Puolustustaloudellinen suunnittelukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustustaloudellinen suunnittelukunta"

Transkriptio

1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori 2/2006 Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Osaraportti 1: Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tunnistaminen

2 1 (47) Tietoyhteiskuntasektori Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Osaraportti Vaihe 1: Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tunnistaminen Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli 2006

3 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Julkaisija Tekijät "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla" projektin ensimmäisen vaiheen "Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tunnistaminen" projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Osaraportti (vaihe 1) Toimeksiantaja PTS:n elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli Asiakirjan nimi TIETOYHTEISKUNTASEKTORIN KRIITTISTEN INFRASTRUKTUURIJÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TUNNISTAMINEN Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tunnistaa tietoyhteiskuntasektorin kriittinen infrastruktuuri, järjestelmät ja palvelut. Tässä raportissa on esitetty projektiryhmän näkemys, joka muodostaa perustan tunnistettujen infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaamiselle. Uuden tietoyhteiskunnan huoltovarmuuden ymmärtämiseksi on työn perustaksi tarkasteltu muutamasta näkökulmasta, mistä tietoyhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa voisi olla kyse. Näkökulmat ovat (1) historiallinen (evoluutio), (2) systeeminen (tietoyhteiskunta systeeminä), (3) tieto yhteiskunnassa ja evoluutiossa sekä (4) tekniikka evoluutiossa. Raportissa on lyhyesti kuvattu myös tietoyhteiskunnan turvallisuutta (tietoturvallisuutta) sekä esitetty lyhyellä esimerkillä tyypillinen "järjestelmien järjestelmästä" koostuva tietoyhteiskunnan palvelu. Raportin päätulokset eli tietoyhteiskunnan kriittiset infrastruktuurijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut on esitetty omana kokonaisuutenaan. Tietoyhteiskunnan kriittisiä suoritteita ovat tietokoneissa toimivat sovellukset, tietokonelaitteet varusohjelmistoineen ja oheislaitteineen, liityntä- ja muut viestintäpalvelut, viestintäverkkotuotteet ja palvelut sekä telepäätelaitteet. Lisäksi kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat myös nk. yhteiset palvelut. Kaikkien näiden kriittisyyttä on myös arvioitu raportissa esitettyjen arviointikriteereiden valossa. Raportin viimeisessä luvussa on tarkasteltu tietotekniikkatuotteiden valmistuksen ja maahantuonnin liiketoimintalogistiikkaa sekä esitetty myös arvioita toiminnan eri osa-alueiden kriittisyydestä. Raporttia voidaan vielä muuttaa tai täydentää, mikäli projektikokonaisuuden muut vaiheet antavat siihen aiheen. Projektiryhmään ovat kuuluneet - Matti Lehtimäki, Oy L M Ericsson Ab, projektiryhmän puheenjohtaja - Erkki Heliö, TietoEnator Oyj - Hannu Sivonen, Huoltovarmuuskeskus - Heikki Toivonen, Puolustusvoimat - Kimmo Manni, Suomen Erillisverkot Oy - Matti Pikarla, ELKOMIT ry - Sakari Ahvenainen, /Joukkoviestintäpooli - Seppo Uitto, Isoworks Oy - Timo Luukkala, Nokia Oyj - Tuomo Haukkovaara, Oy International Business Machines Ab - Kari Wirman, FiCom ry, projektiryhmän sihteeri Avainsanat tietoyhteiskuntasektori, kriittinen, infrastruktuuri, suoritteet, palvelut, tietojärjestelmä, maahantuonti, valmistus Muut tiedot Kokonaissivumäärä 2+43 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Huoltovarmuuskeskus Kustantaja

4 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) SOPIVA-PROJEKTI Vaihe 1: Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tunnistaminen SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto Projektin tausta ja tavoitteet Tietoyhteiskunta ja kriittinen infrastruktuuri Ajattelu, yhteiskunnat ja huoltovarmuus Taustaa tietoyhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille Systeemeistä ja systeemitasoista Tietoyhteiskunnan synnystä Yhteiskunnat, tietotekniikka ja evoluutio Tekniset välineet ja niiden tasorakenteet Internet Globalisaatio Kompleksisuudesta Tietoyhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin määrittelyä Tietoyhteiskunta Kriittinen Infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri Huoltovarmuuden yleisiä kehityssuuntia Johtopäätöksiä Yleisiä johtopäätöksiä Huoltovarmuuteen liittyviä johtopäätöksiä Projektin jatkoon liittyviä johtopäätöksiä Lähteet Tietoyhteiskunnan turvallisuudesta Esimerkki järjestelmien järjestelmästä Tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet Suoritteiden kuvaus Sovellukset Yhteiset palvelut Laitealustat Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Viestintäverkkotuotteet ja -palvelut Telepäätelaitteet Suoritteiden kriittisyyden arviointi Elintärkeys Altistus Tietotekniikkatuotteiden valmistus ja maahantuonti Tuotteet ja osa-alueet Liiketoimintalogistiikka Maahantuonti Kriittisyydestä... 45

5 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) 1 Yhteenveto Tietoyhteiskunta ja kriittinen infrastruktuuri Huoltovarmuuden toteuttaminen edellyttää ensin ymmärtämistä. On ymmärrettävä yleisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, uhkia ja niistä syntyviä huoltovarmuuden uusia tarpeita. Seuraavaksi edellytetään näiden uhkien ja tarpeiden asiantuntijoiden olemassaoloa tarkemman yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi ja vasta kolmanneksi resursseja, esim. rahaa. Siksi tässä raportissa keskitytään aluksi tietoyhteiskunnan ymmärtämiseen systeemisenä ja historiallisena ilmiönä. Ihmiskunnan organisaatiot ovat kehittyneet ja kasvaneet jatkuvasti suuremmiksi vuosituhansien aikana. Keskeinen mahdollistava muutostekijä on ollut tietoon liittyvä uusi tekniikka tai asia: puhe mahdollisti heimon edellyttämän yhteistoiminnan, kirjoitustaito valtion edellyttämän yhteistoiminnan ja kirjapainotaito kulttuurin edellyttämän yhteistoiminnan. Uutta organisaatiotasoa on edeltänyt em. tietomuutoksen lisäksi kaupan muuttuminen. Uutta tietotekniikkaa ja kauppaa ovat seuranneet hallinnollinen ja lainsäädännöllinen muutos. Kulttuurinen vaihe on lainsäädännön ja hallinnon osalta paraikaa toteutumassa Euroopassa EU:n myötä. Globaali vaihe on vasta alussaan. Sen mahdollistava uusi informaatiotekniikka (tietokoneverkot ja internet) on syntynyt noin 15 vuotta sitten, kun edellisen vaiheen uusi tietotekniikka, kirjapainotaito, syntyi 500 vuotta sitten. Huoltovarmuus on muuttunut niin, että uuden vaiheen asiat ovat edellyttäneet uusia asioita huoltovarmuudelta. Uuden ajan ilmiöt ovat näkyneet myös vanhoissa varautumisen kohteissa. Uuden historiallisen vaiheen, globalisaation metafora, vertauskuva, on internet. Sen ominaisuudet ovat pitkälti tämän aikakauden yleisiä ominaisuuksia. Internetin näkeminen pelkkänä teknisenä rakenteena on vaarallista, koska se on uuden aikakauden keskeinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa monia täysin uusia asioita ja joka muuttaa monia vanhoja asioita. Tämän uuden globaalin tason ilmiöt ovat uusia ja vaikeasti ennustettavia. Uusi globaali taso luo myös uusia asioita, uutta logiikkaa ja edellyttää ajattelun muuttamista. Uudet tasot ihmiskunnan organisaatiossa ovat merkinneet aina myös kompleksisuuden ja tietomäärien kasvua. Tämän hetkisessä kehitysvaiheessa puhutaan jo tieto- tai verkostoyhteiskunnasta. Ubiikkiyhteiskunta on tämän kehityksen seuraavaa vaihetta. Kompleksisuuden kasvulle on useita lähteitä ja siitä tulee kasvava haaste kaikille organisaatioille. Tämä kehitys kohti suurempia organisaatiotasoja on yleisen systeemiteorian hierarkkiset tasot idean mukaista toimintaa. Tämä idea antaa joitakin yleisiä työvälineitä käsitellä kyseessä olevaa muutosta ja niiden merkitystä mm. varautumiselle. Yleinen systeeminen tarkastelu antaa myös johtopäätöksiä tietoyhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin kohteiden yleiseen määrittelyyn. Tekniikan historiassa näkyy myös em. hierarkkiset tasot -ilmiö. Tekniikka on kehittynyt historiallisesti seuraavissa vaiheissa: työkalut, koneet, järjestelmät ja järjestelmien järjestelmät (automaatio). Jälkimmäisissä korostuvat valtiota suuremmat toimijat rakentajina ja ohjelmistot integroivana komponenttina. Tämän vaiheen perusesimerkkejä ovat globaali tietoverkko (internet), puhelinverkko ja mobiiliverkko.

6 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Kehitys merkitsee huoltovarmuudelle uusia vaatimuksia ja uudenlaisen ajattelun tarvetta. Mitään vanhaa ei kuitenkaan poistu, joten vanhat varautumisen kohteet ovat edelleen voimassa. Muutos on merkittävä eivätkä vanhat periaatteet sovellu kaikilta osin uuteen tilanteeseen. Tarvitaan uudenlaista, muutoksen huomioonottavaa ajattelua. Tieto, tietoturva ja verkon mahdollistava tekniikka ovat jatkossa kasvavasti huoltovarmuuden kohde ja työkalu. Tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet Tietoyhteiskuntasektorin toimijoiden suoritteet ovat pääosin muiden yhteiskunnan toimijoiden toimintaa palvelevia hyödykkeitä. Tietotekniikka liittyy kiinteästi lähes kaikkiin yhteiskunnan prosesseihin ilman tietotekniikan palveluita toimintoja ei pystyttäisi käytännössä hoitamaan lainkaan tai hoitaminen vähintäänkin vaikeutuisi oleellisesti. Tietojärjestelmien toimintakyky on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tarkastellen kriittistä, sillä vaihtoehtoisia tai tietotekniikan korvaavia toimintatapoja ei ole järkevillä kustannuksilla mahdollista ylläpitää. Keskeisten tietoteknisten järjestelmien on vain yksinkertaisesti toimittava. Niiden mahdollisen vikaantumisen seurauksena varsinainen prosessi on halvaantunut siihen saakka, kunnes tietojärjestelmä on saatu jälleen toimintakuntoon. Toimintaprosessit tukeutuvat niitä palveleviin ja tukeviin järjestelmiin. Järjestelmät puolestaan ovat rakenteeltaan kerroksellisia, joissa ylemmät tasot tukeutuvat alempien tasojen niille tarjoamiin palveluihin. Tasojen liittymistä toisiinsa voidaan kuvata alla olevassa kuvassa (Kuva 1) esitetyllä kerrosmaisella rakenteella, jossa ylempi kerros lähes poikkeuksetta tarvitsee alemman kerroksen tarjoamia palveluita. LOPPUKÄYTTÄJÄN TOIMINTAPROSESSIT Yhteiset palvelut Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot väliohjelmistot oheislaitteet Käyttötuki valmisohjelmistot palvelusovellukset Päätelaitteet Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Kuva 1 Toimintaprosessit ja tietotekniikka

7 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Tietojärjestelmien kerrosmaisen rakenteen johdosta voidaan tehdä mm. seuraavat johtopäätökset: - mitä ylempänä rakenteessa tarkasteltava asiakokonaisuus on, sitä läheisemmin se liittyy johonkin tiettyyn loppukäyttäjän toimintaprosessiin. Vastaavasti voidaan päätellä, että mitä alempana kuviossa ollaan, sitä useampaan käyttäjään ja toimintaprosessiin ko. palvelu tai suorite liittyy. - palveluiden ja suoritteiden "jalostusarvo" on sitä suurempi mitä ylempänä kaaviossa ollaan, jolloin sen korvaaminen tai vaihtokelpoisuus yleisesti ottaen on vaikeampaa - alemman tason palvelut tarvitaan, jotta niihin tukeutuvat ylemmän tason palvelut olisivat mahdollisia - sovellusten kaltaiset ja niiden kanssa samalla tasolla toimivat yhteiset palvelut muodostavat keskeisen osan etenkin laajempien järjestelmäyhdistelmien toiminnalle. Tietoyhteiskuntasektorin suoritteiden kriittisyyden arviointiin liittyvät kriteerit jakautuvat kahteen luokkaan: elintärkeys ja altistus. Elintärkeys tarkoittaa, että yhteiskunnan toimivuus vaurioituu vakavasti, jos suorite puuttuu, vaurioituu tai lakkaa toimimasta. Elintärkeys on kriittisyyden edellytys. Suorite ei ole kriittinen, ellei se palvele elintärkeätä toimintoa. Altistus vuorostaan korostaa suoritteen kriittisyyttä, jos suorite elintärkeytensä vuoksi on kriittinen. Altistus lisää riskiä, että suorite (ja siitä riippuvia suoritteita) jossakin tilanteessa puuttuu, vaurioituu tai lakkaa toimimasta. Tietotekniikkatuotteet ovat pääosin elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden tuotteita. Elektroniikkateollisuus on varsin nuorta teollisuutta ja vähän säädeltyä ja siksi sen voimakas kansainvälinen verkottuminen on ollut itsestään selvyys. Perusraaka-aineet, kuten elektroniikan komponentit, ovat Suomessa suurelta osin tuontitavaraa ja puolestaan pitkälle verkottuneen komponenttiteollisuuden tuotteita. Tämä on pitkälti seurausta tietotekniikan globaaliudesta ja uudesta globaalista työnjaosta. Tietotekniikkatuotteiden maahantuontia Suomessa hoitavat pääasiassa valmistajien omat paikalliset yksiköt ja valmistajista riippumattomat tukkukaupat. Valmistajat, kuten myös tukkukaupat, ovat useimmiten kansainvälisiä yrityksiä.

8 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) 2 Projektin tausta ja tavoitteet pitivät yhteiskokouksen, jossa paneuduttiin tietoyhteiskuntasektorin tietotekniikka- ja tietoliikennetoimialojen yritysten huoltovarmuuden haasteisiin ja toiminnan suunnitteluun poolien yhteisillä aihealueilla. Huomio kohdistettiin pääosin sellaisiin normaaliolojen trendeihin ja uhkatekijöihin, joiden häiriövaikutukset todennäköisesti moninkertaistuisivat poikkeusoloissa. Haasteiden tunnistamisen ja analysoinnin lisäksi tavoitteena oli ideoida konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja, mikäli mahdollista, myös päättää kansallisen ICT-alan huoltovarmuuden kehittämisen toimenpiteiden käynnistämisestä. Käytyjen keskustelujen perusteella poolitoimikunnat päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Projektin vaiheet ovat: 1. Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen 2. Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus 3. Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien 4. Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Projekti etenee vaiheittain ja seuraavan vaiheen työ perustuu edellisen vaiheen lopputuloksiin ja päätelmiin. Projektin ensimmäinen vaihe käynnistyi projektin ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksella Projektisuunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tunnistaa tietoyhteiskuntasektorin kriittinen infrastruktuuri, järjestelmät ja palvelut. Projektin tehtävänä on tuottaa loppuraportti, joka muodostaa perustan tunnistettujen infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaamiselle. Vaihe 1 rajasi tarkastelun koko tietoyhteiskuntasektorin toimintakentästä poiketen projektin asettaneiden kolmen poolin toiminta-alueeseen eli tietoverkkoihin, tietotekniikkaan ja niihin liittyvään valmistukseen ja maahantuontiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät joukkoviestintä ja graafinen viestintä. Tietoyhteiskuntasektorin suoritteiden kriittisyyttä arvioitiin Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteita koskevassa päätöksessä (350/2002) esitettyjen arviointiperusteita käyttäen. Tarkastelussa keskityttiin tietojärjestelmien merkitykseen yhteiskunnan teknisenä perusrakenteena ja etenkin niiden elintärkeään toimintoja tukevaan rooliin elintarvike- ja energiahuollossa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, sotilaallista maanpuolustusta palvelevassa tuotannossa sekä kuljetus-, varastointi ja jakelujärjestelmissä.

9 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Tarkasteluissa otettiin huomioon se, että tietojärjestelmät tarvitsevat toimiakseen muiden yhteiskunnan sektoreiden hyödykkeitä kuten esimerkiksi sähköä, ihmisiä, osaamista, jne. Tämäntyyppisiin "infrallakin on infransa" -riippuvuuksiin ei erityisesti paneuduttu. Näihin asioihin liittyvä kysymykset noussevat esille projektin seuraavassa vaiheessa.

10 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) 3 Tietoyhteiskunta ja kriittinen infrastruktuuri 3.1 Ajattelu, yhteiskunnat ja huoltovarmuus Nykyisyys ja lähitulevaisuus perustuvat siihen mitä on ollut olemassa lähimenneisyydessä ja nykyisyydessä. Tietoyhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ymmärtämiseksi on siksi ymmärrettävä miten ja miksi tähän on tultu. Samalla on ymmärrettävä millä ajattelulla aikaisempi vaihe toimi ja miten ajattelua on uudessa ympäristössä muutettava. Suuret historialliset ajattelun ja olemassaolon ilmiöiden selityksen vaiheet ovat olleet: - maatalousyhteiskunnassa usko - teollisuusyhteiskunnassa tiede sekä tieto ja - informaatioyhteiskunnassa sellainen kompleksisuutta hallitseva tiede, joka tehtävissä vain tietokoneilla. Maatalousyhteiskunnassa ajattelun pohja oli usko. Papit selittivät miten maailma oli rakentunut ja miksi asioita tapahtui: maanjäristys oli jumalten vihaa ja sairaus synnin tulosta. Teollisuusyhteiskunnassa ajattelun pohjaksi tuli tieto, tiede. Tiedemiehet selittivät miten maailma oli rakentunut ja miksi asioita tapahtui: maanjäristys oli tektonisten laattojen jännitteiden purkautumista ja tauti bakteerien ja virusten toiminnan tulosta. Jos tietoyhteiskunta on maatalous- ja teollisuusyhteiskuntaan verrattavissa oleva muutos, ajattelun olisi muututtava vastaavassa määrin kuin uskosta tieteeseen. Voiko näin suuri muutos olla mahdollista? Mikä tämä uusi ajattelun pohja voisi olla? Amerikkalainen tiedemies ja filosofi Heinz R. Pagels (Pagels 1989) on esittänyt, että tämä muutos olisi sellainen tiede, joka on tehtävissä vain tietokoneella. Kyse on keskeisesti kompleksisuuden, verkottuneen toiminnan hallinnasta. Ongelmiin törmättäessä on oleellista tiedostaa, että olemme luoneet ongelmat tietynlaisella ajattelulla. Ongelmia ei ratkaista samanlaisella ajattelulla, vaan ajattelemalla uudella tavalla. Erityisen ilmeistä tämä on uusilla systeemitasoilla (ks. luku 3.3), tällä hetkellä globalisaatiossa. Uusien systeemitasojen ilmiöt ovat emergenttejä ja siten vaikeasti ennakoitavia. Niillä on omat uudet lainalaisuutensa, jotka on ymmärrettävä tavoitteellisen toiminnan mahdollistamiseksi. Suomen poliittinen toiminta toisen maailmansodan jälkeen perustui kylmän sodan kahtiajakoon ja sen hyödyntämiseen. Kylmän sodan alku ehkä jopa pelasti Suomen ensimmäisen kerran luvun lopulla ja sen loppuminen toisen kerran luvun alussa. Nyt maailman kahtiajako on poissa ja tarvitaan uutta ajattelua ja uudenlaista toimintaa. Tämän ajattelutavan merkitys korostuu myös systeemitason muutoksessa (ks. luku 3.3). Globaali toiminta ei ole samanlaista toimintaa ja ajattelua kuin aiemmin valtioissa. Kullakin yhteiskunnallisella vaiheella on ollut omat varautumisen kohteet. Ne ovat myös kumulatiivisia, eli maatalousyhteiskunnan varautumisen kohteet eivät poistu teollisuus- tai tietoyhteiskunnasta. Uusi vaihe myös muokkaa aikaisempia vaiheita eli maatalouden huoltovarmuus teollisuusyhteiskunnassa riippuu esim. lannoiteteollisuudesta ja maatalouskoneista. Tietoyhteiskunnassa elintarvikkeiden ja teollisuustuotannon virtojen rinnalle syntyvät vastaavat elektroniset tietovirrat. Aikaisempi ajattelutapa huoltovarmuudessa on keskeisesti ollut varastoiva, sektorija hyödykekohtainen, valtiollinen, poikkeusoloihin (sodankäyntiin) keskittyvä ja viranomaisvetoinen. Se toimii yhä heikommin etenkin tietoyhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin liittyen. Tarvitaan uudenlaista ajattelua huoltovarmuudesta. Tarvitaan mm. tietoon perustavaa toimintaa, prosessikohtaista, kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, kansainvälistä varautumista, normaaliolojen kompleksisuuden hallin-

11 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) taa ja verkottunutta yhteistyötä. Toisaalta on syytä muistaa, että em. vanhoilla periaatteilla on edelleen paikkansa. Huoltovarmuuden toteutuminen edellyttää ensin toimintaympäristön ja sen muutosten ymmärtämistä, mitä huoltovarmuuden uhkia tai tarpeita on olemassa. Sitten tarvitaan uhkien ja tarpeiden asiantuntijoita, jotta voidaan tehdä jotain konkreettista ja yksityiskohtaista, kun ymmärretään uhkia ja tarpeita paremmin. Vasta kolmanneksi tarvitaan resursseja (aikaa, rahaa, ihmisiä jne.). 3.2 Taustaa tietoyhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille Tässä osassa raporttia tietoyhteiskuntaa tarkastellaan yleisen systeemiteorian ja siihen liittyvien ihmiskunnan evoluution suurien organisatoristen hyppäysten sekä tekniikan megavaiheiden kautta. Em. perusteiden kautta tarkastellaan miten tietoyhteiskunta on muodostunut, mikä se on ja mitä tästä kehityksestä em. teorioiden perusteella voidaan sanoa ja ennakoida erityisesti huoltovarmuuden kannalta. Tietoyhteiskunnan takana voidaan nähdä mm. yhteiskunnallista, organisatorista, systeemistä, teknistä ja evoluutionääristä (historiallista) taustaa (Castells 1996). Näiden taustojen ymmärtäminen antaa näkökulmia tietoyhteiskunnalle ja sen pohjalla olevalle infrastruktuurille. Tässä esityksessä taustana pidetään yleisen systeemiteorian luojan Ludwig von Bertalanffyn systeemiteoreettista hierarkkiset tasot -käsitystä (Bertalanffy 2003, 74). Samanlaista rakennetta on esitetty myös biologisen evoluution keskeisenä periaatteena (Smith & Szathmary 1995). Suomalaisista tiedemiehistä professori Eero Paloheimo on esittänyt vastaavaa yleistä, megaevoluutiokäsitystä Big Bangistä avaruusaikaan (Paloheimo 2002). Sodankäynnissä amerikkalainen professori Quincy Wright päätyi jo 1940-luvulla sodankäynnin megavaiheissa samanlaiseen evoluutionääriseen käsitykseen sodankäynnistä (ja yhteiskunnista) (Wright 1983). Koottu filosofinen ja laaja aineisto aiheesta löytyy netistä sivustolta Principia Cybernetica Web (Principia Cybernetica Web). Tietoyhteiskuntaa (engl. information society) on korvaamassa kasvavasti verkostoyhteiskunta (Castells 1996). Se on uusi pelkän informaation kannalta laajempi näkemys yhteiskuntien evoluutiosta. Verkostoyhteiskunnassa informaation kasvavan merkityksen lisäksi muuttuu organisaation rakenne hierarkioista kohti verkkoja ja verkostoja. Oleellista ei ole enää fyysinen paikka (vrt. geopolitiikka), vaan verkko, prosessi (Castells 1996, 386 ja 398). Verkostoyhteiskunta on keskeisesti tiedon jakamista (globaaleissa) verkoissa ja siitä seuraavaa uudenlaista tehokkuutta. Liitteessä 1 on tarkasteltu erään tiedon jakamisen ja organisaation muutoksen radikaaleja seurauksia. Verkostoyhteiskunnalla on sekä sotilaallinen (CCRP 2001) että yhteiskunnallinen (Castells 1996, McNeill & McNeill 2006) ulottuvuus kuten aiemmin tietoyhteiskunnalla ja se perustuu uuteen verkostoteoriaan, joka korostaa kehittyviä ja dynaamisia verkkoja (Barabasi 2002). Uusimpana terminä ja luonnollisena kehitysvaiheena yhteiskunnissa esiintyy ns. ubiikkiyhteiskunta. Sillä tarkoitetaan tietotekniikan kasvavaa, joka paikkaan ulottuvaa ja huomaamatonta läsnäoloa ihmisen arjessa. Sen pohjana on tietokonetekniikan jatkuva ja radikaali halpeneminen ja yhtäaikainen tehon kasvu, näistä johtuva ohjelmistojen älykkyyden kasvu, langattomuuden mahdollistama liikkuvuus, kaikkialle yhä pienempinä (WLAN, Bluetooth) ulottuvat verkot ja järjestelmiä yhteen liittävät ohjelmistot.

12 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) 3.3 Systeemeistä ja systeemitasoista Systeemi on kokonaisuus, joka muodostuu erikoistuneista osista ja osien välisistä suhteista sekä niiden mahdollistamasta uudesta emergentistä ominaisuudesta, systeemistä kokonaisuutena. Systeeminen lähestymistapa korostaa huoltovarmuutta kokonaisuutena. Seikka näkyi mm. rahoitusalan valmiusharjoituksen Pato 2005:n keskeisissä tuloksissa (Sontag 2006). Emergenssi tarkoittaa uutta kokonaisuuteen, ylätasoon liittyvää ominaisuutta, jota ei ole osissa. Tyypillisiä emergenttejä (engl. emergent) ominaisuuksia ovat neuroneista muodostuva tietoisuus ja kemiallisista reaktioista muodostuva elämä. Emergenssi on lukumäärä- ja kompleksisuusintensiivinen ilmiö. Siihen liittyy myös osien erikoistuminen (Bertalanffy 2003, 70; Smith & Szathmary 1995, 12-13). Yksi suurempi yksikkö muodostuu erikoistuneista osista, esim. ihminen noin 260 erikoistuneesta solutyypistä. Tieto- ja verkostoyhteiskunta on ihmisistä koostuva tietyn historiallisen vaiheen järjestelmä, systeemi. Sen pohjana on ihminen ja muu materia, aine sekä ihmiskunnan edelliset vaiheet. Aine rakentuu osistaan, joista muodostuu suurempia systeemejä. Alkeishiukkasista rakentuu atomeja, atomeista molekyylejä, molekyyleistä soluja, soluista eliöitä ja eliöistä yhteiskuntia (Bertalanffy 2003, 27, 47 ja 74) (Smith & Szathmary 1995) (Paloheimo 2002, 19, 55 ja 71 84) (Principia Cybernetica Web, 1). Kyse on em. "hierarkkisista tasoista", ilmiöstä, jossa lukuiset alemmat pienemmät osat luovat yhden suuremman kokonaisuuden esim. ihmisen solut ihmisen tai auton osat auton. Uusia tasoja syntyy, jos niiden syntyminen on yleisesti mahdollista ja kun niille syntyy edellytykset, esim. toteutuneina historiallisina välttämättöminä esivaiheina. Uudet tasot eivät sinänsä ole välttämättömyyksiä, luonnonlaki (Smith & Szathmary 1995, 3). Keskeisiä mahdollistavia tekijöitä ovat em. alasysteemien lukumäärä, suuremman yhteistoiminnan mahdollistava ja organisaation koon ja dynamiikan kattava tiedon välitys (Wright 1983, 20-21) sekä erikoistuminen. Ylemmälle organisaatiotasolle syntyy emergenssin kautta omat ominaisuutensa, joita ei ole alemmissa organisaatioelementeissä. Kutakin organisaatiotasoa hallitsevat em. takia omat lait. Ylempi taso myös dominoi tai kontrolloi alempia (Principia Cybernetica Web, 2). Ilman tätä dominanssia ylemmästä tasosta ei tule systeemiä, kokonaisuutta. Ihmisyhteisöissä tämä dominanssi näkyy esim. lakeina ja lakeja valvovana poliisina. Jos siis yksikkö (valtio) on osa suurempaa kokonaisuutta (EU, globalisaatio), kokonaisuus käyttää aina kontrollia tähän osaan. Ilman yläorganisaation kontrollia ei ole olemassa ylätason systeemiä, synergiaa, vaan vain joukko samoja erikoistumattomia elementtejä sisältäviä kilpailevia yksiköitä. Uudelle (elämän) systeemitasolle on ominaista, että kyseisen tason, erikoistumisen saavutettuaan, systeemi voi lisääntyä vain kyseisen tason puitteissa (Smith & Szathmary 1995, 6). Huoltovarmuuden kannalta tämä on aivan keskeinen havainto. Ihminen on erittäin riippuvainen valtiosta ja valtio globaalin työjaon toteuduttua globaalista tasosta. Tällä hetkellä monia merkittäviä valtion ongelmia esimerkkeinä kansainvälinen rikollisuus, pakolaisuus, saasteet, tietoturva - ei voida ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä. Toiminta uusilla tasoilla vaatii myös uudenlaisia lakeja, osaamista ja organisaatioita. Suomessa National Security Authority -organisaation puuttuminen on estänyt suomalaisen teollisuuden osallistumisen esimerkiksi ulkomaisten turvallisuusviranomaisten projekteihin aina viime vuosiin asti.

13 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Vaiheina em. uuden hierarkkisen tason syntymisessä ovat: - pohjana on määrän kasvu, eli alaelementtejä on oltava uuden suuremman systeemin mahdollistava määrä - toiseksi tarvitaan uuden tason mahdollistavat tieto- ja muut järjestelmät, joilla uusi taso pystyy toimimaan järjestelmänä, eli esim. kontrolloimaan osiaan ja kuljettamaan uuden systeemitason edellyttämän materiaalin, energian, tiedon ja ihmiset. - kolmanneksi tarvitaan em. järjestelmien mahdollistamaa osien erikoistumista - neljänneksi syntyy erikoistumisen seurauksena uusi järjestys ja järjestelmätaso sekä uuden tason uudet ilmiöt. Erikostuttuaan uuden systeemin osat pysyvät elossa ja lisääntyvät vain uuden suuremman systeemitason osana. Globalisaatioon liittyen olemme tällä hetkellä kolmannessa vaiheessa. Meneillään on erikoistuminen globaalissa systeemissä. 3.4 Tietoyhteiskunnan synnystä Yhteiskunnat, tietotekniikka ja evoluutio Ihmisen organisaatiotasoina voidaan nähdä esim. yksilö ("nollaorganisaatio"), perhe, suku, heimo, valtio, valtioliitto, kulttuuri ja globaali ihmiskunta. Ihmisen evoluutiossa kielen syntyminen, kirjoitustaidon syntyminen ja kirjapainotaidon syntyminen ovat olleet tietoon ja tietotekniikkaan liittyviä megavaiheita, edellytyksiä suuremmalle organisaatiotasolle (Wright 1983, 26 87) (McNeill & McNeill 2006, 24 ja 31). Uudet tavat välittää tietoa ovat olleet myös laajemmin elämän suurten muutosvaiheiden edellytyksiä (Smith & Szathmary 1995, 13-14). Kieli on mahdollistanut heimon, eli laumojen tai klaanien muodostaman kokonaisuuden edellyttämän yhteistoiminnan (suurriistan metsästys), kirjoitustaito keskeisesti valtion ja kirjapainotaito kulttuurin edellyttämän yhteistoiminnan. Nämä tietotekniset megavaiheet ovat merkinneet myös tiedon monistamisen halpuutta ja kasvavaa avoimuutta. Uusi avoimuus on merkinnyt syntyessään myös epävarmuutta ja kaaosta, kunnes uusi järjestys on saavuttanut uuden stabiilin rakenteen. Kirjapainotaidon keksimisen jälkeen epästabiili vaihe Euroopassa oli uskonsodat ja 1600-luvuilla. Internetissä tiedosta on tullut lähes ilmaista ja internetin kautta on syntymässä uusi epävakaa aikakausi ja sen seurauksena ehkä lopulta uudenlainen stabiili rakenne. Uutta suurempaa organisaatiotasoa ovat ennakoineet ensin uusi tekniikka ja toiseksi uudenlainen kauppa. Niitä ovat seuranneet mm. lainsäädäntö ja hallinto. (Wright 1983, ) Ilmiö näkyy Euroopassa mm. siinä, että kulttuuriselle tasolle (EU) on paraikaa syntymässä lainsäädännöllinen ja hallinnollinen rakenne. Globaalilla tasolla ollaan vielä pitkälti uuden tekniikan globaali tietotekniikka, mm. internet - ja kaupan syntyvaiheessa kuten edellinen kulttuurinen vaihe (lännen teknologinen ylivoima) oli 1500-luvun alussa. Olemme siirtymässä tieto- ja verkostoyhteiskunnan yhteydessä seuraavaan tietotekniseen megavaiheeseen, jonka saa aikaan globaali integroitu ja elektroninen tietotekniikka. Se mahdollistaa globaalin työnjaon, globaalin yhteistoiminnan ja globaalit verkottuneet, tietoa jakavat organisaatiot. Tässä vaiheessa työnjako, erikoistuminen, tapahtuu globaalilla tasolla. Taulukossa 1 on esitetty yleistys tietotekniikan kehityksestä.

14 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Informaatiotekniikka Vaiheen alku Yhteiskunnan muoto Selittävä asia Organisaation koko Ei kieltä tai protokieli Ennen eaa. Eläimellinen Vaistot Suurperhe Kieli eaa. Primitiivinen Yhteisö, sosiologia Heimo Kirjoitustaito eaa. Historiallinen Politiikka Valtio Kirjapainotaito 1500 jaa. Moderni Tekniikka Kulttuuri Elektroninen ja integroitu tieto jaa. Postmoderni Kompl. hallinta, tieto Globaali Lähteitä: Quincy Wright: A Study of War ja McNeill & McNeill: Verkottunut ihmiskunta Taulukko 1: Ihmiskunnan evoluution suurvaiheet Tekniset välineet ja niiden tasorakenteet Edellä mainittu "hierarkkiset tasot" -ilmiö näkyy monessa toiminnassa, mm. tekniikan tasoina. Ihmiskunnan evoluutiossa teknologia on luonnut aluksi integroimattomia työkaluja (luu- tai puunuija), sitten integroituja työkaluja (kivikirves: puuvarsi, kivikirveen terä ja nämä yhteen sitova eläinten jänne), sitten koneita (purjelaiva, höyrykone), sitten järjestelmiä (lennättimen yhteen liittämä rautatieverkko) ja lopuksi järjestelmien järjestelmiä (Creveld 1991). Jälkimmäisimmästä esimerkki on logistiikkaketju, jossa konteissa oleva tavara liikkuu laivoilla, junilla ja autoilla ja konttien liikettä seurataan GPS-paikannukseen perustuvalla järjestelmällä ja jossa tieto konteista ja niiden laveteista siirretään viestiyhteyksillä eri toimijoiden johtamisjärjestelmiin. Rakenteelle on ominaista, että järjestelmien järjestelmä koostuu erikoistuneista järjestelmistä, järjestelmät erikoistuneista koneista ja koneet erikoistuneista työkaluista (pyörä, tanko, sylinteri...). Järjestelmien järjestelmä nivotaan yhteen kasvavasti ohjelmistoilla ja niiden keskeinen mahdollistaja on suuri tekninen tiedonkäsittelykyky, eli automaatio. Japanissa Toyotan tehtaalla 66 ihmistä ja 310 robottia teki 300 Lexus loistoautoa päivässä vuonna 1999 (Friedman 2000, 59). Järjestelmien järjestelmien yhteen liittämisessä oleellisia ovat (ohjelmalliset) rajapinnat tai standardit, jotka mahdollistavat tiedon vaihdon eri järjestelmien välillä. Luvussa 5 on esitetty esimerkki tietoyhteiskunnan järjestelmien järjestelmästä. Siirtyminen kohti kompleksisempia teknisiä systeemejä on vaatinut yhä suurempia organisaatioita erikoistumisen pohjaksi. Tällä hetkellä suurimmat tekniset systeemit, eli globaalit tietoverkot ja globaali tietotekniikka vaativat jo globaaleja organisaatiotasoja. Ilmiö näkyy mm. niin, että ei ole olemassa kansallisia tietokoneiden käyttöjärjestelmiä (Windows), mikroprosessoreita (Pentium) tai tietoliikenneproto-

15 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) kollia (TCP/IP). Tietotekniikka on useastakin syystä globaalia. Yksi näistä syistä on uuden verkkoteorian keskeinen seuraus: voittaja vie kaiken (Barabasi 2002). Internet on perusesimerkki globaalista tietotekniikasta. Globaalin tietokoneverkkotekniikan erityispiirteitä ovat tiedon välityksen halpuus, nopeus ja avoimuus. Tämän seurauksena jopa yksittäinen ihminen voi olla blogien ja muiden internet- sivujen, siis verkkonsa kautta globaali vaikuttaja. Taulukossa 2 on esitetty yleistys teknisten välineiden kehityksestä. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää valon nopeuden hyväksikäytön seurauksiin. Yhteyden saanti toiselle puolelle maapalloa, kilometrin päähän supistui noin vuodesta sekunnin osiin. Informaatiotekniikka Tekniikka Energia Tiedon kulku km Ei kieltä tai protokieli Työkalut, integroimaton Lihas, tuli (metsästys, keräily) n * vuotta Kieli Työkalut, integroidut Lihas, tuli (suurriistan metsästys, keräily) n * 100 vuotta Kirjoitustaito Työkalut (koneet) Lihas, eläimet, tuli (maanviljely) n * vuosi Kirjapainotaito Koneet, järjestelmät Ed:t + tuuli, ruuti ja vesi (maanviljely ja tekniikka) Vuosi Elektroninen ja integroitu tieto Järjestelmien järjestelmät Ed:t + polttomoottori, sähkö, ydinenergia (tekniikka) 0, vuotta Lähteitä: Martin van Creveld: Technology and War ja McNeill & McNeill: Verkottunut ihmiskunta km = tiedon kulku toiselle puolelle maapalloa n = luku väliltä 1 10 Taulukko 2: Ihmiskunnan tekniikan evoluution suurvaiheet Teknisiin järjestelmiin kuuluu myös seuraavanlaisia järjestelmiä: koneita, koneita rakentavia koneita, koneita jotka rakentavat koneita, jotka rakentavia koneita. Ohjelmistoissa on vastaavat rakenteet: ohjelmat, ohjelmia rakentavat ohjelmat (ohjelmointikielet) ja ohjelmia, jotka rakentavat ohjelmia, jotka rakentavat ohjelmia (ohjelmointikieliä rakentavat ohjelmat). Mitä ylempänä em. rakenteissa ollaan, sitä laajemmalla niiden vaikutus ulottuu. Ylimmissä järjestelmissä oleva riskit ja riippuvuudet vaikuttavat laajimmalle. Jos ohjelmistoja tekevissä ohjelmissa, kääntäjissä, on esim. tietoturva-aukkoja, kyseiset aukot voivat levitä kaikkiin niillä tehtyihin ohjelmiin (esim sovellusta) ja kyseistä ohjelmaa käyttäviin laitteisiin (miljoonia sovelluksia).

16 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Internet Internet on kymmenien tuhansien tietoverkkojen ja satojen miljoonien tietokoneiden muodostama globaali megaverkko. Internetiin on useampia näkökulmia. Tässä tarkastellaan: - internet aikakautensa metaforana, vertauskuvana - internet teknisenä rakenteena - internet uutta luovana, emergenttinä infrastruktuurina. Internet on tietokoneverkkojen megaverkkona tieto- ja etenkin verkostoyhteiskunnan metafora, vertauskuva. Sen ominaisuudet ovat tietoaikakauden yleisiä ominaisuuksia. Internet on tekniikkaa, verkkojen verkko, tietokonetekniikkaa, avoimuutta, järjestystä kaaoksen reunalla, dynaaminen, globaali, kilpailua, halpaa tietoa, emergentti (uutta luova), dynaamista yhteistoimintaa, ei kenenkään yhden tahon hallinnassa ja (lähes) ilmainen. Internet jakaa myös maailman niihin, joilla se on, ja niihin, joilla sitä ei ole. Internet on merkittävä tekninen ja tietotekninen rakenne, infrastruktuuri. Tämä kuvaa yleisesti tekniikan ja tietotekniikan merkityksen kasvua ihmiskunnan historiassa. Eero Paloheimo näkee teknisen evoluution ihmiskunnan jatkoaikana (Paloheimo 2002, 122). Internet ei ole kuitenkaan vain tekninen infrastruktuuri, vaan alusta monenlaiselle ja uudelle toiminnalle. Internetin vaikutus on todennäköisesti vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla. Esimerkiksi vuonna 2004 internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee internetistä Globalisaatio Globalisaatio on yksinkertaistettuna globaalin toiminnan kasvavaa vaikutusta, verkottumista globaalilla tasolla. Globalisaatio on ihmiskunnan seuraava suuri organisaatiomuutos, hierarkkinen taso, kulttuurista globaaliksi ihmiskunnaksi (Paloheimo 2002) (Friedman 2000) (Bertalanffy 2003, 204). Globalisaatiossa työnjaon, eli erikoistumisen pohja on globaali ja siinä tehokkuus, järjestelmien koko ja kompleksisuus saavuttavat uuden tason. Uuden tekniikan osalta ennakoivaa ovat globaalit tieto- ja tiedonsiirtoverkot ja kaupan osalta globaali vapaakauppa, joka näkyy mm. Kiina-ilmiönä ja Suomessa yritysten globalisoitumisena. Globalisaatio on uutena tasona emergentti, vaikeasti ennakoitava ilmiö. Se synnyttää omia ainutlaatuisia ilmiöitä, joita ei näy esim. valtioissa. Näitä uusia ilmiöitä ovat mm. ihmiskunnan yhteinen tietoisuus, globaalit organisaatiot ja kansalaisjärjestöt, globaali media, jne. Globalisaation elementtejä ovat mm. yksilöt ja valtiot. Globalisaatio muuttaa yksilöitä ja valtioita ja valtiot ja yksilöt globalisaatiota. Globalisaatio on luonnollisesti suurempi muuttaja kuin yksilö tai edes valtio. On todennäköistä että globalisaatioajan yksilö ja valtio ovat erilaisia kuin valtioajan yksilö tai valtio. Globalisaation vaikutukset olivat näkyvissä mm. Suomen maamiinakeskustelussa globaalin median suurena vaikutuksena (Koivula 2002). Sama ilmiö, eli organisaation ulkopuolinen, usein globaali painostus, on vaikuttanut muuallakin valtioihin, yrityksiin ja muihin organisaatioihin.

17 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Globalisaatio on kuitenkin aina vaikuttanut maapallolla, ihmiskunnan osalta ensimmäisenä mm. ihmisten leviämisenä Afrikasta muualla maapallolle ja myöhemmin kulttuurivaihtona, jonka seurauksena mm. paperi, kompassi ja ruuti tulivat Kiinasta Eurooppaan. Kyse on enemmänkin ollut nopeudesta ja vaihdon laadusta kuin siitä, onko globalisaatio vaikuttanut maapallolla. Globalisaation edellinen aalto oli vuosina Sen elementtejä olivat höyrylaivat, höyryveturit rautateillä ja lennätin (McNeill & McNeill 2006, 393). Tämä globalisaatiokehitys loppui ensimmäiseen maailmansotaan ja jatkui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sotien välivaiheessa toteutettiin omavaraisuutta joka osaltaan johti mm. toiseen maailmansotaan. (McNeill & McNeill 2006, 393 ja ) Kyseinen aikakausi on myös esimerkki siitä, että kehitys on vain pitkällä aikavälillä trendinomaista. Lyhyellä tähtäimellä kehityksessä on ollut alueellisia eroja, ylä- ja alamäkiä ja tasaisiakin jaksoja. Edellinen kulttuurinen vaihe kesti kirjapainotaidon keksimisestä 1500-luvulta internetin alkuvaiheeseen Amerikassa eli vuoteen Globaalin työnjaon ulkopuolella ovat tällä hetkellä pitkälti mm. Pohjois-Korea ja Kuuba, aiemmin myös Albania ja osin myös Neuvostoliitto. Toisaalta Etelä-Korean ja Kiinan siirtyminen globaalin työnjaon piiriin 1970-luvulta kuvaa toisenlaista muutosta. Varhaisempi globaalin työnjaon ulkopuolelle jäänyt yhteisö oli Tasmanian primitiiviset ihmiset, jotka elivät aina 1800-luvulle asti. Pieni ihmisyhteisö vailla globaalin verkon kontakteja oli taantunut asteelle, jossa ei osattu tehdä edes tulta (McNeill & McNeill 2006, 316). Halvat kuljetus- ja tiedonsiirtokustannukset mahdollistavat tuotantoyksikön toiminnan viipaloinnin osiin ja toimimisen globaalisti siellä, missä se on edullisinta. Suunnittelu, markkinointi, sihteeripalvelut, tietotekninen tuki, asiakastuki ja tuotteiden valmistus voidaan tehdä eri paikoissa. Yrityksen toiminta verkottuu ja se globalisoituu sisäisestikin. Globaalisti toimivalla ja erikoistuneella yrityksellä on suurin mahdollinen määrän suoma etu. Kansallisen yrityksen on vaikea kilpailla globaaleja yrityksiä vastaan ilman tukia tai tulleja. Tuet ovat taas poissa valtion muista tärkeistä kohteista ja tullit nostavat kyseisen hyödykkeen hintaa valtion sisällä eli ne ovat kalliimpia käyttäjilleen kuin ilman tulleja. Mahdollisuudet tehdä globaaleja hintavertailuja ja vapaakauppa edistävät globalisaatiota. Tavara ja palvelut ostetaan sieltä, mistä se halvimmalla saadaan. Jos yritys ei ole globaalissa järjestelmässä globaalilla tasolla tehokas, se kuolee pois. Globaali talous asettaa rajoja valtioille (politiikalle) ja vie osan niiden vallasta. Samalla tavalla valtio on vienyt osan heimojen ja yksilöiden vallasta. Kontrolli on välttämätön keino luoda suurempia järjestelmiä. Pakko ajaa vain tien toisessa reunassa tekee osaltaan toimivan maantieliikenteen mahdolliseksi. Toisaalta siirtyminen tien väärälle puolelle, ohitus, kertoo miten vaarallista säännön (laillinenkin) rikkominen on. Globalisaatio näkyy erityisesti tiedon helpossa ja halvassa siirrossa. Globalisaatio on keskeisesti, mutta ei ainoastaan tietoon liittyvää. Globaali tieto on kasvavasti merkittävää, jolloin merkittäviä ovat mm. internet, satelliitit, Microsoft, Intel, Google, Nokia ja GPS. Koska uuden järjestelmätason ensimmäisiä edellytyksiä ovat uuden järjestelmätason mahdollistavat tiedonsiirtojärjestelmät, uusi taso näkyy ensimmäisenä tiedonsiirrossa. Globaalit ilmiöt ovat ratkaistavissa vain globaalin tason järjestelmillä, lainsäädännöllä ja yhteistoiminnalla. Esimerkkejä ongelmista ovat kansainvälinen rikollisuus (huumeet, ihmiskauppa, taloudellinen rikollisuus, piraattituotteet ), terrorismi, pakolaisuus, internetin tietoturva, roskapostit, ilmaston lämpeneminen, liikakansoitus, köyhyys, saasteet, jne. Pienten ryhmien vaikutusmahdollisuus on oleellisesti

18 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) kasvanut etenkin globaalin median myötävaikutuksella (asymmetria). Tämä lisää osaltaan toimintaympäristön kompleksisuutta. Globalisaatio eli tuotannon ja tiedon globaali verkko vaikuttaa edetessään myös varautumisen uhkakuviin. Globaali intressi on pitää globaalin verkon keskeiset solmut epävakauden, esim. sotien, ulkopuolella. Toisaalta mahdollisessa globaalissa valtataistelussa riskit ovat kansallisvaltioiden riskejä suurempia. Vuoden 2006 alussa Suomen huoltovarmuudessa oli havaittavissa seuraavat "tasot": kansallinen, EU, NATO:n siviilisektori, pohjoismainen, kansainvälinen ja kahdenkeskeinen. Kansainvälistä edusti kansainvälinen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmä IEA ja kahdenvälistä varautumista Ruotsi ja osin myös Norja (Kuparinen 2006) (HVK 1) Kompleksisuudesta Kompleksisuuden taustasta Kompleksisuus on vaikeasti määriteltävä termi, mutta periaatteessa sillä tarkoitetaan monista osista ja monista osien välisestä yhteydestä seuraavaa vaikeutta kokonaisjärjestelmän kuvaamiseen (Principia Cybernetica Web, 3). Kompleksisuuden lähteinä voidaan nähdä: - uudet suuremmat organisaatiotasot - tekniikan kehitys ja siellä erityisesti - ohjelmistot ja mikropiirit sekä - uudet tehokkuusvaatimukset ja niistä seuraava verkottuminen. Ensinnäkin "hierarkkiset tasot" -idea tarkoittaa suoraan kompleksisuuden kasvua. Uusi ylemmän tason järjestelmä on kompleksisempi kuin sen muodostavat alajärjestelmät, koska uusi taso muodostuu suuresta määrästä erikoistuneita alatason elementtejä. Globaali yhteisö on kompleksisempi kuin valtio ja valtio kompleksisempi kuin heimo tai yksilö. Globaali toiminta, sen hallitsemisesta puhumattakaan, on tuskin mahdollista ilman uusia globaalin toiminnan työvälineitä. 1 Toiseksi kompleksisuus kasvaa teknisen kehityksen myötä. Uusi tekniikka luo uusia systeemeihin vaikuttavia ilmiöitä. Tekniikka on tuonut ihmisen toiminnan piiriin kokonaisia uusia ulottuvuuksia: lentokoneet ja satelliitit korkeuden, radio-, tutka-, infrapuna-, valo- ja röntgen-säteilyä (esim.) hyödyntävät laitteet sähkömagneettisen spektrin ja uusimpana tietokoneverkkotekniikka tiedon ulottuvuuden, kyberavaruuden. Myös aiemmin esitetty kehityspolku - työkalut, koneet, järjestelmät ja järjestelmien järjestelmät - lisää kompleksisuutta tekniikan kautta. Keskeinen uusi teknisen kompleksisuuden lähde ovat ohjelmistot. Ohjelmistoihin liittyvät huoltovarmuuden kannalta oleellisina mm. tietokonevirukset, muut vihamieliset ohjelmistot, suurien ohjelmistojen lisenssit ja erilaiset varmenteet. Elektroniikka ja erityisesti mikropiirit ovat myös kompleksisia rakenteita. Mikropiirien suunnittelu on mahdollista vain suuren tehokkuuden omaavilla tietokoneilla, siis periaatteessa suuren tehokkuuden mikropiireillä. Osin tämän itseensä viittaavuuden takia elektroniikan tehokkuudessa on jatkuva kasvu, Mooren laki, ilmiö vailla vertaa ihmiskunnan tekniikan historiassa. 1 Raportin kohdassa 6.2 todetaan, että keskisuuri suomalainen elektroniikan lopputuotteita valmistava yritys käyttää 5 10 alihankkijaa ja sopimusvalmistajaa, tavaran toimittajaa sekä erilaista komponenttia tai rakenneosaa. Ilman tietokoneita tämän kompleksisuuden hallinta ei ole mahdollista.

19 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) Kolmanneksi kompleksisuus kasvaa uuden tehokkuusvaatimuksen takia. Yrityksen toiminnot voivat olla hajautettu tehokkuus- ja taloudellisuussyistä ympäri globaalia verkkoa tai ulkoistettu moniin eri yrityksiin. Kun toiminta ei ole suoraan omassa hallinnassa, sen hoitaminen vaatii uudenlaista sopimuksiin perustuvaa kompleksisuuden hallintaa. Hajautettuun toimintaan vaikuttavat mm. tiedonsiirtoverkot ja tavaran siirtoverkot. Kompleksisuus näkyy myös tuotannossa, jossa omistajat, tuottajat, johtajat ja palvelijat sekoittuvat tiimityön, verkottumisen, ulkoistamisen ja alihankinnan muuttuvan geometrian tuotantosysteemissä (Castells 1996, 475). Uusia moneen toimintaan vaikuttavia asioita ovat mm. tietokonetekniikka, IP- protokolla, globaali media, EU ja kansainvälinen lainsäädäntö, kansainväliset standardit, internet, ohjelmistot, kansainväliset järjestöt ja ympäristökysymykset. Nykyaikainen yritys tai valtio ei voi olla ottamatta kantaa näihin asioihin Kompleksisuuden hallinnan välineistä Kompleksisuutta voi hallita mm. seuraavilla keinoilla: 1. ymmärtämällä ja mallintamalla kokonaisuuksia 2. uusilla työvälineillä, keskeisesti tietokoneilla ja 3. verkottamalla asiantuntijoita, tietoa. Kompleksisuuden hallinta edellyttää kokonaisuuden ymmärtämistä. On tunnettava kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden väliset vaikutussuhteet. Usein vaaditaan myös kykyä mallintaa ilmiötä, jotta sitä voitaisiin käsitellä tietokoneella. Kompleksisuuden kasvu vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia työvälineitä. Amerikkalainen fyysikko ja filosofi Heinz R. Pagels näkee tietokoneen uutena kompleksisuuden hallinnan välineenä, jopa mikroskooppiin ja kaukoputkeen verrattavana tutkimusvälineenä tieteelle (Pagels 1989). Tietokoneella voidaan laskea kompleksisia yhteyksiä ja visualisoimaan tuloksia ihmisen ymmärtämään muotoon. Koska kompleksisuus syntyy useista vaikuttavista tekijöistä, yksi ihminen ei voi useinkaan hallita siihen liittyvää kokonaisuutta etenkään dynaamisesti muuttuvissa tilanteissa. Tarvitaan useampia ihmisiä, verkko, ja heidän välillään tiedon vaihtoa, kommunikaatiota. Tässä yhteydessä verkko ei ole vain uusi mahdollisuus, vaan kasvavasti välttämätön kompleksisuuden hallinnan väline. 3.5 Tietoyhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin määrittelyä Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeinen tuotannontekijä ja jossa tieto ja viestintätekniikka tukevat laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittymistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista (Sitra 1998). Taustaa tietoyhteiskunnalle antavat sitä edeltäneet teollisuusyhteiskunta ja maatalousyhteiskunta. Teollisuusyhteiskunta perustui massatuotantoon, koneisiin ja tavaroihin. Maataloudella oli siinä jo suhteellisen pieni merkitys. Maatalousyhteiskunta perustui maatalouden ylituotannon mahdollistamalle erikoistumiselle. Syntyivät hallinto, sotilaat, uskonto ja ylellisyystavaroiden kauppa (McNeill & McNeill 2006, 78-85). Tietoyhteiskunnassa maatalous on hyvin pieni sektori (prosentteja), teollisuus hieman suurempi (muutama kymmenen prosenttia), mutta pääosa

20 PTS Tietoyhteiskuntasektori 2/ (47) ihmisistä saa elantonsa palveluista ja tietoon liittyvistä asioista (koulutus, konsultointi, ohjelmistot, tietokonepelit, tietoliikenne, tietoturva, ). Tietoyhteiskunnan kannalta tietoa on olemassa kahdessa tärkeässä luokassa: monistettuna input- ja output-tietona esim. kirjoissa ja Cd-romeilla sekä tulkitsevana tietona ihmisen aivoissa ja tietokoneissa. Oleellista on, että pelkkä monistettu input-tieto ei vaikuta. Gourmet- kirja ei tee gourmet-ateriaa. Monistettu tieto muuttuu toiminnaksi ja se vaikuttaa vasta kun ihminen tai tietokone tulkitsee sitä. Hitsausrobotti ja sitä ohjaava ohjelma on esimerkki siitä, miten tieto tietokoneessa muuttuu toiminnaksi, esim. auton rungoksi. Tietoyhteiskunnan hahmottamisen pohjaksi tarkastellaan yleisellä tasolla tietoon liittyen mitä muutoksia on tapahtunut 40 vuodessa, noin vuodesta 1960 noin vuoteen 2000 (a) inhimillisessä tiedonkäsittelykyvyssä, (b) ihmiselle monistetussa tiedossa, (c) koneellisessa tiedonkäsittelykyvyssä ja (d) koneelle monistetussa tiedossa. a) Inhimillinen tiedonkäsittelykapasiteetti (tietämys, ymmärrys, viisaus) ei ole kasvanut kovinkaan paljon, koska tämä tieto on riippuvainen ensiksikin ihmisten määrästä ja toiseksi heidän tieto- ja koulutustasostaan ("tehokkuudestaan"). Ihmisten määrä on kaksinkertaistunut kyseisessä ajassa kolmesta kuuteen miljardiin. Jos yksittäisten aivojen tulkintakyky, eli "ymmärrys" tai "viisaus", on samassa ajassa kasvanut kaksinkertaiseksi, niin inhimillinen tiedonkäsittelykyky on nelinkertaistunut 40 vuodessa. Pienemmissä puitteissa, tiedemiehillä mitattuna "viisauden" määrä on kasvanut oleellisesti; USA:ssa vuodesta 1940 vuoteen 1980 noin tutkijasta ja tuotekehittelijästä yli tieteentekijään (McNeill & McNeill 2006, 408). Inhimillinen tiedonkäsittelykyky on kasvanut siis korkeintaan 100-kertaiseksi. b) Ihmiselle monistetussa tiedossa (lehdet, kirjat) ei myöskään ole tapahtunut merkittävää kasvua. Kirjojen määrä ja lehtien levikki voi kasvaa ihmismäärän kasvun mukana ja elintason ja vapaa-ajan kasvaessa. Voi arvioida, että tällä alalla kasvu on 40 vuodessa ollut kertaluokkia, korkeintaan 100-kertainen. c) Koneellinen tiedonkäsittelykyky on kasvanut vastaavassa ( ) ajassa 800 miljoonakertaiseksi, siis vähintään miljoona kertaa nopeammin kuin inhimillinen tiedonkäsittelykyky. Pohjana on tietokoneiden määrän lisääntyminen lähinnä erillisestä yksiköstä lähinnä verkossa olevaan yksikköön (Bamford 2002, ) ja yhden yksikön tehon kasvaminen noin 0,1 miljoonasta käskystä noin miljoonaan käskyyn sekunnissa. Ilman tätä valtavaa ja kasvavaa koneellista tiedonkäsittelykykyä nykyaikainen tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen eikä sen edustama kompleksisuus ole hallittavissa. d) Koneelle monistetussa tiedossa (tietokoneiden tallennuskapasiteetti) on tapahtunut samassa ajassa noin 80 miljoonakertainen lisäys. Vuonna 2002 maailman tallennetusta tiedosta 92 prosenttia oli magneettisessa muodossa. Suurin osa tallennetusta tiedosta oli siis koneellisesti käsiteltävässä muodossa. Edellisen perusteella elämme lisääntyvän monistetun koneellisen tiedon maailmassa, jossa tietoa käsittelevät ja visualisoivat tietokoneet. Elämme siis yhä enemmän tietokonetekniikkayhteiskunnassa. Samansuuntaiseen tekniikan merkityksen korostumiseen evoluutiossa päätyy mm. Eero Paloheimo (Paloheimo 2002). Filosofi, professori ja Helsingin Yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto näkee tietoyhteiskunnan kehityksessä kolme vaihetta. Ne ovat (1) tietotekniikkayhteiskunta, (2) osaamis- eli tietotaitoyhteiskunta ja (3) ymmärrysyhteiskunta.

VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET. Kari Wirman 13.9.2006

VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET. Kari Wirman 13.9.2006 VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET Kari Wirman 13.9.2006 Projektin tausta ja tavoitteet TIETO 2005 harjoituksessa nousi jälleen esille viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla

Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen (joukkoviestintäpooli) Lapin TIVA:n alueseminaarissa Rovaniemellä 5.10.2007 (Kari Wirmanin aineiston pohjalta)

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden

Lisätiedot

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Uhkakuva-analyysi 2005

Uhkakuva-analyysi 2005 Liite 2 Uhkakuva-analyysi 2005 Sisällysluettelo 1 Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 1.1 Muutosilmiöistä 1.2 Vaikutusmahdollisuuksista 2 Teknologia 2.1 Muutosilmiöistä 2.2 Vaikutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Diplomityöseminaari 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Työn otsikko: Tekijä: Valvoja: Ohjaaja: Tekninen tiedonhankinta ja yrityksen tietojen turvaaminen Pekka Rissanen Prof Sven-Gustav Häggman DI Ilkka

Lisätiedot

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda Osa Eurooppa 2020 strategiaa, sis: Digitaaliset sisämarkkinat Yhteistoimintakyvyn

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, JulkICT-osasto Esitykseni - viisi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011 Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua Esko Hannula 20.10.2011 Korpisen suku on netissä Pertti-vaari kylässä katsomassa Liinun uutta koiraa. Minna-äiti työmatkalla Bostonissa Mirja-mummi

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Lausunto teemasta Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet turvallisuuden näkökulmasta?

Lausunto teemasta Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet turvallisuuden näkökulmasta? Tulevaisuusvaliokunta 00102 EDUSKUNTA Viite: TULEVAISUUSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUTSU Lausunto teemasta Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet turvallisuuden näkökulmasta? Yhteenveto: Digitaalisten työkalujen

Lisätiedot

VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS

VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS 1 (51) SOPIMUKSIIN PERUSTUVA VARAUTUMINEN TIETOYHTEISKUNTASEKTORILLA OSARAPORTTI VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS Elektroniikkapooli

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kevätpolku

Tulevaisuuden kevätpolku Tulevaisuuden kevätpolku Tervetuloa! Erityisasiantuntija, VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Ohjelma 13:00 The Naked Approach pohjoismainen näkökulma hyperkytkeytyneeseen yhteiskuntaan - Toiminnanjohtaja Tuuli

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?

Lisätiedot

Kunnan varautuminen tietotekniikan näkökulmasta -case Oulun Tietotekniikka. varajohtaja Seppo A. Pyykkö

Kunnan varautuminen tietotekniikan näkökulmasta -case Oulun Tietotekniikka. varajohtaja Seppo A. Pyykkö Kunnan varautuminen tietotekniikan näkökulmasta -case Oulun Tietotekniikka varajohtaja Seppo A. Pyykkö Oulun Kaupunki VSS-ORGANISAATIO Luonnos EVAKUOINTI OU-KO Pelastuslaitos Tied Huolto tsto YMP tsto

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset

Lisätiedot

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 Tietotutkijan evolutiivisia ja systeemisiä näkemyksiä 1 Kyber tarkoittaa tässä esityksessä lähinnä kybernetiikkaa, kybernettistä järjestelmää 2 Esitys perustuu pääosin MpKK:n

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Pete Nieminen +358-50-4636969 pete.nieminen@atea.fi fi.linkedin.com/in/petenieminen/

Lisätiedot

INFORMAATIOTEKNOLOGIA JA IHMISKUNTA - SYSTEEMINEN JA EVOLUTIIVINEN TARKASTELU. Sakari Ahvenainen JOHDANTO: POPPER; EVOLUTIIVINEN INDUKTIO JA TIEDE

INFORMAATIOTEKNOLOGIA JA IHMISKUNTA - SYSTEEMINEN JA EVOLUTIIVINEN TARKASTELU. Sakari Ahvenainen JOHDANTO: POPPER; EVOLUTIIVINEN INDUKTIO JA TIEDE Ilmestynyt teoksessa: Mika Laakkonen, Suvi Lamminpää, Jarno Malaprade (toim.). Informaatioteknologian filosofia. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2011. ISBN: 978-952-484-384-3 INFORMAATIOTEKNOLOGIA

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Sakari Ahvenainen: Sotilasfilosofi Quincy Wright ja sodankäynnin 5. megavaihe Globaali informaatiosodankäynti 1

Sakari Ahvenainen: Sotilasfilosofi Quincy Wright ja sodankäynnin 5. megavaihe Globaali informaatiosodankäynti 1 Sakari Ahvenainen: Sotilasfilosofi Quincy Wright ja sodankäynnin 5. megavaihe Globaali informaatiosodankäynti 1 1 Tämän esityksen innoittajana olivat 7.5.2008 valtakunnallisilla TIVA-päivillä Mikko Hyppösen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

Digitalisaatio ja kyberpuolustus Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot