Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa?
|
|
- Jorma Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 38. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT PUHEENVUORO Tiina Airaksinen Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa? Ammattilaisten ja kuntoutujan kumppanuus kunniaan CP-vamma on lääketieteellinen määritelmä monialaisesta ilmiöstä, joka vaikuttaa varhaislapsuudesta alkaen elämänlaajuisesti yksilön fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin toiminnan edellytyksiin. CP-vammaiset aikuiset elävät eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa ja heillä on erilaiset toimintakyvyn asteet ja niissä kaikissa tapahtuu muutoksia. CP-vamman kanssa elämisessä kyse voi olla laajan ICF-toimintakykyluokituksen (WHO 2004) useista sisältöalueista, joten ratkaisutkaan eivät voi olla rajattuja. Yhtenä osana heidän toimintaympäristöään on suomalainen, monialainen kuntoutuksen palvelujärjestelmä, joka vuosikymmenten kuluessa on kehittynyt pirstaleiseksi, usein vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta yksin, vaan tarvitaan CPaikuiskuntoutujan ja eri ammatti-ihmisten kesken kumppanuutta, kokonaisvaltaisempaa ja yhteistä näkemystä. Yhteisenä tavoitteena on lisätä CP-vammaisten aikuisten sosiaalisia mahdollisuuksia ja osallisuutta. Invalidiliitto ry:n ja Suomen CP-liitto ry:n yhteishankkeessa CP-vammaisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella (CP-ikä/kunto -projekti) lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä CPvammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeista. Projektissa on kerätty tietoa kansainvälisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta, projektin pilottinuorilta ja CP-vammaisilta aikuisilta. Projekti kehittää uuteen CP-portaaliin erilaisia materiaaleja liittyen ammatilliseen suunnitteluun, aikuisten hyvinvointiin ja ikääntymiseen sekä kuntoutukseen ohjautumiseen. CP-vammaiset nuoret, aikuiset ja ikääntyvät tarvitsevat monialaista kuntoutusta, joka tukee heidän hyvinvointiaan ja toimintakykyään elämän eri vaiheissa.
2 2 Kuntoutuspalvelut kapenevat toimintakyvyn heiketessä Nykytutkimus osoittaa vahvasti sen, että CP-vammaisen aikuisen laaja-alainen toimintakyky alkaa heiketä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa, nuorena aikuisena. Heikkenemisen taustalla ovat CP-vammaan liittyvien synnynnäisten liitännäishäiriöiden sekä myöhemmin kehittyvien sekundaaristen liitännäishäiriöiden, kuten tuki- ja liikuntaelinmuutosten, kivun ja uupumuksen vuorovaikutus yleisten ikääntymisprosessien kanssa. Lisäksi epäterveelliset elintavat ja muut olemassa olevat sairaudet saattavat osaltaan heikentää toimintakykyä. Toiminta- ja liikkumiskyvyn heikkenemiseen vaikuttavat tekijät ovat siis hyvin moninaisia. (Rosqvist ym ) Eriasteiset suoritus- ja toimintakyvyn voimavarat ja rajoitteet vaikuttavat arkeen, asumiseen ja osallistumiseen, koulutukseen, työllistymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tämä kokonaisuus on yhteydessä ihmisen identiteettiin ja tunteisiin. Elämän kaikkia alueita määrittävät myös fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä lainsäädäntö ja palvelujärjestelmät, jotka luovat mahdollisuuksia ja edellytyksiä, mutta myös esteitä, jos ne ovat vaikeasti hallittavia. Kuntoutuksen ammatti-ihmisten on hyvä osata huomioida yksilön lisäksi olosuhteiden ja palvelujärjestelmien luomat mahdollisuudet ja haitat. Näihin vaikuttamalla osallisuutta voidaan merkittävästi edistää. Useimmiten CP-vammaisuudessa on kyse monivammaisuudesta, vaikka eri ihmisillä vamman vaikeusaste voi vaihdella. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutusalan ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista ja tietämystä, jotta he voisivat paremmin tunnistaa tuen tarpeen sekä kiinnittää huomiota ikääntymiseen ja pitkäaikaisen vamman vaikutuksiin työskennellessään kuntoutujan lyhyt- tai pitkäaikaisena kumppanina. Usein lievästi CPvammaiset aikuiset sinnittelevät liian pitkään omatoimisesti, vaikka ennakoivilla kuntoutuspalveluilla olisi toimintakykyä pidempään ylläpitävä vaikutus. CP-vammaiset aikuiset odottavat kuntoutuspalveluilta omien sosiaalisten mahdollisuuksiensa lisäämistä, erilaisia suorituskyvyn kompensointikeinoja, neuvontaa ja arkisen elämän helpottamista. Jos kuntoutuspalveluilla voidaan helpottaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, on sillä suuri vaikutus ihmisten osallistumisen edellytyksiin. Arjen kaikki energia ei saisi kulua vain elintoiminnoista ja päivittäisistä rutiineista suoriutumiseen, vaan voimia tulisi jäädä myös itsensä toteuttamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, opiskeluun ja työhön.
3 3 Kuntoutuspalvelujärjestelmän ristiriita on siinä, että CP-vammaisten ihmisten kuntoutuspalvelujen tarjonta kapeutuu, vaikka kuntoutuspalvelutarpeet lisääntyvät, mitä iäkkäämmäksi ihminen tulee. Voidaan puhua myös kuntoutuspalvelun paradokseista, jos runsaasta kuntoutuspalvelutarjonnasta huolimatta käyttäjät osoittavat tyytymättömyyttä tai kuntoutuspalveluille asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. CP-vammaiset aikuiset tarvitsevat: läpi elämänkulun, pitkäaikaista ja laaja-alaista toimintakyvyn arviointia ja seurantaa kuntoutuskumppanuutta, joka mahdollistaa paremman kuntoutukseen ohjautumisen ja vuosikymmenten mittaisen kuntoutusprosessin hallinnan sekä kuntoutuspalvelut omaan ikäkauteen tai elämäntilanteeseen sopivista järjestelmistä. Nuorille valmennusta aikuisten järjestelmiin siirryttäessä CP-vammaisiin ihmisiin liittyvät mielikuvat, tutkimus ja kuntoutuksen resurssit ovat tähän mennessä painottuneet lapsuudenajan lääkinnälliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Lasten kuntoutuspalvelujen kentällä on jo paljon toimijoita, ammattilaisten kumppanuutta ja palvelut ovat suhteellisen hyvin järjestetty. Mutta projektissa kerättyjen kokemusten perusteella voimme kysyä, onko CP-vammaisia lapsia ja nuoria opetettu ja kannustettu riittävästi käyttämään myös yleisiä palveluja eikä odottamaan vain erityispalvelujen saamista? Entä valmennetaanko CP-vammaisia lapsia ja nuoria riittävästi tulevaan aikuiseen elämään, jossa vamma edelleen on läsnä, osana itseä ja elämää? CP-vammaisten nuorten tarpeissa ja elämänpiirissä tapahtuu yleensä samanaikaisesti monia muutoksia. Siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen CP-vammaiset ihmiset tarvitsevat nykyistä laajemmin ja enemmän kuntoutuksen eri ammattilaisten kumppanuutta sekä ohjausta, tukea ja kannustusta ammatinvalintaan, vanhemmista itsenäistymiseen, sopivan asumismuodon löytämiseen ja fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen aikuistumiseen. Nuorten ja aikuisten kuntoutuspalvelujen siirtymässä tarvitaan ammattilaisten ja palvelu- ja tietojärjestelmien välistä kumppanuutta, saattaen vaihtamista (tai saattaen vastaanottamista), missä lapsuuden aikana palvelujärjestelmässä kertynyttä, tarvittavaa tietoa voidaan nykyistä helpommin siirtää
4 4 myös uusille eri ikä- ja elämänvaiheiden yhteistyökumppaneille sekä ammatti-ihmisille. Nuorten kuntoutusjärjestelmän muutoksen valmennuksessa hyvänä keinona on moniammatillinen ja laaja-alainen kuntoutussuunnitelma sekä nuorten opastus tulevaan omaehtoiseen elämän ja kuntoutusprosessin hallintaan. Kela vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen rahoituksesta lähes kaikkien CP-vammaisten lasten osalta. Aikuisten kohdalla perusterveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen paradoksi voidaan havaita, kuten Kelan Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeen tutkimuksessa (Nikkanen 2010), siitä, että monet aikuiset CP-kuntoutujat kokevat joutuvansa kohtuuttoman tehtävän eteen yrittäessään valistaa perusterveydenhuollon lääkäriä sekä omasta tilanteestaan, kuntoutustarpeistaan ja -odotuksistaan että kuntoutusjärjestelmän mahdollisuuksista ja toiminnasta. Työmarkkinoilta syrjään jäävillä ja ikääntyvillä CPvammaisilla on edelleen riski jäädä monien kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon ikääntyneiden kuntoutuspalvelut ovat rajallisempia kuin työikäisten kuntoutuksessa ja Kelan rahoittamassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Työvoimareservit käyttöön CP-vammaisetkinko? Työikäisinä CP-vammaiset aikuiset, samoin kuin kaikki muutkin, jakautuvat työmarkkinoilla oleviin, työelämään pyrkiviin ja työelämän ulkopuolella oleviin. Valitettavan suuri osa CPvammaisista aikuisista on jäänyt työelämän ulkopuolelle tai epävakaalle työuralle. Eriasteinen koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäyttäminen on leimannut CP-vammaisten ihmisten elämänkulkua. Muuttunut elinkeinorakenne vaikuttaa siihen, millaista työkykyä työntekijöiltä kulloinkin edellytetään. Olemme siirtyneet tietoyhteiskuntaan, mutta tietämättömyys CPvammasta ja siihen liittyvistä liitännäishäiriöistä sekä ennakkoasenteet vammaisia ihmisiä kohtaan yleensä vaikuttavat edelleen. Tämä vaikuttaa vammaisten yksilöiden mahdollisuuksiin opiskella ja saada koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutuspalvelujärjestelmä ei saisi olla syrjään ohjaavia siten, että CP-vammaisille nuorille järjestetään erityiskoulutusta, joka ei mahdollista jatkokoulutusta eikä tarjoa todellisia valmiuksia työllistymiseen (Darrah 2009). Myös ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja toimeentulojärjestelmät edellyttävät kehittämistä. Eri työmarkkina-asemissa olevia työikäisiä palvelevat erilliset palvelujärjestelmät. Tukitoimien ja palvelujen erilaiset
5 5 rahoitusjärjestelmät, hallinnollinen toteutus ja lainsäädäntö aiheuttavat sen, että ihmisten siirtymät sekä työmarkkina-asemista toisiin ja ammatillinen kuntoutuksen palvelujärjestelmien välillä ovat byrokraattisia ja hankalia. CP-vammaisten nuorten ja aikuisten työllistymiseen tarvitaan yksilöllistä ja riittävän pitkäjänteistä ammatinvalinnan ohjausta, yksilöllisten voimavarojen ja toimintakyvyn arviointia sekä rohkeampia koulutus- ja työkokeiluja ryhmämuotoisen, valmentavan koulutuksen rinnalle. Tarvitaan myös nykyistä enemmän positiivisia roolimalleja, tietoa eri keinoista etsiä ja säilyttää työ sekä enemmän työtehtävien ja -aikojen sopeuttamista. Jää nähtäväksi, tarjoaako työvoimareservien käyttöönottoa korostava työllisyyspolitiikka edes pientä lupausta paremmasta tulevaisuudesta CP-vammaisten ihmisten työllistymisessä. Se edellyttää, että jatkossa CP-vammaiset nuoret ja aikuiset saavat ammatilliselta kuntoutukselta nykyistä kattavampia palveluja ja selkeää vastuun ottamista. Monialainen kompensointi edellyttää moniammatillista kumppanuutta Kuntoutuspalvelujärjestelmän käytäntöjä olisi tarpeen kehittää CP-vammaisten ihmisten voimavaroja, elämänhallintaa ja elämänkulun kokonaisuutta tukeviksi. Tämä edellyttää eri kuntoutusmuotojen (lääkinnällisen, sosiaalisen, kasvatuksellisen ja ammatillisen) prosessien lähentämistä toisiaan täydentäviksi. Yhtenä keinona on yhteisten kokonaisvaltaisten ja moniammatillisten kuntoutussuunnitelmien tekeminen erilaisia kuntoutuspalveluja tarvitseville CP-vammaisille aikuisille. Nykyistä enemmän tarvitaan kuntoutuksen osaamisen seudullista tai alueellista keskittämistä sekä yhteisiä toimintakäytäntöjä toimintakyvyn arviointiin, kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen eri ammattilaisten keskinäistä kumppanuutta tarvitaan ensisijaisesti lääkinnällisen kuntoutuskentän sisällä. Lisäksi tulee kehittää suorituskyvyn eri osa-alueiden kuntoutuksen vuorovaikutuksellisuutta. Kuntoutusjärjestelmää pitäisikin kehittää enemmän yksilöllisestä, syyperusteisesta ja sektoroituneesta palvelusta kohti rakenteellisesti ja universaalimmin ihmisten toimintakykyä ylläpitäväksi monitoimijaiseksi järjestelmäksi. Kuntoutuksen palvelurakenne ei pysty tuottamaan ikääntyvässä yhteiskunnassa palveluja kaikille, jos jo ihmisten kategorisointiin menee paljon resursseja.
6 6 Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmiä on kehitetty vastaamaan tieteellisesti tai ammatillisesti rajattuihin erilliskysymyksiin, jolloin ihmisen elämäntilanteen kokonaisuuden huomiointi on jäänyt kapeaksi. Kuntoutuksen ammatti-ihmiset tarvitsevat nykyistä enemmän laaja-alaista ja moniammatillista työotetta tukevaa perus- ja täydennyskoulutusta. Olisiko tarpeen kehittää myös kuntoutuksen laajempaa konsultointijärjestelmää, joka täydentäisi nykyistä ammattialayhdistyskohtaista täydennyskoulutusta ja konsultointia? Kumppanuudessa tarvitaan eri ammattilaisten keskinäistä vuorovaikutusta ja luottamusta sekä tietoa toisten palveluista, ettei eri järjestelmissä tehdä päällekkäistä työtä. Nykyisessä yhteiskunnassa tarvittaisiin enemmän hitauden ylistystä. Töitä jakamalla voitaisiin tuottaa useammalle parempaa elämää ja onnellisuutta. Työmarkkinoiden joustavuuden kehittäminen on avainkysymys, jossa tarjotaan myös CP-vammaisille aikuisille mahdollisuus käyttää osatyökykyisenäkin oma panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Kaikille ihmisille keskeisintä on löytää mielekästä tekemistä, itselle sopiva ajankäyttö ja pääsy osalliseksi sosiaalisista mahdollisuuksista ja verkostoista. YTM Tiina Airaksinen työskentelee projektipäällikkönä Invalidiliitto ry:n CPvammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektissa. Kirjallisuus: Darrah J, Magill-Evans J & Galambos N (2009) Community services for young adults with motor disabilities A paradox. Disability and Rehabilitation 2010; 32(3): Nikkanen P. (2010) Vaikeavammaisen henkilön kuntoutussuunnitelman rakentumisen käytännöt. Kelan julkaisuja. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 71 Helsinki.. Rosqvist E. (2009) CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen kirjallisuuskatsaus. Invalidiliiton julkaisuja R.24. Helsinki WHO (2004) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Gummerus Kirjapaino OY, Jyväskylä.
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotTiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo
Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
LisätiedotNYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa
NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotLataa Kuntoutus muutoksessa. Lataa
Lataa Kuntoutus muutoksessa Lataa ISBN: 9789524844772 Sivumäärä: 301 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.25 Mb Aila Järvikosken, Jari Lindhin ja Asko Suikkasen toimittamassa teoksessa Kuntoutus muutoksessa
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotMikä on muuttunut hankkeen myötä
Mikä on muuttunut hankkeen myötä Vertaisoppimispäivät, Kajaani 30.11.17. TOIKE-hanke Sinikka Karhu ja Anni Mäkelä Mikä on muuttunut asiakkaan näkökulmasta? Matalan kynnyksen Toimintakykykykeskus on perustettu
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotAmma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö
Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN
ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö
Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
LisätiedotLapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
LisätiedotKoheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa
Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Kuormitus hallintaan-seminaari 5.6.2017 Kristiina Niemelä Kaunialan sairaala, kuntoutuksen johtaja FT, TtM, ft 5.6.2017
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotOppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo
LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotSatu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotKelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
Lisätiedot2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotOpintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt
Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotKäyttäjäkokemus voimavaraksi
Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari
CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
Lisätiedot