Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri-ikäishakkuut ja metsälaki"

Transkriptio

1 Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 2 1

2 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai kasvatuskelpoista taimikkoa Suomen metsäkeskus 3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa puuston minimimäärää ei ole eroteltu puulajeittain. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Suomen metsäkeskus 4 2

3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 5 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon Suomen metsäkeskus 6 3

4 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 4 ) Kasvamaan on jätettävä hyväkasvuisia ja laatuisia puita Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin puihin Suomen metsäkeskus 7 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 8 4

5 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 700 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ) Suomen metsäkeskus 9 Korjuuvauriot Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien kasvatuskelpoisten puiden suhteena. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yhteensä yli 30 cm² alueelta Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 10 5

6 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala hakkuun tarkoitus (kasvatus-/uudistus-/erikoishakkuu) ja toteuttamistapa (tasaikäis-/poiminta-/pienaukkohakkuu) jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä Suomen metsäkeskus 11 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin Suomen metsäkeskus 12 6

7 Metsälain valvonta Suomen metsäkeskus valvoo eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuiden toteutusta tarkastussuunnitelman mukaisesti Normaali kuvio-/käsittelyaluekohtainen arviointi Koealojen sijoittelu osakuvioiden edustaviin kohtiin Eri-ikäishakkuiden korjuujäljen laadun tarkastuksen ohjeistus on valmistumassa Pääperiaate sama kuin tasaikäishakkuiden tarkastuksessa edellyttää normaalia ajouraverkostoa Suomen metsäkeskus 13 Kiitos Pekka Kuitunen esittelijä puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi 7

8 Puunkorjuu poimintahakkuissa Metsänhoitosuositusten maastokoulutuspäivä, Miehikkälä Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden korjuuoloihin Tiedämme hyvin vähän poimintahakkuiden korjuuoloista ja -jäljestä Poimintahakkuukohteiden rakenteessa paljon vaihtelua niin kohteiden välillä kuin sisälläkin; siirtymähakkuut, joissa vasta haetaan siirtymää kohti eri-ikäisrakennetta <> aidosti eri-ikäisrakenteiset <> siirretyt päätehakkuut. Lisäksi pienaukkohakkuut, kaistalehakkuut Tutkimus- ja kehitystyö hieman samanlaisessa haasteessa kuin kannonnostossa työtapojen ja vaikutusten tutkimuksessa noustaan liikkuvaan junaan - ennakkotietoja junan nopeudesta saadaan ensi vuonna Puutteellinen tieto korjuuoloista ja määristä johtaa helposti erilaisiin tulkintoihin korjuukustannuksista ja vaikutuksista puunhankintaan Suomen Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä poimintahakkuiden määrän, korjuuolojen ja jäljen selvittämisessä Työryhmä selvittänyt poimintahakkuiden korjuujäljen seurantaa. Kesällä 2014 tavoitteena mitata noin 30 kohdetta. Tulosten pohjalta kriteerit hyvälle korjuujäljelle

9 Oletukset työn tuottavuudesta/kustannuksista hyvin erilaisia Vesa Imponen (Metsäteho, pohjana mm. Monta-kokeet, pääosin siirtymähakkuita) Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuiden hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin poimintahakkuiden korjuuolojen säilyminen hyvinä - pysyvätkö ne? Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Timo Tolppa (Metsäkonepalvelu), vuoden 2012 metsäpäivillä: Kustannusten muodostuminen vain vähän pienemmiksi kuin päätehakkuissa vailla todellisuuspohjaa Miinusmerkkisiä asioita: suunnittelu, työmaan koko, alikasvos, kausiluontoisuus, opettelu, hinnoittelu? Positiivisia asioita: poimintahakkuissa tarvitaan järeää kalustoa, joka on mieluisaa yrittäjille Millä kustannukset tasataan: kantohinnalla Ennakkotuloksia poimintahakkuukohteiden rakenteesta (9 kohdetta) Runkoluku, kpl/ha Ppa, m 2 /ha Tilavuus, m 3 /ha Rungon keski-. tilavuus, dm 3 Rungon mediaanitilavuus, dm 3 Jäävä puusto 814,8 13,4 126,3 204,7 448,1 Poistuma 401,8 14,2 138,9 420,2 644,7 Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,5-22,2 m 2 /ha Kehityskelpoisia taimia keskimäärin 897/ha ( /ha) Kuva: Erkki Salo/Metla

10 Esimerkkikohteen jäävä puusto ja poistuma (kuvat Esko Oksa/Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

11 Poimintahakkuiden määrä pysynyt rajallisena Metsänkäyttöilmoitukset : Poimintahakkuut 670 ha Pienaukkohakkuut 336 ha Ilmoitetut hakkuut yhteensä ha Poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus 0,4 % ilmoitetuista Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tiedon hankintaan täytyy panostaa Onko asiasta tehty elämää suurempi asia, mikä on todellinen mittakaava Kun jotakin asiaa toistetaan tarpeeksi, siitä tulee helposti totuus eriikäisaatetta on julistettu määrätietoisesti ja luotu kauhukuvaa avohakkuumetsätaloudesta > vaikutus yleiseen mielikuvaan ja hyväksyttävyyteen Kuvaava kommentti eri-ikäisen metsän seminaarisarja osallistujalta: Miksi on oltu hiljaa, miksi näistä asioista kerrotaan vasta nyt juurikääpäriski, alikasvostaimien hidas alkukehitys, puutavaran laatu, korjuun haasteet, puustamaksukyky Mikä on eri-ikäisen kasvatuksen kannattavuus, kun kaikki asiat otetaan huomioon Edellä oleva ei merkitse sitä, ettei vaihtoehtoja tarvittaisi. Oleellista on, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan

12 Miten eri-ikäiskohteet uudistuvat ERIKA-kokeet (20 vuotta) Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Metla/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: 7/ff pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: tent~db=all~content=a ~frm=tit lelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

13 Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Juha Hyvönen ym Suonenjoen aineisto: 21,5 % yli 2,5 m pituisista puista vaurioitunut (mukana myös vakava karsiutuminen). Tapion luokituksella 17,0 % Vauriopuiden osuus pituusluokittain 2,5-10 m: 28 % (Tapio 22 %) m: 19 % (Tapio 14 %) > 20 m: 12 % (Tapio 11 %) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

14 Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2014) Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde Ville Laamanen, HY, julkaisematon pro gradu työ)

15 Mikä on korjuujäljen laatukriteeristö poimintahakkuissa. Miten laatua mitataan? Käyvätkö tasaikäisten harvennusten laatumittarit? Kevään yrittäjäpäivillä esiin tulleita kysymyksiä: Siirrytäänkö liian helposti huomautettavaa-luokkaan; mitä merkitsee metsälle 5 % pieniä pintavaurioita männikössä? Onko suometsien kesäkorjuu mahdollista hyvällä jäljellä nykykriteereillä? Miten tuloksia käsitellään julkisuudessa: hyvä uutinen ei ole uutinen Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa aarniometsän ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

16 Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011) Intelligent forest machine Opertor assistant systems Tutoring and feedback on work cycles Economic driving Driver drowsiness Cooperative systems Sensing of trees, soil Obstacle, power line, hiker warning Location based systems Tree map generation Machine to machine communication (location of timber, soil trafficability) Kalvo: Antti Asikainen

17 Olosuhteita kuvaava tieto puunhankinnassa Metsätehon tuloskalvosarja 9/ Tapio Räsänen ym. 1 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuvat: Argone Ltd

18 Odotellessa voitaisiin käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Metla) 4 Kuva: Metsäteho , Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

19 Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain Esimerkki harvesterista mitattujen tunnusten ja suon pinnan lujuuden riippuvuudesta (kalvo: Jari Ala-Ilomäki) Sovellus: leimikon puutavaran maastokuljetuksen optimointi kulkukelpoisuuden mukaan # # #

20 Miten harvesterin raide selittää ajokoneen raidetta yhdessä ylimenneen kokonaismassan kanssa. Kohde 1 kivennäismaa (Rautavaara leimikko 2, EffFibre WP3), kohde 2 turvemaa (Taivaljärvi integroitu korjuu) 1. Raiteen syvyys = -7, ,172 * harvesterin raide + 0,00011 * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,9. Kohteella harvesterin raide k-a 1,75 cm (0,0-5,0 cm) 2. Raiteen syvyys = -1, ,013 * harvesterin raide + 0, * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,77. Kohteella harvesterin raide k-a 4,65 cm (0,0-14,5 cm) Metsänhoitosuositukset: yli 10 cm raidetta alle 4 % urien kokonaispituudesta (kivennäismaa), 10 % (rämeet) Harvesterin raiteen perusteella 10 cm raiteen syvyys saavutetaan seuraavasti: Kun harvesterin raide on 2 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Kun harvesterin raide on 5 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Harvesterin raidetta voidaan käyttää sallittavan kuormituksen ennustamisessa ja ajon suunnittelussa LoggingMap-demonstraatiot Rautavaara Marraskuu 2012 Sami Lamminen, Kari Väätäinen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen

21 Demokohteet Rautavaaralla (Metla, Metsähallitus, Motoajo) LoggingMap hakkuukoneen ohjaamossa (Kuva: Jari Ala-Ilomäki/Metla)

22 Kuljettajalle voidaan esittää erilaista informaatiota tälle voisi olla käyttöä poimintahakkuissa Pohjapinta-alat ennen hakkuuta Tavoitepohjapinta-alat hakkuun jälkeen Kohteella toteutunut ajouraverkosto

23 Metsäkuljetuksessa puutavaralajien määrä- ja sijaintitietoa hyödyntämällä ja ajotekniikkaa suunnittelemalla säästetään maaperää, kustannuksia ja polttoainetta ja vähennetään päästöjä (Kalvo: Kari Väätäinen ym. /Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuormausajon määrää minimoiva ajotekniikka. Enemmän sekakuormia, peruuttaessa vähemmistöpuulajeja kerroksittain kyytiin. 4. kuorma 3. kuorma 1. kuorma 2. kuorma B. A. C. D.

24 Tehokkaan ajotavan hyödyt (Lähde: Kari Väätäinen ym.) Ajallinen säästö 3,7 % Polttoaineen säästö 6,8 % Etu bruttotonnikilometreissä 12,2% Etu ajomatkassa 480 m 14,0% Säästö ajoajassa 10,1 min 15,2% Purkuajan kasvu 4,0 min 15,5% Kiitos

25 Erirakenteiskasvatuksen edellytykset Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli uudistuminen, alikasvosreservi, pienempien puiden kunto hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa hyväkuntoinen alikasvos ja pienemmät puut kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä Metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli laki: poiminta- ja pienaukkohakkuun saa valita vapaasti perusteluja ei vaadita mitä metsänomistaja tahtoo? mitä hänelle suositellaan ja tarjotaan? metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella? Metla/Erkki Oksanen

26 Eri-ikäismetsä yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan alikasvoksen ja pienten puiden elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä muuten puut loppuvat metsä palautuu hakkuiden välillä ei erillisiä kehitysvaiheita Sauli Valkonen Puiden valinta eri-ikäismetsän poimintahakkuussa Piirros: Juha Varhi Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään hakataan harvaksi särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja mutta paljonko tarvitaan? unohdetaan J-käyrä paremminkin suora rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen, ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä Puita kpl/ha Poistuvat Jäävät Läpimittaluokka, cm Metla/Erkki Oksanen

27 Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula Poiminnan ja pienaukkohakkuun yhdistelmä tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä Schwarzwaldilainen lohkoharsinta ei tutkimusta, ei kokemusta Piirros: Juha Varhi Pienaukot ja avohakkuu+viljely: jatkoaikaa peitteisyydelle peitteisyyden säilyttäminen vain sen aikaa kun välialueet pystyssä lopputuloksena tasarakenteinen metsä kustannussäästö kun osa uudistetaan luontaisesti Piirros: Juha Varhi

28 Männikön erirakenteiskasvatus kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla Markku Saarinen Sauli Valkonen Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa? ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään

29 Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät Markus Strandström Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Matti Koivula Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD) Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v) latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun latvuksen muoto Kunto vaihtelee huomio hyväkuntoisiin Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen

30 Puiden kasvu- ja elpymiskyky pienten puiden kyky elpyä ja lisätä kasvuaan hakkuun jälkeen on ratkaisevan tärkeää onnistumiselle hyvä eri-ikäisrakenne = hyvät pienet puut hyvä kasvu harvaksi hakatussa eri-ikäismetsässä huono kunto, huono ennuste Metla/Erkki Oksanen Hyväkuntoinen pieni puu, huonokuntoinen iso puu (25 vuotta määrämittaharsinnasta) Riikka Piispanen Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi

31 Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Metla/Erkki Oksanen Rakennetta on, mutta ränsistymässä (liian tiheä) Tiina Ojansivu Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Tiina Ojansivu Sauli Valkonen

32 Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen

33 Tuuli- ja lumituhot repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä ränsistyneiden honteloiden puiden vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla metsän sisällä normaali poimintahakkuu ja pienaukot turvallisia Piirros: Juha Varhi Metla/Erkki Oksanen Kirjanpainaja (Juha Siitonen) viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla heikentyneissä puissa tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon rajautuvan avohakkuun reunoilla tuulenkaatoja kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis ei avoimia paahteisia metsänreunoja ei tuulenkaadoille alttiita reunoja pienet puut säästyvät kirjanpainajalta näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot Juha Siitonen Erikoismetsät, joissa avohakkuu ei käy Sauli Valkonen Sauli Valkonen

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Airi Matila

49 Airi Matila

50 Kalle Vanhatalo

51

52 Juha Varhi Juha Varhi Johnny Sved Johnny Sved

53 Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Poimintahakkuu Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.

54 Kalle Vanhatalo Johnny Sved

55

56 Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Juha Varhi

57 Juha Varhi Juha Varhi Kalle Vanhatalo

58 Kasvupaikka Menetelmä Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Erityistä Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita.

59 Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus Kuivahko kangas* Suositus Kuivahkot ja sitä karummaat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa*

60 Kalle Vanhatalo Juha Varhi

61 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi

62

63

64 Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85 Kalle Vanhatalo

86 Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito

87

88 Kalle Vanhatalo Olli Mäki

89 Olli Mäki Olli Mäki Kalle Vanhatalo Kalle Vanhatalo

90 Sanna Kotiharju

91 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

92 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

93 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

94 Sanna Kotiharju Pääluokka Alaluokka Lakiperusteinen käytönrajoitus Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia) Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit METSO-ohjelman elinympäristöt kyllä (luonnonsuojelulaki) kyllä (metsälaki) ei ei Muut huomionarvoiset kohteet Muut luontokohteet sekä kohteet, jotka eivät luonnontilaltaan tai ominaisuuksiltaan täytä yllä olevien luokkien edellytyksiä ei

95 Lauri Saaristo

96 Sanna Kotiharju

97 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

98 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Ari Kotiharju

99 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

100 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

101

102 Ari Nieminen

103

104

105 Juha Varhi

106 Jyri Schildt Pentti Väisänen Pentti Väisänen

107 Jyri Schildt

108

109

110 Ikä Määrä, m³/ha Tukkia, m³/ha Kuitua, m³/ha Kasvu, 5 v

111 Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 m³/ha Nettotulo/v, /ha Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha Varhaisperkaus, /ha Taimikonharvennus, /ha Ensiharvennus, /ha Toinen harvennus, /ha Kolmas harvennus, /ha Päätehakkuu, /ha

112

113

114 Johnny Sved Johnny Sved

115 Johnny Sved

116

117

118

119

120

121

122 Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16)

123

124

125

126

127

128 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä.

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014 Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Puunkorjuu poimintahakkuissa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus seminaarisarja Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Puunkorjuu poimintahakkuissa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus seminaarisarja Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Puunkorjuu poimintahakkuissa Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus seminaarisarja Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2013 1 Puun tuotantoon soveliasta maata älköön ilman hyväksyttävää syytä pidettäkö vajaatuottoisena

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemailla korjuujälki ja ravinnetalous Matti Sirén, Jyrki Hytönen, Jari Ala-Ilomäki, Tero Takalo, Tuomo Neuvonen, Hannu Aaltio, Erkki Salo ja Mika Lehtonen Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset 3/2014 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 2 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 24.3.2014 3 Talousmetsien luonnonhoito,

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Uudistuvat metsänhoidon suositukset Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla: Luonnos 8.2.2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996)

Lisätiedot