10. Osa kaavaehdotuksessa osoitetuista maatilasaunoista sijaitsee etäällä tilakeskuksesta.

Transkriptio

1 Liite 10 Eurajoen kunnanhallitus KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten ja lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistettiin. Kaavan laatijana annan seuraavat vastineet kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin kaavaehdotuksesta, joka oli päivätty ) LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Käyttötarkoituksen muutokset 1. Kaavaselostuksen mukaan kunta on myöntänyt vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen ympärivuotiseksi asunnoksi 27 kiinteistölle. Rakennuspaikat sijoittuvat eri puolille suunnittelualuetta olevan loma-asutuksen lomaan. ELY keskus katsoo, ettei em. rakennuspaikkojen kohdalla kunnan myöntämä poikkeaminen tai rakennuksen fyysiset ominaisuudet voi yksistään olla peruste yleiskaavan muuttamiseen. 2. Maakuntakaavamääräysten ohella suunnittelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosohje (YVL 1.10), jossa ohjeistetaan suojavyöhykkeen asukasmäärästä. Rakennuspaikan rakennusoikeuden korottaminen 3. Ehdotuksen mukainen loma-asunnon kerrosala on korkea verrattuna Satakunnan yleiseen tasoon. 4. Rakennusoikeuden määrä tulee jatkossa suhteuttaa rakennuspaikan kokoon. 5. Pienillä rakennuspaikoilla tai ylitiheästi rakennetuilla rannanosilla rakennusoikeuden korottamiselle ei ole edellytyksiä. 6. Rakennusoikeuden korottamisen edellytyksiä tulee tarkastella vyöhykkeittäin ottaen huomioon alueen luonne, sijainti, maisema, rakennuspaikkojen koko sekä rakennuspaikkojen tiheys rantaosuudella ja suunnittelualueella. 7. Olkiluodon suojavyöhykkeellä ei tulisi korottaa kerrosaloja. 8. Rakennuspaikkojen mitoitusvirheiden korjaaminen on mahdollista edellyttäen, että rakennuspaikkakohtaiset perustelut käyvät ilmi kaavaselostuksesta. 9. Maakuntakaavan rantojensuunnittelumääräyksen mukaan mitoitus voi alueen ominaisuuksien perusteella vaihdella välillä 0-8 lay. ELY keskus katsoo, ettei pienipiirteisillä rannanosilla tule soveltaa enimmäismitoitusta. Maatilasaunat 10. Osa kaavaehdotuksessa osoitetuista maatilasaunoista sijaitsee etäällä tilakeskuksesta. 1

2 11. Etäällä tilakeskuksesta sijaitsevat toiminnallisesti irralliset saunat tulee käsitellä kaavan mitoituksessa loma-asuntoyksikkönä. 12. Rantasaunojen rakentamisen edellytyksille tulee kaavaselostuksessa esittää emäkiinteistökohtaiset mitoitukselliset perusteet. Vahvistamatta jääneet alueet 13. Voimassa olevan kaavan vahvistamattomille osille osoitetut rakennuspaikat ovat uusia rakennuspaikkoja, joiden rakennuspaikkakohtaiset perustelut mitoituksineen tulee esittää kaavaselostuksessa. Kulttuuriympäristö 14. Esitetyllä rakennusoikeuden lisäyksellä alueelle tulee laatia maisemaselvitys, jotta rakentamisen määrän kasvattamisen vaikutukset voidaan tutkia ja arvioida. 15. Rakennusoikeuden lisäys tulee sovittaa selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella osa-aluekohtaisesti ympäröivään maisemaan ja pienimittakaavaiseen ympäristöön. 16. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä uuden rakentamisen synnyttämät merkittävät muutokset muutosherkimmillä alueilla maiseman osalta. 17. Vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin nähden tulee arvioida riittävällä tavalla kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Esim. pienten kalastajatilojen kohdallla rakennusoikeuden lisäys todennäköisesti tulee heikentämään niiden kulttuuriarvoa. Luonnonsuojelu 18. Kaava-alueeseen sisältyy valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman kohteeseen Luvian saaristo RSO kuuluvaa aluetta (kaksi erillistä aluetta). Kaavaehdotuksessa näitä ei ole kokonaisuudessaan huomioitu SL -rajauksen sisältyviksi. ELY -keskus katsoo, että rakentamattomilta osiltaan valtakunnalliseen suojeluohjelmaan kuuluvat alueet tulee osoittaa kaavassa SL-alueeksi. Suojelualuemerkintä tulee koskea myös vesialuetta. Uutta rakentamista ei kyseiselle alueelle voida osoittaa. 19. Luonnonsuojelulain 49 :n suoraan suojelemat viitasammakon kutupaikat (lain tarkoittama lisääntymis- ja levähdyspaikka) tulee merkitä kaavaan luo merkinnällä ja kaavaehdotuksen kaavamääräystä tulee tarkistaa esim Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella on viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita ei saa heikentää tai hävittää. 1. Kaavan muutoksen tavoitteena on ollut alusta asti osoittaa olemassa olevat rakennuspaikat käyttötarkoituksen mukaisena rakennuspaikkana. Näin ollen poikkeamisluvalla ympärivuotisen asumisen rakennuspaikoiksi muutetut rakennuspaikat on osoitettu AP rakennuspaikkana. Lausuntojen ja pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella tarkistetaan kaavaehdotusta ja kaavaselostuksessa todettuja kaavan tavoitteita seuraavasti: Myönnettyjen poikkeamislupien mukaisesti osoitetaan kaavassa AP rakennuspaikkana ne rakennuspaikat, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset ja perusteet: - Ei hajauta yhdyskuntarakennetta. - Tukee kunnan strategiaa - Sijaitsee alueella, jossa on lähiympäristössä ympärivuotista asumista 2

3 - Sijaitsee yleisen tien varressa tai sen lähialueella niin, että rakennuspaikka ei sijaitse yksittäisen ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkana yksityistien varressa. - Rakennuspaikka sijaintinsa puolesta tukeutuu Linnamaan tai Kuivalahden kylään Perusteluita em. ratkaisulle ovat: - Vastaa kunnan strategiaa ja tavoitteeseen kaava-alueen maankäytön kehittämiseksi verrattuna muutettavaan kaavaan. - Vastaa rakennuspaikan maanomistajan tavoitteeseen maankäytön suunnittelun osalta, jonka maanomistaja on jo toteuttanut poikkeamislupamenettelyn kautta. Toteamalla ko. alueen todellinen nykyinen maankäyttö, joka maanomistajan tavoitteiden mukaisesti on muuttunut verrattuna muutettavaan kaavaan, osoitetaan alueen maankäyttö oikein myös tulevaisuutta ajatellen. - Edellä todetut tarkistukset vaatimuksiin ja perusteisiin rajaa kaavasta pois AP rakennuspaikat, jotka mahdollisesti vaikeuttaisivat Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosohjeen (YVL 1.10) mukaisia ohjeita ja vaatimuksia. Edellä todetun perusteella tarkistetaan kaavakarttaa niin, että AP rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan RA rakennuspaikaksi seuraavien kiinteistöjen osalta: - Kuivalahden kylä, Kare Kuivalahden kylä, Länsipuhti Kuivalahden kylä, Koivikko Kuivalahden kylä, Verkkoranta Kuivalahden kylä, Rantniitunnokka Kuivalahden kylä, Pujonpirtti Kuivalahden kylä, Lännenmökki Kuivalahden kylä, Pasinkari Pihlauksen kylä, Helmiranta Pihlauksen kylä, Santamäki Tarvolan kylä, Kankare Vuojoen kylä, Poukama Vuojoen kylä, Tyrninotko Vuojoen kylä, Rant Vuojoen kylä, Väinölä Kuivalahden kylä, Niitunranta Kaavaehdotusta tarkistetaan edellisessä kohdassa todetulla tavalla. Edellä todetun lisäksi voidaan todeta, että kaavalla ei ole osoitettu uusia ympärivuotisenasumisen rakennuspaikkoja suojavyöhykkeelle. Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosohje on otettu kaavan laadinnassa huomioon kaavaselostuksessa todetulla tavalla. 3. Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaiskerrosala on kaavassa osoitettu pidetyssä viranomaisneuvottelussa esitetyn Satakunnassa yleisesti käytössä olevan rakennusoikeuden mukaisesti. Kaavaluonnoksessa osoitettu rakennuspaikan kokonaiskerrosala ja rakennusoikeuden jakaantuminen eri rakennusten kesken vastaa siihen kaavan laadinnan tavoitteeseen, että kaavan muutoksen myötä alueen poikkeamislupahakemukset vähenevät. Tyypillisesti loma-asunnon rakennuspaikalle rakennetaan loma-asunnon lisäksi erillinen sauna rantaan ja talousrakennuksia. Tällöin rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus (150 k-m 2 ) estää rakentamasta 130 k-m 2 :n loma-asuntoa. 4. Kaavan laadinnan aikana kunnan rakennuslupaviranomaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella voidaan todeta, että RA paikan rakennusoikeus ei ole yleisesti ottaen liian iso rakennuspaikkojen pinta-alan kannalta katsottuna. 5. Muutettavan kaavan mukaiset tiheään rakennetut rannanosat on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti. Näiden alueiden rakennuspaikkakohtaista 3

4 rakennusoikeutta ei ole nostettu. Kaava-alueen rakennuspaikat on suurimmaksi osaksi kiinteistötoimituksilla muodostettu ja rakennettu. Kaava-alueen laajuus ja kaavatason yleispiirteisyys huomioiden osoitetaan rakennuspaikkojen rakennusoikeus alueittain mahdollisuuksien mukaan nykyaikaisen lomaasunnon vaatimusten mukaiseksi. Kaavassa on annettu rakennuspaikkaa ja rakennusten sijoittelua koskevia kaavamääräyksiä, joiden toteutumista valvotaan ja tarkennetaan rakennuslupavaiheessa, kun rakennuspaikalle haetaan rakennuslupaa uuden loma-asunnon rakentamista varten tai olemassa olevan rakennuksen laajentamista varten. 6. Kaava-alueen laajuus ja kaavataso huomioiden tulee lausunnon mukaiset asiat (alueen luonne, sijainti, maisema, rakennuspaikkojen koko sekä rakennuspaikkojen tiheys rantaosuudella) huomioida kaavan mitoitusperusteita laadittaessa / hyväksyttäessä. Kaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyihin ja hyväksyttyihin mitoitusperusteisiin. Em. mitoitusperusteiden perusteella määräytyy kiinteistökohtainen rantarakennusoikeus loma-asuntoyksikköinä. Mitoituslaskelmat on tehty osa-alueittain. Kaavan tavoitteiden mukaisesti muutettavan kaava mitoitusta ei muuteta eli kantatilatarkastelua ja mitoituslaskentaa ei tehdä uudelleen. Kaavassa on huomioitu selvitysten mukaiset luontoarvot, esihistorialliset kohteet ja alueet, rakennetun ympäristön arvokkaat kohteet ja alueet sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt kaavakartalla ja kaavamääräyksissä. Kaavaselostuksessa on perusteltu kaavaratkaisu ja em. asioihin liittyen on tehty vaikutusten arviointi. 7. Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitoksen ohjeessa (YVL 1.10) todetaan suojavyöhykkeen maankäyttörajoituksista seuraavaa: Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Kaavaselostuksessa todetun selvityksen mukaan suojavyöhykkeen alueelle on kaavassa osoitettu 304 rakennettua loma-asuntoa, 37 rakentamatonta loma-asuntoa, 83 rakennettua asuinrakennusta. Kaavan muutoksella alueelle ei osoiteta uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Loma-asunnon rakennuspaikkoja verrattuna muutettaviin yleiskaavoihin osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka Orjansaareen kiinteistölle Syväranta II Tilastokeskuksen väestöruutuaineiston 1 km x 1 km perusteella ko. suojavyöhykkeen alueella asui asukasta. Loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeuden noston vaikutusta eri aikaväleillä loma-asunnon käyttöasteeseen on vaikea arvioida luotettavasti. Näin ollen ei ole perusteltua muuttaa alueen loma-asuntojen rakennuspaikkojen rakennusoikeutta nyt kaavaehdotuksessa osoitetusta. Kunnan rakennusvalvonnan tulee seurata alueella tapahtuvia muutoksia. Näiden havaintojen perusteella tulee laatia / päivittää em. ohjeessa mainittua pelastussuunnitelmaa. 8. Kaavan tavoitteisiin on kirjattu RA rakennuspaikkojen lisääminen nykyisen kaavan selkeiden virheiden takia. Mahdollisten virheiden tarkistaminen on perustunut maanomistajien yhteydenottoihin ja muistutuksiin. Kaavaselostuksen luvussa 5 on todettu muutettavan kaavan mitoitusperusteet sekä rantayleiskaavan mitoituksen tarkistamisen perusteet. Näiden periaatteiden mukaisesti on tarkistettu yhteydenottojen ja muistutusten kohteena olevien kiinteistöjen 4

5 rantarakennusoikeudet. Kaavaehdotuksessa osoitettujen uusien lomaasunnon rakennuspaikkojen rakennusoikeuslaskelmat on todettu kaavaselostuksen liitteessä 4.2. Em. uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavaselostuksen luvun 5.2 Vapaa-ajan asutuksen sijoittamisen perusteet periaatteet huomioiden. 9. Kaavan muutoksen tavoitteena on ollut alusta alkaen, että rantarakennusoikeuden mitoitus perustuu mitoitusnormien osalta muutettavan rantayleiskaavan mitoitukseen. Sen mukaan kaava-alueella on käytetty mitoitusnormia 8 loma-asuntoyksikköä / mitoitusrantaviivakilometri. Mitoitusrantaviivan mittauksessa on otettu rantaviivan ominaisuudet huomioon käyttämällä laatuvähennystä rantaluokan mukaan. Tämä asia on todettu kaavaselostuksen liitteessä Maatilasaunojen osoittamisen periaatteet ja mitoitus on todettu kaavaselostuksen luvussa 5.3. Kaavaehdotuksessa kaikki maatilasaunat on osoitettu AM-alueelle, AM-alueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle). Näin ollen kaavaehdotuksessa on tulkittu, että maatilasauna ei erikseen vie em. luvun perustein kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan pidetyssä viranomaisneuvottelussa ELY keskuksen esittämän kannan mukaan oikeuskäytännössä on katsottu yli 100 metrin etäisyydellä sijaitsevan saunan muodostavan loma-asuntoyksikön, joka tulee ottaa huomioon emätilan rakennusoikeutta mitoitettaessa. Lausunnon, viranomaisneuvottelun ja kunnan kannanoton perusteella kaavakarttaa tarkistetaan niin, että maatilasaunan rakennusoikeutta osoittava symboli tarkistetaan mahdollisimman lähelle (noin 100 metrin etäisyydelle) maatilan talouskeskusta. Tällöin tulkitaan, että maatilasauna ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan. Lisäksi kaavakarttaa tarkistetaan niin, että niiltä AM-alueilta, jotka ulottuvat rantaan asti, poistetaan erillisen maatilasaunan symboli, koska AM-alueen kaavamääräyksen mukaan AM alueelle saa rakentaa saunan. Näin varmistetaan, että rantaan ei rakenneta kahta saunaa. Em. toimenpiteillä pyritään kohtelemaan kaikkia talouskeskuksen maanomistajia tasapuolisesti saunan rakennusoikeuden suhteen. Mikäli maatilasaunaa ei voida osoittaa edellä todetulle etäisyydelle maatilan talouskeskuksesta, tarkistetaan saunan osoittamisen edellytys kantatilatarkastelun ja rantarakennusoikeuslaskennan perusteella. Tällöin rantarakennusoikeutta tulee olla jäljellä vähintään 0,5 loma-asuntoyksikköä, jotta maatilasauna voidaan osoittaa. Tämän perusteella poistetaan maatilasauna kiinteistöltä alla todetun laskennan perusteella. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Rantapere kantatila on rekisteröity kiinteistö Rantapere Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kalliopelto (rekisteröity ) - Suvikoto (rekisteröity ) - Rantapere (rekisteröity ) - Pertinmaa (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistön nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusranta-viivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: 5

6 - Kalliopelto ; 50m, rantarakennusoikeutta 0,4 lay (0,05 km x 8 lay/km) - Suvikoto ; 0m, rantarakennusoikeutta 0,0 lay (0,0 km x 8 lay/km) - Rantapere ; 75m, rantarakennusoikeutta 0,56 lay (0,070 km x 8 lay/km) - Pertinmaa ; 100m, rantarakennusoikeutta 0,8 lay (0,100 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 225 metriä ja rantarakennusoikeus on 1,8 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,225 km x 8 lay/km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Kalliopelto ; 1 loma-asunto - Suvikoto ; 0 loma-asunto - Rantapere ; 2 loma-asuntoa 1 AM-maatilakeskus - Pertinmaa ; 0 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeutta ei ole jäljellä ja näin ollen maatilalle ei voida osoittaa maatilasaunan rakennuspaikkaa. 11. Kts. edellinen kohta. 12. Kts. kohta Voimassa olevan kaavan vahvistamattomille ja nyt kaavoitettaville alueille on osoitettu yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Kiinteistölle on osoitettu AM rakennuspaikka ja kiinteistöille ja RA rakennuspaikka. Ko. kiinteistöjen rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevan rakentamisen, maankäytön, muutettavan kaavan ja rakennuslupatilanteen perusteella. Ko. kolmen kiinteistön kantatilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelma on jäänyt pois ehdotusvaiheessa kaavaselostuksen liitteestä 4.2. Tältä osin kaava-asiakirjoja tarkistetaan. 14. Kaavassa on huomioitu selvitysten, maakuntakaavan ja olemassa olevien viranomaistietojen mukaiset luontoarvot, esihistorialliset kohteet ja alueet, rakennetun ympäristön arvokkaat kohteet ja alueet sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt kaavakartalla ja kaavamääräyksissä. Em. alueita ja kohteita koskevilla kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että ko. kohteiden ja alueiden arvot tulevat huomioiduksi. Kaavan muilla alueilla on kysymys lähinnä voimassa olevan kaavan mukaisten loma-asunnon rakennuspaikkojen rakennusoikeuden korottamisesta, joka käytännössä toteutuu pitkällä aikavälillä eikä välttämättä kaikkien rakennuspaikkojen osalta koskaan. Rakennusoikeuden korottamisella ei ole merkittävää käytännön vaikutusta verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kaavaselostuksessa on tehty kaavan vaikutusten arviointi. Tyypillisesti loma-asunnon rakennuspaikalla on loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Mikäli ko. rakennuspaikalle rakennetaan muutettavan kaavan mukaisesti 25 m2 sauna, saa loma-asunto 100 k-m2 kokonaisrakennusoikeus huomioiden olla enintään 75 k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 25 k-m2. Kaavan muutoksen myötä vastaavanlainen rakentaminen voidaan tehdä niin, että rakennetaan sauna 30 m2 ja talousrakennuksia enintään 30 k-m2, jolloin loma-asunto voi olla 150 k-m2 kokonaisrakennusoikeus huomioiden enintään 90 k-m2. Näin voidaan todeta, että tämä muutos ei merkittävästi vaikuta maisemaan. 15. Asia on huomioitu kaavan laadinnassa edellä todetun kohdan mukaisesti. 16. Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. 17. Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. 18. Ko. alueen SL alueet on osoitettu kaavaehdotuksessa muutettavan kaavan aikana tehdyn luontoselvitykseen ja sen liitekarttaan perustuen. Ko. Ranto- 6

7 2) Satakuntaliitto, jensuojeluohjelman mukainen alue on ollut olemassa jo muutettavan kaavan laadinnan aikana (rantojensuojeluohjelman muutospvm ). SL alueet on osoitettu muutettavassa kaavassa em. luontoselvityksen perusteella. Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä periaatepäätöksiä. Suojeluohjelmat on rajattu pääosin ohjeellisesti ja kukin kohde rajataan lopullisesti maastossa siinä vaiheessa, kun luonnonsuojelualue perustetaan. Suojeluohjelmapaikkatietokanta on poikkileikkaustilanteen mukainen eli se sisältää kulloisenkin päätöksen mukaiset rajaukset. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä perustetaan varsinaisia suojelualueita. Em. asioiden perusteella todetaan, että SL alueet osoitetaan luontoselvityksen perusteella, joka perustuu tarkempiin selvityksiin ja tietoihin kuin rantojen suojeluohjelman mukainen aluerajaus. 19. Tehdyn viitasammakkoselvityksen mukaan osoitetaan luo mekinnällä kymmenen viitasammakoiden kutualuetta. Alueiden rajaukset kaavakartalle tehdään ko. selvityksen tekstin ja liitekartan perusteella. Kaavamääräystä tarkistetaan lausunnon ehdotuksen mukaisesti. 1. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että rantayleiskaavan alueella säilyy myös vapaanrannan osuus ja että maiseman arvot turvataan suunnittelumääräyksin rakennusoikeuden noston osalta. 2. Olkiluodon ydinvoimalan ympärillä on energian kehittämisalue (en) ja ydinvoimalan suojavyöhyke (sv2). Ydinvoimala-alueen ympärillä olevalle sv2-alueelle ei tule sijoittaa lisää pysyvää asumista kuin vain erityistapauksissa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalalaitosohjeessa (YLV 1.10) todetaan ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeestä. Näin ollen sellaisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joilla ympärivuotisten asukkaiden tosiasiallinen lukumäärä alueella kasvaa, ei voida pitää hyväksyttävänä. 1. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kaavan muutoksen vapaan rannan osoittamisen periaatteet on todettu kaavaselostuksen luvussa Kaavalla on osoitettu kahdeksan uutta rakennuspaikkoja rantaan verrattuna muutettavaan kaavaan. Näin ollen vapaan rannan määrä ei ole olennaisesti vähentynyt. Vapaa-ajan rakentamisen sijoittamisen periaatteet on todettu kaavaselostuksen luvussa 5.2. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan vanhan rakennuskannan yhteyteen sekä maiseman ja luonnon kannalta kestäville paikoille. Kaavassa on annettu suosituksia rantarakentamisen maisemaan sijoittamisesta. Loma-asuntojen rakennuspaikkojen rakennusoikeutta on nostettu muutettavaan kaavaan nähden. Tiheään rakennetuilla alueilla rakennusoikeus on pidetty 7

8 ennallaan. Em. rakennusoikeuden lisäys on huomioitu siten, että kaavassa on annettu suosituksia rantarakentamisen maisemaan sijoittamisesta ja etäisyyteen rantaviivasta. Kaavassa on huomioitu selvitysten, maakuntakaavan ja olemassa olevien viranomaistietojen mukaiset luontoarvot, esihistorialliset kohteet ja alueet, rakennetun ympäristön arvokkaat kohteet ja alueet sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt kaavakartalla ja kaavamääräyksissä. Em. alueita ja kohteita koskevilla kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että ko. kohteiden ja alueiden arvot tulevat huomioiduksi. 2. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke on rajattu kaavakartalle maakuntakaavan mukaan. Lähtökohtana on, että kaavalla ei osoiteta rantaan uutta ympärivuotista asumista. Kaavassa voidaan kuitenkin osoittaa rakennusoikeutta ympärivuotiseen asumiseen kaavaselostuksen kappaleessa 5.4 kerrotuin perustein. STUK:n ohje YVL 1.10 on otettu huomioon suojavyöhykealueen kaavan laadinnassa. Kaavaehdotusta laadittaessa on selvitetty rakentamisen määrä ja pysyvien asukkaiden määrä ko. suojavyöhykkeellä. Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitoksen ohjeessa (YVL 1.10) todetaan suojavyöhykkeen maankäyttörajoituksista seuraavaa: Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Lomaasutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Kaavaselostuksessa todetun selvityksen mukaan suojavyöhykkeen alueelle on kaavassa osoitettu 304 rakennettua loma-asuntoa, 37 rakentamatonta lomaasuntoa, 83 rakennettua asuinrakennusta. Kaavan muutoksella alueelle ei osoiteta uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Loma-asunnon rakennuspaikkoja verrattuna muutettaviin yleiskaavoihin osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka Orjansaareen kiinteistölle Syväranta II Tilastokeskuksen väestöruutuaineiston 1 km x 1 km perusteella ko. suojavyöhykkeen alueella asui asukasta. Loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeuden noston vaikutusta eri aikaväleillä loma-asunnon käyttöasteeseen on vaikea arvioida luotettavasti. Kunnan rakennusvalvonnan tulee seurata alueella tapahtuvia muutoksia. Näiden havaintojen perusteella tulee laatia / päivittää em. ohjeessa mainittua pelastussuunnitelmaa. 3) Satakunnan Museo, Museoviraston ja Satakunnan Museon solmiman yhteistyösopimuksen mukaisesti museo vastaa viranomaistehtävissä sekä arkeologisen kulttuuriperinnän, että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta Satakunnassa. Yhden mukaisuuden vuoksi SM ja SM-s merkintöjen määräyksissä tulisikin lausunnonantajana mainita Museoviraston sijaan Satakunnan Museo. 2. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että Liinmaan linnan ja sen suoja-alueen kaavamääräyksissä tulee edellyttää maisematyölupaa mai- 8

9 semaa muuttavien toimenpiteiden, kuten puiden kaatamisen osalta. Museo kuitenkin ehdottaa tämän määräyksen poistamista. Erillisen maisematyöluvan hakeminen saattaisi jatkossa hankaloittaa sekä muinaisjäännös- että suoja-alueen hoitoa, jossa tavoitteena on erityisesti ympäristön säilyminen avoimena. 3. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä osoittavaa kh-määräystä museo toivoo edelleenkin kehitettäväksi. Nyt rantayleiskaavaan on suoraan siirretty maakuntakaavan määräys, joka ei sellaisenaan sovi rakentamista suoraan ohjaavaan kuntakaavaan. Lisäksi kaavamääräyksessä edelleen mainitaan myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jota rantayleiskaava-alueella ei ole. Museo esittää seuraavaa, esim. Nakkilan keskustan osayleiskaavassa käytettyä määräystä: MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄ- RISTÖ. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut suoritettavat toimenpiteen on sopeutettava kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. 4. /S-määräyksen sisältö ei kaikilta osin vastaa Satakunnan Museon kaavatyön alkuvaiheessa toimittamia mallimääräyksiä. Käytetty määräys ei varsinaisesti ohjaa lainkaan rakennusten säilyttämiseen, eikä mahdollista purkamiseen puuttumista vaan ainoastaan ottaa yleispiirteisesti kantaa rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen. Museo esittää käytettäväksi sen sijaan esim. jo aiemmin toimittamaansa, Säkylän Pyhäjoen osayleiskaavassa (koskee myös ranta-alueita) käytettyä suhteellisen lievää suojelumääräystä. Kohde, jonka ympäristö säilytetään. Kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Rakennuksessa tehtävien muutos- tai korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti olevaan rakennuskantaan. Ennen rakennusta tai ympäristöä merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee Satakunnan museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennusta tai rakennuksen osaa ei saa purkaa ilman MRL 127 mukaista rakennuksen purkamislupaa tai vastaavaa tarkastelua tilanteessa, jossa rakennus luvan myöntämisen edellyttää purkamista. 5. Satakunnan Museo on jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ja sitä edeltäneessä viranomaisneuvottelussa pitänyt Eurajoen rantayleiskaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta monissa tapauksissa liian suurena. Alueen rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirre ja arvo on pienipiirteisyys ja sopeutuminen merenrantamaisemaan. Pääosin loma-asuintoina säilyneillä entisillä kalastajatiloilla ja myös esim. Särkäntien varren entisten torppien ja mäkitupien pihapiireissä on monenlaisia, perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä rakennuksia kaikki yleensä pienikokoisia. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on enimmäkseen varsin vähäinen. Suurempia maatiloja kaava-alueella ei ole montaakaan. Kaavan käyttämätön rakennusoikeus saattaa houkutella mittakaavaltaan vanhasta poikkeavaan uudisrakentamiseen ja sen myöstä kulttuuriympäristön arvojen menetykseen tai heikkenemiseen. Kokemus muista vastaavista kaavoista on osoittanut, ettei rakennusinventoinnin perusteella osoitettu suojelu sr-merkinnällä ja/tai korttelimerkintään liitetyllä /S-merkinnällä riitä estämään alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden heikkenemistä, mikäli rakennusoikeus on suuri. 6. Toisena ongelmana kulttuuriympäristön arvojen kannalta Satakunnan Museo pitää loma-asuinkäytössä olevien, vanhojen kalastajatilojen osoittamista Erillispientalojen tonteiksi merkinnällä AP/S. Tällaisia tapauksia ovat mm. Kurkikarin, Leppäkarin ja Luomelan erittäin hyvin säilyneet kalastajatilakokonaisuudet, joista kaksi jälkimmäistä on lisäksi luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi osana Jaakkolankulman sekä Pihlauksen kalastajatilojen ryhmää. AP-tonttien 200k-m2:n rakennusoikeus saattaa esim. omistajan vaihtuessa johtaa tilojen siirtymiseen vakinaiseen asuinkäyttöön ja rakennusoikeuden hyödyntämiseen, mikä 9

10 saattaisi olla tuhoisaa säilyneiden pihapiirien kannalta. Kaavahankkeen alkuvaiheessa Satakunnan Museo ja ELY-keskus ehdottivat, että vanhoille kalastajatiloille luotaisiin oma merkintä ja määräys, joka voisi edesauttaa pihapiirien säilymistä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, mitä Satakunnan Museo pitää valitettavana ja katsoo, että asia tulisi korjata. Kalastajatiloista jotkut ovat säilyneet vakinaisessa asuinkäytössä ja voivat toki edelleen olla asuttuja, mutta tonttien rakennusoikeus tulisi silti miettiä siten, ettei pihapiirejä tuhottaisi niille vieraalla rakentamisella. 1. Kaavamääräyksiä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. 2. Kaavamääräyksiä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. 3. Kaavamääräyksestä poistetaan maininta koskien valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kh merkinnän kaavamääräys muutetaan lausunnossa ehdotetun mukaiseksi. 4. Kaavamääräys tarkistetaan lausunnon mukaiseksi. 5. Kaavassa on huomioitu selvitysten, maakuntakaavan ja olemassa olevien viranomaistietojen mukaiset luontoarvot, esihistorialliset kohteet ja alueet, rakennetun ympäristön arvokkaat kohteet ja alueet sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt kaavakartalla ja kaavamääräyksissä. Em. alueita ja kohteita koskevilla kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että ko. kohteiden ja alueiden arvot tulevat huomioiduksi. Kalastajatilojen, entisten torppien ja mäkitupien osalta voidaan todeta rakennusoikeuden olevan sellainen, että ko. rakennuspaikalle voi niissä tapauksissa rakentaa uusia rakennuksia kuitenkin purkamatta olemassa olevia rakennuksia, mikäli olemassa olevat rakennukset eivät täytä nykyisen asumisen ja käytön vaatimuksia. Tällä asialla mahdollistetaan ja kannustetaan ko. rakennuspaikoilla asumiseen. Tällöin rakennuspaikan kaikista rakennuksista ja pihapiiristä pidetään huolta. 6. AP/s rakennuspaikat on osoitettu nykyisen käyttötarkoituksen ja voimassa olevan rantayleiskaavan perusteella. Kalastajatiloille ei ole osoitettu omaa kaavamerkintää, koska rakennuspaikkojen rakennusoikeus on osoitettu edellisen kohdan perustein. Rakennusoikeus on tarkoituksenmukainen ja lisäksi rakennuspaikkojen rakentamista ohjataan mm. SR ja /s kohteiden kaavamääräyksin. Satakunnan Museon sähköpostilla toimittamassa listauksessa on esitetty kaikki A- tai B-luokan, inventoinnissa huomioidut kohteet, jotka on rantayleiskaavassa osoitettu merkinnällä AP/S ja jotka kuitenkin ovat inventointitietojen mukaan loma-asuntoja. Lähes kaikki ko. rakennuspaikat on osoitettu muutettavassa kaavassa AP rakennuspaikkana. Muutettavan kaavan mukainen yksi RA rakennuspaikka on osoitettu kaavaehdotuksessa AP rakennuspaikkana maanomistajan muistutuksen perusteella kiinteistölle Penttilä Penttilän tilan lisäksi on kaavaehdotuksessa Kivimäki kiinteistön muutettavan kaavan RA paikka muutettu luonnosvaiheen muistutuksen perusteella AM/s rakennuspaikaksi. 4) Säteilyturvakeskus STUK, Suojavyöhykettä koskevien valmiusjärjestelyiden kannalta siellä asuvien henkilöiden määrän ei tulisi kasvaa olennaisesti. Asukasmäärän kannalta tämän kaavamuutoksen merkittävin tekijä on loma-asuntoalueiden tonttikohtaisen rakennusoikeuden lisäys. Muutoksen jälkeen rakennusoikeus päärakennukselle on 130 kerrosneliömetriä, mikä on keskikokoisen omakotitalon suuruusluokkaa. Kaavaselostuksessa kohdassa käsitellään rakennusoikeuden nostamisen vaikutuksia. Siinä todetaan todennäköinen täydennys- ja lisärakentaminen uuden kaavan toteuduttua, mutta todetaan asutuksen lisäyksen olevan osavuotista. Käytännössä tämä järjestely tulee hyvin todennäköisesti lisäämään piiloasutusta, koska asunnon kaltaisten loma-asuntojen käyttöaste on korkeampi kuin perinteisten kesä- 10

11 mökkien. Kakkosasuntojen käyttöasteen voi vain odottaa kasvavan. Asukasmäärän lisäystä on vaikeaa arvioida. 2. Evakuointisuunnittelu ja evakuoinnin toteutus kaikissa olosuhteissa nykyisellä tiestöllä vaikeutuisi entisestään asukasmäärän lisääntymisen myötä. Mahdollinen OL4 laitosyksikön rakentaminen lisäisi osaltaan liikennettä Olkiluodontiellä. 3. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan pelastusjärjestelyiden hoitaminen voitaisiin jatkossa hoitaa riittävän luotettavasti, jos alueen tiestöä parannetaan. Kaavakarttaan on tehty varaus uudelle sähkölinjan johtokadulle. Uuden tien tulisi näkyä kaavakartassa vastaavalla tavalla tienlinjan varauksena, eikä vain tietarvetta osoittavalla katkoviivalla. 1. Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitoksen ohjeessa (YVL 1.10) todetaan suojavyöhykkeen maankäyttörajoituksista seuraavaa: Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Lomaasutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Kaavaselostuksessa todetun selvityksen mukaan suojavyöhykkeen alueelle on kaavassa osoitettu 304 rakennettua loma-asuntoa, 37 rakentamatonta lomaasuntoa, 83 rakennettua asuinrakennusta. Kaavan muutoksella alueelle ei osoiteta uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Loma-asunnon rakennuspaikkoja verrattuna muutettaviin yleiskaavoihin osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka Orjansaareen kiinteistölle Syväranta II Tilastokeskuksen väestöruutuaineiston 1 km x 1 km perusteella ko. suojavyöhykkeen alueella asui asukasta. Tyypillisesti loma-asunnon rakennuspaikalla on loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Mikäli ko. rakennuspaikalle rakennetaan muutettavan kaavan mukaisesti 25 m2 sauna, saa loma-asunto 100 k-m2 kokonaisrakennusoikeus huomioiden olla enintään 75 k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 25 k-m2. Kaavan muutoksen myötä vastaavanlainen rakentaminen voidaan tehdä niin, että rakennetaan sauna 30 m2 ja talousrakennuksia enintään 30 k- m2, jolloin loma-asunto voi olla 150 k-m2 kokonaisrakennusoikeus huomioiden enintään 90 k-m2. Loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeuden noston vaikutusta eri aikaväleillä loma-asunnon käyttöasteeseen on vaikea arvioida luotettavasti. Näin ollen ei ole perusteltua muuttaa alueen loma-asuntojen rakennuspaikkojen rakennusoikeutta nyt kaavaehdotuksessa osoitetusta. Kunnan rakennusvalvonnan tulee seurata alueella tapahtuvia muutoksia. Näiden havaintojen perusteella tulee laatia / päivittää em. ohjeessa mainittua pelastussuunnitelmaa. ELY keskuksen lausunnon ja pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella kaavan laatijan vastineessa (ELY keskuksen lausunnon vastineen kohta 1) esitetyt tarkistukset vähentävät kaavan ympärivuotisen rakennuspaikkoja. 2. Kaavakartalla on osoitettu yhteystarve-merkinnällä vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukaisesti tieyhteystarve valtatie 8:n ja Olkiluodon välillä. 3. Kaavaehdotuksessa osoitetun tieliikenteen yhteystarpeen osoittamista tielinjana käsiteltiin pidetyssä viranomaisneuvottelussa. TVO:n edustaja oli neuvottelussa esittelemässä TVO:n tekemiä selvityksiä tielinjausvaihtoehdoista. 11

12 5) Fingrid Oyj, Esityksen yhteenvetona neuvottelussa todettiin, että mm. tien ja kaavan suunnittelutilanne sekä aikataulut huomioiden kaavaehdotuksen mukainen yhteystarvemerkintä on riittävä. Tiesuunnitelmien edetessä tehdään aikanaan tarpeen mukaan kaavan muutos. 1. Melaluodossa on edelleen uusi rakennuspaikka YVA-menettelyssä tutkittavan tulevan voimajohtoreitin eteläpuolella. Lausunnon vastineissa asia on käsitelty ja ratkaisu jää kaavanlaatijan harkittavaksi. 2. Tieliikenteen yhteystarve Olkiluotoon sijoittuu ahtaaseen kohtaan suunniteltujen voimajohtojen kanssa (vesistöylitys, loma-asutus). Muistutamme, että tien suunnittelussa on oltava hyvissä ajoin yhteydessä Fingridiin. 1. Melaluodossa EN-1 alueen viereen kiinteistölle osoitettu rakentamaton rakennuspaikka on muutettavalla kaavalla osoitettu rakennuspaikka. Kiinteistön omistajalle ei kunnan selvityksen mukaan ole kaavaalueella muuta kiinteistö tai palstaa, jolle ko. rakennuspaikka voitaisiin siirtää. 2. Tieliikenteen yhteystarve on soitettu maakuntakaavan mukaisesti. Tien suunnittelu ei kuulu rantayleiskaavan laadinnan työhön. Kaavaehdotuksessa osoitetun tieliikenteen yhteystarpeen osoittamista tielinjana käsiteltiin pidetyssä viranomaisneuvottelussa. TVO:n edustaja oli neuvottelussa esittelemässä TVO:n tekemiä selvityksiä tielinjausvaihtoehdoista. Esityksen yhteenvetona neuvottelussa todettiin, että mm. tien ja kaavan suunnittelutilanne sekä aikataulut huomioiden kaavaehdotuksen mukainen yhteystarvemerkintä on riittävä. Tiesuunnitelmien edetessä tehdään aikanaan tarpeen mukaan kaavan muutos. 6) Metsähallitus, Metsähallituksen lausunto koskee Kornamaa nimistä saarta Olkiluodon niemen koillisrannalla. Liitekartan punaisella merkitty vesialue kuuluu Selkämeren kansallispuistoon ja punaisella merkitty maa-alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vihreä alue on metsätalousmaata. Metsähallitus ehdottaa että punaiset alueet muutetaan S- tai SL- merkinnöiksi. Vihreä alue voi myös jatkossa olla M- merkinnällä. 1. Alueiden rajaukset osoitetaan Suomen Ympäristökeskuksen OIVA tietopalvelussa olevien rajausten mukaisesti. Alueen kiinteistön omistaa Metsähallitus. Kansallispuiston alue osoitetaan SL alueena ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue soitetaan S alueena. 7) Eurajoen kunta, tekninen lautakunta, Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Ei kommentoitavaa. 12

13 8) Eurajoen kunta, ympäristölautakunta, Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Ei kommentoitavaa. 9) Eurajoen kunta, sosiaalilautakunta, Sosiaalilautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Ei kommentoitavaa. 2) MUISTUTUKSET 1) Tamminen Marja Leena ja Olavi, rakennuspaikka Käentasku, osoite Katavakarintie 171 Loma-asunnon rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos ympärivuotisen rakennuksen rakennuspaikaksi. Kunnan rakennustietojen mukaan kiinteistöllä on loma-asunto. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella tarkistetaan ympärivuotisen asumisen osoittamisen periaatteita. Tämän perusteella rakennuspaikka pidetään loma-asunnon rakennuspaikkana. 2) Kiinteistöyhtymä, Salo Jukka ja Esko, , , , Kiinteisteistöille osoitettava yksi rakennuspaikka lisää, eli yhteensä 2 RArakennuspaikkaa. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojen mukaan muistutksen liitekartan mukaiselta alueella on kiinteistöt , , Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistö Pullinranta on kantatila, joka on rekisteröity Ko. kantatilasta ei ole muodostettu muita kiinteistöjä. Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Pullinranta ; 110 m, rantarakennusoikeutta 0,88 lay (0,110 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 110 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,88 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,110 km x 8 lay/km). Kantatilan kiinteistölle on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikka seuraavasti: - Pullinranta ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 13

14 Muistutuksen kiinteistö on muodostunut kiinteistöstä Tahkoluoto, joka on rekisteröity Ko. kantatilan nykyisillä kiinteistöillä ei ole rantaviivaa, eikä näin ollen myöskään mitoitusrantaviivan mukaista rantarakennusoikeutta. Muistutuksen kiinteistö on rekisteröity eli se on samalla kantatila, eikä siitä ole muodostettu muita kiinteistöjä. Kiinteistöllä ei ole mitoitusperusteiden mukaan rakennusoikeutta (kapea ja pieni saari). Em. tietojen perusteella ko. kiinteistöille ei voida osoittaa uusia rakennuspaikkoja 3) Vanhatalo Sulo, Vanhis Kartta ei ole ajan tasalla, rannan ja vesialueen osalta. Kaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen Maastokartta mittakaavassa 1: Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. Karttaaineisto oli ajantasainen työn aloitusvaiheessa. Kaavan laadinnan alueella tehtävät maanmittaustoimitukset otetaan huomioon kaavaehdotusvaiheeseen asti. 4) Halomo Jyrki, Salmela Toimituskartalla näkyvä rajankäynnin mukainen raja tarkistetaan kaavan pohjakartan kiinteistötietoihin. Kiinteistön Salmela alueelle on merkittävä myös toinen lomaasuntoyksikön rakennuspaikka. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistö Salmela on kantatila, joka on rekisteröity Ko. kantatilasta ei ole muodostettu muita kiinteistöjä. Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Salmela ; 90 m, rantarakennusoikeutta 0,72 lay (0,090 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 90 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,72 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,090 km x 8 lay/km). Kantatilan kiinteistölle on muutettavassa kaavassa ja kaavaehdotuksessa osoitettu rakennuspaikka seuraavasti: - Salmela ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 14

15 5) Arama Riku, Suviranta Rakennusoikeuksien ja mitoitusten tarkistus. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistö Suviranta on kantatila, joka on rekisteröity Ko. kantatilasta ei ole muodostettu muita kiinteistöjä. Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Suviranta ; 80 m, rantarakennusoikeutta 0,6 lay (0,080 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 80 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,6 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,080 km x 8 lay/km). Kantatilan kiinteistölle on muutettavassa kaavassa ja kaavaehdotuksessa osoitettu rakennuspaikka seuraavasti: - Suviranta ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 6) Elonen Päivi ja Ake, Hepokari Rakennusoikeuden uudelleen laskenta ja mahdollisten lisärakennuspaikkojen osoittaminen. Kaavaehdotusta laadittaessa on tehty kantatilan rakennusoikeuden laskennan tarkistaminen. Tällöin kantatilan mitoitusrantaviivan määräksi on saatu 560 metriä ja rantarakennusoikeudeksi 4,5 loma-asuntoyksikköä. Nyt tehdyn tarkistuksen lopputulos on sama. Näin ollen uusia loma-asunnon rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. 7) Harju Satu ja Mäkelä Heikki, Pitkäkari Toinen rakennuspaikka, koska rantaviivaa on 133,9m. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Pitkäkari kantatila on rekisteröity kiinteistö Rantametsä Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Pitkäkari (rekisteröity ) - Rantametsä (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistön nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusranta-viivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Pitkäkari ; 110 m, rantarakennusoikeutta 0,88 lay (0,110 km x 8 lay/km) 15

16 8) Kaija Juha, Kaijanmetsä ) Ketola Kalevi, Ketoniemi Rantametsä ; 0 m, rantarakennusoikeutta 0,0 lay (0,0 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 110 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,88 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,110 km x 8 lay/km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Pitkäkari ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. Kiinteistölle osoitettava RA -rakennuspaikka. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Kaijanmetsä kantatila on rekisteröity kiinteistö Kaijanmetsä Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kaijanmetsä (rekisteröity ) - Kaijaranta (rekisteröity ) - Kiviniitty (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Kaijanmetsä ; 70 m, rantarakennusoikeutta 0,56 lay (0,070 km x 8 lay/km) - Kaijanranta ; 50 m, rantarakennusoikeutta 0,40 lay (0,050 km x 8 lay/km) - Kiviniitty ; 0 m, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 120 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,96 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,120 km x 8 lay/km). Kantatilan kiinteistölle on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikka seuraavasti: - Kaijanranta ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. Rakennusoikeuksien ja mitoitusten tarkistus toisellekin loma-asunnon rakennuspaikalle. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Ketoniemi kantatila on rekisteröity kiinteistö Skorppioninmaa Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: 16

17 - Ketoniemi (rekisteröity ) - Skorppioninmaa (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistön nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Ketoniemi ; 90 m, rantarakennusoikeutta 0,72 lay (0,090 km x 8 lay/km) - Skorppioninmaa ; 90 m, rantarakennusoikeutta 0,72lay (0,090 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 180 metriä ja rantarakennusoikeus on 1,44 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,180 km x 8 lay/km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Ketoniemi ; 1 loma-asunto - Skorppioninmaa ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 10) Lehto Sirkka, Katajatie 3, Rauma Kaislakari Luonnosvaiheessa jätettyyn muistutukseen ja kaavan laatijan vastineeseen viitaten pyydän ottamaan huomioon: - kantatilan rakennukset - Kaislakari nimisen saaren pinta-alan muutos - Saaressa olevat rakennukset Tavoitteena on rakentaa kiinteistölle sauna. Kaavan laatija Luonnosvaiheen kavan laatijan vastineessa on todettu seuraava: Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Mustakarra kantatila on rekisteröity kiinteistö Mustakarra Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kesäranta (rekisteröity ) - Kumpuranta (rekisteröity ) - Ketoranta (rekisteröity ) - Mustakarra (rekisteröity ) - Vaahela (rekisteröity ) - Kaislakari (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistön nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Kesäranta ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 lay/km) - Kumpuranta ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 lay/km) - Ketoranta ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 lay/km) - Mustakarra ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 lay/km) - Vaahela ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 lay/km) 17

18 - Kaislakari ; saari (0,3 ha), rantarakennusoikeutta 0,15 lay (0,3 ha / 2 ha/lay ) Näin ollen kantatilalla on rantarakennusoikeutta yhteensä edellä todetun perusteella 1,43 lay. Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Kesäranta ; 1 loma-asunto - Kumpuranta ; 1 loma-asunto - Ketoranta ; 1 loma-asunto - Vaahela ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty ja ylitetty. Näin ollen uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ei voida edellä todettujen mitoitusperusteiden mukaan osoittaa. 11) Lietzén Virpi, Rannila Esitetään seuraavaa: - laajennusoikeutta asuinrakennukseen 50 m 2 - oikeutta sivuasuntoon huonokuntoisen kanalan paikalle Kiinteistön rakennuspaikka on osoitettu kaavaehdotuksessa AP/s rakennuspaikkana. Eurajoen ranta-alueen rakennusinventoinnin rakennuspaikalle on osoitettu suojeltava rakennus. 12) Luukkonen Reijo, Ruoppakallio Kaavamääräysten perusteella ennen suojeltavan rakennuksen merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaava ja kaavamääräykset eivät estä olemassa olevien rakennusten laajentamista tai uuden rakentamista vanhan tilalle. Kiinteistön rakennuspaikka osoitettava voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisesti AP rakennuspaikkana. Rakennuspaikka osoitetaan AP rakennuspaikkana, kuten se on muutettavassa rantayleiskaavassa. 13) Mikola Annele ja Leo, Verkkomäki D Rakennuspaikka osoitettava ympärivuotisen asumisen rakennuspaikaksi. Kunnalta saadun selvityksen mukaan osoitetaan AP rakennuspaikkana perustuen rakennuspaikan alkuperäiseen käyttöön, nykyiseen rakennuskantaan ja käyttöön. 18

19 14) Pesonen Marja-Liisa, Rantapankka, Rantaluiska, Koivisto 1. Kiinteistöjen 11:76 ja 11:77 kiinteistörajat virheellisesti kaavakartalla. 2. Kiinteistölle osoitettava uusi rakennuspaikka 1. Kiinteistörajat tarkistetaan Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä. 2. Rantarakennusoikeuden laskenta on tehty kohdan 1 mukaisen tarkistetun kiinteistöraja-aineiston mukaan. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistö Koivisto on kantatila, joka on rekisteröity Ko. kantatilasta ei ole muodostettu muita kiinteistöjä. Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Koivisto ; 440m, rantarakennusoikeutta 3,52 lay (0,440 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 440 metriä ja rantarakennusoikeus on 3,52 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,440 km x 8 lay/km). Kantatilan kiinteistölle on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Koivisto ; 1 AM-rakennuspaikka sekä 5 RArakennuspaikkaa Em. kantatilaselvityksen aikana siis selvisi, että muutettavaa kaavaa laadittaessa kiinteistötietojärjesjestelmässä on ollut virheitä koskien kiinteistörajoja sekä kiinteistöjen ulottuvuuksia. Nämä virheet ovat olleet myös käyttämässämme numeerisessa kiinteistöraja-aineistossa, jonka olemme tilanneen Maanmittauslaitokselta kaavan muutoksen laadinnan alussa. Kiinteistörajat tarkistetaan Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä ja otetaan huomioon rakennusoikeuslaskelmassa. Tarkistusten jälkeen kiinteistön Koivisto 11:78 ulottuvuus muuttuu kiinteistöjen Rantapankka 11:76 ja Rantaluiska 11:77 sijainnin muutoksen myötä sekä kiinteistön Karinkanta kiinteistötietojen myötä. Muutettavan kaavan ja kaavaehdotuksen mukaisista kiinteistön Koivisto 11:78 rakennuspaikoista yksi sijoittuu tarkistusten jälkeen kiinteistön Karinkanta alueelle ja yksi rakennuspaikka sijoittuu kiinteistön Rantapankka 11:76 alueelle. Näin olen kiinteistölle Koivisto 11:78 jää yksi maatilan talouskeskuksen ja kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa, joka on edellä todetun rantarakennusoikeuslaskennan osoittama määrä eli neljä rakennuspaikkaa. Kiinteistötietojen tarkistamisen yhteydessä huomattiin, että kiinteistöllä Rantaluiska on rakennuksia ja se on oma maanomistusyksikkönsä. Kiinteistö on rekisteröity ja se on näin ollen myös kantakiinteistö. jolla on mitoitusranta viivaa 70 metriä. Rantarakennusoikeutta on näin ollen 0,56 lay. Kiinteistö osoitetaan olemassa olevien rakennustensa ja rantarakennusoikeutensa johdosta rakennettuna loma-asunnon rakennuspaikkana. 19

20 15) Elo Erkki ja Laura, oik.omistajat Laila Raikisto, Teuvo Elo, Rantala , Kiviranta Kiinteistöjen rakennusoikeus tarkistettava. Kaavan muutoksen rantarakennusoikeus määräytyy muutettavan kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistö Rantala on kantakiinteistö, joka on rekisteröity Kiinteistöllä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Rantala ; 60 m, rantarakennusoikeutta 0,48 lay (0,060 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 60 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,48 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,060 km x 8 lay/km). Kiinteistölle on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Rantala ; 1 AM-rakennuspaikka. Näin ollen kiinteistön rakennusoikeus on käytetty. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Kiviranta kantakiinteistö on rekisteröity kiinteistö Kiviranta Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Rantaetappi ; (rekisteröity ) - Leppälä ; (rekisteröity ) - Hektokotyli ; (rekisteröity ) - Kiviranta ; (rekisteröity ) Mitoitusperusteiden mukaan kantakiinteistön nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Rantaetappi ; 30 m, rantarakennusoikeutta 0,24 lay (0,030 km x 8 lay/km) - Leppälä ; 60 m, rantarakennusoikeutta 0,48 lay (0,060 km x 8 lay/km) - Hektokotyli ; 0 m, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 lay/km) - Kiviranta ; 440 m, rantarakennusoikeutta 3,52 lay (0,440 km x 8 lay/km) Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 530 metriä ja rantarakennusoikeus on 4,24 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,530 km x 8 lay/km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Leppälä ; 1 loma-asunto - Hektokotyli ; 1 loma-asunto - Kiviranta ; 1 loma-asuntoa, 1 maatilan talouskeskus, 1 asuinrakennus Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty ja ylitetty. 20