Liite 9. Eurajoen kunnanhallitus KAAVAN LAATIJAN VASTINE

Transkriptio

1 Liite 9 Eurajoen kunnanhallitus KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten ja lausuntojen perusteella kaavaluonnosta tarkistettiin. Kaavan laatijana annan seuraavat vastineet kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin kaavaluonnoksesta, joka oli päivätty LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kaavaluonnoksessa on osoitettu neljä uutta rantarakennuspaikkaa voimassa olevan kaavan virheeseen perustuen. Lausuntoaineistosta ei käy ilmi, mitkä rakennuspaikat ovat kyseessä. Kaavaselostuksessa esitettävä rakennuspaikkakohtaiset perustelut sekä voimassa olevan kaavan virheellinen laskelmaote. 2. Voimassa olevan kaavan vahvistamattomien ja nyt kaavoitettavien alueiden rakennuspaikoista on kaavaselostuksessa esitettävä rakennuspaikkakohtaiset perustelut mitoituksineen. 3. Loma-asunnon rakennuspaikoista ympärivuotiseen asumiseen muutetut rakennuspaikat ei käy ilmi aineistosta. 4. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi maatilan saunoille on esitettävä mitoitukselliset perustelut niiden saunojen osalta, jotka eivät sijaitse olemassa olevissa pihapiireissä. 5. Rakennuspaikkojen leventäminen rannan suunnassa ja siitä seuraava vapaan yhtenäisen rannan vähentäminen ei ole mahdollista. 6. Loma-asunnon kerrosala on korkea verrattuna Satakunnan yleiseen tasoon ja sen määrä tulee jatkosuunnittelussa tarkistaa. 7. Rakennusoikeuden korottaminen tulee myös suhteuttaa rakennuspaikan kokoon. Pienillä rakennuspaikoilla tai ylitiheästi rakennetuilla rantaosuuksilla rakennusoikeuden korottamiselle ei ole edellytyksiä. 8. Rakennusoikeuden korottamisen edellytyksiä tuleekin tarkastella vyöhykkeittäin ottaen huomioon mm. alueen luonne, sijainti, maisema, rakennuspaikkojen koko sekä rakennuspaikkojen tiheys rantaosuudella. 9. Maakuntakaavassa Olkiluodon ympärille on osoitettu suojavyöhyke (sv2), jonka kaavamääräyksessä viitataan Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimaohjeeseen. Suojavyöhykkeellä ei ole perusteltua lisätä vakituisen asutuksen määrää. Suojavyöhykkeellä ei tule korottaa kerrosaloja. Erityisesti tulee huomioida vaikeakulkuiset tai vaikeasti evakuoitavat alueet. 10. Alueella ei ole enää Museoviraston uuden inventoinnin myötä (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joten kh-1 ja kh-2 määräykset voidaan yhdistää. 11. Suojeltavat rakennukset (sr) ja alueet, joilla ympäristö säilytetään (/s) tulee merkitä kaavaan inventoinnin arvotuksen mukaisesti, jotta rakennetun kulttuuriympäristön arvot voidaan turvata. /s-kaavamääräys on toteava, eikä sisällä mainintaa ympäristön säilyttämisestä ja uudisrakentamisen ohjaamisesta. Määräystä tulee tarkentaa. Erityisen tärkeää uudisrakentamisen ohjaus on arvokkaissa vanhoissa pihapiireissä, joiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on hyvä tutkia tarkemmin. 1

2 12. Alueelle tulee laatia maisemaselvitys, jotta rakentamisen määrän kasvattamisen vaikutukset voidaan tutkia ja arvioida sekä sovittaa tuleva uudisrakentaminen ympäröivään rantamaisemaan ja pienimittakaavaiseen ympäristöön. 13. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä uuden rakentamisen synnyttämät merkittävimmät muutokset maiseman osalta. 14. SM ja SM-s alueilla kaavamääräyksissä tulee edellyttää myös maisematyölupaa maisemaa muuttavien toimenpiteiden, kuten puiden kaatamisen osalta (MRL 128 ). 15. Luonnonsuojelun osalta kaavaan voidaan ottaa kantaa vasta luontoselvityksen valmistuttua. 16. Aiempien luontoselvitysten tulee olla kaavan liitteenä. 17. Luontoselvitys ja sen täydennys tulee kohdentaa alueille, joihin osoitetaan uutta rakentamista sekä muutettavan kaavan vielä toteutumattomille rakennuspaikoille. 18. Pihlauksenmaalla sijaitsee perustettu luonnonsuojelualue, joka tulee kaavaan osoittaa SL-alueeksi. 19. Kaavamääräyksessä mainittu vesilaki on muuttunut , minkä takia lainsäädäntöön viittaavaa määräystä tulee muuttaa esim. lausunnossa annetun esimerkin mukaiseksi. 20. Pohjavesialueen kaavamääräyksissä on suositeltavaa kieltää maalämpökaivojen ja.järjestelmien rakentaminen. 21. Kuivalahden vedenottamon kohdalle tai sen välittömään läheisyyteen ei pidä osoittaa uusia rakennuksia tai muuta kuin vedenottoon liittyvää toimintaa. 22. Ah- ja ak - merkintöjen kaavamääräykseen tulee lisätä esim. lausunnon esityksen mukainen teksti, jotta geologiset muodostumat tulee huomioiduksi. 23. Loma-asuntoalueiden jätevesien käsittelyä koskevaa kaavamääräystä tulee muuttaa lausunnossa annetun esityksen mukaisesti. 24. Kaavan yleismääräystä tulee rakentamiskorkeuden osalta tarkentaa.esim lausunnossa annetun mallin mukaisesti. 25. Maakuntakaavassa on yhteystarvemerkinnällä osoitettu toisen tieyhteyden tarve Olkiluotoon. Voimalinjan kupeeseen on osoitettu kaavaluonnoksessa yksi rakentamispaikka lisää. Liikenteen ja loma-asumisen kesken näyttäisi olevan yhteen sovitettavaa, joten toinen tieyhteys Olkiluotoon tulisi tutkia tämän kaavan yhteydessä. 26. Yleiskaavasta tulee pyytää myös liikenneviraston lausunto laivaväylien osalta. 27. Kaavaluonnoksen yleismääräyksissä on maininta: Alueella on voimassa Eurajoen kunnan rakennusjärjestys. Yksiselitteisyyden vuoksi yleismääräykseen tulee liittää rakennusjärjestyksen asianosaiset kohdat. 28. ELY-keskus esittää viranomaisneuvottelun järjestämistä lausuntokierroksen ja vastineiden laatimisen jälkeen. 1. Kaavaselostuksen liitteeksi tehdään kantatilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelma kaavalla osoitettavien uusien rakennuspaikkojen osalta. 2. Voimassa olevan kaavan vahvistamattomille ja nyt kaavoitettaville alueille on osoitettu yhteensä kaksi rakennuspaikkaa. Kiinteistölle on osoitettu AM rakennuspaikka ja kiinteistölle RA rakennuspaikka. Ko. kiinteistöjen rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevan rakentamisen ja maankäytön perusteella. Ko. kahden kiinteistön kantatilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelma esitetään kohdan 1 mukaisessa liitteessä. 3. Ko. muutokset on tehty kaava selostuksen kohdan 5.4 perustein pääasiassa kunnan toimittamien poikkeamislupapäätösten mukaisesti. Kaava-asiakirjoihin lisätään luettelo myönnettyjen poikkeamislupien mukaisista tarkistuksista. 4. AM-rakennuspaikalle tai sen ja rantaviivan väliin voi rakentaa rantaan enintään 25 k-m 2 :n saunarakennuksen. Kaikki maatilasaunat (enintään 25 k-m 2 ) osoitetaan kaavakartalla sa-merkinnällä. Mikäli maatilasauna sijoittuu AM-alueelle, AMalueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin käve- 2

3 lymatkan etäisyydelle), se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan. Tällaista ns. maatilasaunaa ei voida osoittaa etäälle talouskeskuksesta, vaan sen tulee olla toiminnallisesti samaa kokonaisuutta. Maatilasaunarakennuksen aluetta ei voi muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi kiinteistöksi, vaan sen tulee olla osa maatilakokonaisuutta. Tämän määrää myös kaavamääräys. Eri palstalla etäällä tilakeskuksesta olevan saunan lasketaan vievän kantakiinteistön rakennusoikeutta 0,5 lay, mikäli se osoitetaan maatilasaunana, jonka paikkaa ei saa muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi rakennuspaikaksi. Tällaisen saunan paikka voidaan osoittaa myös RA-rakennuspaikkana. Silloin se vie kantakiinteistön rakennusoikeutta 1,0 lay. Kaikki maatilasaunat on osoitettu AM-alueelle, AM-alueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle). Näin ollen se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AMrakennuspaikkaan. 5. Rakennuspaikkojen leventämistä on tehty niin, että muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka on osoitettu voimassa olevan kiinteistöjaon mukaisesti. Nämä rannansuuntaiset rakennuspaikkojen leventämiset eivät vähennä ns. todellista vapaata rantaa, vaan korjaa rakennuspaikat kiinteistöjakoa vastaavaksi. 6. Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaiskerrosala on kaavassa osoitettu pidetyssä viranomaisneuvottelussa esitetyn Satakunnassa yleisesti käytössä olevan rakennusoikeuden mukaisesti. Kaavaluonnoksessa osoitettu rakennuspaikan kokonaiskerrosala vastaa siihen kaavan laadinnan tavoitteeseen, että kaavan muutoksen myötä alueen poikkeamislupahakemukset vähenevät. 7. Muutettavan kaavan mukaiset tiheään rakennetut rannanosat on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti. Näiden alueiden rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta ei ole nostettu. Kaava-alueen rakennuspaikat on suurimmaksi osaksi kiinteistötoimituksilla muodostettu ja rakennettu. Kaava-alueen laajuus ja kaavatason yleispiirteisyys huomioiden osoitetaan rakennuspaikkojen rakennusoikeus alueittain mahdollisuuksien mukaan nykyaikaisen loma-asunnon vaatimusten mukaiseksi. Kaavassa on annettu rakennuspaikkaa ja rakennusten sijoittelua koskevia kaavamääräyksiä, joiden toteutumista valvotaan ja tarkennetaan rakennuslupavaiheessa, kun rakennuspaikalle haetaan rakennuslupaa uuden loma-asunnon rakentamista varten tai olemassa olevan rakennuksen laajentamista varten. 8. Kaava-alueen laajuus ja kaavataso huomioiden tulee lausunnon mukaiset asiat (alueen luonne, sijainti, maisema, rakennuspaikkojen koko sekä rakennuspaikkojen tiheys rantaosuudella) huomioida kaavan mitoitusperusteita laadittaessa / hyväksyttäessä. Kaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyihin ja hyväksyttyihin mitoitusperusteisiin. Em. mitoitusperusteiden perusteella määräytyy kiinteistökohtainen rantarakennusoikeus loma-asuntoyksikköinä. Mitoituslaskelmat on tehty osa-alueittain. Kaavan tavoitteiden mukaisesti muutettavan kaava mitoitusta ei muuteta eli kantatilatarkastelua ja mitoituslaskentaa ei tehdä uudelleen. 9. Lähtökohtana on, että kaavalla ei osoiteta rantaan uutta ympärivuotista asumista. Kaavassa voidaan kuitenkin osoittaa rakennusoikeutta ympärivuotiseen asumiseen kaavaselostuksen kappaleessa 5.4 kerrotuin perustein. STUK:n ohje YVL 1.10 otetaan huomioon suojavyöhykealueen kaavan laadinnassa. Kaavaehdotusta laadittaessa selvitetään rakentamisen määrä ja pysyvien asukkaiden määrä ko. suojavyöhykkeellä ja tiedot lisätään kaavaselostukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään STUK:n lausunto. 10. Yhdistetään ehdotuksen mukaisesti. 11. /S merkinnän kaavamääräystä kehitetään. 12. Kaavalla osoitetaan hyvin vähäisesti uutta rakentamista. Suurin osa kaavaalueen rakennuspaikoista on jo rakennettu. Loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeuden nostaminen em. asiat huomioiden ei muuta niin merkittävästi 3

4 maisemaa, että koko alueen maisemaselvitystä voidaan pitää tarpeellisena. Kaavassa on huomioitu kaavamerkinnöin ja määräyksin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat rakennukset sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Näin ollen kaava-alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät ja tulevat huomioiduksi myös tulevaisuudessa. Kaavamääräyksissä on myös todettu rakennusten sijoitteluun yms. liittyvät seikat, joilla vaikutetaan rakennetun ympäristön maisemallisiin arvoihin ja asioihin. Kaavaselostusta täydennetään arvioinnilla siitä, miten rakennuspaikan rakennusoikeuden lisäys vaikuttaa maisemaan. Arvio tehdään kaavan laatijan ja kunnan toimesta. 13. Kaavaselostusta tarkennetaan ko. asian osalta. 14. Ko. kaavamääräyksiä tarkennetaan. 15. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin keväällä / kesällä Tulokset saadaan kaavaehdotukseen. 16. Lisätään selostuksen liitteeksi. 17. Keväällä 2012 aloitetun luontoselvityksen hankesuunnitelma on seuraava: Viideltä kaavaluonnoksen mukaiselta uudelta rakennuspaikalta tehdään asemakaavatasoinen, maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävä luontoarvojen perusselvitys. Koko rakentamattomalta alueelta tehdään kutuaikainen viitasammakkoselvitys, joka kohdistetaan mahdollisiin kutupaikkoihin (matalat, rehevät merenlahdet, merestä kuroutuneet lammet sekä kaikki sisämaan kosteikkolaikut). Selvitystyöhön kuuluu myös lepakkoselvitys, jossa lepakkodetektorin avulla pyritään selvittämään lepakoiden mahdolliset pesimäyhdyskunnat sekä merkittävät ruokailualueet ja mahdolliset talvehtimispaikat (louhikot, maakellarit ym). 18. Perustettu luonnonsuojelualue osoitetaan SL-alueena. 19. Muutetaan lausunnon mukaisesti. 20. Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen on maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti toimenpideluvan edellyttävää toimintaa. Näin ollen sitä ei tarvitse ohjata / määrätä yleiskaavalla. Asia ratkaistaan tapauskohtaisesti toimenpidelupavaiheessa kunnan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 21. Kunnan rakennustietojen perusteella kiinteistö osoitetaan ETalueena. Naapurikiinteistöjen aluevaraukset on osoitettu kaavaluonnoksessa voimassa olevan kaavan, nykyisen maankäytön ja kunnan rakennustietojen perusteella. 22. Lisätään lausunnossa esitetty teksti. 23. Muutetaan lausunnon mukaiseen muotoon. 24. Muutetaan lausunnon esityksen mukaisesti. 25. EN-1 alueen viereen kiinteistölle osoitettu rakentamaton rakennuspaikka on muutettavalla kaavalla osoitettu rakennuspaikka. Kunnasta saadun tiedon perusteella todetaan, että ko. kiinteistöllä olevaa rakennuspaikka ei voida siirtää maanomistusyksikön toiselle palstalle tai kiinteistölle. Toinen tieyhteys Olkiluotoon otetaan huomioon maakuntakaavan ja mahdollisesti olemassa olevien suunnitelmien tai selvitysten perusteella. 26. Lausunto pyydetään kaavaehdotuksesta. 27. Yleismääräyksen ko. kohtaa tarkennetaan. 28. Kaavan laatija antaa vastineen lausuntoihin. Kaavaluonnoksen asiakirjoja täydennetään / tarkistetaan lausuntojen ja kaavan laatijan vastineen perusteella. Näin laadittu kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella pidetään viranomaisneuvottelu tarpeen mukaan. 2) Satakuntaliitto, Rakennusoikeuden nosto 130 m²:iin asuinrakennuksen osalta ja kokonaisuudessaan 150 m²:iin muuttaa toteutuessaan oleellisesti alueen yhdyskuntarakennetta ja vaikuttaa merkittävästi merenrantamaisemaan. 4

5 2. Yleiskaavan rakennusoikeudet on määritelty ja jaettu tilojen kesken aikaisempaa yleiskaavaa laadittaessa. Siksi ei voida pitää perusteltuna rakentamisen lisäämistä edelleen maatilasaunojen kautta. 3. Olkiluodon ydinvoimalan ympärillä on energiahuollon kehittämisalue (en) ja ydinvoimalan suojavyöhyke (sv2). Ydinvoimala-alueen ympärillä olevalle sv2-alueelle ei tule sijoittaa lisää pysyvää asumista kuin vain erityistapauksissa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalaitosohjeessa (YVL 1.10) todetaan ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeestä. 4. Kaavasta tai kaavaselostuksesta tulisi käydä ilmi uusien rakennuspaikkojen sijainti ja myös uudet pysyvän asutuksen rakennuspaikat. 5. Kaavaselostuksen liitteessä 3 olevat voimassa olevien ranta-asemakaavojen aluerajaukset tulee tarkistaa. Marinkarin alueelta puuttuu kaavarajaus. 6. Satakuntaliitto esittää, että kaavasta järjestetään luonnosvaiheen jälkeen uusi työneuvottelu, mihin kutsutaan tarvittavat tahot. 1. Lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia on useissa muissa kunnissa jo korotettu ja vireillä on koko ajan useita vastaavia hankkeita. Eurajoen rantayleiskaavan rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on kunnassa todettu olevan liian pieni ja poikkeamislupia haetaan usein. Kaavan osoittama rakennusoikeus loma-asunnon rakennuspaikalle on osoitettu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tiheään rakennetuilla alueilla rakennusoikeus on pidetty ennallaan verrattuna muutettavaan kaavaan. Mikäli nykyisten loma-asuntojen tilalle rakennetaan kaavan osoittama rakennusoikeus, niin kaavaalueen loma-asuntojen yhteenlaskettu kerrosneliömetrien määrä kasvaa verrattuna nykyiseen. Tämä tulee huomioida mm. rakennusten sijoittelussa. Kaavaselostusta täydennetään arvioinnilla siitä, miten rakennuspaikan rakennusoikeuden lisäys vaikuttaa maisemaan. Eurajoen rantayleiskaavan mitoitusta ei muuteta, ts. rakennuspaikkoja ei lisätä eikä kantatilatarkastelua ja mitoituslaskentaa tehdä uudelleen. Voimassa olevassa kaavassa olevat mahdolliset selvät mitoitusvirheet tarkistetaan, jos sellaisia havaitaan. 2. AM-rakennuspaikalle tai sen ja rantaviivan väliin voi rakentaa rantaan enintään 25 k-m 2 :n saunarakennuksen. Kaikki maatilasaunat (enintään 25 k-m 2 ) osoitetaan kaavakartalla sa-merkinnällä. Mikäli maatilasauna sijoittuu AM-alueelle, AMalueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle), se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan. Tällaista ns. maatilasaunaa ei voida osoittaa etäälle talouskeskuksesta, vaan sen tulee olla toiminnallisesti samaa kokonaisuutta. Maatilasaunarakennuksen aluetta ei voi muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi kiinteistöksi, vaan sen tulee olla osa maatilakokonaisuutta. Tämän määrää myös kaavamääräys. Eri palstalla etäällä tilakeskuksesta olevan saunan lasketaan vievän kantakiinteistön rakennusoikeutta 0,5 lay, mikäli se osoitetaan maatilasaunana, jonka paikkaa ei saa muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi rakennuspaikaksi. Tällaisen saunan paikka voidaan osoittaa myös RA-rakennuspaikkana. Silloin se vie kantakiinteistön rakennusoikeutta 1,0 lay. Kaikki maatilasaunat on osoitettu AM-alueelle, AM-alueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle). Näin ollen se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AMrakennuspaikkaan. 5

6 3. Lähtökohtana on, että kaavalla ei osoiteta rantaan uutta ympärivuotista asumista. Kaavassa voidaan kuitenkin osoittaa rakennusoikeutta ympärivuotiseen asumiseen kaavaselostuksen kappaleessa 5.4 kerrotuin perustein. STUK:n ohje YVL 1.10 otetaan huomioon suojavyöhykealueen kaavan laadinnassa. Kaavaehdotusta laadittaessa selvitetään rakentamisen määrä ja pysyvien asukkaiden määrä ko. suojavyöhykkeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään STUK:lta lausunto. 4. Kaavaselostuksen liitteeksi tehdään kantatilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelma kaavalla osoitettavien uusien rakennuspaikkojen osalta. Uusia ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoja ei ole osoitettu. Kaavassa on osoitettu muutettavan kaavan loma-asunnon rakennuspaikkoja ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoina kaava selostuksen kohdan 5.4 perustein pääasiassa kunnan toimittamien poikkeamislupapäätösten mukaisesti. Kaava-asiakirjoihin lisätään luettelo myönnettyjen poikkeamislupien mukaisista tarkistuksista. 5. Tarkistetaan. 6. Kaavan laatija antaa vastineen lausuntoihin. Kaavaluonnoksen asiakirjoja täydennetään / tarkistetaan lausuntojen ja kaavan laatijan vastineen perusteella. Näin laadittu kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella pidetään viranomaisneuvottelu tarpeen mukaan. 3) Satakunnan Museo, Kaavan taustatietojen osalta kaavaselostus on vielä luonnosmainen. Esim. maakuntakaavan sisältöä ei ole millään tavoin esitelty. 2. Kaavakartalla esitetyt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet tulee luetteloida kaavaselostukseen. 3. Edellisessä kohdassa todetut kohteet on esitetty kaavakartalla kahdella erillisellä kaavamerkinnällä (kh-1 ja kh-2), mikä on tarpeetonta eikä kahdelle erilaiselle kaavamääräykselle voi myöskään nähdä perusteita. Yksi kh-merkintä ja määräys riittää määräysten sisältöjä yhdistellen ja tiivistäen. 4. Kaavaselostuksen rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden liitetaulukosta puuttuu yksi A luokan kohde ( Ojavalli ja Ojakoivu) sekä kaksi B-luokan kohdetta (Hietahaka ja Vanhatalonmäki eli Törmälä). 5. Rantayleiskaavassa käytetyn sr kaavamääräyksen sisällöstä ei ole huomautettavaa. Sen sijaan /S määräyksen sisältö ei kaikilta osin vastaa Satakunnan Museon kaavatyön alkuvaiheessa toimittamia mallimääräyksiä. Määräystä tulee kehittää. 6. Kaavaselostuksen sivun 4 kappaletta tulee täydentää kulttuuriympäristön osalta rakennusinventoinnin raporttia hyödyntäen. 7. Kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kannalta rakennusten suojelun veroinen kysymys on täydennysrakentaminen vanhoissa pihapiireissä. Siksi Satakunnan Museo suhtautuu varauksellisesti pyrkimykseen lisätä rakennusoikeutta lomarakennuspaikoilla, joista suuri osa on vanhoja kalastajatiloja tai muita perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä, usein pienipiirteisiä pihapiirejä. 8. Yleiskaavatyön yhteydessä ei ole tehty täydentäviä arkeologisia inventointeja. Koska kaava-alue sijoittuu meren rantaan, jossa muinaisjäännöksiä yleisesti sijaitsee vähän ja muuttuva maankäyttö kohdistuu lähes yksinomaan jo rakennettujen alueiden läheisyyteen, Satakunnan Museo katsoo aikaisemmat selvitykset riittäväksi. 9. SM alue- ja kohdemerkintöjä koskeviin määräyksiin tulee lisätä lauseet Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyyttä Satakunnan Museon lausunto 10. Museoviraston linjauksen mukaan sekä muinaisjäännösalue että sen suoja-alue tulisi merkitä yleiskaavaan yhtenäisellä aluemerkinnällä SM. Koska Liinmaan linnalle on kuitenkin erikseen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä määrätty muinaisjäännösalueen ja suoja-alueen rajat, on perusteltua 6

7 erottaa alueet toisistaan eri merkinnöillä. Suoja-alueelle on ehdotettu samaa kaavamääräystä, jota Museovirasto on esittänyt suoja-alueen määräykseksi. Tämän suhteen Satakunnan Museolla ei ole huomautettavaa. 1. Täydennetään. 2. Luetteloidaan. 3. Tarkistetaan lausunnon mukaisesti. 4. Kohteet sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. 5. Tarkistetaan. 6. Täydennetään. 7. Suojeltavat rakennukset on osoitettu rakennusinventoinnin perusteella. Ko. asiaan liittyen on annettu kaavamääräyksiä sr- ja /s kohteille sekä kaikkea rakentamista koskevana yleismääräyksenä. 8. Ei kommentoitavaa. 9. Lisätään. 10. Ei kommentoitavaa. 4) Säteilyturvakeskus STUK, Säteilyturvakeskuksessa suoritetussa arvioinnissa ei ole todettu sellaisia seikkoja, jotka keskuksen toimialan kannalta olisivat esteenä kaavan jatkovalmisteluille. Keskus esittää kuitenkin, että tällöin huolellisesti tarkistetaan muutoksen todellinen vaikutus asukasmääriin alueella. Kaavaluonnosta laadittaessa on tehty laskelma suojavyöhykkeellä olevien rakennusten määrästä. Laskennat on tehty kunnan rakennus- ja rakennuslupatiedoista. Laskennalla haluttiin saada pohjatietoa suojavyöhykkeellä olevien rakennusten määrästä. Laskennassa on laskettu alueella olevat rakennukset ja rakennusluvat niiden käyttötarkoituksen mukaan. Laskennassa käytetty lähtöaineisto (rakennus- ja rakennuslupatiedot) ei sisällä tietoa rakennuksen asukkaista (henkilötietona on vain tieto omistajasta). Eli tehty laskenta ei anna vastausta siihen, kuinka monta ihmistä asuu suojavyöhykkeellä. Tämän asian selvittämiseksi kaavaehdotusta laadittaessa hankitaan lähtötiedot, josta voimme laskennan suorittaa. 5) Satakunnan pelastuslaitos, Toteuttamisvaiheessa tulee huomioida pelastustoimen tarpeet: - pelastusajoneuvojen kulkuun riittävien tieyhteyksien varaaminen tonteille - toimiva, selkeä ja näkyvästi toteutettu osoitejärjestelmä myös vapaa-ajan asunnoille - riittävä sammutusveden saanti 2. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle ei tule kaavoittaa lisää pysyvää asutusta eikä vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi tule suosia. 3. OL4-voimalaitoksen rakentaminen edellyttää toisen pelastustien rakentamista laitosalueen ja valtatie 8:n välille. Tie voidaan toteuttaa reittinä osin olemassa olevia teitä hyödyntäen kuitenkin niin, että nykyistä Olkiluodontietä (tie 2176) ei käytetä, vaan uusi tie tarjoaa erillisen, riippumattoman reitin voimalaitosalueelle. Pelastustie tulee ottaa huomioon kaavassa. 1. Yleiskaavalla ei osoiteta yksityisteitä tai tierasitteita, vaan ne toteutetaan kiinteistötoimituksilla. Kaavalla ei määrätä osoitteista, vaan osoitejärjestelmästä ja osoitteen merkitsemisen ohjeistamisesta sekä toteutuksen valvonnasta vastaa kunta. Maanomistaja vastaa osoitteen merkitsemisestä. Rakennuspaikan vesihuollon järjestäminen ratkaistaan Eurajoen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään mää- 7

8 räys, että alueella noudatetaan Eurajoen kunnan antamia vesihuoltomääräyksiä ja ohjeita. 2. Lähtökohtana on, että kaavalla ei osoiteta rantaan uutta ympärivuotista asumista. Kaavassa voidaan kuitenkin osoittaa rakennusoikeutta ympärivuotiseen asumiseen kaavaselostuksen kappaleessa 5.4 kerrotuin perustein. STUK:n ohje YVL 1.10 otetaan huomioon suojavyöhykealueen kaavan laadinnassa. Kaavaehdotusta laadittaessa selvitetään rakentamisen määrä ja pysyvien asukkaiden määrä ko. suojavyöhykkeellä. Tulosten perusteella neuvotellaan tarpeen mukaan STUK:n edustajien kanssa tai pyydetään heidän lausunto ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Kaavaehdotuksesta pyydetään STUK:n lausunto. Lomaasunnon rakennuspaikoista ympärivuotiseen asumiseen muutetut rakennuspaikat on kaavaan tehty kunnan toimittamien poikkeamislupapäätösten mukaisesti. Kaava-asiakirjoihin lisätään luettelo kiinteistöistä, joille on poikkeamislupapäätöksellä myönnetty rakennuksen käyttötarkoituksen muutos. 3. Kaavakartalla on osoitettu yhteystarve-merkinnällä maakuntakaavan mukaisesti tieyhteystarve valtatie 8:n ja Olkiluodon välillä. 6) Fingrid Oyj, Olkiluoto 4 ydinvoimalaitosyksikköhankkeen edellyttämiä voimajohtojen EN-1- alue on osoitettu Fingrid Oyj:n syksyllä 2010 toimittaman alustavan linjauksen mukaisesti. Voimajohtoreitti on tarkentunut YVA-menettelyn aikana kaava-alueen eteläosassa, jossa voimajohtoreitti kääntyy etelään Kanninkarin kohdalla. Em. muutos tulee korjata kaavaehdotukseen. 2. Olkiluodon puolella Karhunlaakassa on neljän rakennuspaikan ryhmä 160 metriä leveän voimajohtoalueen pohjoispuolella. Melaluodossa on uusi rakennuspaikka YVA-menettelyssä tutkittavan tulevan voimajohtoreitin eteläpuolella. Näitä rakennuskohteita olisi hyvä harkita vielä elinympäristön yleisen viihtyvyyden ja lähimaisemavaikutusten vuoksi. 3. Kaavaselostuksessa on hyvä kuvata voimajohdot lyhyesti sekä todeta tulevien voimajohtojen suunnittelutilanne tämän lausunnon pohjalta. Uutta voimajohtoa osoittava merkintä saattaa herättää kysymyksiä, joten jonkinlainen taustatieto merkinnöistä on tarpeen. 4. Lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Muiden kuin Fingridin omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää lausunto kyseisten voimajohtojen omistajilta. 5. Lausunnon antajalle pyydetään lähettämään tietoa yleiskaavan etenemisestä. 6. Lausuntopyynnöt yleis- ja asemakaavoista, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, on toimitettava lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, Helsinki. 1. Voimajohtoreitti tarkennetaan kaavaehdotukseen Fingrid Oyj:n toimittaman aineiston perusteella. 2. Melaluodossa EN-1 alueen viereen kiinteistölle osoitettu rakentamaton rakennuspaikka on muutettavalla kaavalla osoitettu rakennuspaikka. Kiinteistön omistajalle ei kunnan selvityksen mukaan ole kaavaalueella muuta kiinteistö tai palstaa, jolle ko.rakennuspaikka voitaisiin siirtää. Karhunlaakassa kiinteistön RA rakennuspaikat tarkistetaan alueella voimassa olevan vahvistetun ranta-asemakaavan mukaisesti. Tämän perusteella kiinteistöltä poistetaan yhteensä kuusi takamaan rakennuspaikkaa sillä perusteella, että ko. ranta-asemakaavassa ei ole näitä rakennuspaikkoja (korttelit 8 ja 9) vahvistettu. 3. Kaavaselostusta täydennetään ko. asian osalta. 4. Ko. voimajohtojen omistajilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. 5. Yleiskaavan etenemisestä lähetetään tietoa lausunnossa ilmoitetulle henkilölle. 6. Lausuntopyyntö kaavaehdotuksesta toimitetaan ilmoitettuun osoitteeseen. 8

9 7) Eurajoen kunta, tekninen lautakunta, Teknisellä lautakunnalla ei ole lausuttavaa rantayleiskaavan muutoksen luonnoksesta. Ei kommentoitavaa. 8) Eurajoen kunta, ympäristölautakunta, Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Eurajoen rantayleiskaavan muutoksen luonnoksesta. Ei kommentoitavaa. 9) Eurajoen kunta, sosiaalilautakunta, Sosiaalilautakunnalla ei ole huomauttamista rantayleiskaavan muutoksen luonnoksesta. 2. MUISTUTUKSET Ei kommentoitavaa. 1) Seikkula Jussi, Uusi-Jaakkola RM aluetta laajennettava muistutuksen karttaliitteen mukaisesti. 2. Toissijainen vaatimus on, että RM-aluetta siirretään karttaliitteen 2 mukaisesti. 1. RM aluetta laajennetaan. RM alueen ja ympärillä olevien naapurikiinteistöjen rakennuspaikkojen väliin jätetään noin kymmenen metrin suojavyöhyke M- alueena. 2. Asia ratkaistu kohdan 1 mukaisesti. 2) Tenlén Outi ja Teemu, Latorant Kiinteistölle osoitettava rakennusoikeutta. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Latorant kantatila on rekisteröity kiinteistö Vuorenalho Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat kiinteistöt: - Teerimäki (rekisteröity ) - Luonnonhelma (rekisteröity ) - Jokiranta (rekisteröity ) - Vuorenalho (rekisteröity ) - Lehtorant (rekisteröity ) - Teerimäki 1-236, mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,0 lay (0,000 km x 8 - Luonnonhelma 1-267, mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,0 lay (0,000 km x 8 9

10 - Jokiranta 1-277, mitoitusrantaviivaa 10 metriä, rantarakennusoikeutta 0,1 lay (0,010 km x 8 - Vuorenalho 1-278, mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,0 lay (0,000 km x 8 - Lehtorant , mitoitusrantaviivaa 40 metriä, rantarakennusoikeutta 0,3 lay (0,040 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa 50 metriä ja rantarakennusoikeus on 0,4 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,050 km x 8. Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Teerimäki 1-236, 1 asuinrakennus - Luonnonhelma 1-267, 1 asuinrakennus Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 3) Tuomola Teija ja Jyrki, Kiilholma Kiinteistölle osoitettava rakennusoikeutta. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Kiilholma kantatila on rekisteröity kiinteistö Kiilholma Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Järkelä (rekisteröity ) - Tuomisto (rekisteröity ) - Kiilholma (rekisteröity ) - Järkelä ; 40 m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Tuomisto ; 50 m, rantarakennusoikeutta 0,4 lay (0,050 km x 8 - Kiilholma (rekisteröity ) ; 100 m, rantarakennusoikeutta 0,8 lay (0,100 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 190 metriä (40m + 50m + 100m) ja rantarakennusoikeus on 1,5 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,190 km x 8 lay /km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Järkelä ; 1 loma-asunto - Tuomisto ; 1 loma-asunto - Kiilholma ; 1 asuinrakennus Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 4) Tuomola Teija ja Jyrki, Kiilholma Kiinteistön rakennuspaikkaa laajennettava muistutuksen liitekartan mukaisesti. 10

11 Kiinteistölle on osoitettu yksi AP rakennuspaikka. Ko. rakennuspaikalle saa kaavamääräysten mukaan rakentaa yhden asuinrakennuksen. Rakennuspaikan koko on noin 8000 m2. Rakennuspaikkaa laajennetaan niin, että kaikki pohjakartalla näkyvät nykyiset rakennukset tulevat rakennuspaikalle. 5) Sallila Jarmo, Katavakari-Kaarlenkari ranta-asemakaava-alue Lisäselvitys muistutukseen Rakennuspaikka osoitettava liitekartan 7 mukaiseen paikkaan. 2. Tonttijakoa muutettava niin, että LP-LV muutetaan LV-1 paikalle ja rakennuspaikka muodostetaan liitteenä olevan esityksen mukaisesti. 3. Rakennuspaikat RA-3/3 ja RA-4/11 palautetaan esittämälläni tavalla. 1. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Katavakari kantatila on rekisteröity kiinteistö Katavakari Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat kiinteistöt: - Käenpoika (rekisteröity ) - Käentasku (rekisteröity ) - Mäntyniemi (rekisteröity ) - Koivikko (rekisteröity ) - Koivikko II (rekisteröity ) - Lepikko (rekisteröity ) - Kuusisaari (rekisteröity ) - Tyrniranta (rekisteröity ) - Tyrnirannanvesi (rekisteröity ) - Pihlajaniemi (rekisteröity ) - Pihlajaniemenvesi (rekisteröity ) - Leppäranta (rekisteröity ) - Leppärannanvesi (rekisteröity ) - Katavikko (rekisteröity ) - Katavikonvesi (rekisteröity ) - Petäjäniemi (rekisteröity ) - Petäjäniemenvesi (rekisteröity ) - Katavakari (rekisteröity ) - Huhdanmaa (rekisteröity ) - Marikari (rekisteröity ) - Käenpoika , mitoitusrantaviivaa 70 metriä, rantarakennusoikeutta 0,56 lay (0,070 km x 8 - Käentasku , mitoitusrantaviivaa 50 metriä, rantarakennusoikeutta 0,40 lay (0,050 km x 8 - Mäntyniemi , mitoitusrantaviivaa 80 metriä, rantarakennusoikeutta 0,64 lay (0,080 km x 8 - Koivikko , mitoitusrantaviivaa 40 metriä, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Koivikko II , mitoitusrantaviivaa 40 metriä, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Lepikko , mitoitusrantaviivaa 30 metriä, rantarakennusoikeutta 0,24 lay (0,030 km x 8 11

12 - Kuusisaari , mitoitusrantaviivaa 90 metriä, rantarakennusoikeutta 0,72 lay (0,090 km x 8 - Tyrniranta , mitoitusrantaviivaa 40 metriä, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Tyrnirannanvesi , mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 - Pihlajaniemi , mitoitusrantaviivaa 60 metriä, rantarakennusoikeutta 0,48 lay (0,060 km x 8 - Pihlajaniemenvesi , mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 - Leppäranta , mitoitusrantaviivaa 70 metriä, rantarakennusoikeutta 0,56 lay (0,070 km x 8 - Leppärannanvesi , mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 - Katavikko , mitoitusrantaviivaa 80 metriä, rantarakennusoikeutta 0,64 lay (0,080 km x 8 - Katavikonvesi , mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 - Petäjäniemi , mitoitusrantaviivaa 80 metriä, rantarakennusoikeutta 0,64 lay (0,080 km x 8 - Petäjäniemenvesi , mitoitusrantaviivaa 0 metriä, rantarakennusoikeutta 0,00 lay (0,000 km x 8 - Katavakari , mitoitusrantaviivaa 580 metriä, rantarakennusoikeutta 4,64 lay (0,580 km x 8 - Huhdanmaa , mitoitusrantaviivaa 370 metriä, rantarakennusoikeutta 2,96 lay (0,370 km x 8 - Marikari , mitoitusrantaviivaa 170 metriä, rantarakennusoikeutta 1,36 lay (0,170 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa 1850 metriä ja rantarakennusoikeus on 14,8 loma-asuntoyksikköä (lay) (1,850 km x 8. Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavaluonnoksessa osoitettu rakennuspaikkoja muutettavan kaavan ja voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella seuraavasti: - Käenpoika , 1 loma-asunto - Käentasku , 1 loma-asunto - Mäntyniemi , 1 loma-asunto - Koivikko , 1 loma-asunto - Koivikko II , 1 loma-asunto - Lepikko , 1 loma-asunto - Kuusisaari , 1 loma-asunto - Tyrniranta , 1 loma-asunto - Pihlajaniemi , 1 loma-asunto - Leppäranta , 1 loma-asunto - Katavikko , 1 loma-asunto - Petäjäniemi , 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeutta on jäljellä 2,8 lay (14.8 lay - 12 lay). Kantatilan jäljellä oleva rantarakennusoikeus osoitetaan niin, että kiinteistölle Marikari osoitetaan 1 loma-asunnon rakennuspaikka. Kiinteistölle Huhdanmaa osoitetaan 1 loma-asunnon rakennuspaikka, koska kiinteistön alueella osa rannasta on osoitettu SL-alueena, eikä kiinteistölle näin ollen mahdu mitoituksen mukaista kahta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kiinteistöt ja 8:236 on muodostettu kantakiinteistöstä kiinteistöksi Marikari , josta on sittemmin muodostettu kiinteistöt ja Näin ollen kiinteistöt ja saavat kantakiinteistön jäljellä olevan rakennusoikeuden. 12

13 2. LV-alueen rajausta tarkistetaan niin, että LV-alue ulottuu kiinteistöille ja Kantatilan rantarakennusoikeus on esitetty kohdassa 1. 6) Päiviö Elise, Kalliokari Pyydetään kirjallista kannanottoa Eurajoen kunnan rakennustarkastajalta mahdollisuudesta rakentaa rantasauna, mikäli tontin kokonaisrakennusoikeus (200k-m2) ei ylity. Rakennustarkastaja on antanut pyydetyn kannanoton. Kaavan laatijalla ei ole lisättävää em. kannanottoon. Kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen mukaista rakennuspaikkaa laajennetaan kaavassa niin, että AP rakennuspaikka ulottuu rantaan, jolloin rantasaunan rakentamisen on mahdollista.. 7) Autio Pekka, AP rakennuspaikoille osoitettava rakennusoikeutta 300 k-m2 ja rakennusten käyttöä monipuolistettava. Kaavan muutoksen tavoitteena ei ole nostaa ympärivuotisen asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan rakennusoikeutta, vaan se pidetään kunnan tekemän päätöksen mukaisesti muutettavan kaavan mukaisena. Ko rakennuspaikkoja koskeva kaavamääräys mahdollistaa riittävän monipuolisen rakennusten käytön. 8) Tahkoniemi Ann-Marie ja Tapio, Tahkoneimi Kiinteistölle osoitettava RA-rakennuspaikka muistutuksen liitekartan mukaiseen paikkaan. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Tahkoniemi kantatila on rekisteröity kiinteistö Tahkoniemi Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Velkala (rekisteröity ) - Simpukka (rekisteröity ) - Kiviranta (rekisteröity ) - Tahkoniemi (rekisteröity ) - Uusmatti (rekisteröity ) - Rantatalo (rekisteröity ) - Tauula (rekisteröity ) - Vanha (rekisteröity ) - Velkala ; 50m, rantarakennusoikeutta 0,4 lay (0,050 km x 8 - Simpukka ; 50m, rantarakennusoikeutta 0,4 lay (0,050 km x 8 - Kiviranta ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 13

14 - Tahkoniemi ; 140m, rantarakennusoikeutta 1,12 lay (0,140 km x 8 - Uusmatti ; 240m, rantarakennusoikeutta 1,92 lay (0,240 km x 8 - Rantatalo ; 100m, rantarakennusoikeutta 0,8 lay (0,100 km x 8 - Tauula ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Vanha ; 60m, rantarakennusoikeutta 0,48 lay (0,060 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 720 metriä ja rantarakennusoikeus on 5,8 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,720 km x 8. Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Velkala ; 1 loma-asunto - Simpukka ; 1 loma-asunto - Kiviranta ; 1 loma-asunto - Tahkoniemi ; Ei rakentamista - Uusmatti ; 1 loma-asunto - Rantatalo ; 1 loma-asunto - Tauula ; 1 loma-asunto - Vanha ; 1 loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 9) Sallila Jouko, Pihlaus , Kaivopuisto, Maanomistajan kiinteistöille osoitettava kaksi rakennuspaikkaa. 2. Maanomistajan Pihlauksensalmen rakennusoikeus siirrettävä Kuivalahden salmen puolelle tilaa. 3. Muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka siirrettävä tilan 1:22 rajalle. 4. Siirretylle paikalle osoitettava maatilasauna. 5. M aluetta laajennettava koskien tilan 1:19 talouskeskusta. 1. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan ko. kiinteistöt ovat myös kantatiloja (Pihlaus rekisteröity ja Kaivopuisto rekisteröity ). Mitoitusperusteiden mukaan kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: - Pihlaus ; mitoitusrantaviivaa vastarannan vähennyskerroin (0.5) huomioiden 30 metriä, rantarakennusoikeutta 0,24 lay (0.030 km x 8 - Kaivopuisto ; mitoitusrantaviivaa 80 metriä, rantarakennusoikeutta 0,64 lay (0.080 km x 8 Kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Pihlaus ; 1 loma-asunto (rakentamaton) - Kaivopuisto ; Ei rakentamista Em. tietojen perusteella kantatilojen rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 14

15 Maanomistusyksiköittäin tarkasteltuna ko. kiinteistöt muodostavat maanomistusyksikön, jonka rantarakennusoikeus on 0,88 lay (0,24 lay + 0,64 lay). Näin ollen em. maanomistusyksikön rantarakennusoikeus on käytetty. Uutta rakennusoikeutta ei voida osoittaa. 2. Kts. kohta Siirretään esityksen mukaisesti. 4. Kaavaselostuksessa (kappale 5.3) todetaan maatilasaunan osoittamisen perusteluissa seuraavaa: AM-rakennuspaikalle tai sen ja rantaviivan väliin voi rakentaa rantaan enintään 25 k-m 2 :n saunarakennuksen. Kaikki maatilasaunat (enintään 25 k-m 2 ) osoitetaan kaavakartalla sa-merkinnällä. Mikäli maatilasauna sijoittuu AMalueelle, AM-alueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle), se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan. Tällaista ns. maatilasaunaa ei voida osoittaa etäälle talouskeskuksesta, vaan sen tulee olla toiminnallisesti samaa kokonaisuutta. Maatilasaunarakennuksen aluetta ei voi muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi kiinteistöksi, vaan sen tulee olla osa maatilakokonaisuutta. Tämän määrää myös kaavamääräys. Eri palstalla etäällä tilakeskuksesta olevan saunan lasketaan vievän kantakiinteistön rakennusoikeutta 0,5 lay, mikäli se osoitetaan maatilasaunana, jonka paikkaa ei saa muodostaa maanmittaustoimituksella itsenäiseksi rakennuspaikaksi. Tällaisen saunan paikka voidaan osoittaa myös RA-rakennuspaikkana. Silloin se vie kantakiinteistön rakennusoikeutta 1,0 lay. Olemassa olevaa tiestöä pitkin maatilan talouskeskuksesta ehdotetulle maatilan saunan rakennuspaikalle on matkaa n. 2,1 kilometriä. Näin ollen edellä todettujen maatilasaunan osoittamisen perusteiden mukaan tulisi kiinteistöllä olla vapaata rantarakennusoikeutta vähintään 0,5 lay. Kohdan 1 mukaisesti rantarakennusoikeus on käytetty, joten maatilasaunan rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. 5. Kiinteistön 1:19 maatilan talouskeskus sijaitsee ns. takamaalla kilometrin päässä rannasta. Kaavan muutoksen kaava-alueena on muutettavan kaavan alue. Rantayleiskaava-aluetta ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa näin kaukana rantaalueesta. 10) Uusluoto Jussi, (muistutus saapunut kuntaan ) Kivimäki RA rakennuspaikka muutettava AM rakennuspaikaksi. Kunnan rakennustietojen mukaan kiinteistöllä on asuinrakennus. Em. tietojen, sekä pohjakartan, maanomistajan kannanoton ja rakennusinventointitietojen perusteella kiinteistölle osoitetaan maatilan talouskeskuksen AM -rakennuspaikka. Muuttuvan käyttötarkoituksen ja rakennuspaikalla olevien suojeltavien rakennusten johdosta rakennuspaikkaa laajennetaan. Kiinteistölle osoitetaan rantaan ns. maatilasauna. 11) Harri, Heikki ja Anne Likki, Päivärinne Linnamäen SM-aluetta muutettava muistutuksen liitekartan mukaisesti yhden kulman osalta. 2. Haetaan salaojitus- ja perkuuoikeutta ojiin. 3. Soranotto-oikeus tulee säilyttää muistutuksen liitekartan osoittamalla alueella. 4. Varataan mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa muistutuksen liitekartan mukaisesta koivikkometsästä peltoa. 15

16 1. SM-alueen rajaus on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti tarkistaen nykyisen kiinteistöjaon mukaiseksi. Aluerajaus oikaisee pellon terävän nurkan eikä estä maatalouskoneella pellolla liikkumista. Aluerajaukset pidetään ennallaan. 2. SM- ja SM-s kaavamerkinnän kaavamääräys ei estä peltojen hoitoa. 3. Liitekartan mukaan ko. soranotto-alue sijaitsee Liinmaan linnan muinaisjäännösalueen suoja-alueella. Suoja-alue on kaavaluonnoksessa osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti SM-s alueena. Liinmaan linnan muinaisjäännösalueelle on määritelty muinaisjäännösalueen lisäksi erikseen suoja-alueen rajaus Lounais- Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä (Diaari 0298 L ). Asia on vireillä muinaisjäännösalueen suoja-alueen määräysten osalta. ELYkeskus katsoo, että sekä SM- että SM-s alueilla kaavamääräyksissä tulee edellyttää kaavaluonnoksessa osoitettujen kaavamääräysten lisäski myös maisematyölupaa maisemaa muuttavien toimenpiteiden, kuten puiden kaatamisen osalta (MRL 128 ). 4. Liitekartan mukaan ko.alue sijaitsee em. Liinmaan linnan muinaisjäännösalueen suoja-alueella. Kohdassa 3 on todettu perusteet kaavaluonnoksen aluevaraukselle ja ko. alueen kaavamääräykselle. 12) Palmulaakso Marianne, (muistutus saapunut kuntaan ) Lammaskari Kiinteistölle osoitettava yksi rakennuspaikka. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Lammaskari kantatila on rekisteröidyt kiinteistöt Karjamaa ja Kalliohaka Kiinteistön Lammaskari kantatilan rantarakennusoikeuslaskentaan valitaan em. kantatiloista pinta-alaltaan suurempi muodostajakiinteistö Karjamaa Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Päevketo (rekisteröity ) - Lypsinokk (rekisteröity ) - Lammaskari (rekisteröity ) - Karjamaa (rekisteröity ) - Niitunnokka (rekisteröity ) - Päevketo ; 50 m, rantarakennusoikeutta 0,40 lay (0,050 km x 8 - Lypsinokk ; 60 m, rantarakennusoikeutta 0,48 lay (0,060 km x 8 - Lammaskari ; 130 m, rantarakennusoikeutta 1,04 lay (0,130 km x 8 - Karjamaa ; 70 m, rantarakennusoikeutta 0,56 lay (0,070 km x 8 - Niitunnokka ; 130 m, rantarakennusoikeutta 1,04 lay (0,130 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 440 metriä (50m + 60m + 130m + 70m + 130m) ja rantarakennusoikeus on 3,52 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,440 km x 8 lay /km). 16

17 Kantatilan nykyisille kiinteistöille on muutettavassa kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Lypsinokk ; 1 loma-asunto - Karjamaa ; 1 loma-asunto - Niitunnokka ; 1 asuinrakennus Em. tietojen perusteella kantatilalla on rantarakennusoikeutta jäljellä 0,52 lay (3,52lay 3lay). Em. jäljellä olevan rantarakennusoikeuden perusteella osoitetaan kiinteistölle Lammaskari loma-asunnon rakennuspaikka (RA). 13) Palmulaakso Marianne, Lammaskari Kiinteistölle osoitettava yksi rakennuspaikka. Muistutus sama kuin muistutus 12. Asia ratkaistu muistutuksessa ) Aalto Jari, (muistutus saapunut kuntaan ) Hosa Kiinteistön rakennuspaikka muutettava AP-rakennuspaikaksi. Kunnan rakennustietojen mukaan kiinteistöllä on loma-asunto. Rakennuspaikka osoitetaan kunnan tekemän selvityksen perusteella AP rakennuspaikkana. 15) Tenlén Anna-Liisa ja Henry, Vuorenmaa Maatilasaunan rakennuspaikka muutettava RA-rakennuspaikaksi. Kaavaselostuksessa (kappale 5.3) todetaan maatilasaunan osoittamisen perusteluissa seuraavaa: AM-rakennuspaikalle tai sen ja rantaviivan väliin voi rakentaa rantaan enintään 25 k-m 2 :n saunarakennuksen. Kaikki maatilasaunat (enintään 25 k-m 2 ) osoitetaan kaavakartalla sa-merkinnällä. Mikäli maatilasauna sijoittuu AM-alueelle, AMalueen edustalla olevalle rannalle tai muuten samaan kokonaisuuteen (noin kävelymatkan etäisyydelle), se ei erikseen vie kantakiinteistön rakennusoikeutta vaan sisältyy AM-rakennuspaikkaan. Saunan rakennuspaikka voidaan osoittaa myös RA-rakennuspaikkana. Silloin se vie kantakiinteistön rakennusoikeutta 1,0 lay. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Vuorenmaa kantatila on rekisteröity kiinteistö Vuorenmaa Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kallioranta (rekisteröity ) - Susikallio (rekisteröity ) - Vuorenmaa (rekisteröity ) - Kallioranta ; 70m x muotovähennys -0,75 = 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 - Susikallio ; 40m x muotovähennys -0,75 = 10m, rantarakennusoikeutta 0,08 lay (0,010 km x 8 17

18 - Vuorenmaa ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 50 metriä (20m + 10m + 20m) ja rantarakennusoikeus on 0,40 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,040 km x 8 lay /km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Vuorenmaa , 1 maatilan talouskeskus Em. tietojen perusteella kantatilojen rantarakennusoikeus on käytetty. Näin ollen saunan rakennusoikeutta ei voida edellä todettujen mitoitusperusteiden mukaan muuttaa loma-asunnon rakennuspaikaksi. 16) Ilola Maarit ja Tero, (muistutus saapunut kuntaan ) Pensasto II Kiinteistölle osoitettava AP-rakennuspaikka. 1. Kunnan rakennustietojen mukaan kiinteistöllä on loma-, lepo- ja virkistyskoti (rakennusluokituksen mukainen 123 rakennus). Kunnan selvityksen mukaan rakennuspaikka on rakennuskelpoinen ja että nykyinen rakennus ei ole sovelias asuintarkoitukseen. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan maanomistusyksikkö koostuu kiinteistöistä , ja Kiinteistölle Ykstammi on laadittu rantayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty Ko. kaavan muutoksessa kiinteistölle 1-79 on osoitettu AP rakennuspaikka. Koska kiinteistöllä on rakennus ja sitä on käytetty aiemmin rakennuspaikkana, mutta ko. rakennuspaikan rakennuksia ei ole tarkoitus käyttää enää aiemman käyttötarkoituksen mukaisesti matkalupailveluiden käyttöön, osoitetaan kiinteistölle maanomistajan tavoitteiden mukaisesti AP rakennuspaikka. 17) Laaksonen Marjatta, (muistutus saapunut kuntaan ) Tuomisto Marjatta Laaksosen hallinnoimalle kiinteistön osalle osoitettava 50 k-m2 lomaasunnon rakennuspaikka. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Tuomisto kantatila on rekisteröity kiinteistö Kiilholma Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Järkelä (rekisteröity ) - Tuomisto (rekisteröity ) - Kiilholma (rekisteröity ) - Järkelä ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Tuomisto ; 50m, rantarakennusoikeutta 0,40 lay (0,050 km x 8 - Kiilholma ; 90m, rantarakennusoikeutta 0,72 lay (0,090 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 180 metriä (40m + 50m + 90m) ja rantarakennusoikeus on 1,44 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,180 km x 8 lay /km). 18

19 Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Järkelä ; 1 loma-asunto - Tuomisto ; 1 loma-asunto - Kiilholma ; 1 asuinrakennus Em. tietojen perusteella kiinteistön Tuomisto ja sen kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty ja ylitetty. Näin ollen uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ei voida edellä todettujen mitoitusperusteiden mukaan osoittaa, eikä lomaasuntoja jakaa pienemmiksi yksiköiksi loma-asuntojen kappalemäärän lisäämiseksi. Rakennusoikeutta ei voida jakaa hallinnointiyksiköiden kesken, koska rantarakennusoikeus lasketaan loma-asuntoyksikköinä, joka jaetaan kantakiinteistön nykyisille kiinteistöille kokonaisina yksikköinä/rakennuspaikkoina. 18) Mäkelä Helli, Siliö Kiinteistölle osoitettava rakennuspaikka. Maanomistajan omistaman kiinteistön Siliö nykyinen kiinteistötunnus on mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Siliö kantatila on rekisteröity kiinteistö Siliö Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kiila (rekisteröity ) - Taulikari (rekisteröity ) - Kallioranta (rekisteröity ) - Linnunpesä (rekisteröity ) - Merisiili (rekisteröity ) - Siliö (rekisteröity ) - Kiila ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 - Taulikari ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 - Kallioranta ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Linnunpesä ; 0m, rantarakennusoikeutta 0,00lay (0,000 km x 8 - Merisiili ; 10m, rantarakennusoikeutta 0,08 lay (0,010 km x 8 - Siliö ; 30m, rantarakennusoikeutta 0,24 lay (0,030 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 120 metriä (20m + 20m + 40m + 10m + 30m ) ja rantarakennusoikeus on 0,96 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,120 km x 8 lay /km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Taulikari ; 1 asuinrakennus - Kallioranta loma-asunto - Linnunpesä loma-asunto 19

20 Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty ja ylitetty. Näin ollen uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ei voida edellä todettujen mitoitusperusteiden mukaan osoittaa. 19) Mäkelä Mirka ja Tero, Merisiili Kiinteistölle osoitettava rakennuspaikka. mukaisesti. Em. mitoitusperusteiden mukaan kiinteistön Merisiili kantatila on rekisteröity kiinteistö Siliö Ko. kantatilasta on muodostettu seuraavat voimassa olevat kiinteistöt: - Kiila (rekisteröity ) - Taulikari (rekisteröity ) - Kallioranta (rekisteröity ) - Linnunpesä (rekisteröity ) - Merisiili (rekisteröity ) - Siliö (rekisteröity ) - Kiila ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 - Taulikari ; 20m, rantarakennusoikeutta 0,16 lay (0,020 km x 8 - Kallioranta ; 40m, rantarakennusoikeutta 0,32 lay (0,040 km x 8 - Linnunpesä ; 0m, rantarakennusoikeutta 0,00lay (0,000 km x 8 - Merisiili ; 10m, rantarakennusoikeutta 0,08 lay (0,010 km x 8 - Siliö ; 30m, rantarakennusoikeutta 0,24 lay (0,030 km x 8 Näin ollen kantatilalla on mitoitusrantaviivaa yhteensä 120 metriä (20m + 20m + 40m + 10m + 30m ) ja rantarakennusoikeus on 0,96 loma-asuntoyksikköä (lay) (0,120 km x 8 lay /km). Kantatilan nykyisille kiinteistöille on kaavassa osoitettu rakennuspaikkoja seuraavasti: - Taulikari ; 1 asuinrakennus - Kallioranta loma-asunto - Linnunpesä loma-asunto Em. tietojen perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on käytetty ja ylitetty. Näin ollen uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ei voida edellä todettujen mitoitusperusteiden mukaan osoittaa. 20) Tamminen Hannu, Vaheenmaa AM-aluetta laajennettava muistutuksen liitekartan mukaisesti. 2. Maatilasaunan rakennuspaikka siirrettävä muistutuksen liitekartan mukaisesti. 1. Laajennetaan kannanoton mukaisesti. 2. Siirretään kannanoton mukaisesti. 20