Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri-ikäishakkuut ja metsälaki"

Transkriptio

1 Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 2 1

2 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai kasvatuskelpoista taimikkoa Suomen metsäkeskus 3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa puuston minimimäärää ei ole eroteltu puulajeittain. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Suomen metsäkeskus 4 2

3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 5 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon Suomen metsäkeskus 6 3

4 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 4 ) Kasvamaan on jätettävä hyväkasvuisia ja laatuisia puita Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin puihin Suomen metsäkeskus 7 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 8 4

5 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 700 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ) Suomen metsäkeskus 9 Korjuuvauriot Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien kasvatuskelpoisten puiden suhteena. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yhteensä yli 30 cm² alueelta Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 10 5

6 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala hakkuun tarkoitus (kasvatus-/uudistus-/erikoishakkuu) ja toteuttamistapa (tasaikäis-/poiminta-/pienaukkohakkuu) jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä Suomen metsäkeskus 11 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin Suomen metsäkeskus 12 6

7 Metsälain valvonta Suomen metsäkeskus valvoo eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuiden toteutusta tarkastussuunnitelman mukaisesti Normaali kuvio-/käsittelyaluekohtainen arviointi Koealojen sijoittelu osakuvioiden edustaviin kohtiin Eri-ikäishakkuiden korjuujäljen laadun tarkastuksen ohjeistus on valmistumassa Pääperiaate sama kuin tasaikäishakkuiden tarkastuksessa edellyttää normaalia ajouraverkostoa Suomen metsäkeskus 13 Kiitos Pekka Kuitunen esittelijä puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi 7

8 Puunkorjuu poimintahakkuissa Metsänhoitosuositusten maastokoulutuspäivä, Miehikkälä Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden korjuuoloihin Tiedämme hyvin vähän poimintahakkuiden korjuuoloista ja -jäljestä Poimintahakkuukohteiden rakenteessa paljon vaihtelua niin kohteiden välillä kuin sisälläkin; siirtymähakkuut, joissa vasta haetaan siirtymää kohti eri-ikäisrakennetta <> aidosti eri-ikäisrakenteiset <> siirretyt päätehakkuut. Lisäksi pienaukkohakkuut, kaistalehakkuut Tutkimus- ja kehitystyö hieman samanlaisessa haasteessa kuin kannonnostossa työtapojen ja vaikutusten tutkimuksessa noustaan liikkuvaan junaan - ennakkotietoja junan nopeudesta saadaan ensi vuonna Puutteellinen tieto korjuuoloista ja määristä johtaa helposti erilaisiin tulkintoihin korjuukustannuksista ja vaikutuksista puunhankintaan Suomen Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä poimintahakkuiden määrän, korjuuolojen ja jäljen selvittämisessä Työryhmä selvittänyt poimintahakkuiden korjuujäljen seurantaa. Kesällä 2014 tavoitteena mitata noin 30 kohdetta. Tulosten pohjalta kriteerit hyvälle korjuujäljelle

9 Oletukset työn tuottavuudesta/kustannuksista hyvin erilaisia Vesa Imponen (Metsäteho, pohjana mm. Monta-kokeet, pääosin siirtymähakkuita) Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuiden hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin poimintahakkuiden korjuuolojen säilyminen hyvinä - pysyvätkö ne? Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Timo Tolppa (Metsäkonepalvelu), vuoden 2012 metsäpäivillä: Kustannusten muodostuminen vain vähän pienemmiksi kuin päätehakkuissa vailla todellisuuspohjaa Miinusmerkkisiä asioita: suunnittelu, työmaan koko, alikasvos, kausiluontoisuus, opettelu, hinnoittelu? Positiivisia asioita: poimintahakkuissa tarvitaan järeää kalustoa, joka on mieluisaa yrittäjille Millä kustannukset tasataan: kantohinnalla Ennakkotuloksia poimintahakkuukohteiden rakenteesta (9 kohdetta) Runkoluku, kpl/ha Ppa, m 2 /ha Tilavuus, m 3 /ha Rungon keski-. tilavuus, dm 3 Rungon mediaanitilavuus, dm 3 Jäävä puusto 814,8 13,4 126,3 204,7 448,1 Poistuma 401,8 14,2 138,9 420,2 644,7 Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,5-22,2 m 2 /ha Kehityskelpoisia taimia keskimäärin 897/ha ( /ha) Kuva: Erkki Salo/Metla

10 Esimerkkikohteen jäävä puusto ja poistuma (kuvat Esko Oksa/Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

11 Poimintahakkuiden määrä pysynyt rajallisena Metsänkäyttöilmoitukset : Poimintahakkuut 670 ha Pienaukkohakkuut 336 ha Ilmoitetut hakkuut yhteensä ha Poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus 0,4 % ilmoitetuista Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tiedon hankintaan täytyy panostaa Onko asiasta tehty elämää suurempi asia, mikä on todellinen mittakaava Kun jotakin asiaa toistetaan tarpeeksi, siitä tulee helposti totuus eriikäisaatetta on julistettu määrätietoisesti ja luotu kauhukuvaa avohakkuumetsätaloudesta > vaikutus yleiseen mielikuvaan ja hyväksyttävyyteen Kuvaava kommentti eri-ikäisen metsän seminaarisarja osallistujalta: Miksi on oltu hiljaa, miksi näistä asioista kerrotaan vasta nyt juurikääpäriski, alikasvostaimien hidas alkukehitys, puutavaran laatu, korjuun haasteet, puustamaksukyky Mikä on eri-ikäisen kasvatuksen kannattavuus, kun kaikki asiat otetaan huomioon Edellä oleva ei merkitse sitä, ettei vaihtoehtoja tarvittaisi. Oleellista on, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan

12 Miten eri-ikäiskohteet uudistuvat ERIKA-kokeet (20 vuotta) Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Metla/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: 7/ff pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: tent~db=all~content=a ~frm=tit lelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

13 Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Juha Hyvönen ym Suonenjoen aineisto: 21,5 % yli 2,5 m pituisista puista vaurioitunut (mukana myös vakava karsiutuminen). Tapion luokituksella 17,0 % Vauriopuiden osuus pituusluokittain 2,5-10 m: 28 % (Tapio 22 %) m: 19 % (Tapio 14 %) > 20 m: 12 % (Tapio 11 %) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

14 Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2014) Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde Ville Laamanen, HY, julkaisematon pro gradu työ)

15 Mikä on korjuujäljen laatukriteeristö poimintahakkuissa. Miten laatua mitataan? Käyvätkö tasaikäisten harvennusten laatumittarit? Kevään yrittäjäpäivillä esiin tulleita kysymyksiä: Siirrytäänkö liian helposti huomautettavaa-luokkaan; mitä merkitsee metsälle 5 % pieniä pintavaurioita männikössä? Onko suometsien kesäkorjuu mahdollista hyvällä jäljellä nykykriteereillä? Miten tuloksia käsitellään julkisuudessa: hyvä uutinen ei ole uutinen Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa aarniometsän ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

16 Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011) Intelligent forest machine Opertor assistant systems Tutoring and feedback on work cycles Economic driving Driver drowsiness Cooperative systems Sensing of trees, soil Obstacle, power line, hiker warning Location based systems Tree map generation Machine to machine communication (location of timber, soil trafficability) Kalvo: Antti Asikainen

17 Olosuhteita kuvaava tieto puunhankinnassa Metsätehon tuloskalvosarja 9/ Tapio Räsänen ym. 1 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuvat: Argone Ltd

18 Odotellessa voitaisiin käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Metla) 4 Kuva: Metsäteho , Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

19 Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain Esimerkki harvesterista mitattujen tunnusten ja suon pinnan lujuuden riippuvuudesta (kalvo: Jari Ala-Ilomäki) Sovellus: leimikon puutavaran maastokuljetuksen optimointi kulkukelpoisuuden mukaan # # #

20 Miten harvesterin raide selittää ajokoneen raidetta yhdessä ylimenneen kokonaismassan kanssa. Kohde 1 kivennäismaa (Rautavaara leimikko 2, EffFibre WP3), kohde 2 turvemaa (Taivaljärvi integroitu korjuu) 1. Raiteen syvyys = -7, ,172 * harvesterin raide + 0,00011 * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,9. Kohteella harvesterin raide k-a 1,75 cm (0,0-5,0 cm) 2. Raiteen syvyys = -1, ,013 * harvesterin raide + 0, * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,77. Kohteella harvesterin raide k-a 4,65 cm (0,0-14,5 cm) Metsänhoitosuositukset: yli 10 cm raidetta alle 4 % urien kokonaispituudesta (kivennäismaa), 10 % (rämeet) Harvesterin raiteen perusteella 10 cm raiteen syvyys saavutetaan seuraavasti: Kun harvesterin raide on 2 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Kun harvesterin raide on 5 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Harvesterin raidetta voidaan käyttää sallittavan kuormituksen ennustamisessa ja ajon suunnittelussa LoggingMap-demonstraatiot Rautavaara Marraskuu 2012 Sami Lamminen, Kari Väätäinen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen

21 Demokohteet Rautavaaralla (Metla, Metsähallitus, Motoajo) LoggingMap hakkuukoneen ohjaamossa (Kuva: Jari Ala-Ilomäki/Metla)

22 Kuljettajalle voidaan esittää erilaista informaatiota tälle voisi olla käyttöä poimintahakkuissa Pohjapinta-alat ennen hakkuuta Tavoitepohjapinta-alat hakkuun jälkeen Kohteella toteutunut ajouraverkosto

23 Metsäkuljetuksessa puutavaralajien määrä- ja sijaintitietoa hyödyntämällä ja ajotekniikkaa suunnittelemalla säästetään maaperää, kustannuksia ja polttoainetta ja vähennetään päästöjä (Kalvo: Kari Väätäinen ym. /Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuormausajon määrää minimoiva ajotekniikka. Enemmän sekakuormia, peruuttaessa vähemmistöpuulajeja kerroksittain kyytiin. 4. kuorma 3. kuorma 1. kuorma 2. kuorma B. A. C. D.

24 Tehokkaan ajotavan hyödyt (Lähde: Kari Väätäinen ym.) Ajallinen säästö 3,7 % Polttoaineen säästö 6,8 % Etu bruttotonnikilometreissä 12,2% Etu ajomatkassa 480 m 14,0% Säästö ajoajassa 10,1 min 15,2% Purkuajan kasvu 4,0 min 15,5% Kiitos

25 Erirakenteiskasvatuksen edellytykset Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli uudistuminen, alikasvosreservi, pienempien puiden kunto hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa hyväkuntoinen alikasvos ja pienemmät puut kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä Metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli laki: poiminta- ja pienaukkohakkuun saa valita vapaasti perusteluja ei vaadita mitä metsänomistaja tahtoo? mitä hänelle suositellaan ja tarjotaan? metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella? Metla/Erkki Oksanen

26 Eri-ikäismetsä yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan alikasvoksen ja pienten puiden elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä muuten puut loppuvat metsä palautuu hakkuiden välillä ei erillisiä kehitysvaiheita Sauli Valkonen Puiden valinta eri-ikäismetsän poimintahakkuussa Piirros: Juha Varhi Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään hakataan harvaksi särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja mutta paljonko tarvitaan? unohdetaan J-käyrä paremminkin suora rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen, ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä Puita kpl/ha Poistuvat Jäävät Läpimittaluokka, cm Metla/Erkki Oksanen

27 Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula Poiminnan ja pienaukkohakkuun yhdistelmä tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä Schwarzwaldilainen lohkoharsinta ei tutkimusta, ei kokemusta Piirros: Juha Varhi Pienaukot ja avohakkuu+viljely: jatkoaikaa peitteisyydelle peitteisyyden säilyttäminen vain sen aikaa kun välialueet pystyssä lopputuloksena tasarakenteinen metsä kustannussäästö kun osa uudistetaan luontaisesti Piirros: Juha Varhi

28 Männikön erirakenteiskasvatus kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla Markku Saarinen Sauli Valkonen Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa? ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään

29 Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät Markus Strandström Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Matti Koivula Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD) Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v) latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun latvuksen muoto Kunto vaihtelee huomio hyväkuntoisiin Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen

30 Puiden kasvu- ja elpymiskyky pienten puiden kyky elpyä ja lisätä kasvuaan hakkuun jälkeen on ratkaisevan tärkeää onnistumiselle hyvä eri-ikäisrakenne = hyvät pienet puut hyvä kasvu harvaksi hakatussa eri-ikäismetsässä huono kunto, huono ennuste Metla/Erkki Oksanen Hyväkuntoinen pieni puu, huonokuntoinen iso puu (25 vuotta määrämittaharsinnasta) Riikka Piispanen Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi

31 Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Metla/Erkki Oksanen Rakennetta on, mutta ränsistymässä (liian tiheä) Tiina Ojansivu Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Tiina Ojansivu Sauli Valkonen

32 Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen

33 Tuuli- ja lumituhot repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä ränsistyneiden honteloiden puiden vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla metsän sisällä normaali poimintahakkuu ja pienaukot turvallisia Piirros: Juha Varhi Metla/Erkki Oksanen Kirjanpainaja (Juha Siitonen) viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla heikentyneissä puissa tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon rajautuvan avohakkuun reunoilla tuulenkaatoja kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis ei avoimia paahteisia metsänreunoja ei tuulenkaadoille alttiita reunoja pienet puut säästyvät kirjanpainajalta näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot Juha Siitonen Erikoismetsät, joissa avohakkuu ei käy Sauli Valkonen Sauli Valkonen

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Airi Matila

49 Airi Matila

50 Kalle Vanhatalo

51

52 Juha Varhi Juha Varhi Johnny Sved Johnny Sved

53 Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Poimintahakkuu Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.

54 Kalle Vanhatalo Johnny Sved

55

56 Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Juha Varhi

57 Juha Varhi Juha Varhi Kalle Vanhatalo

58 Kasvupaikka Menetelmä Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Erityistä Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita.

59 Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus Kuivahko kangas* Suositus Kuivahkot ja sitä karummaat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa*

60 Kalle Vanhatalo Juha Varhi

61 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi

62

63

64 Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85 Kalle Vanhatalo

86 Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito

87

88 Kalle Vanhatalo Olli Mäki

89 Olli Mäki Olli Mäki Kalle Vanhatalo Kalle Vanhatalo

90 Sanna Kotiharju

91 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

92 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

93 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

94 Sanna Kotiharju Pääluokka Alaluokka Lakiperusteinen käytönrajoitus Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia) Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit METSO-ohjelman elinympäristöt kyllä (luonnonsuojelulaki) kyllä (metsälaki) ei ei Muut huomionarvoiset kohteet Muut luontokohteet sekä kohteet, jotka eivät luonnontilaltaan tai ominaisuuksiltaan täytä yllä olevien luokkien edellytyksiä ei

95 Lauri Saaristo

96 Sanna Kotiharju

97 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

98 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Ari Kotiharju

99 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

100 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

101

102 Ari Nieminen

103

104

105 Juha Varhi

106 Jyri Schildt Pentti Väisänen Pentti Väisänen

107 Jyri Schildt

108

109

110 Ikä Määrä, m³/ha Tukkia, m³/ha Kuitua, m³/ha Kasvu, 5 v

111 Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 m³/ha Nettotulo/v, /ha Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha Varhaisperkaus, /ha Taimikonharvennus, /ha Ensiharvennus, /ha Toinen harvennus, /ha Kolmas harvennus, /ha Päätehakkuu, /ha

112

113

114 Johnny Sved Johnny Sved

115 Johnny Sved

116

117

118

119

120

121

122 Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16)

123

124

125

126

127

128 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä.

Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun

Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus ja kehittämisohjelman loppuseminaari Matti Sirén, Jari Ala-Ilomäki, Kari Väätäinen

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsälain muutokset 2014

Metsälain muutokset 2014 Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puuntuotos ja kannattavuus

Puuntuotos ja kannattavuus Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemailla korjuujälki ja ravinnetalous Matti Sirén, Jyrki Hytönen, Jari Ala-Ilomäki, Tero Takalo, Tuomo Neuvonen, Hannu Aaltio, Erkki Salo ja Mika Lehtonen Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot