Mielenterveysinterventiot. Eija Stengård

Transkriptio

1 Mielenterveysinterventiot Eija Stengård

2 Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksikkö (PMT) Osa TAYS:n psykiatrian toimialueen palveluja Pirkanmaan shp:ssä Tukee ja koordinoi mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä Pirkanmaalla Vuosina toiminnan tavoitteena on: Vahvistaa mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden tietopohjaa ja osaamista Tukea alueellisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpanoa Tukea kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien päivittämistä Tukea näyttöön perustuvien mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttöönottoa Edistää potilaiden, asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta mielenterveysja päihdetyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Tavoitteiden toteuttamiseksi kehittämisyksikkö ylläpitää tietoportaalia ja terapeuttirekisteriä, kokoaa tilastotietoa kuntien kehittämistyön tueksi sekä julkaisee uutiskirjettä ( toimii yhteistyössä alueen mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kanssa tarjoaa asiantuntija-apua mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen järjestää alueellisia koulutuksia, seminaareja ja verkostopäiviä välittää tietoa kansallisista koulutuksista ja tapahtumista

3 Sisällys 1. Mitä mielenterveys on? 2. Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet 3. Mielenterveysinterventiot 4. Esimerkki intervention kehittämisestä: Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli WHO CC / Eija Stengård,

4 1. Mitä mielenterveys on?

5 Mitä on mielenterveys? Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on. (Hill 1995) WHO CC / Eija Stengård,

6 Tutkimusten lähestymistapoja mielenterveyteen (Vaillant, 2012) 1. Normaalius (DSM IV; GAF>80) 2. Positiivinen mielenterveys: kyvyt, mahdollisuudet, vahvuudet 3. Kypsyys: kehitystehtävät 4. Positiiviset emootiot 5. Tunneäly, sosiaalinen kyvykkyys 6. Subjektiivinen hyvinvointi 7. Pärjäävyys, sopeutumiskyky (resilienssi) f/wpa pdf Eija Stengård, 2008 Mielenterveysryhmä 6

7 Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.): kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus WHO CC / Eija Stengård,

8 Mielenterveyden kaksi ulottuvuutta Paljon psyykkistä hyvinvointia Mielenterveyden häiriö ja paljon psyykkistä hyvinvointia Ei mielenterveyden häiriötä ja paljon psyykkistä hyvinvointia Mielenterveyden häiriö Ei mielenterveyden häiriötä Mielenterveyden häiriö ja vähän psyykkistä hyvinvointia Ei mielenterveyden häiriötä mutta vähän psyykkistä hyvinvointia Vähän psyykkistä hyvinvointia (Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York.) 6.

9 Mielenterveyden ulottuvuudet (mukaeltu Keyes, 2002) Flourishing -mental health problems present to some extent -psychological and social functioning and well-being moderate/high -positive emotions -psychological well-being -social well-being -complete mental health Mental Illness Mental Health -negative emotions -relative absence of psychological and social determinants of well-being -mental health problems present -negative emotions -relative absence of psychological and social determinants of wellbeing -moderate mental health Languishing

10 2. Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet

11 Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000, entä 2020? Presentation 23/11/2012 name / Author 11

12 Nuorten aikuisten (20-34 v.) mielenterveyden häiriöt Suomessa Men Women Total Depressive disorders 11.4% 24.2% 17.67%*** Bipolar disorders 1.3% 2.5% 1.9% Anxiety disorders 8.4% 16.9% 12.6%** Substance abuse or dependence 20.9% 7.4% 14.2%*** Eating disorders 0.3% 6.1% 3.35*** Any Axis I disorder 35.3% 45.6% 40.4%* Personality disorders 8.0% 5.5% 6.8% Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P< Suvisaari ym. 2009

13 Suomessa asuu tyytyväinen kansa Feeling happy Feeling peaceful Feeling full of life Having a lot of energy Denmark Finland Sweden European av. Lähde: Eurobarometer (8) Health Statistics in the Nordic Countries 2005 NOMESCO Jouko Lönnqvist

14 Ympäristö ja ihmisen hyvinvointi 2020 Presentation 23/11/2012 name / Author 14

15 Mielenterveystyön tulevaisuus ? Toiveiden heijastuma positiivinen muutos Sisäisten pelkojen synnyttämä kuva negatiivinen muutos Nykyisyyden jatkumo evoluutio Maailmankuvan seuraus mitä tiedetään, sitä osataan odottaa Konkreettiset tavoitteet tulevaisuus on, mitä tahdotaan Presentation 23/11/2012 name / Author 15

16 Kehityksen megatrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan ( the wealth of the nation ) Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntemus eriytyy, kokemusasiantuntijat tuottamassa palveluja Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu Presentation 23/11/2012 name / Author 16

17 Mielenterveyden merkitys korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus, sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä päihdeongelmat ja addiktiot Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden suojelu ja edistäminen WHO CC / Eija Stengård,

18 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (1/2) (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia Dementia yli 75 -vuotiailla

19 Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät jakaannu tasaisesti väestössä (Lönnqvist 2009) Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

20 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2/2) (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen Asumisolosuhteet ja asumisen laatu Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta Ehkäisy ja varhainen puuttuminen Näyttöön perustuva vaikuttava hoito Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

21 Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti Palvelujärjestelmä on pirstaleinen Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi Omaiset vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt

22 Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa

23 3. Mielenterveysinterventiot

24 Interventio Toimi, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisön, ryhmän tai yksilön terveyteen, hyvinvointiin tai käyttäytymiseen

25 Hyvä mielenterveysinterventio potilas- ja asiakaslähtöinen voimavarakeskeinen teoreettisesti perusteltavissa luonnollisiin ympäristöihin soveltuva eettisesti hyväksyttävä vaikuttava

26 Näytön tasot 1. Vahva näyttö useita kokeellisia kontrolloituja tutkimuksia 2. Kohtalainen näyttö vähintään yksi kokeellinen kontrolloitu tutkimus ja useita kvasikokeellisia 3. Heikko näyttö kokeellisia tutkimuksia ei käytössä, mutta sen sijaan yksi tasokas ja muita heikompia vertailevia, soveltavia tai kuvailevia tutkimuksia 4. Ei näyttöä

27 HYVÄN KÄYTÄNNÖN TUNNUSPIIRTEET (Savolainen 2008) Hyvä käytäntö 1. on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi 2. on eettisesti hyväksyttävä 3. kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla 4. perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta 5. kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu 6. tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti, mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käyttöönotto on mahdollista 27

28 HYVÄN KÄYTÄNNÖN VAIKUTTAVUUTTA JA TOIMIVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTITIETO ammattilaistietoa (sosiaali- tai terveysalan käytännön työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, jotka on dokumentoitu ja joita voidaan kerätä esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.) asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.) tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto) ja/tai muunlaista tietoa 28

29 INTERVENTION KOHDE Vaikutus Yksilö Ryhmä, yhteisö Organisaatio Väestö Objektiivinen Työhön paluu; Päivätoimintaan osallistuminen; Raittius Osallistumis- aktiivisuus; Kuntoutus- ohjelman struktuuri; Laatukäsikirja Uudet kuntoutuksen työmuodot ja vaihtoehdot; Porrasteisuus Sairastuvuus; Kuolleisuus; Terveyspalveluiden käyttö; Elämäntapamuutokset Subjektiivinen Psyykkinen vointi; Elämänlaatu; Elämän hallinta Ilmapiiri; Yhteisöllisyys; Kokemus vertaistuesta Yhteistyön sujuminen; Asiakastyytyväisyys; Sosiaalisen tuen saanti Koettu hyvinvointi ja terveys; Terveysasenteet Esimerkki interventiosta Psykoterapia Case management Laatuprojekti Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö Kuntoutusohjelma; Terveydenedistämisohjelma

30 Eritasoiset mielenterveysinterventiot Mielenterveystyön kokonaisuus: Mielenterveyden edistäminen Ehkäisevä mielenterveystyö Hoito Kuntoutus Tasot: Politiikkavaikuttaminen (esim. Sininen kirja) Strategiatyö (esim. Mieli 2009 ohjelma) Palvelujärjestelmän kehittäminen (rakenteet, resurssit, osaaminen) Asiakas/potilasinterventiot Asenteisiin vaikuttaminen, omahoito

31 Mieli 2009 ohjelma on pitkään jatkuneen mielenterveystyön kehittämisen viimeisin vaihe Lääkintöhallituksen punainen kirja 1977 Mielenterveystyön komitea 1984 Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000 Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 MIELI kansanedustajan tekemä aloite 2005 STM asetti Mieli työryhmän v Laajat kuulemiskierrokset 2008 Työryhmän ehdotukset 2009 Sisältää linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Toimeenpanosuunnitelma 2010 Päivitys

32 Mieli 2009 ohjelma: Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 I II III IV Asiakkaan asemaa vahvistetaan Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ohjauskeinoja kehitetään

33 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Avainteema Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä

34 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Kärkihanke 2 Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma

35 II Panostetaan ehkäisyyn Avainteema Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat

36 II Panostetaan ehkäisyyn Kärkihanke 1 Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen

37 III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Avainteema Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä

38 III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Kärkihanke 1 Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke 2 Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta

39 IV Ohjauskeinoja kehitetään Avainteema Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen

40 IV Ohjauskeinoja kehitetään Kärkihanke 1 Verkkoportaalin ( kehittäminen ja ylläpitäminen Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun

41 Mielenterveyden edistäminen (mental health improvement) Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mielenterveysongelmien ehkäisyn mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen itsemurhien ehkäisyn WHO CC / Eija Stengård,

42 Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse. KiVa koulu hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Mielenterveyden ensiapukurssit (MTEA 1 ja MTEA 2) Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan raittiustyö Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Jobs Työhön ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi MAESTRO -ryhmätoiminta nuorille stressin vähentämiseksi Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus Jouko Lönnqvist 42

43 Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö Senioripysäkkitoiminta Osallistava asumisympäristön suunnittelu Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi

44 Mitä voi itse tehdä? 1. Puhu tunteistasi 2. Harrasta liikuntaa 3. Syö terveellisesti 4. Pidä kohtuus alkoholin käytössä 5. Pidä yhteyttä 6. Pyydä apua 7. Ota rennosti 8. Hyväksy itsesi 9. Huolehdi toisista 10. Tee asioita, joista pidät WHO CC / Eija Stengård, 2011

45 Hoitoon liittyvät interventiot 1. Päivystyshoito 2. Kriisitilanteisiin liittyvät interventiot henkinen ensiapu esim. läheisen yllättävän kuoleman yhteydessä vakavien kriisitilanteiden jälkipuinti kriisi- ja traumaterapiat 3. Ryhmämuotoiset kohdennetut interventiot esim. syömishäiriö, depressio, ahdistus 4. Psykoterapeuttiset interventiot yksilö-, pari-, ryhmä- ja perheterapiat

46 Kuntouttavia interventioita 1. Psykososiaalisen kuntoutuksen yhteisölliset ohjelmat esim. vastuutasokuntoutus 2. Oireenhallintaryhmä / -kurssi tavoitteena aikaisemmin psykoosiin sairastuneen kuntoutujan sairauden ennakko-oireiden havaitseminen ja avun hakeminen ennen kuin psykoosi uusiutuu erityisesti stressaavat elämäntilanteet voivat aktivoida psykoottisen tilan kun stressikertymä ylittää ns. herkkyysrajan

47 Kuntouttavia interventioita 3. Ääniä kuulevien ryhmät skitsofreniaan liittyvät ääniharhat koetaan yleensä epämiellyttävinä harhat ovat usein pysyviä ja tulevat tietyissä olosuhteissa esille ryhmässä äänistä keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja keinoja, jotka ovat auttaneet ääniharhojen hallinnassa tavoitteena on löytää yksilöllisiä auttavia keinoja niin, että äänten kuulemisesta tulee vähemmän elämää häiritseviä

48 Kuntouttavia interventioita 4. Kognitiivinen kuntoutus skitsofreniaan liittyy usein kognitiivisten kykyjen heikkeneminen: käsitteellinen ajattelu ja oppiminen vaikeutuu, päättelykyky heikkenee, työmuisti toimii huonosti intensiivisellä harjoitusohjelmalla voidaan syntyneitä vaurioita korjata voidaan käyttää apuna tietokoneperusteisia kuntoutusohjelmia 5. Kotikuntoutus siirretään kuntouttavat toimet kuntoutujalle tuttuun ympäristöön, jolloin opitun yleistymiseen liittyvät ongelmat eivät estä kuntoutumista

49 4. Esimerkki intervention kehittämisestä: Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamalli Nuorten miesten syräytymiskehityksen ehkäiseminen

50 Lähtökohtana huoli suomalaisista nuorista miehistä Erityisenä kohderyhmänä varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet Valtakunnallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa ( ) todettiin, että Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät nuoret miehet muodostavat riskiryhmän, tukitoimille on tarvetta, tuen järjestäminen ei ole minkään tahon vastuulla. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

51 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hanke ( ) Stakes (THL), Puolustusvoimat, Työministeriö, Helsinki, Vantaa Tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kehitetään psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi, kehitetään toimintamalleja palvelun organisoimiseksi ja tutkitaan tukiohjelman vaikuttavuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

52 Interventio / tukipalvelu Kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välinen yhteistyömalli. Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Nuorelle tarjotaan oma nimetty ohjaaja, joka tukee elämäntilanteen selvittelyssä, auttaa parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin Tavallista aktiivisempi ote miehiä tavoiteltaessa Ohjaajat tehtävään koulutettuja kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään Motiivi ei liity asevelvollisuuden suorittamiseen sinänsä Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

53 Aikalisä -toimintamalli Kunnan palvelut Puolustusvoimat Kutsunnat Varusmiespalvelus Työ- ja elinkeinoministeriö Siviilipalvelus Aikalisä -tukipalvelu Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Muut palvelut Kolmas sektori Työvoimapalvelut Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

54 Intervention ydinpiirteet 1. Aktiivinen tuen tarjoaminen Matalakynnyksinen nimenomaan nuoret miehet muodostavat tavoitettavuuden suhteen haasteellisen ryhmän (Biddle ym. 2004, Tylee & Walters 2004, Rickwood ym. 2005, Sourander ym. 2004). Ei leimaava Asiakas aina oikeassa paikassa 2. Ohjaussuhde Asiakas-/tilannelähtöinen: Asiakkaan tarpeisiin räätälöity interventio (Hüsler ym. 2005) Nuoren kehitysvaiheen ja kehitysvaiheen tehtävien tukeminen (Hodgson ym. 1996) Kokonaisvaltainen: Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus, lähtökohtana nuori kokonaisena ihmisenä (Roth ym. 1998, Derzon ym. 1999, Catalano ym ja 2004, Flay 2002) Voimavarakeskeinen: Promotiivisten ja preventiivisten strategioiden yhdistäminen (ongelmien ehkäisy + hyvinvoinnin edistäminen) (Durlak & Wells 1997, Weissberg ym. 2003) Ratkaisuhakuinen Palveluohjauksellinen työote

55 Toimintamallin kehittäminen, käyttöönotto ja levittäminen 1. Toimintamallin ja tukipalvelun kehittäminen (ohjaajien työkirja) Vaikuttavuustutkimus ja prosessiarviointi Toimintamallin pilotointi uusilla alueilla + arviointi Toimintamallin levittäminen koko maahan + arviointi 2008 Politiikkavaikuttaminen ja ohjaajien koulutus koko prosessin ajan Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

56 Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamallin nykytilanne Toimintamalli on käytössä noin 220 kunnassa aina pääkaupunkiseudulta pohjoisimpaan Lappiin asti. Syksyn 2012 kutsunnoissa tukiohjelmaa tarjotaan noin nuorelle miehelle (lähes 90 % ikäluokasta). Koulutettuja Aikalisä ohjaajia on noin 500, alueellisia/paikallisia perehdyttäjiä ja/tai kouluttajia 25. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

57 Vaikuttavuustutkimuksen ja arvioinnin tuloksia Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

58 Tutkimusasetelma Vaikuttavuustutkimus: satunnaistettu vertailuasetelma: Palveluksen ulkopuolelle jääneet (CDE-miehet) satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin. Toisena vertailuryhmänä kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet (AB-miehet) Alkukysely + yhden vuoden seuranta Aineisto: tiedot yht. 796 miehestä, joista 356 palveluksen ulkopuolelle jääneitä (182 interventioryhmässä ja 174 vertailuryhmässä) ja 440 palvelukseen määrättyjä (vertailuryhmä II) Prosessiarviointi: Ohjaajat: yhteydenpitolomake, lomakekysely ohjaussuhteen eri vaiheissa, loppuarviointi Asiakkaat: puhelinhaastattelu tukisuhteen päätyttyä Implementoinnin arviointi 2008 ja 2010 Ohjaajat: asiakaskohtainen arviointi Sidosryhmien edustajat (PV, sosiaalikuraattorit, kunnat):näkemykset ja kokemukset toiminnasta ja toimintamallin käyttöönotosta Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

59 Men exempted from service at call-up n=356 Men who interrupted military or civil service n=431 Men invited to the study n=260 Men invited to the study n=256 Refused to participate n=75 (29%) Men participating in the study n=356 Refused to participate n=85 (33%) Randomised Intervention group n=182 Control group n=174 Baseline Follow-up n=99 Lost to follow up n=83 (46 %) Follow-up n=80 Lost to follow up n=94 (54 %) One-year follow-up Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

60 ka Tukiohjelmalla on positiivinen vaikutus miesten psyykkiseen hyvinvointiin Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) interventio- ja vertailuryhmällä alku- ja loppumittauksessa (p<.05) Interventioryhmä Vertailuryhmä 0 I mittauskerta II Toistomittaus varianssianalyysi p=.0479 (F=3.96, df=215) Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

61 Men participating fully in the program N=52, n=40 Life situation worse n=1 (2%) Life situation the same n=9 (23%) Life situation better n=30 (75%) Not effected by the support program n=1 Due to the support program n=0 Not effected by the support program n=6 Due to the support program n=3 Not effected by the support program n=7 Due to the support program n=23 Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

62 Interventioiden vaikuttavuustutkimuksista seuraava askel: tutkimus toimintamallin implementoinnista ja levittämisestä Ilman luotettavaa ja laadukasta implementointia intervention positiiviset vaikutukset voivat jäädä saavuttamatta Vaikka interventioiden vaikuttavuutta tutkitaan yhä enemmän, on vain vähän tietoa siitä, miten käy, kun vaikuttavaksi todettuja interventioida implementoidaan oikeissa olosuhteissa. Paikalliset adaptaatiot ovat useimmiten tarpeellisia On vain vähän tietoa siitä, missä määrin tällainen intervention uudelleen keksiminen vaikuttaa intervention vaikuttavuuteen. Adaptaatiot ja muuutokset interventiossa voivat olla tarpeellisia, mutta ilman tietoa siitä, mitä muutettiin on mahdotonta määritellä, mikä vaikutus näillä muutoksilla on intervention vaikuttavuuteen Tarvitaan tietoa interventioiden ydinpiirteistä = piirteistä, jotka tulisi säilyttää interventiota implementoitaessa muihin toimintaympäristöihin. Kirjallisuutta: Greenberg et al. (2005). The study of implementation in school-based preventive interventions: Theory, research and practice. Center for Mental health Services, Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Dane, A. & Schneider, B. (1998). Program integrity in primary and early secondary prevention: Are implementation effects out of control. Clinical Psychology Review, 18, Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä

63 Haluatko pysyä ajantasalla ja saada uusinta tietoa? Liity ENMHP-verkostoon kirjautumalla osoitteessa Tilaa suomenkielinen uutiskirje lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen Uutiskirje ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraa WHO:n yhteistyökeskuksen nettisivuja Tilaa PMT-yksikön uutiskirje lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen pmt@pshp.fi Seuraa yksikön nettisivuja sivuilta löytyy lisää kiinnostavia uutiskirjeitä 23/11/2012 Eija Stengård,