Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano"

Transkriptio

1 Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehitt,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esa Nordling 1

2 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia Dementia yli 75 -vuotiailla 2

3 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen Asumisolosuhteet ja asumisen laatu Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta Ehkäisy ja varhainen puuttuminen Näyttöön perustuva vaikuttava hoito Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen 3

4 Mielenterveyttä ja päihteetömyyttä voidaan edistää monilla tutkimusnäyttöön perustuvilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi: Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen Mielenterveyden ensiapukurssit 4

5 Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa Stressin vähentämiseen tähtäävä ryhmätoiminta Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö Osallistava asumisympäristön suunnittelu. 5

6 Näyttöön perustuvia preventiivisia interventioita ovat esimerkiksi: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. Jobs Työhön ryhmätoiminto työttömien aikuisten itsetuntoongelmien ja masennuksen ehkäisemiseksi. Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.. 6

7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7

8 Alkoholikuolleisuus / asukasta 8

9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9

10 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 10

11 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 11

12 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 12

13 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 13

14 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 14

15 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 15

16 Mitä tiedetään mielenterveys- ja päihdeongelmien epätasaisesta jakaantumisesta Suomessa (Lönnqvist 2009)? Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski 16

17 Mitä myönteistä on tapahtunut Suomessa mielenterveys- ja päihdeasioissa (Jouko Lönnqvistin näkemyksiä mukaillen)? Väestön mielenterveyden tila ei ole heikentynyt Asenteissa tapahtuu vähitellen myönteistä kehitystä Mielenterveys nähdään usein jo oleellisena osana terveyttä Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu Skitsofrenian ilmaantuvuus näyttää vähenevän Itsemurhat ovat vähentyneet 17

18 Mitä myönteistä (2) Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet Huumeongelman kasvu on taittunut Alkoholikulutuksen kasvu on pysähtynyt Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat entistä vahvemmin poliittisella agendalla. 18

19 Itsemurhakuolleisuus / asukasta 19

20 Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti Palvelujärjestelmä on pirstaleinen Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaan otto hoitoprosessiin on yleistynyt 20

21 Muutoksia palvelujärjestelmässä (2) Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen 21

22 Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tausta Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi (2005) STM asetti Mieli 2009 työryhmän : -STM - Työterveyslaitos -Stakes - Kansanterveyslaitos - Suomen Kuntaliitto - Itä-Suomen lääninhallitus - Pohjanmaa-hanke - Lapin hanke 22

23 Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2) - Vantaan Sateenvarjo hanke - A-klinikkasäätiö - Suomen Mielenterveysseura Tehtävä: - valmistella mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa - tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi - Kuulemiset vuonna Suunnitelman luovutus Toimeenpanosuunnitelma syksy 2009: THL/MIPO 23

24 Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä työ 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen 4. Ohjauskeinojen kehittäminen 24

25 Mieli 2009: Ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertainen kohtelu ja hoitoon pääsy E2: Yhden oven periaate E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturva 25

26 Edistävä ja ehkäisevä työ E6: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopistealueet 1. Yhteisöllisyys 2. Alkoholiverotus 3. Ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7: Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2. Laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio 26

27 Mielenterveys- ja päihdepalvelut E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveyspäihdepalvelut 27

28 Ohjauskeinot E14: Opetuksen kehittäminen E15: Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset E16: Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaation selkiyttäminen E17: Resurssien vahvistaminen E18: Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen 28

29 MIELI 2009:N TOIMEENPANO THL:ssa THL:n työrukkasen kokoonpano: Juha Moring, Airi Partanen, Maritta Vuorenmaa, Jouko Karjalainen,Tuomas Tenkanen, Markku Soikkeli, Viveca Bergman, Veijo Nevalalainen, Anne Martins ja Esa Nordling. Toimeenpanosuunnitelma tehty LFA-menetelmällä erittäin konkreettiseksi: Tavoitteet, keinot, tulokset, indikaattorit, todennukset lähteet, oletukset ja riskit, voimavarat, vastuut Toimeenpanosuunnitelmaa täydennetään vuosittain, samoin ns. kärkihankkeiksi valitaan uusia painopistealueita 29

30 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Avainteema Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä Kärkihanke 2 Valtakunnallista pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma 30

31 Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaishoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveys- tai päihdeongelmista, joko niistä kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palveluiden arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä 31

32 II Panostetaan ehkäisyyn Avainteema Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Kärkihanke 1 Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia (Mielen Tukihanke) 32

33 Mielen Tukihanke Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa -Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistämisen yksiköllä 33

34 Tavoitteet, prosessi ja arviointi Tavoite 1: Tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että niissä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Ohjataan valittuja kuntia/alueita kehittävän asiantuntijayhteistyön -menetelmällä kunkin toimijan lähtökohdat huomioon ottaen niin, että tavoite toteutuu. 34

35 Tavoite 2: Levittää ja juurruttaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Tuetaan asiantuntijaohjaamisella näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönottoa hyödyntäen ProMenPol-tietokantaa sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja. Ohjataan näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, kehittämistä ja levittämistä Hyvä käytäntö -prosessin mukaisesti yhteistyössä Päihde- ja mielenterveystyön oppimisverkoston sekä Innokylä -hankkeen kanssa. 35

36 Tavoite 3: Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Mallinnetaan rakenteet, seurataan ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta objektiivisilla ja subjektiivisilla mittareilla sekä raportoidaan tulokset kansalliselle edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiorakenteita valmistelevalle asiantuntijatyöryhmälle, jos sellainen on perustettu. 36

37 Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 1. Laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista THL:n sisällä: keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä ovat Mieli toimeenpanoa tukeva työryhmä, Toimiva lapsi&perhe hanke, Innokylä-hanke, Päihde- ja mielenterveystyön hyväkäytäntö - oppimisverkosto, Innovaattori verkosto, TedBM-hanke, Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö sekä THL:n Kaste-ohjelman asiantuntijat, viestintäasiantuntijat, atkasiantuntijat ja tietotuotannon asiantuntijat. 2. Tiivistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien ja ohjelmien kanssa: näitä ovat hankekunnat, Kaste-ohjelmaa valmistelevat ja toteuttavat hankkeet, Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma, Alkoholi-ohjelma, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. 37

38 3. Vertaisoppimisen hyödyntämistä: vertaisoppiminen on tiedon ja kokemuksen jakamista, vaihtamista ja vastavuoroisuuteen rakentuvaa oppimiskumppanuutta, jossa tulkintojen ja merkitysten muuttumista tukee keskustelu toisten kanssa ja koetun peilaaminen toisten kokemuksiin (Vataja & Seppälä-Järvelä 2006). 4. Riittävää resursointia sekä THL:n sisällä, hankekunnissa/- alueilla ja sekä niissä Kaste-hankkeissa, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. 5. Pitkäjänteistä sitoutumista tavoitteiden suuntaiseen kehittämistoimintaan. 38

39 Kuntien/alueiden rekrytointi käynnissä Keskeisiä valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat 1) kuntien/alueiden sitoutuminen siihen, että niiden yleiseen strategiaan, johon liittyy hyvinvointia parantavia tavoitteita, tulee sisältymään edistävää ja ehkäisevää työtä korostava mielenterveys- ja päihdestrategia, 2) kuntien/alueiden sitoutumisperusta pitkäjänteiseen hankkeen tavoitteita toteuttavaan kehittämistoimintaan; 3) kuntien/alueiden riittävät resursointimahdollisuudet kehittämistoimintaan; 4) palvelurakenneuudistuksen perustana oleva yli asukkaan väestöpohja. 39

40 Hankkeessa mukana olevat kunnat ( ) Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla ja Muonio (Pienet kunnat valmistelevat strategiaa seutukuntakohtaisella yhteistyöllä) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Kuusamo, Taivalkoski (Kuusamo ja Taivalkoski tekevät yhdessä) Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Mahdollisesti myös Turku lähdössä hankkeeseen 40

41 Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Pääpaino Toimiva lapsi & perhe (TLP) - menetelmissä: Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen --> Tunnistaminen, huomio erityisesti kriittisiin siirtymävaiheisiin 41

42 Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisy --> Time Out! Aikalisä! Elämän raiteilleen Työmenetelminä: Lapset puheeksi -keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmä --> menetelmät jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön 42

43 III Palvelut tuotetaan toimivana kokonaisuutena Avainteema Perustason ja erityistason avomielenterveysja päihdepalvelujen kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja, sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä 43

44 Kärkihanke 1 Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke 2 Kuntalaisten tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta 44

45 Palvelukokonaisuuden koordinointi -Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi - Lasten tuen tarpeen arviointi on aina mukana - Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus - Palvelujen monipuolisuus Avohoito Laitoshoito Yhteistyökumppanit Yksi potilas - yksi hoito Ostopalvelut Kuntoutus Päihdehuolto 45

46 Jos tehdään oikeita asioita, niin Hoitoon pääsy helpottuu Sairaalahoidon tarve vähenee Terveyskeskusten kuormitus vähenee Työstä poissaolot vähenevät Sosiaalitoimen kuormitus vähenee Potilaiden ja omaisten taakka helpottuu Väestön tuottavuus ja hyvinvointi paranevat 46

47 IV Ohjauskeinoja kehitetään Avainteema Mielenterveys - ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Kärkihanke 1 Verkkoportaalin (www.thl.fi.mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun 47

48 Mitä muuta? Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana Psykiatrian johtajien verkosto ja neuvottelupäivät Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet Järjestöjen informointi Julkaisut (esim. vuosikatsaukset THL:n avauksia sarjassa) 48

49 Jatkossa lisäpanostusta tarvitaan Ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen ja päihdeongelmien ehkäisemisiin Maahanmuuttajien hyvinvointiin 49

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön lähtökohtia

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön lähtökohtia Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön lähtökohtia Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.5.2013 Esa Nordling 1 Vastakkainasettelut pois Mielenterveys- ja päihdetyössä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden merkitys muutoksen tekijänä Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.fi I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Yhdenvertainen kohtelu ja

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA

KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus 15.3.2013 THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 (1) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 26-27, jatkohanke -29 Tilannekatsaus Pohtimolampi 8.6.27 Marja-Sisko Tallavaara 1 Miten turvataan lasten, nuorten

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013 Rovaniemi) 1.3.2013 1 Yhteiset linjaukset

Lisätiedot

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö 1 Yhteyttä mihin? Yhteys muihin ihmisiin sosiaalinen yhteys, ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, sosiaalinen pääoma

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän. mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän. mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015 MISTÄ KAIKKI ALKOI Syksyllä 2008 Pohjanmaa-hankkeen aloitteesta päätettiin lähteä kehittämään Kauhajoen päihdetyötä,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Mielenterveysinterventiot. Eija Stengård

Mielenterveysinterventiot. Eija Stengård Mielenterveysinterventiot Eija Stengård Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksikkö (PMT) Osa TAYS:n psykiatrian toimialueen palveluja Pirkanmaan shp:ssä Tukee ja koordinoi mielenterveys- ja päihdetyön

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.9.2014 Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten tapaturmien

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mistä tulemme mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Huomioita ja kommentteja kehittämishankkeen näkökulmasta Minna Laitila 15.11.2010 Mieli 2009 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys-

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot