämmen, Anttolanhovi sekä Haikon, Savonlinnan, Siuntion ja Ruissalon kylpylät Vauhdikasta iltaelämää, vaimot kotona huolissaan Enimmillään sotainvalidien kuntoutus- ja laitoshoitosopimus on Valtiokonttorilla ollut noin sadan laitoksen kanssa.

12 Veljeskodit Sairaskotiajatus liikkeelle Pohjois-Karjalasta ja P-Savosta Veljesliitto aluksi vastahakoisesti mukaan (Kaunialan laajennus) Stm asetti sairaskotityöryhmät I ja II Haluttiin laadukas vaihtoehto kuntoutus- ja laitoshoidolle. Varauduttiin sotainvalidien vanhuudenhuoltoon Sotainvalidien erityistarpeet edellyttivät erityisjärjestelmää. Tärkeää laitoshuoltoa ennaltaehkäisevä toiminta osa-aikainen laitoshoito kuntoutettiin takaisin kotiin Veljeskoteihin Kaunialan kodinomainen ilmapiiri ja kuntouttava ote Rakennettiin 1980-l. kreivin aikaan! Vrt l. lama Sotainvalidit alkoivat hiljalleen siirtyä viihdekylpylöistä veljeskoteihin.

13 Sotainvalidikuntoutus tänään Tapahtuu iäkkäiden sotainvalidien ehdoilla Entistä yksilöllisempää Tuettava heidän arjessa selviytymistään Laitoskuntoutuksessa käyvien sotainvalidien määrä vähenee Kotikuntoutus! Te tiedätte paremmin!

14 Sotainvalidityö tänään ja huomenna

15 Jäsenet Vuoden lopussa Sotainvalidit Sotainvalidien keski-ikä on 92 vuotta.

16 Liittokokous Jyväskylän liittokokouksen linjaus Suuntaviivat vuosille Sotainvalidi- ja puolisojäsenten määrä vähenee Jäsenistä pidettävä huolta loppuun saakka! Organisaatio kunnossa loppuun saakka Paikallisosastoja alle 250 Purkautuvat hiljalleen Jäsenet piirien henkilöjäseniksi Sotainvalidipiirejä Nekin purkautuvat aikanaan ja vastuu kunniajäsenistä siirtyy Perinneyhdistyksille. Valtakunnallinen Veljesliitto jatkanee n. 2025?

17

18 Juhlavuoden tavoitteet Järjestää korkeatasoinen pääjuhla Kiillottaa sotainvalidien ja heidän Veljesliittonsa kilpeä Järjestää juhlia myös maakunnissa jäsenille Veljesliiton liittokokous osaksi juhlavuotta Julkaisuja: 75-v. historia ja muita kirjoja Juhlalehti Julisteita ja esitteitä

19 Katutapahtumat Jyväskylässä ja Helsingissä Valokuvanäyttely Suomenlinnan maneesissa

20 Pääjuhla Viimeinen iso juhla Yli vierasta ja esiintyjää 800 sotainvalidia, puolisoa ja tukijäsentä Diplomaattikyydit Kaunialasta ja Oulunkylästä

21 Alueelliset 75-vuotisjuhlat 23 sairas- ja veljeskotia Osallistujia yli jäsentä ja vierasta Runsaasti alueellista näkyvyyttä medioissa

22 Kiitos!