Liite 12 valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan 74 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012

Transkriptio

1 Liite 12 valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan 74 TALOUSSUUNNITELMA 2015 TALOUSARVIO Valtuusto

2 2 (205) SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma vuosille VUODEN TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion laatimisen lähtökohdat Laatimisprosessi Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut Investoinnit Lainanotto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Väestö Elinkeinot ja työllisyys KUNTASTRATEGIA Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET Janakkalan Vesi Janakkalan Asunnot Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TULOSALUE VAALIT TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE TARKASTUSTOIMI TOIMIELIN KUNNANHALLITUS TULOSALUE YLEISHALLINTO TULOSALUE HALLINTOPALVELUT TULOSALUE TALOUSPALVELUT TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT TULOSALUE PELASTUSLAITOS TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TULOSALUE RUOKAPALVELUT TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ TULOSALUE KADUNPITO TULOSALUE ALUETEKNIIKKA TULOSALUE TILAPALVELU TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TULOSALUE VAMMAISTYÖ TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO

3 3 (205) TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOSALUE VARHAISKASVATUS TULOSALUE OPETUSTOIMI TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT TULOSALUE NUORISOPALVELUT TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA V JA TALOUSARVIO VUODELLE Liitteet Liite 1: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta Liite 2: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta Liite 3: Laskelma verotuloista ja valtionosuuksista Liite 4: Viranperustamislomakkeet vuodelle Liite 5: Henkilöstöesitykset vuodelle Liite 6: Henkilöstösuunnitelma vuosille Liite 7: Investointisuunnitelma vuosille

4 4 (205) 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Kansantalouden kehitys Suomen Kuntaliiton julkaiseman Kuntatalous 3/2011 tiedotteen mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) 1.2. Kunnallistalouden kehitys Valtiovarainministeriön lokakuun 2011 taloudellisen katsauksen mukaan kuntien verotulojen kasvu hidastuu kuluvana vuonna lähinnä ajoitustekijöistä johtuen. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 3½ % eli palkkatulojen kasvua hitaammin. Vuoden 2010 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella pääomatuloveron tuotto v nousee selvästi aiemmin ennustettua suuremmaksi. Tämän seurauksena verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksia oikaistiin kesällä valtion hyväksi. Oikaisut vähentävät

5 5 (205) kuntien verotuloja 230 milj. eurolla. Kunnallisveroprosentin korotukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi; keskimääräinen kunnallisveroaste nousi 0,2 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokertymä kasvaa noin 11 %. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot kasvavat 3½ %. Valtionosuudet lisääntyvät indeksikorotuksen ja veronkevennysten kompensaation seurauksena 3 ½ %. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän alle 3 prosentin. Kunta-alan ansiotaso nousee noin 2½ %. Nimelliset kulutusmenot kasvavat 3½ % ja investoinnit lisääntyvät 2½ %. Koska kuntien menot kasvavat hieman tuloja hitaammin, kuntatalous kohenee lähelle tasapainoa tänä vuonna. Vuonna kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Hallitusohjelman mukainen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottaminen vähentää verotuottoa mutta toisaalta asuntolainakorkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen lisää kuntien verotuloja. Veroperusteisiin tehdään lisäksi hallitusohjelman mukaisesti muutokset, jotka estävät verotuksen kiristymistä ansiotason ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tämä vähentää kunnallisveron tuottoa vuositasolla noin 90 milj. euroa. Yhteensä veroperustemuutokset vähentävät verotuottoa nettomääräisesti noin 260 milj. eurolla. Ennusteessa oletetaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nousevan 0,1 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämä vastaa viime vuosien kunnallisveroprosentin keskimääräistä nousua ja tarkoittaa noin 90 milj. euron verotuoton lisäystä vuodessa. Hallitusohjelman mukaisesti yhteisöverokantaa alennetaan prosenttiyksiköllä, mikä vähentää kuntien verotuloa noin 56 milj. eurolla. Tämä kompensoidaan kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi vuosina elvytystoimenpiteenä toteutettua korotettua yhteisöveron jako-osuutta jatketaan mutta aiemman 10 prosenttiyksikön korotuksen sijasta 5 prosenttiyksikön suuruisena. Korotettu jako-osuus lisää kuntien yhteisöverotuottoa noin 260 milj. eurolla suhteessa aiemmin ennustettuun. Kunnallisveroperusteiden muutoksista ja yhteisöverokannan alentamisesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö) Hallitusohjelmassa yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 631 milj. euron suuruinen leikkaus, joka toteutetaan v.. Valtionosuudet kasvavat kuitenkin 3½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena. Nelivuotiskausittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, 412 milj. euroa. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia noin 340 milj. eurolla. Vuoden valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2010 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu lisää indeksikorotusta 0,6 prosenttiyksiköllä eli 55 milj. eurolla. Valtionosuuksia kasvattavat myös v. tehtävät lisäykset nuorisotyöttömyyden hoitamiseen ja perusopetuksen laadun parantamiseen. (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö) Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan vuosina 2013 runsaat 3 %. Kunta-alan ansiotason oletetaan kohoavan likipitäen yleisen ansiotason nousua vastaavasti eli hieman yli 3 % vuodessa. Välillisten työnantajamaksujen oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Vuosina 2013 kuntien nimelliset kulutusmenot lisääntyvät keskimäärin 4 %. Kulutuksen volyymin hienoinen nousu selittyy lähinnä sosiaalija terveyspalvelujen määrän kasvulla. Kuntien investoinnit eivät juuri kasva vuosina Ennakoidulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalouden alijäämä kasvaisi lievästi sekä v. että (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö) Kuntien bruttovelka on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Kuntien tulokehitys näyttää lähivuosina jäävän viime vuosia hitaammaksi, joten kuntien talous pysyy alijäämäisenä ja velan kasvu jatkuu myös lähivuosina. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat suuret. Verorahoituksen kasvun hidastuminen lisää painetta toimintojen tehostamiseen kunnissa. (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö) Menokehityksen osalta nousupaineita tulee sekä käyttötaloudesta että investoinneista. Käyttötalouden puolella hinta- ja kustannuskehitys voi olla arvioitua nopeampaa. Kuntatalouden menoista henkilöstömenojen osuus on suuri, joten kunta-alan palkkamenojen kasvun hillitseminen on keskeistä. (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö) Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen muun muassa peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä kuntasektorin rakenneuudistuksesta. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu tarpeiden lisäksi kuitenkin myös kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. (Taloudellinen katsaus, Lokakuu 2011, Valtiovarainministeriö)

6 6 (205) Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma vuosille Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle Taloustilanteen heikennyttyä kesän aikana maan hallitus on päättänyt etupainotteisista verojen korotuksista ja menojen leikkauksista. Menojen leikkauksiin kuuluu myös jo aiemmin mainittu kuntiin kohdistuva valtionosuuksien leikkaus, 631 miljoonaa euroa, joka toteutetaan kokonaisuudessaan jo ensi vuonna. Hallitusneuvottelujen venyminen aiheutti aikatauluhankaluuksia niin ensi vuoden valtion budjetin kuin myös valtion talouden kehysmenettelyn osalta. Valmistelussa ovat samanaikaisesti olleet niin valtion ensi vuoden budjetti sekä valtion talouden kehys ja niihin liittyvät peruspalvelubudjetti sekä Peruspalveluohjelma. Tämä on hyvin poikkeuksellista. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) Peruspalveluohjelma on valmisteltu erittäin tiukalla aikataululla ja se pitää nyt sisällään monilta osin samat asiat kuin peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelmassa kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkälti suoria otoksia hallitusohjelmasta. Seuraavan peruspalveluohjelman valmistelu käynnistyy lähes samanaikaisesti nyt valmistuneen peruspalveluohjelman eduskuntakäsittelyn kanssa. Taloustilanteen kehittymisestä riippunee pitkälti se, minkälaiseksi hallituksen kuntapolitiikka lähivuosille muodostuu. (Kuntatalous 3/2011- tiedote, Suomen Kuntaliitto) Maan hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut tulevia ratkaisuja seuraavasti Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat ja Suomen nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita valtion talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli näin käy ja hallitus noudattaa hallitusohjelmaansa, pelkona on, että ensi vuoden maaliskuussa annettavassa valtion talouden kehyksissä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteutetaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Tällaisen näkymän torjuminen on kuntasektorin lähikuukausien keskeinen tehtävä samalla kun ensi vuoden valtion talousarvioesitykseen pyritään eduskuntakäsittelyssä saamaan kuntien taloutta kohentavia muutoksia. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto) Poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavat kansainväliset, erityisesti Euroopan talousnäkymät aiheuttavat suurta epävarmuutta koko kansantalouteemme. Kansantalouden vakava tilanne niin meillä kuin muuallakin asettaa myös kuntien päättäjät poikkeuksellisten haasteiden eteen. Ensi vuoden talousarvioiden laadinnassa tulee noudattaa suurta varovaisuutta ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menojen kasvuun, jotta mahdollisesti syvenevistä talousvaikeuksista voidaan selvitä. (Kuntatalous 3/2011-tiedote, Suomen Kuntaliitto)

7 7 (205) 2. VUODEN TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET 2.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2011 aikana on tehty kaksi talousarviomuutosta. Viimeisimmän talousarviomuutoksen mukaan kunnan (pl. Janakkalan Vesi) tilikauden ylijäämäksi muodostuu noin 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kumulatiivista ylijäämää oli n. 3,1 milj., joten vuoden 2011 lopussa kertynyttä ylijäämää tulee olemaan n. 4,5 milj.. Lokakuun verototeutuman mukaan voidaan kuitenkin ennakoida, että verotulot tulevat edelleenkin ylittymään jo muutetusta talousarviosta, jossa ennakoitiin verotulojen ylittyvän alkuperäisestä + 1,0 milj. euroa. Lopullinen verotulojen kertymä alkuperäiseen arvioon nähden voi olla noin jopa + 1,4 milj. euroa, jolloin tilikauden ylijäämä sekä kumulatiivinen ylijäämä paranee entisestään aiemmin ennakoidusta. Talousarviovuosi ja suunnitelmavuodet ovat hyvin pitkälle arvioiden varassa. Suurimpina kysymysmerkkeinä kunnan kannalta ovat verotulojen kehitys liittyen globaaliin taloudelliseen epävarmuuteen sekä uuden vuonna alkavan kunnallisen palkkaratkaisun suuruus. Verotulot tuottavat n. 63 % kunnan kaikista tuloista ja henkilöstökulut vievät n. 43 % käyttötalouden kuluista (TP 2010). Myös korkojen kehitys on erittäin merkittävä tekijä, sillä kunta on velkaantunut 2000-luvulla rajusti. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Janakkalan kunta vajosi alle kuntien keskimääräisen tunnusluvun lainakanta /asukasvertailussa ja pysytteli siellä edelleen vuonna Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan vuosien 2015 taloussuunnitelman ja vuoden talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. edellisen vuoden tilinpäätökseen, voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, vuoden 2011 talousarvion ensimmäiseen muutokseen, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan sekä Kuntaliiton huhtikuussa julkaistuun veroennustekehikkoon. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka valtuusto hyväksyi Kuntastrategia on esitelty tarkemmin tämän talousarviokirjan kappaleessa neljä. Laatimisohjeiden tekeminen oli kuluvana vuonna äärimmäisen haastavaa johtuen hallitusneuvotteluiden poikkeuksellisesta pitkittymisestä sekä siitä, että kuntien toimintaa vahvasti ohjaavan peruspalveluohjelman tiedettiin muuttuvan uuden hallituksen aloittaessa toimintansa. Itse kuntatalouteen vaikuttavista muutoksista tai niiden suunnasta oli kuitenkin vain arvauksia. Kun hallitus vihdoin saatiin muodostettua ja ensimmäisiä kannanottoja kuntataloudesta saatiin julkisuuteen, oli selvää että kesäkuun alussa laadittu kehys ei tulisi sellaisenaan toimimaan talousarviovuoden ja suunnitelmakauden perustana vaan tasapainoisen suunnitelmakauden saavuttamiseksi tarvittaisiin järeitä otteita Laatimisprosessi Lautakunnat jättivät talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle mennessä. Lautakunnista kehyksen ylittivät kaikki muut lautakunnat paitsi maaseutulautakunta, liikunta- ja nuorisolautakunta sekä kunnanhallituksen toimielin. Toimielinten kehysten ylitykset toimintakatteen osalta olivat koko taloussuunnitelmakauden aikana 7, 6 milj. euroa. Kunnanjohtaja ja talousjohtaja kävivät talouden tasapainotusneuvottelut toimielinten virkamiesjohdon kanssa Investointien osalta laadintaohjeiden lähtökohtana oli vuoden 2011 investointisuunnitelma ja vuoden 2015 osalta investointien tuli olla enintään poistojen suuruiset eli n. 3 milj. euroa. Nettoinvestoinnit em. suunnitelman mukaan vuosina 2015 saivat olla 17,8 milj.. Kunnanhallituksen esityksessä nettoinvestoinnit ovat em. vuosina n. 18,2 milj., josta talousarviovuodelle kohdistuu 6,8 milj. euron edestä investointeja. Investoinneista kerrotaan enemmän kappaleessa sekä liitteessä 7.

8 8 (205) Kunnanhallituksen talousarvioseminaaria jouduttiin siirtämään aiemmin suunnitellusta ajankohdasta pidettäväksi valtion taholta tarkentuneiden taloustietojen sekä ennakoitua suurempien hallintokuntien esitysten karsimistarpeiden vuoksi. Kunnanjohtajan esitys esiteltiin ma ennen talousarvioseminaaria kunnanhallitukselle, lautakuntien puheenjohtajille sekä laajennetulle johtoryhmälle. Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan esitystä seminaarissaan sekä Kunnanhallituksen lopullinen esitys taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi päätetään kunnanhallituksen kokouksessa Valtuusto käsittelee talousarvion kokouksessaan Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Vuoden talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuottojen kasvu talousarviovuonna vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 4,2 % ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 5,5 %. Kasvu seuraavina vuosina on TS ,7 %, TS ,6 % ja TS ,2 %. Hallintokuntien edellytetään korottavan päätösvallassaan olevia maksuja vähintään kustannustason nousun verran Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnanhallituksen talousarviovuoden esitys perustuu valtuustossa hyväksyttyyn tuloveroprosenttiin 19,75 %. Veroa korotettiin vuodelle + 0,25 %. Muita veroprosenttien korotuksia ei ole suunniteltu toteutettavaksi suunnitelmakaudella. Myös kiinteistöveroprosentit perustuvat valtuustossa hyväksyttyihin prosentteihin: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Vuonna verotuloja on arvioitu, edellä mainittujen veroprosenttien perusteella, kertyvän yhteensä n. 56,4 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 4,0 % ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 8,2 %. Verotulojen kertymä vuonna, perustuen vuoden 2011 muutettuun talousarvioon, ilman tuloveronkorotusta olisi ollut n. 55,1 milj. euroa (josta tuloverokertymän osuus on n. 50,4 milj. ). Verotulokertymän kasvu vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna olisi ollut n. 1,7 %, TP ,7 %. Talousarvion ja suunnitelmavuosien verotuloennuste perustuu lokakuun 2011 tiedossa olevaan verotulototeutumaan, osittain Suomen Kuntaliiton tekemään lokakuun 2011 veroennustekehikkoon ja 1,2 %:n ennakoituun asukasmäärän vuosittaiseen kasvuun. Vuosittainen verotulokertymän eräkohtainen arvioitu kehitys löytyy tämän talousarviokirjan liitteestä 3.

9 9 (205) Verotulot, /as * 12 * 13 * 14 * 15 * Lähde: Suomen Kuntaliitto Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen mukaisesti (HE 174/2009; lait /2009) kuntien valtionosuudet koostuvat peruspalvelujen valtionosuudesta (ns. yksi putki) ja muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle joulukuussa Muiden opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään opetus- ja kulttuuriministeriössä joulukuun 2011 loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmästä löytyy tarkempaa tietoa Kunnat.net Internet-sivuilta talous-osiosta. Kunnanhallituksen esityksen valtionosuusarvio perustuu Kuntaliiton julkaisemiin ennakkotietoihin. Edellä mainittujen ennakkotietojen perusteella vuonna valtionosuuksia on arvioitu kertyvän 23,5 milj.. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 2,4 % (pl. kotikuntakorvaustulot ja menot + 2,0 %) ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 11,6 %. Suunnitelmavuosien valtionosuuksien arvioitu kasvu perustuu lokakuussa 2011 julkaistuun valtion peruspalvelubudjettiin ja ohjelmaan vuosille Vuosittainen valtionosuuksien arvioitu määrä ja kasvu ovat nähtävillä tämän talousarviokirjan liitteestä 3. Valtionosuudet /asukas

10 10 (205) Toimintakulut Kunnanhallituksen esityksessä vuoden toimintakulujen kokonaiskasvu vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 5,2 % ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 7,5 %. Kasvu seuraavina vuosina on TS ,2 %, TS ,3 % ja TS ,9 %. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on merkittävä ja niiden kasvu vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 5,6 % ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 8,3 %. Henkilöstökulujen kasvu seuraavina vuosina on TS ,2 %, TS ,0 % ja TS ,5 %. Alla olevassa taulukossa on mainittu kunnanhallituksen esityksen mukaiset talousarvio- ja suunnitelmavuosien laskentaperusteet. Laskentaperusteet tarkoittavat korotusprosentteja, joilla kunnanhallituksen esityksen mukaisten palvelujen kustannukset on korotettu vuosittain. Toimintakulut * joista henkilöstökulut 1,8 1,9 2 2,1 kaikki muut toimintakulut 2,7 3,0 3,2 3,5 * vrt MTA 2011 Arviota korkojen kehityksestä laskettiin hieman ennakoidusta johtuen maailman- ja kotimaan taloudesta saaduista signaaleista. Kunnanhallituksen esityksessä on taloussuunnitelmakaudella käytetty seuraavia kokonaiskorkoprosentteja vaihtuvakorkoisten lainojen osalta; Kokonaiskorko % (sis. marg.) ,8 3,1 3,4 3,7 Vuosikate, /as * 11 * 12 * 13 * 14 * 15 * Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Kuntaliitto * ilman Janakkalan Vesi liikelaitosta Investoinnit Kunnanhallituksen esityksessä talousarviovuoden investoinnit ovat 6,8 milj. euroa. Suunnitelmavuosien nettoinvestoinnit ovat seuraavat TS 2013 n. 5,5 milj., TS 2014 n. 3,8 milj. ja TS 2015 n. 2,1 milj. euroa.

11 11 (205) Investointitahti on siis kunnanhallituksen esityksen mukaan n. 4,5 milj. vuodessa. Vuosien 2015 investointisuunnitelma on tämän kirjan liitteenä Lainanotto Kunnan jatkuva korkea vuosittainen investointitaso yhdessä alhaisen vuosikatteen kanssa on aiheuttanut 2000-luvulla kunnan huolestuttavan velkaantumisen. Velkaantuminen jatkuu edelleen vuoteen 2014 saakka, mutta kääntyy vuonna 2015 laskuun. Suunnitelmakauden lopulla kunnan lainakanta on 36,3 milj. ja /asukas (ilman Janakkalan Vettä). Rahoituslaskelman mukaan vuosina 2015 kunnan nettolainanotto on n. 1,5 milj. euroa/vuosi. Lainakanta milj. 40,0 35,0 30,0 28,5 30,7 30,5 34,9 36,8 37,5 36,3 25,0 23,1 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP arvio 2011 TA TS 2013 TS 2014 TS 2015 Lainakanta /as TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tparvio 2011 TA TS 2013 TS 2014 TS 2015 Kunta Kunta ml. Vesi

12 12 (205) 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1. Väestö Kunnan asukasluku pysyi melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuosina keskimääräinen väestönlisäys on ollut 1,1 % / v. Vuonna 2010 kasvu hidastui ja kunnan asukasluku kasvoi 0,6 % eli 99 henkilöä. Kuluvan vuoden kasvu on syyskuun loppuun mennessä ollut 0,4 % eli 69 henkilöä. Väestökehitys v Asukasta * * Lähde: ennakkotieto 8/2011, Hämeen Liitto Vuonna 2010 väestön ikärakennejakautuma oli seuraava: KUNTA IKÄ YHT. JANAKKALA 5,2 % 4,9 % 5,3 % 6,3 % 6,1 % 5,9 % 5,6 % 5,4 % 6,2 % 7,0 % 6,8 % 7,2 % 7,9 % 5,7 % 4,7 % 3,8 % 3,3 % 2,7 % 100,0 % IKÄ ,4 % 64,4 % 20,1 % Lähde: Hämeen Liitto Tilastokeskuksen uusimman syyskuussa 2009 julkaiseman väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa 2010-luvulla keskimäärin 190 henkilöä vuodessa. Vastaava kasvu on 2020-luvulla 146 henkilöä ja 2030-luvulla 88 henkilöä vuodessa.

13 13 (205) Väestöennuste Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen uusimman syyskuussa 2009 julkaistun väestöennusteen mukaan Janakkalan väestöllinen huoltosuhde kehittyisi v seuraavasti: Huoltosuhde Koko maa 51,6 59,1 65,4 69, ,1 73,4 Janakkala 58, , ,1 74,8 74,6 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Ennusteen mukaan väestön nopea ikääntyminen johtaa nykyisen alle 60 %:n huoltosuhteen huononevan 2030-luvulla lähes 75 %:n tasolle.

14 14 (205) 3.2. Elinkeinot ja työllisyys Janakkalan työllisen työvoiman määrä pysyi 2000-luvun alkuvuosina lähes ennallaan. Vuonna 2006 työvoima lähti voimakkaaseen kasvuun, mutta väheni taas vuonna Työllinen työvoima vuosina Lähde:Tilastokeskus Vuonna 2009 Janakkalan työllisen työvoiman suurin työllistävä toimiala oli julkinen hallinto ja maanpuolustus. Teollisuuden ala vaihtui vuonna 2009 ensimmäiseltä sijalta toiseksi työllistävimmäksi alaksi ja kolmantena oli tukku- ja vähittäiskauppa.

15 Työllinen työvoima elinkeinon mukaan Lukumäärä, hlö % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 329 4,5 - a u 59 B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemärija jätehuolto 109 1,5 - a 41 - u 68 C Teollisuus ,9 - a u 871 F Rakentaminen 536 7,4 - a u 308 G-I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,9 - a u 853 J Informaatio ja viestintä 154 2,1 - a 15 - u 139 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 92 1,3 - a 40 - u 52 L Kiinteistöalan toiminta 70 1,0 - a 30 - u 40 M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoim ,6 - a u 306 O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus;koulutus; Terveys- ja sosiaalip ,4 - a u R-U Muut palvelut 254 3,5 - a u 135 X Toimiala tuntematon 64 0,9 15 (205) - a 64 - u 0 Yhteensä ,0 - a ,5 - u ,5 a = asuinkunnassa työssäkäyviä u = asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyviä Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Lähde: Hämeen Liitto

16 16 (205) Työpaikat Janakkalassa vuosina Lkm Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen määrä on ollut vuodesta 2000 tasaisessa kasvussa lukuunottamatta vuotta 2005 jolloin tapahtui työpaikkojen raju notkahdus. Työpaikkojen määrä nousi kuitenkin tasaisesti vuoteen 2008 asti. Vuoden 2009 aikana tapahtunut työpaikkojen lukumäärän väheminen (-115 työpaikkaa) kohdistui voimakkaimmin teollisuuteen (- 275 työpaikkaa) ja rakentamisen toimialaan (- 27 työpaikkaa). Kasvua tapahtui julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sektoreilla (+ 88 työpaikkaa) sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla (+ 41 työpaikkaa). Janakkalam työttömyys oli huipussaan tammikuussa Työttömyysaste on nyt syyskuussa 2011 alimmillaan sitten viime vuoden tammikuun ollen 7,1 %. Syyskuun työttömyysaste Kanta-Hämeessä on 8,2 % ja koko maassa 8,3 %. TYÖTTÖMÄT JANAKKALASSA VUONNA (ml lomautetut) Lukumäärä tammi 2010 helmi maalis huhti 2010 touko 2010 kesä 2010 heinä 2010 elo 2010 syys 2010 loka marras joulu tammi 2011 helmi maalis huhti touko 2011 kesä 2011 heinä 2011 elo 2011 syys 2011

17 17 (205) 4. KUNTASTRATEGIA Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Vuoden talousarvion laadinnassa on käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asetantaa on pyritty tiivistämään vuodesta Janakkalan visio 2020 Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain 1. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 2. Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista 3. Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö

18 18 (205) 4. Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa. Kehittämishankkeita on tarkoitus toteuttaa vuoden aikana ja sitä tullaan ohjaamaan tarkemman ohjelmoinnin avulla. Ohjelmointi käynnistetään kunnanhallituksen tehtyä esityksensä valtuustolle, jolloin nähdään millaisin resurssein kehittämistoimintaa ensi vuonna toteutetaan.

19 19 (205) 5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASET- TAMAT TAVOITTEET Janakkalan kunnan valtuusto on hyväksynyt kunnan konserniohjeet, joissa on määritelty kunnan ja sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan sekä kunnan konsernin toimintaperiaatteet Janakkalan Vesi Toiminnalliset tavoitteet Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Yritystoiminnan ja asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuoltoinvestoinnit suunnitellaan yhdessä teknisen lautakunnan infrainvestointien kanssa. Taksapoliittiset tavoitteet Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna. Taloudelliset tavoitteet Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu ja rekisteröity Yhtiön toiminimi oli saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri. Kunnan asunto- ja tilapalvelut siirrettiin Janakkalan Asunnot Oy:n hoidettavaksi ostopalveluna. Toimiala ja asuntokanta Yhtiön toimiala on omistaa ja hankkia asuntoja asunnontarvitsijoille. Toiminta perustuu valtion lainoittaman asuntokannan osalta aravalain- ja asetusten määräyksiin sekä valtion asuntohallinnon eri organisaatioiden antamiin ohjeisiin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölain määräyksiä. Yhtiön omistuksessa on 26 taloa, joista 12 on kerrostaloja ja 14 rivitaloja. Näissä on yhteensä 569 asuntoa. Lisäksi yhtiö omistaa 25 asunto-osakehuoneistoa. Osakehuoneistot sijaitsevat Turengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella. Talous, TP 2010 Liikevaihto ,38 Poistot ,28 Tilikauden voitto 0,82 Taseen loppusumma ,64 Lainat ,11 (sis. kunnan lainat ,02 )

20 20 (205) Toiminnalliset tavoitteet Tuottaa asuntotoimen palvelut Janakkalan kunnalle. Konserniohjaus: Selvitetään Janakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja Taloudelliset tavoitteet Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla Janakkalan Teollisuusalueet Oy Yleistä Janakkalan Teollisuusalueet Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, talouspäällikkö, yritysasiamies ja toimistosihteeri. Toimiala ja toimitilat Yhtiön toimialana on omistus- ja vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettaviksi vuokra-oikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö voi työllisyyden turvaamiseksi sijoittaa tarvittavaa pääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Janakkalan kunnan yritysasiamiespalvelut hoidetaan yhtiön toimesta. Tehtävien hoitamista varten yhtiö on palkannut yritysasiamiehen. Yhtiön omistuksessa on teollisuusrakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty yritystilasopimus. Yhtiöllä on kaksi tytäryhtiötä: Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo osoitteessa Harvialantie 7 b Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja 1.662,5 m2. Tilat on vuokrattu. Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja m2. Tilat on vuokrattu Talous, TP 2010 Liikevaihto Poistot Tilikauden voitto ennen veroja Tilikauden voitto Taseen loppusumma Lainat Toiminnalliset tavoitteet tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville yrityksille yritysten tarpeet huomioiden Rastikankaan yritysalueen kehittäminen yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa osaltaan edistää työllistämistä Janakkalassa laadukkaalla toimitilapalvelujen tuottamisella hoitaa kunnan yritysasiamiestehtävät