Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö
|
|
- Niina Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jouko Lönnqvist 1 Tulevaisuuden hyvinvointi ja mielenterveys on meidän käsissämme, jos vain haluamme rakentaa sitä! Juuri nyt tehdään tulevaisuutta! Sitä ei tarvitse vain arvailla. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Jouko Lönnqvist /11/2010 Presentation name / Author 2 Tulevaisuuden haasteita syntyy joka päivä, tulevat potilaat ovat jo keskuudessamme Miten ihmiset kommunikoivat ja oirehtivat tulevaisuudessa? Presentation /11/2010 Jouko Lönnqvist 3 3 name / Author 18/11/2010 Presentation name / Author 4
2 18/11/2010 Presentation name / Author 5 UUSI MEDIA JA TEKNOLOGIA MUOKKAA MIELENTERVEYTTÄ Joukkotiedotus reagoi nopeasti Tiedotus voi auttaa, mutta myös lisätä ahdistuneisuutta ja irrationaalisuutta Erityisesti lapset reagoivat median viesteihin ahdistuksella Uusi media tuo myös uusia keinoja edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista itsehoitoa ja myös interaktiivista hoitoa News of the Future, September 1, 2040 Now you can have your own therapist (in two dimensions) available 24 hours a day 18/11/2010 Presentation name / Author 6 VÄESTÖRAKENNE MUUTTUU: IKÄIHMISTEN TARPEET KOROSTUVAT Väestön häiriöpanoraama muuttuu Nousevat tarpeet: Ahdistuneisuus, häiriökäyttäytyminen, päihdeongelmat, kriisit ja niiden jälkitilat, ikääntyvien ongelmat Laskevat tarpeet: Psykoosit? Uudet tarpeet: Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvät (neuro)psykologiset ongelmat 18/11/2010 Presentation name / Author 7 18/11/2010 Presentation name / Author 8
3 18/11/2010 Presentation name / Author 9 MENTAL CAPITAL Mielenterveyden markkinointi tulevaisuudessa yksilön ja yhteisön pääomana Depression hoito lisääntyy ja paranee; Ahdistuneisuus kytketään mukaan Yhä nuoremmat tulevat hoidon piiriin Mental capital encompasses a person s cognitive and emotional resources. It includes their cognitive ability, how flexible and efficient they are at learning, and their emotional intelligence, such as their social skills and resilience in the face of stress. 18/11/2010 Presentation name / Author 10 Levon, oikean elämänrytmin ja palautumisen merkitys terveydelle ymmärretään nykyistä paremmin Nukkuminen, uni ja uni-valve-rytmin merkitys korostuvat Varhainen oireiden ja häiriöiden havaitseminen sekä diagnosointi ja varhainen puuttuminen nousevat niille kuuluvaan arvoonsa Lasten ja nuorten hoito tulevat korostumaan entisestään Raskauden aika nousee kiinostavaksi kehitysvaiheeksi ja seulontojen merkitys kasvaa Yhteiskunnan tukea allokoidaan korkean riskin perheille ja riskiolosuheisiin kiinnitetään enemmän huomiota 18/11/2010 Presentation name / Author 11 18/11/2010 Presentation name / Author 12
4 Jouko Lönnqvist 13 Kehityksen megatrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan ( the wealth of the nation ) Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntijuus korostuu, järjestämisvastuu keskittyy, palvelutuotanto uudistuu, rahoitus??? Hoitojärjestelmä uudistuu ja järjestelmäosaaminen korostuu Hyvinvointipalvelujen (Wellness) kysyntä kasvaa ja mielenterveystyön rajapinta hämärtyy Syntyy kasvavassa määrin erilaisia hyvinvointipalveluja ja eksoottisia hoitoja, joiden tieteellinen pohja on epämääräinen (Omega-3, eräät psykoterapian muodot, eräät päihdehoidot, mielialan ja vireyden säätely etc ) Uusi tieto ja uudet hoidot tuovat mielenterveyden kentälle uusia ammattiryhmiä ja hoitotiimit moniammatillistuvat Eettiset kysymykset, kuluttajan suoja, kustannustehokkuus ja vastuu kustannuksista nousevat keskustelun aiheiksi Presentation 18/11/2010 name / Author 13 18/11/2010 Presentation name / Author 14 Mielenterveystyö laajenee ja polarisoituu väestötasoiseen preventioon ja kliiniseen neurotieteeseen: Moniosaamisen haaste! Suomessa asuu tyytyväinen kansa Feeling happy Feeling Feeling Having a peaceful full of life lot of energy Denmark Finland Sweden European av. Lähde: Eurobarometer (8) Health Statistics in the Nordic Countries 2005 NOMESCO 2007 Presentation /11/2010 Jouko Lönnqvist name / Author Jouko Jouko Lönnqvist Lönnqvist 16
5 Jouko Lönnqvist 17 Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000, entä 2020? LIFETIME PREVALENCES OF MENTAL DISORDERS IN YOUNG ADULTS (20-34 YEARS) IN 2005 IN FINLAND Men Women Total Depressive disorders 11.4% 24.2% 17.67%*** Bipolar disorders 1.3% 2.5% 1.9% Anxiety disorders 8.4% 16.9% 12.6%** Substance abuse or dependence 20.9% 7.4% 14.2%*** Eating disorders 0.3% 6.1% 3.35*** Any Axis I disorder 35.3% 45.6% 40.4%* Personality disorders 8.0% 5.5% 6.8% Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001 Presentation 18/11/2010 name / Author 17 18/11/2010 Presentation name / Author 18 ENNALTAEHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ - PREVENTIO Primaaripreventio: Vaaratekijöihin ja suojaaviin tekijöihin vaikuttaminen Sekundaaripreventio: Hyvä hoito Tertiääripreventio: Pitkäaikaishoito ja kuntoutuminen PREVENTION STRATEGISET VAIHTOEHDOT Väestölähtöinen ennaltaehkäisy eli universaalinen preventio Riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisy eli selektiivinen preventio Korkean riskin omaaviin kohdistuva ehkäisytyö eli indikoitu preventio Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 20
6 MIELENTERVEYSTYÖ (MT-LAKI 1990) Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä ( PROMOOTIO ) sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä ( PREVENTIO ), parantamista ja lievittämistä ( HOITO ). Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut ( MIELENTERVEYSPALVELUT ). MIELENTERVEYSTYÖ (MT-LAKI 1990) Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 22 MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) 27 : Mielenterveystyön tavoitteena on väestön hyvä mielenterveys ja siihen liittyen hyvä toimintakyky ja turvallisuus. Terveydenhuollon keinot vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa ohjaus, neuvonta ja tuki. Niiden asema korostuu terveystarkastuksissa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä sairaudenhoitoon liittyvissä palveluissa. Niillä voidaan vaikuttaa muun muassa yksilöiden stressinhallintataitoihin ---. MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) Terveydenhuollon palveluja annettaessa on erityisen hyvä mahdollisuus tunnistaa yksilöiden ja yhteisöjen olosuhteissa mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Sellaisia ovat muun muassa liiallinen alkoholin käyttö tai sairastavien aikuisten mahdollisesti alentunut kyky täysipainoisesti huolehtia lapsistaan sekä poikkeukselliset kriisitilanteet. Mielenterveyttä vaarantaviin tekijöihin on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjottava tarpeenmukaista neuvontaa, tukea sekä huolehdittava tarpeenmukaisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden, erityisesti sosiaalihuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, jotta palvelut muodostuisivat tarkoituksenmukaisiksi Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 24
7 Jouko Lönnqvist 25 TH-LAKI: OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 1 Avun saaminen mielenterveyshäiriöitä usein edeltäviin stressioireisiin tulisi tapahtua perusterveydenhuollossa. Nuorten kanssa keskustelu tulisi sisältyä terveydenhoitajan työn mitoitukseen. Stressinhallintakeinoja voidaan opettaa nuorille ryhmissä, joihin tulisi olla helppo hakeutua. Myös lievien masennusoireiden ryhmämuotoinen tuki olisi mahdollista toteuttaa opiskeluterveydenhuoltona esimerkiksi psykologin tai terveydenhoitajan ohjaamana. Suuri osa mielenterveyshäiriöistä voidaan hoitaa perustasolla psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuella. TH-LAKI: OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 2 Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu vakavampien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tarpeenmukainen ohjaaminen erikoissairaanhoitoon. Oikea-aikainen, suunnitelmallinen ohjaaminen erikoissairaanhoitoon edellyttää toimivaa nuorisopsykiatrista tai psykiatrista konsultaatiojärjestelmää ja paikkakunnalla etukäteen sovittuja toimintatapoja. Mielenterveyspalvelut edellyttävät monialaista työskentelyä, verkostoitumista ja työnohjausjärjestelmää, jotka tulee huomioida työn mitoituksessa Jouko Lönnqvist 26 Suomessa on suhteellisen hyvät mtpalvelut, mutta haasteita silti riittää: Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työ- ja toimintakyvyttömyys Mielenterveyshäiriöistä aiheutuvat epäsuorat kustannukset Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat Lapsiperheiden tuen tarve Lasten ja nuorten ongelmat Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan riittävän nopeasti ja laadukkaasti mielenterveysja päihdeongelmien haasteisiin Mielenterveyden edistämisen myönteinen potentiaali Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mielenterveys- ja päihdetyön hoitojärjestelmän integroiminen Voimavarojen uusjako avo- ja laitoshoidon välillä Pakkokeinojen käytön vähentäminen Yksityisten palvelukotien laatuongelmat Henkilöstön rekrytointi Hoidon tavoitteet, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Alueelliset erot hoidon saatavuudessa ja laadussa Mieli 2009 ohjelma on pitkään jatkuneen mielenterveystyön kehittämisen viimeisin vaihe Lääkintöhallituksen punainen kirja 1977 Mielenterveystyön komitea 1984 Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset kansanedustajan tekemä aloite 2005 STM asetti Mieli työryhmän v Laajat kuulemiskierrokset 2008 Työryhmän ehdotukset 2009 Linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Toimeenpanosuunnitelma Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist
8 Jouko Lönnqvist 29 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA Asiakkaan asemaa Panostetaan Palvelut Ohjauskeinoja vahvistetaan ehkäisyyn toteutetaan vahvistetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset 1 5 Ehdotukset 6 7 Ehdotukset Ehdotukset 8 13 THL:n toiminnot ja hankkeet II III IV Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ohjauskeinoja kehitetään Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma AVAINTEEMAT Perus ja erityistason Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista avomielenterveys ja päihdepalveluiden siirtymistä estävät, sekä kehittäminen elämäkaaren ongelmien varhaista kattavaksi toimivaksi tunnistamista tukevat kokonaisuudeksi ohjelmat KÄRKIHANKKEET M&P strategiat osaksi kuntien Kuntalaisen tarpeiden hyvinvointisuunnitelmia mukaisten M&P palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta M&P ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien Matalakynnyksisten M&Pvastaanottojen kehittäminen kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien peruspalvelujen yhteyteen palveluiden kehittäminen M&P työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Jouko Jouko Lönnqvist Lönnqvist 30 Esimerkkejä vaikuttavista ehkäisevän mielenterveystyön interventioista M&P-työn strategia Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse KiVa koulu hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Mielenterveyden ensiapukurssit. Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan raittiustyö Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Jobs Työhön ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi MAESTRO-ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, kumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita Ehkäisevän m&p-työn rakenteen ja johtamisvastuun selventäminen Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattor Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 Päihdetyön laatusuositukset, STM Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/ Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa, THL 2009 Strategiatasot: Kunta- tai hyvinvointistrategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Mielenterveys- ja päihdestrategia Ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelma Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 32
9 Jouko Lönnqvist 33 Panostetaan ehkäisyyn: Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Lasten tuen tarpeen arviointi aikuisten M&P-ongelmissa Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten tunnistaminen ja tukeminen Kriittiset siirtymävaiheet: päiväkoti - koulu, peruskoulun ala-aste yläaste, jatkoopiskeluun siirtyminen, työelämään siirtyminen Varhainen hoito Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Aikalisä Käytössä olevia työmenetelmiä: Lapset puheeksi keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmät Jouko Lönnqvist 34 PRODROME: Early diagnosis and early intervention Skitsofrenian esioireiden kehittyminen Psykoosien sekä ahdistus- ja mielialahäiriöiden suhteen korkean riskin ryhmiin kuuluvien varhainen toteaminen ja auttaminen Varhaiset interventiot: vakavien häiriöiden puhkeamisen estäminen, sairastumisajankohdan siirtäminen myöhempään ajankohtaan tai kulun lievittäminen Positiiviset oireet Yleiset ja negatiiviset oireet Prevention uusi tuleminen: Universal, selective and indicated prevention Premorbidi vaihe (syntymästä) Epäspesifit esioireet (kesto tyypillisesti 2-5 v.) Psykoottisenkaltaiset esioireet (kesto 0-2 v.) Ensipsykoosi 18/11/2010 Presentation name / Author Jouko Lönnqvist 36
10 Skitsofrenian ensioireet Skitsofreniaan äskettäin sairastuneet raportoivat eniten seuraavia oireita: - Levottomuus (19%) - Masennus (19%) - Ahdistuneisuus (18%) - Ajattelun ja keskittymisen vaikeudet (16%) - Huolestuneisuus (15%) - Itseluottamuksen romahdus (13%) - Vähäenergisyys, hitaus (12%) - Vaikeus selvitä työssä (11%) - Sosiaalinen vetäytyminen epäluuloisuuden vuoksi (10%) - Sosiaalinen vetäytyminen kommunikaatiovaikeuksien vuoksi (10%) OIREIDEN EPÄSPESIFISYYS Skitsofrenian ja depression ensi oireet eivät käytännössä eroa toisistaan ja ovat epäspesifisiä: huolestuneisuus, ahdistuneisuus, mielialan lasku, keskittymisvaikeudet, vähäenergisyys. Vain levottomuus ja tunne-elämän latistuminen ovat yleisempiä skitsofrenian ensi oireina Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 38 HOIDON VARHAINEN ALOITTAMINEN Ensimmäisten oireiden alkaessa potilaiden koulutus ja ammatillinen ja sosiaalinen toimintakyky ei eroa muusta samanikäisestä väestöstä Ensimmäisen hoitojakson alkaessa potilailla on huomattavia vaikeuksia sosiaalisessa ja ammatillisessa toimintakyvyssä => Mitä aikaisemmin hoito päästään aloittamaan, sitä tehokkaammin voidaan vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen HIGH RISK: Geneettinen riski ja toimintakyvyn lasku Henkilöllä voidaan todeta selvä geneettinen riski ja hänellä on lisäksi psyykkisiä oireita, joihin liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen. Geneettisellä riskillä tarkoitetaan psykoosia ensimmäisen asteen sukulaisella tai psykoosipiirteistä persoonallisuushäiriötä henkilöllä itsellään. Toimintakyvyn laskun aiheuttaja voi olla mikä tahansa psyykkinen oire nuorella itsellään, jos se on heikentänyt merkittävästi toimintakykyä (GAF-pistemäärä laskenut vähintään 30%). Toimintakyvyn lasku on kestänyt vähintään kuukauden ja se on alkanut viimeisen vuoden aikana Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 40
11 Psykoosin puhkeamisen riski (McGorry 2004): Jos nuori on (1) muuttumassa selvästi vetäytyvämmäksi, (2) hänen työ- tai koulusuorituksensa näyttävät pysyvästi heikentyneen, (3) hän käyttäytyy epätavallisesti tai (4) kokee selittämätöntä ahdistusta tai kiihtymystä, niin psykoottisen häiriön puhkeamisen mahdollisuus on olemassa. Psykoosin arviointiin liittyvä leimaamisen riski (Heinimaa ja Svirskis, SLL 2005) Psykoosin prodromaalioireet eivät ole sama asia kuin psykoottinen häiriö. Epäilyksen herättäminen mahdollisesta psykoottisesta sairastumisesta voi asettaa kyseenalaiseksi yksilöllisen kokemisen todellisuusarvon ja uhata yksilön omaa kokemusta Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 42 Epäiltäessä psykoosin esioireita (Heinimaa ja Svirskis 2005) - Järjestä seuranta - Psykososiaalinen tuki sekä potilaalle ominaisten selviytymiskeinojen tukeminen tärkeää - Ongelmien laaja-alainen käsittely - Koulutuksellinen tuki siihen, että riskioireilu tunnistettaisiin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon konsultointi toteutuisi DEPRESSION EHKÄISEMINEN Käypä hoito suositus Depression ilmaantumista on osin mahdollista ehkäistä psykologisten interventioiden kuten ryhmämuotoisen depressiokouluintervention avulla, mutta näiden vaikuttavuus on tutkimusten mukaan enintään kohtalainen, (A). Ehkäisevät psykologiset interventiot on järkevintä kohdentaa: depression vaaratekijöitä omaaviin henkilöihin (mm. synnyttäneet äidit, työttömäksi jääneet, työuupumuksesta kärsivät, kroonisesti somaattisesti sairaat) tai henkilöihin, joilla jo ilmenee masennustilan kehittymisen vaarasta kertovia depressiivisiä oireita. Depressioita voitaneen ehkäistä myös terveiden elintapojen avulla. Masennustilan kehittymisen vaaraa vähentävät esimerkiksi: kohtalainen määrä liikuntaa työstressin C ja työkuormituksen (B) vähentäminen sekä humalajuomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen (B) Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 44
12 Jouko Lönnqvist 45 Masennuksen ehkäisy Primaaripreventio: synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisystä 15 tutkimusta (n=7697): intensive postpartum support provided by a health professional had a clear preventive effect, interventions with only a postnatal component were more beneficial (BMJ 2005) vuotiaiden masennuksen ehkäisy: psychological interventions had a NNT of 10, the most effective one having a NNT of 5, targeted interventions, not educational interventions (Cochrane Database 2004); of 32 programs, 4 (13%) reduced the risk for future depressive disorder onset, targeting high-risk individuals, programs with a shorter duration and with homework assignments, programs delivered by professionals (J Consult Clin Psychol 2009). Masennuksen ehkäisy Primaariprevention mahdollisuudet: 69 programs, a high quality of research design and delivered by a health care provider in targeted programs, targeting common risk and protective factors in addition to focusing on depressive symptoms, older people benefited from social support whereas behavioral programs were detrimental (Br J Psychiatry 2003). 19 RCTs had a NNT of 22, the incidence of depressive disorders reduced by 22% (Am J Psychiatry 2008) Jouko Lönnqvist 46 Masennuksen ehkäisy Voisiko tehokkaita sekundaariprevention keinoja käyttää myös primaaripreventioon? Uusien depressiolääkkeiden relapsinestotutkimukset antavat käyttökelpoista tietoa: esimerkiksi agomelatiinin NNT=4. Kirkasvalohoito kaamosmasennukseen: NNT=4 (Cochrane Systematic Review 2001); tehokas myös uusiutuman estoon (Psychol Med 1996) Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 48
13 Jouko Lönnqvist 49 Suicide Can be Prevented Not all suicides can be prevented, but a majority can (WHO). National strategies as well as specific local interventions can lower rates of suicide. Successful approaches to suicide prevention have included: 1. restricting access to means; 2. establishing community prevention programs; 3. establishing guidelines for media reporting; 4. engaging with frontline professionals through gate keeper training programs JAMA 2005;294: Jouko Lönnqvist 50 Itsemurhien ehkäisyprojekti 7 avainta: 1. Jokainen itsemurhaa yrittänyt saa niin tehokasta apua kuin suinkin mahdollista. 2. Masennus havaitaan, masentuneelle tarjotaan tarpeellinen tuki, ja jokainen vakavasti masentunut saa tehokkaan ja monipuolisen hoidon. 3. Alkoholinkäytön kehittyminen elämänongelmien ratkaisuksi vältetään ja tilalle saadaan selviytymistä paremmin tukevia keinoja. 4. Ruumiillisten sairauksien hoitokäytäntöihin lisätään psyykkistä ja sosiaalista tukea. Itsemurhien ehkäisyprojekti 7 avainta: 5. Elämänkriisissä on saatavilla tukea läheisiltä ja tarpeen tullen myös ammattiauttajilta. 6. Nuorten miesten syrjäytymisriski vältetään ja riskitilanteessa olevalle turvataan selviytymisen ja omanarvontunnon kehittämisen mahdollisuus. 7. Kasvatuksen ja kulttuurin ilmapiirissä vähennetään syyllistämistä, leimaamista ja rankaisevuutta sekä lisätään elämänuskoa, rohkeutta, itsetuntoa, yritteliäisyyttä ja keskinäistä tukea Jouko Lönnqvist Jouko Lönnqvist 52
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMielenterveys ja ammatillinen kuntoutus
Mielenterveys ja ammatillinen kuntoutus Jouko Lönnqvist 13.10.2011 17.10.2011 Jouko Lönnqvist 1 Fig. 1. Diego Rivera's mural of factory workers at Ford's River Rouge assembly plant (detail) S. Bowles
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi
LisätiedotMissä ollaan ja minne mennään psykiatriassa ja mielenterveystyössä?
Missä ollaan ja minne mennään psykiatriassa ja mielenterveystyössä? Jouko Lönnqvist 08.09.2011, Levi 8.10.2010 Jouko Lönnqvist 1 Mielenterveys, hyvinvointi ja ympäristö ihminen systeemin osana 8.10.2010
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 6. 7.10.2011 Mikkelissä 067102011 J. Moring 1 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotPÄIVIEN TAVOITTEET ja mitä saatu aikaiseksi Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum
PÄIVIEN TAVOITTEET ja mitä saatu aikaiseksi Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 6-7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve? 7.11.2013 J. Moring 2 Työkyvyttömyyseläkkeet
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö
Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö 26.4.2012 1 Sisältö Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotTHL mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksen tukijana ja toteuttajana strategisella ja operatiivisella tasolla
THL mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksen tukijana ja toteuttajana strategisella ja operatiivisella tasolla Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkosto Lappeenranta, Eksote 11.11.2013 J. Moring
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotEhkäisevätyöja varhainen puuttuminen
Ehkäisevätyöja varhainen puuttuminen Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Välittäjä 2009-hanke Mistäon kyse, kun puhutaan?
LisätiedotMieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano
Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehitt,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.12.2010 Esa Nordling 1 Keskeiset haasteet tällä hetkellä
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt
Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden merkitys muutoksen tekijänä Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.fi I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Yhdenvertainen kohtelu ja
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotLataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa
Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Lataa ISBN: 9789522451477 Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.04 Mb Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat vuosituhannen alun
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotMielenterveyttä kaikille!
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveyttä kaikille! EU:ssa, kansallisesti ja kunnasssa Tutkimusprof. Kristian Wahlbeck Stakes mielenterveysryhmä, Vaasan alueyksikkö Helsingin yliopisto, Psykiatrian klinikka
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotMielenterveysinterventiot. Eija Stengård
Mielenterveysinterventiot Eija Stengård Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksikkö (PMT) Osa TAYS:n psykiatrian toimialueen palveluja Pirkanmaan shp:ssä Tukee ja koordinoi mielenterveys- ja päihdetyön
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotSote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma
Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma Sosiaali- ja terveysvaliokunta 28.5.2018 Annarilla Ahtola Puheenjohtaja Suomen Psykologiliitto ry Kuka hoitaa päätä?? Psykologin osaaminen ja
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotKANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA
KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus 15.3.2013 THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotSyrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen
Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.9.2014 Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten tapaturmien
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti
LisätiedotNäyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
Lisätiedot